Norjan kruunumääräisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla oli liikkeeseenlaskun aikaan paljon tarjontaa muiltakin SSA-liikkeeseenlaskijoilta, mutta Kuntarahoituksen 2 miljardin Norjan kruunun laina oli tästä huolimatta erittäin kysytty. Merkintäkirja täyttyi nopeasti ja laina hinnoiteltiin +25 korkopisteeseen yli 3 kuukauden Niboriin nähden. Lainan sijoittajakunta oli tasokas ja laaja.
– Viime vuosina Kuntarahoitus on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena ja haluttuna liikkeeseenlaskijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoittajakysyntää vahvisti merkittävästi se, että kyseessä oli Kuntarahoituksen ensimmäinen Norjan kruunuissa liikkeeseen laskettu yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, sanoo Hedda Giæver järjestelystä vastanneesta DNB Bankista.
Sijoittajien joukossa oli erityisesti pankkien treasury-osastoja sekä kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. 80 % liikkeeseenlaskusta allokoitiin norjalaisille sijoittajille.
– Olemme erittäin iloisia palatessamme Norjan kruunumarkkinoille. Sitäkin ilahduttavampaa on tehdä paluu yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskulla. Kestävyysohjelmamme ytimessä on tarjota rahoitusta yhteiskunnallisesti vaikuttaville projekteille ja lisätä niiden osuutta koko rahoituskannassamme. Sijoittajien tuki ja kysyntä on tässä tärkeässä roolissa, sanoo Kuntarahoituksen Funding Analyst Aaro Koski.
Transaktion tiedot
Issuer:
Municipality Finance (KUNTA, MuniFin)
Issue Rating:
Aa1/AA+
Status:
Senior unsecured
Reoffer Price:
99.631% / 4.083%
Reoffer Spread:
3mN+25bps
Issue Size:
NOK 2bn
Settlement:
20 February 2024
Maturity:
20 February 2029
Coupon:
4% Fixed, Annual, Act/Act Icma Unadjusted Following
Listing:
Nasdaq Helsinki
ISIN:
XS2769883955
Lead Manager:
DNB Markets
Lisätietoja
Joakim Holmström, Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability, +358 50 4443 638 Antti Kontio, Head of Funding and Sustainability, +358 50 3700 285 Karoliina Kajova, Senior Manