Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Nasdaq Helsingistä Kuntarahoituksen bondien uusi listauspaikka

Kuntarahoitus listasi 5.4.2019 neljä viitelainaansa Nasdaq Helsinkiin. Joukkovelkakirjat liittyvät Kuntarahoituksen 30 miljardin euron EMTN-ohjelmaan (Euro Medium Term Note).

Neljän joukkovelkakirjalainojen listaaminen Helsinkiin on ensimmäinen askel sille, että jatkossa Kuntarahoitus listaa kaikki samaan ohjelmaan liittyvät listautumista vaativien uusien joukkovelkakirjojen liikkeellelaskut Nasdaq Helsinkiin. EMTN ovat keskipitkän aikavälin euromääräinen velkakirjojen ohjelma, jolla liikkeeseenlaskija voi kerätä pääomia ulkomaisilta markkinoilta. 

– Olemme iloisia siitä, että Nasdaq Helsinki on jatkossa uusien bondiemme listautumispaikka. Kuntarahoitus on yksi aktiivisimmista joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista Suomessa, ja meillä on laaja ja kasvava kansainvälinen sijoittajakunta. Nasdaq Helsinki on tunnettu markkinapaikka ja näin ollen luonnollinen valinta meille, sanoi Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.

– Haluamme olla mukana rakentamassa vahvaa ja dynaamista pohjoismaista pääomamarkkinaa, ja olemme tyytyväisiä, kun saamme tehdä siinä yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa. Viime vuonna toimme vastuullisten joukkovelkakirjojen markkinasegmentin Suomeen. Ensimmäinen liikkeeseenlaskija oli Kuntarahoitus, joka listasi uudelle markkinalle kaksi vihreää joukkovelkakirjalainaansa. Kuntarahoitus on markkinajohtaja ja olemme iloisia Kuntarahoituksen listatessa lisää bondeja Helsinkiin tänään. Haluamme kehittää Suomeen vahvan joukkovelkakirjalainojen markkinan ja toivomme, että Kuntarahoituksen esimerkki rohkaisee muitakin liikkeellelaskijoita liittymään markkinoillemme, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

– Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjalainojen listaus viime vuonna herätti paljon huomiota ja uskon, että se rohkaisi myös muita potentiaalisia vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoita. On selvää, että vastuullisten bondien markkinat tulevat kasvamaan Suomessa, koska Suomi on maailman johtavia yhtiöiden vastuullisuudessa ja läpinäkyvyydessä, sanoi Ann-Charlotte Eliasson, Nasdaqin joukkovelkakirjalainalistautumisten Pohjoismaiden johtaja.

Varainhankinta

Kuntarahoituksen toimitusjohtajat kohtasivat toisensa koululaisten Yrityskylässä – ”Tällaisia tarvitaan lisää”

Tekniikan museon tilat Helsingin Vanhassakaupungissa täyttyvät aurinkoisena perjantaiaamuna puheensorinasta, naurusta ja jännityksestä, kun kymmenet kuudesluokkalaiset oppilaat eri puolilta kaupunkia kokoontuvat yhteen. Pian puhe lakkaa hetkeksi ja koululaiset jakaantuvat muutaman hengen tiimeihin. Odotettu työpäivä Yrityskylässä on alkamassa.

Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, kuin pienoiskaupunki, jossa oppilailla on mahdollisuus työskennellä valitussa ammatissa ja roolissa ja saada myös palkkaa tekemästään työstä. Museon tiloissa edustavat monet yhteiskunnallisesti merkittävät brändit omine pienoisyrityksineen: mukana ovat esimerkiksi Nordea, ABB, Helen, Lidl, OP, Terveystalo, K- ja S-ryhmät, Martela, Fortum ja UPM. Yhdellä käytävällä on Kuntarahoituksen toimisto, jossa nelihenkinen tiimi aloittelee vähitellen työpäiväänsä.

Pienois-Kuntarahoituksen toimitusjohtaja, Käpylän yhtenäiskoulun kuudesluokkalainen Mona, 12, valmistautuu huolella päivän aikana suoritettaviin tehtäviin, jotka koostuvat niin asiakkaiden investointihankkeiden arvioinneista kuin yhteisistä palavereista ja katsauksista. Hommat hoituvat helposti tabletilla – koko oppimisympäristö on digitaalinen ja pelillistetty. Monan tiimiin kuuluvat vastuullisuuspäällikkö Aslak, asiakkuuspäällikkö Aleksi ja rahoituspäällikkö Emil.

Yrityskylässä oppilaat toimivat niin työntekijöinä, kansalaisina kuin kuluttajina ja ottavat palkan saatuaan vastuun myös rahankäytöstään. Paikan päällä huomaa, että jokainen tiimi on erittäin motivoitunut ja perehtyy ajatuksella annettuihin tehtäviin.

– Tämä on konkreettinen tapa opettaa lapsille asioita koko tulevaisuutta ajatellen. Etenkin taloustaitoihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota heti alakoulusta lähtien, Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Tiina Solas sanoo.

Opetussuunnitelman ehdoilla

Päivä on etenkin pikku-kuntarahoituslaisille erityinen, sillä Mona tapaa tänään kollegansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion, joka on vierailulla Yrityskylässä.

– Yrityskylä on loistava idea. Tällaiset hankkeet ovat juuri niitä, joita yhteiskunnassa tarvittaisiin lisää koulutuksesta leikkaamisen sijaan. Käytännönläheinen tekeminen on tärkeä väylä oppimiseen, Kallio sanoo.

Mona on oma-aloitteinen toimitusjohtaja, joka kertoo mielellään päivän kulusta Kalliolle. Tapaaminen ei jännitä nuorta johtajaa.

– Yrityskylässä on todella kivaa, eikä tylsiä hetkiä tule. Osa asioista on vähän vaikeita, mutta niistäkin selviää ja tehtävistä oppii paljon, Mona sanoo.

Yrityskylän tekemä työ on valtakunnallisesti merkittävää.

– Vuonna 2019 tavoitamme jo 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 40 prosenttia maan yhdeksäsluokkalaisista lähes 200 kunnasta. Mukana on yli sata yhteistyökumppania, Tiina Solas kertoo.

Talous ja nuoret TAT:n luotsaama Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on tarjota kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yhteiskunnasta. Koko toiminta perustuu opetussuunnitelmaan. Lue lisää osoitteesta: yrityskyla.fi

Töihin meilleVastuullisuus

Kuntarahoituksen ja Helsingin yliopiston Hyvä (yhteis)kunta Master Class osoittautui menestykseksi

Helsingin maaliskuinen ilta on tyyni, mutta tunnelma Korjaamon Kulmasalissa Töölössä on odottava. Tätä hetkeä varten on tehty paljon töitä jo kuukausien ajan.

Korjaamon Kulmasalissa järjestettiin keskiviikkona 27. maaliskuuta Kuntarahoituksen ja Helsingin yliopiston haastepohjaisen Hyvä (yhteis)kunta Master Class -kurssin Final Pitch -tilaisuus, jossa kurssille osallistuneet opiskelijatiimit esittelivät omat konkreettiset ratkaisunsa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja koskettaviin todellisiin haasteisiin. Samat haasteet koskettavat jokaista meistä.

Tunnelma paikalla on ennen kaikkea lämmin ja yhteisöllinen. Nelihenkinen tuomaristo kuuntelee lavalla herkällä korvalla, kun tiimit yksitellen pitchaavat omia ratkaisujaan rohkeasti ja analyyttisesti, mutta unohtamatta tilanteeseen sopivia vitsejä. Tuomaristossa istuvat Kuntarahoituksesta liiketoiminta-analyytikko Janne Karaus, pääarkkitehti Matti Kinnunen, Master Classin vastuuopettaja Ilkka Pietilä Helsingin yliopistolta sekä vanhempi asiantuntija, kaupunkitutkija Kaisa Schimdt-Thomé Demos Helsingistä. Myös Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio saapuu avustamaan tuomaristoa voittajan valinnassa.

Opiskelijoiden ratkaisuissa puhutaan yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta, liikunnan merkityksestä, osallistamisesta, toimivista vanhuspalveluista, datan hyödyntämisestä ja digitaalisuuden monimuotoisuudesta. Opiskelijat käyvät suoraan kiinni aiheisiin ja ongelmiin, jotka puhuttavat yhteiskunnassamme.

On ratkaisuja segregaatioon ja palvelujen saatavuusongelmiin. Yksi tiimi pohtii sähköisen tiedonkeruupalvelun mahdollisuuksia, kun toinen haluaa korostaa ihmisläheisyyttä kaikessa päätöksenteossa ja kuntien kehityksessä. Tiimi Kuntapoppanen taas ratkaisisi maaseudun asukaskadon eräänlaisen kuntamentor-palvelun avulla. Yksi tiimeistä kertoo lähteneensä ratkomaan haasteita yhteiskuntakriittisen humanismin ja insinöörimäisen tarkkuuden voimalla. Tuomaristo esittää tiukkojakin lisäkysymyksiä, mutta ilmapiiri on ennen kaikkea hyvin rakentava ja keskusteleva.

Poikkitieteellisyys on voimaa

Helsingin yliopiston opiskelijoiden pitchejä on yhteensä kahdeksan. Ilta kuluu kuin siivillä. Kun tulee tuomariston hetki vetäytyä neuvottelemaan voittajista, on opiskelijoilla hyvää aikaa verkostoitua salin ulkopuolella.

Kaikki ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista, ideoista ja suunnitelmista.

– Master Classista jäi todella hyvä fiilis! Kokonaisuus oli erilainen kuin mikään muu aiemmin suorittamani kurssi, mutta pelkästään hyvällä tavalla. Pidin kurssin tyylistä etenkin siinä, että se oli vähemmän teoreettinen kuin yliopiston kurssit yleensä. Pitchaamisesta sai myös erinomaista esiintymiskokemusta, Hyvää pöhinää -nimisen tiimin jäsen Jenni Passoja sanoo.

Tiimikaveri Emma Nikkilä komppaa vieressä.

– Tiimimme toimi alusta loppuun todella tavoitteellisesti, vaikka aikataulu olikin tiukka. Oli mielenkiintoista sovitella erilaisia työskentelytapoja yhteen, eli poikkitieteellisyys oli meille ehdoton plussa. Tällaisia vastaavia kursseja voisi tulla jatkossakin.

Hyvinvoinnin asialla -tiimin Susanne Valta, Ilona Mikkonen ja Mia Åström kuvailevat Master Classia opettavaiseksi.

– Tosi mielenkiintoinen kokemus. Juuri poikkitieteellisyys lisäsi omaa ymmärrystä eri tieteenaloista ja jokaisen tavoista tehdä asioita. Osallistuisimme ehdottomasti uudestaankin, Valta ja Mikkonen sanovat.

– Tuntuu siltä, että saimme oikeasti jotain konkreettista hyvää aikaiseksi. Aikataulu oli tiukka, mutta nyt päällimmäinen fiilis on hyvä ja iloinen, tiimitoveri, juuri lavalla pitchannut Kaarina Tuokko sanoo.

Ennen voittajien julistamista Esa Kallio lausuu lavalla muutaman sanan opiskelijoille. Viesti on kannustava: jokainen tiimi on tehnyt hienoa ja ainutlaatuista työtä. Yhteistyöllä, innovatiivisuudella ja yritteliäisyydellä on merkitystä, sillä ne poikivat uusia ideoita yhteiskunnan kehittämiseksi.

Ideoiden ja innovaatioiden avulla voidaan rakentaa sellainen tulevaisuuden yhteiskunta, jossa jokaisella on hyvä olla.

Kultaa vie tiimi Hyvinvoinnin asialla. Voittajatiimi oli kehitellyt mittarin, jolla on mahdollista mitata nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta sekä kerätä dataa aiheesta.

– Kävimme nuoria auttavassa Helsingin Ohjaamossa ja kysyimme, voisiko tällainen toimia oikeasti. Vastaanotto oli todella hyvä sielläkin. Olemme onnellisia siitä, että myös tuomaristo ymmärsi tämän ratkaisun todellisen arvon. Tästä kurssista jäi paljon käteen, Kaarina Tuokko iloitsee.

KuntarahoitusVastuullisuus

Suomen komein kaupungintalo

Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.

Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.

Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.

– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.

Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.

– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.

Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen

Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.

Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.

– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.

Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.

Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän

Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.

– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.

Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.

– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Asiakkaan ääni kuuluu

Kuntarahoituksen asiakkaat ovat asiakaskokemuskyselyn* mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös mielikuva Kuntarahoituksesta on muihin toimijoihin verrattuna erittäin positiivinen: asteikolla 1–7 asiakkaat antavat arvosanaksi peräti 6,3. Neljä viidestä (80 %) asiakkaasta on valmis suosittelemaan Kuntarahoitusta.

Kokemuksia asiakkailta ei kysytä vain muodon vuoksi, vaan tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä.

– Jotta pystymme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, löytämään ne sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin, tarvitsemme entistä syvempää ymmärrystä asiakkaidemme tilanteesta. Asiakaskokemuskysely on yksi työkalu tähän, rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kertoo.

Asiakkaat ovat tiiviisti mukana uusien palveluiden, kuten Apollo-talousennustesovelluksen, kehittämisessä. Myös sähköisten palvelujen kehittämisen linjauksia, ”tiekarttaa”, laadittaessa on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita.

Helppoutta ja henkilökohtaisuutta arvostetaan

Kolmasosa asiakaskyselyyn vastanneista oli huomannut myönteisiä muutoksia Kuntarahoituksen toiminnassa. Lanseeratuilla digipalveluilla vaikuttaakin olleen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.

– Tulos osoittaa oikeaksi valitsemamme kehityssuunnan eli panostuksen palvelujen digitalisointiin ja neuvonantoon koko rahoituksen elinkaaren ajan, Helminen sanoo.

Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoitus täsmensi asiakasstrategiaansa, ja myös tapaa, jolla asiakkuuksia hoidetaan, kehitetään jatkuvasti.

– Kysely vahvisti käsitystämme siitä, että sähköiset palvelut toimivat rutiiniasioiden hoitamisessa, mutta sen rinnalla asiakkaat kaipaavat edelleen aktiivista läsnäoloa, vuoropuhelua ja henkilökohtaista neuvonantoa. Palautteen pohjalta meidän täytyy entistäkin paremmin varmistaa asiakkaan arkipäivän haasteiden ymmärtäminen sekä se, että pystymme olemaan heidän tukenaan myös tulevaisuuden suunnittelussa, Helminen kertoo.

Jotta asiakkaiden tarpeista ja toiveista pysyttäisiin aiempaakin paremmin ajan tasalla, Kuntarahoituksessa otetaan käyttöön jatkuva asiakaskokemuksen mittaaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan 2–4 tarkennettua kyselyä.

 

*Kuntarahoituksen asiakaskysely toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Kyselyn tulokset on analysoinut EPSI Rating.

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoituksen miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelaina ylimerkittiin tunnissa kolminkertaisesti

Kuntarahoituksen keskiviikkona 13.3.2019 hinnoittelema viisivuotinen yhden miljardin USA:n dollarin viitelaina oli menestys. Lainan tilauskirjan koko kasvoi uuteen dollarimääräisten viitelainojen ennätykseen

Tilauskirjat avattiin keskiviikkoaamuna klo 10 Suomen aikaa hintaindikaatioon, joka oli 15 korkopistettä yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron, kun alustavia merkintöjä oli kerätty indikaatiolla 16 korkopistettä yli koronvaihtosopimuskoron. Tuntia myöhemmin kirjojen sulkemisaikaan hinnoittelu voitiin erinomaisen kysynnän ansiosta lukita yhtä korkopistettä alhaisempaan tasoon eli +14 korkopisteeseen yli koronvaihtosopimuskoron. 

Tilauskirja ylitti kolme miljardia USA:n dollaria, mikä tekee transaktiosta Kuntarahoituksen historian kysytyimmän dollarimääräisen viitelainan.

– Olemme todella ilahtuneita kysynnästä. USA:n dollarimarkkina on yksi Kuntarahoituksen strategisista viitelainamarkkinoista ja siksi on erityisen hienoa saada lainalle näin hyvä vastaanotto pitkäaikaisen sijoittajakunnan keskuudessa. Tilauskirjan karttuminen oli kaikkien aikojen nopeimpia USD-määräisissä transaktioissa, ja yli kolmen miljardin tilauskirja on historiamme suurin dollarimarkkinoilla, sanoo Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.

Lainaa merkitsi yli 45 sijoittajaa. Erityisen vahvaa oli keskuspankkien, julkisten instituutioiden ja pankkien treasuryjen kysyntä. Maantieteellisesti puolet merkinnöistä tuli EMEA-alueelta.

Menestystekijöinä vahva tunnettuus markkinalla ja nopea reagointi hyvään markkinatilanteeseen

Transaktion välittäjäpankkeina toimivat Bank of America Merrill Lynch, BMO, Nomura and Scotiabank.

– Järjestely on erinomainen tulos Kuntarahoituksen vuoden ensimmäiselle dollarimääräiselle viitelainalle. Kolminkertaisesti ylimerkitty kirja ja hinnoittelun tiukentuminen kertovat Kuntarahoituksen vahvasta tunnettuudesta dollarimarkkinalla, sanoo BMO Capital Marketsin johtaja Massimo Antonelli.

– Kuntarahoitus teki oppikirjasuorituksen USA:n dollarimääräisissä transaktioissa reagoimalla nopeasti suotuisaan markkinatilanteeseen. Ylimerkitty tilauskirja heijastaa yhtiön laajaa kiinnostavuutta laaja-alaisen sijoittajakunnan keskuudessa. Tämä puolestaan antoi Kuntarahoitukselle mahdollisuuden tiukentaa lainan hinnoittelua sekä yhtiön omaan että sen liikkeeseenlaskijaverrokkien yleiseen lainahinnoitteluun nähden, kommentoi Scotiabankin johtaja Cesare Roselli.

Varainhankinta

Markkinakatsaus 3/2019

Yhdysvallat – talous jatkaa vahvaa kasvuaan

  • Vuonna 2018 BKT kasvoi 3,1 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen.
  • OECD arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna 2,6 %.
  • Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski helmikuussa 54,2 pisteeseen (ed. 56,6). Laskusta huolimatta indeksi ennustaa kuitenkin hyvää, noin 3 % (v/v) teollisuustuotannon kasvuvauhtia.
  • Talouden tärkein kasvutekijä on edelleen yksityinen kulutus, johon vaikutti positiivisesti verouudistus ja hyvä työmarkkinatilanne.
  • Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna FED:in tavoitetason tuntumassa 1,9% tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä FED voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
  • FED kiristi Yhdysvaltojen rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla

Euroalue

  • Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
  • EKP heikensi merkittävästi arviotaan euroalueen talouskasvusta (1,1 % / v. 2019 ja 1,6 % / v. 2020)
    • Ongelmia tuottavat muun muassa Saksan kasvun hidastuminen, Britannian hallitsematon ero EU:sta ilman sopimusta, kauppasota sekä Italian mahdollinen taantuma.
  • Kokonaisinflaatio nousi helmikuussa ennakoidusti 1,5 %:iin (v/v – tammikuu 1,4 %) johtuen energian hinnanmuutoksesta. Pohjainflaatio painui kymmenellä korkopisteellä 1,0 %:iin (v/v).
  • EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %
  • EKP ilmoitti korkokokouksessaan (7.3.) myös uudesta pidempiaikaisesta kohdennetusta rahoitusoperaatiosta (TLTRO-ohjelma)
    • EKP alkaa tarjota liikepankeille edullisia kahden vuoden lainoja, joiden ehtona on, että pankit lisäävät lainojen myöntämistä yrityksille ja kotitalouksille
    • Ohjelma on ehtojensa osalta aiempia heikompi sekä keston (2 vuotta vs. 4 vuotta) että rahoituksen hinnan osalta (ohjauskorko vs. talletuskorko).
    • Kohdennetut rahoitusoperaatiot aloitetaan syyskuussa ja ne päättyvät maaliskuussa 2021.

Suomi

  • Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suora vaikutus myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä noin 40 % menee euroalueelle.
    • Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 2,2 %.
    • Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä – yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
    • Tälle vuodelle kasvuluku on enää 1,5 %.
  • Viime viikon merkittävin uutinen lienee kuitenkin ollut SOTE:n kaatuminen ja Sipilän hallituksen ero.
    • Nykyinen hallitus toimii toimitusministeriönä eikä tee poliittisia päätöksiä.
    • Mielipidemittauksen muutokset ja hallituksen eroaminen ennakoivat kiivaita vaaleja ja vaikeita hallitusneuvotteluja.
    • SOTE-uudistus siirtyy uuden eduskunnan pöydälle, mutta sen toteutusta on vaikea arvioida.

Euroalueen talousnäkymät

EMU PMI vs. BKT %

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja osoitti hienoista nousua päätyen helmikuun lopussa tasolle 51,9. Syinä voidaan pitää mm. Ranskan keltaliivien protestien laantumista ja autoteollisuutta koskevia uusia päästösopimuksia.

EMU PMI –ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

EC talousindikaattori vs. BKT

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi helmikuun lopussa 106,1:een (vrt.  tammikuu 106,2).

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

EUR pitkät korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui helmikuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli helmikuun lopussa 0,704 %, ja viiden vuoden swap-korko 0,169 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina.

3kk Euribor + forward korkokehitys

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa.  Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3 kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

 

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Koulutus – vanha lääke uuteen vaivaan?

Ajat ovat melkoisesti muuttuneet sitten Kuntarahoituksen perustamisvuoden 1989. Suomi oli 1970- ja 1980-luvuilla kasvanut kehitysmaasta talousmaaksi. Vietettiin nousukauden juhlaa. Pian 1990-luvun alun talouskriisi kuitenkin syöksi Suomen syviin vesiin.

Tuolloin talouden elvytyskeinovalikoima oli toisenlainen kuin tänään. Meillä oli oma valuutta, pystyimme itse päättämään korkotasosta. Vaikeassa tilanteessa kyettiin myös tekemään tiukkoja päätöksiä, ja vientiteollisuuden vetämänä talous ja Suomi saatiin uuteen nousuun. Taisi mukana olla hitunen onneakin.

Talouden imussa myös Kuntarahoitus kehittyi nopeasti ja tasaisen kasvun tietä jatkui aina vuoden 2008 talouskriisiin asti. Kriisi iski kovalla kädellä myös suomalaiseen pankkisektoriin. Kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon oli vaikea saada pankeilta edes lyhytaikaista lainaa. Tässä ahdingossa Kuntarahoituksesta tuli entistä merkityksellisempi tekijä julkisen rahoituksen ylläpitämisessä.

Juhlavuodet tarjoavat tilaisuuden kurkata menneeseen, mutta vielä tärkeämpää on katsoa eteenpäin. Nykyisessä maailmantalouden horjuvassa tilanteessa ja toimintaympäristön nopeassa kehityksessä tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja laineet rantautuvat Suomeenkin väistämättä.

Britanniaa uhkaava sopimukseton Brexit, suurvaltasuhteiden kiristyminen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen piirtävät suuria kysymysmerkkejä lähitulevaisuuteen. Kotimaassa sote-epävarmuus jatkuu, mutta varmaa on, että takaisin lähtöpisteeseen ei palata. Monet kunnat ovat jo miettineet vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi.

Sekin on näkyvissä, että asiakaskuntamme uudistuu. Ohjaksiin on jo osittain astunut uusi sukupolvi, joka on tottunut käyttämään toisenlaisia työkaluja kuin edeltäjänsä. Tähän muutokseen ja yhä kasvavaan tehokkuuden tarpeeseen vastaamme kehittämällä hartiavoimin uusia palveluja ja ratkaisuja. Niitä työstävät myös monet muut toimijat ja asiakkaamme itse. Pidämme aihetta säännöllisesti esillä tässä verkkolehdessä.

Mutta miten Suomi selviää myös tulevaisuudessa maailmalta vyöryvistä talouden heilahteluista ja muista myllerryksistä? 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti osaltaan myös panostaminen inhimilliseen pääomaan. Koulutusjärjestelmän korkea taso säilytettiin ja innovaatiopolitiikkaan satsattiin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia koulutusta säilytettiin.

Voisiko koulutuksen korkeassa tasossa ja innovoinnissa olla avain myös tulevista kriiseistä selviämiseen ja suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen? Niin me uskomme.

Olemme jo usean vuoden ajan olleet mukana Yrityskylä-toiminnassa ja Nuori yrittäjyys -ohjelmassa. Juhlavuonna huomioimme lapsia ja nuoria aiempaakin enemmän ja autamme heitä pyrkimään kohti omia unelmiaan. Vuoden mittaan kerromme tästä lisää aihetunnisteella #huomisentekijät.

Pysykää kanavilla!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Digivoimaa palveluverkon suunnittelemiseen

Kunta X:n kunnantalolla pidetään tärkeää palaveria. Kunnanjohtaja, tilapalvelun päällikkö ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja pohtivat, säilyttääkö monelle kunnan asukkaalle tärkeä kyläkouluverkosta vai pitäisikö rakentaa kokonaan uusi ajanmukainen koulu? Suunnitelmia ja laskelmia tehtäessä kahvia kuluu, muutama lohileipäkin. ”Tämä olisi niin paljon helpompaa, jos kaiken tarvittavan tiedon saisi kerralla eteensä päätteelle”, huokaa lopulta urakasta uupunut kunnanjohtaja.

Kuopion kaupungin hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkköä kuvittelemani tilanne hieman hymyilyttää, mutta totta toinen puoli: kunnan palveluverkon suunnittelu on kuin monimutkainen palapeli, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi relevantti ja ajanmukainen tieto on valtaa. Rönkkö, jos kuka, sen tietää. Hänen työtehtäviinsä kuuluu miettiä, millaista palveluverkkoa Kuopion kaupunki tarvitsee.

Rönkkö myös valmistelee kaupungin investointihankkeita ja tuottaa taustatietoa päättäjien avuksi.

Hajallaan oleva tieto yhteen

Kunnan palveluverkon suunnittelulla on valtava vaikutus kuntaan, myös sen talouteen. Palveluverkko käsittää lyhyesti sanottuna kaikki kunnan palvelut. Se koostuu joukosta hyvin erilaisia ja kokoisia asioita, kuten päiväkotiverkoston tai tiedon siitä, missä kiireellisyysjärjestyksessä kunnan omistamia kiinteistöjä korjataan.

Palveluverkon tärkeyteen nähden sen suunnitteluun kunnissa resursoidaan Rönkön mielestä yllättävän vähän työvoimaa. Hyvällä palveluverkkosuunnittelulla kunta voi nimittäin välttyä monelta murheelta. Resursointikaan ei itsessään kanna pitkälle, jos käytössä ei ole toimivia työkaluja.

– Siksi aloimme Kuopiossa vuoden 2018 alussa kehittää digitaalisesti toimivaa tietojärjestelmää, johon koostetaan ajantasaista, mutta kunnassa hajallaan olevaa tietoa palveluverkon nykytilasta. Kehitystyön tuloksena syntyi lopulta pilottiversio nimeltä DigiPAVe, joka tarkoittaa dynaamisesti toimivaa digitaalista palveluverkkosuunnittelun sovellusta kertoo Rönkkö.

DigiPAVe-hanketta veti tiimi, johon kuului Rönkön lisäksi Kuopin kaupungin toimitilajohtaja Hannu Väänänen ja kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti. Haasteeseen kannusti Kuopion kaupunkistrategiaan kirjattu slogan ”lupa tehdä toisin”.

– Kuopion palveluverkkoa on perinteisesti suunniteltu viiden vuoden välein ulkopuolisten konsulttien tekemän palveluverkkoselvityksen pohjalta. Vaikka selvitys olisi kuinka pätevä, sen tieto alkaa olla vanhentunutta ilmestyessään. Halusimme kehittää työkalun, joka tarjoaa muutakin kuin nyt lukemattomiin exceleihin kootun tiedon, ja joka sisältää tietoa yli kaupunginhallinnon eri sektoreiden. Toisin sanoen, halusimme yhteisen näkemyksen palveluverkoston nykytilasta ja tiedolla johtamista hyödyntävän yhteistyömallin kuntaorganisaatiolle, Rönkko kertoo.

Valistuneempia vaihtoehtoja

DigiPAVen pilottiversio toteutettiin hankkeesta innostuneen FCG Konsultointi Oy:n kanssa. Pilotoinnin testiympäristönä toimi Kuopion kaupungin koulu- ja päiväkotiverkostotyö. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön koordinoimasta kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavasta KIRA-digi-ohjelmasta, joka on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista.

Huomisen tekijät - Digivoimaa palveluverkon suunnitteluun - Puijon torni

Hankkeen haasteena oli saada hajallaan eri järjestelmissä ja yksikkökohtaisissa tietovarannoissa oleva tieto yhteen ja yhteismitalliseen muotoon. Tietoa siis kunnassa on, mutta tietojen keskinäiset riippuvuussuhteet jäävät usein hahmottumattomiksi.

Ratkaisuksi DigiPAVessa kehitettiin sovellutus ja toimintamalli, jossa kunnan palvelu- ja toimitilaverkoston suorituskykyä ja kapasiteettia päästiin jatkuvasti seuraamaan ja analysoimaan tietopohjaiseen paikkatietoon sidotun analytiikan avulla.

– DigiPAVen kautta päästään käsiksi hyvin konkreettisiin asioihin, kuten kunnan investointitarpeisiin. Kun käytössä on reaaliaikaista tietoa faktapohjana, kunta voi tehdä valistuneempia ratkaisuja palveluverkon vaatimien investointien suhteen. Ääriesimerkkinä voisi mainita, ettei aleta huoltomaalata purettavaa taloa tai hankkia viipalekoulua juuri valmistuneen koulun pihalle, Rönkkö selvittää.

DigiPAVesta on erityistä hyötyä, kun mietitään eri skenaarioita päätöksentekoa varten. Jos kunta haluaa panostaa kyläkouluverkostoon, DigiPAVe auttaa simuloimaan, mitä se käytännössä merkitsee: millainen on väestöpohja ja ikäluokkien kehitys, mitä investointeja tilaratkaisuihin tarvitaan, millainen on korjausvelka, mitä verkoston ylläpito maksaa…

– Näin päästään tekemään tietoisempia päätöksiä eri vaihtoehtojen välillä. Tällä ei ole suinkaan tarkoitus korvata poliittista päätöksentekoa vaan tuoda siihen lisää argumentaatiota, Rönkkö muistuttaa.

Hyvä suunnittelu tuo suuret säästöt

DigiPAVe on nyt olemassa pilottiversiona ja jatkokehitystyö on alkamassa. Sitä on tarkoitus testata Kuopion kuntaverkkosuunnittelussa ja kehittää siitä kunnille sopiva tuotantoversio. Jatkokehitykseen on määrä saada muitakin kuntia mukaan. DigiPAVe sopii kaikille vähänkin suuremmille kunnille, sillä se on työkalu kunnan palveluverkoston suunnitteluun ja tehokäyttöön.

– Meillä ei vielä ole konkreettisia lukuja sen säästövaikutuksista, mutta oletettavasti niitä pitäisi hyvin koitua, kun kunnassa voidaan mallintaa eri palveluverkkoskenaarioita keskenään suhteessa nykyiseen verkostoon, Rönkkö sanoo.

Skenaarioita tarkastelemalla on Rönkön mieleistä huomattavasti helpompi arvioida, millaisista tiloista kannattaa luopua, millaisia säästöjä vuosittain saadaan toiminta- ja tilaratkaisuissa ja millainen hintalappu koituu uudisrakentamisesta.

– Kunnille on koosta riippumatta entistä tärkeämpää pyrkiä näkemään valtuustokausien yli, mihin suuntaan palveluverkkoa kehitetään. Todelliset säästöt ja hyödyt tulevat onnistuneesta pitkän aikavälin suunnittelusta, ei poliittisista pikavoitoista. Siinä DigiPAVe on suureksi avuksi, muistuttaa Rönkkö.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria

Kuntarahoituksessa olemme jo saaneet viitteitä sen tarjoamista uudenlaisista mahdollisuuksista Apollon ja sen Talousennuste-sovelluksen kautta. On ollut ilo seurata yhtiön kehitystä, yhdessä tekemistä ja intohimoa, jolla nämä palvelut ovat syntyneet. Uskonkin, että tämä on vasta pintaraapaisu siitä, mitä on vielä tulossa.

Kaikki tämä edellyttää myös uudistumista. Muutos voi olla suuri myös asiakkaillemme, jotka saavat uudenlaisia tapoja asioida kanssamme. Yhtä lailla olemme Kuntarahoituksessa matkalla, joka vaatii meitä muuttumaan pintaa syvemmältä. Kuljettava polku on meille yhtä aikaa mutkainen ja innostava, eikä eksymiseltä ja harha-askeliltakaan pystytä välttymään.

Asiakaskeskeisyys on arvo, joka ohjaa kaikkea tekemistämme ja päätöksentekoamme. Kun kehitämme digitaalisia palveluitamme, meille on tärkeää varmistaa, että asiakkaidemme todelliset tarpeet ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Yhteisessä kehittämisessä ja asiakasymmärryksen kasvattamisessa meillä on vielä paljon opittavaa, mutta olemme ottaneet askeleita oikeaan suuntaan.

Yksi esimerkki asiakaskeskeisestä kehittämisestä on syksyllä 2018 järjestämämme innovaatiokiihdyttämö, jossa lähes 30 kuntarahoituslaista ideoi ratkaisuja asiakkaiden tunnistettuihin ongelmiin asiakaskeskeisiä palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Keskeinen osa innovointia oli validoida tunnistettuja ongelmia ja ratkaisuja todellisilla asiakkailla. Innovaatiokiihdyttämö tuotti uusia toteutuskelpoisia palvelukonsepteja, joita tullaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Myös innovaatiotoimintaa tullaan varmasti jatkamaan.

Innovaatiokiihdyttämössä hyödynnetyt uudenlaiset työskentelytavat herättivät suurta innostusta Kuntarahoituksen henkilöstön joukossa. Työskentely moniosaavissa tiimeissä avasi uusia näkökulmia ja tarjosi luontevan tavan jakaa ajatuksia ja osaamista. Avoin ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri mahdollisti uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Näitä asioita ja tällaista toimintatapaa meidän tulisi pystyä edistämään ja vahvistamaan kaikessa tekemisessämme, jotta pystymme toteuttamaan missiotamme rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Toimimme alalla, jolla on pitkät perinteet, ja jossa luottamus ja riskienhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme tekemisissä suurten ja kriittisten asioiden kanssa. Huolellinen analysointi ja suunnittelu ovat meillä kaiken keskiössä. Tällaiseen toimintaympäristöön ei digitalisaation edellyttämä rohkean kokeilemisen ja suunnanmuutokset mahdollistava kulttuuri synny yhdessä yössä. On löydettävä oma tapaa johtaa kulttuuria, jossa kollegaa kannustetaan testaamaan ja kokeilemaan rohkeasti epätavallisia ideoita.

Pienet nopeat kokeilut vievät asioita nopeammin eteenpäin, ja auttavat ihmisiä sitoutumaan muutoksiin pala palalta. Toisaalta vaatii rohkeutta näyttää keskeneräistä ja pyytää siihen palautetta. Kun asioita katsoo hieman pidemmässä aikaperspektiivissä, huomaan että olemme ottaneet kokeilemisen kulttuurin suhteen huomattaviakin askeleita. Uskallamme jo rohkeasti kysyä palautetta vielä keskeneräisiin asioihin ja toisaalta antaa kannustavaa ja kehittävää palautetta.

Digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita hienoine käyttöliittymineen. Se tarkoittaa muutosta asiakkaiden toiminnassa ja sisäisissä toimintatavoissa. Tuekseen se vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja kehittää asioita. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, sekä asiakkaiden kanssa että yrityksen sisällä. Ennen kaikkea digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria. Kulttuuria, jossa innostetaan ihmiset mukaan kokeilemaan ja tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia. Etenemme pienin, mutta vaikuttavin askelin.

Hanna Rantonen
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa liiketoiminnan kehitystehtävissä.

Näkökulmat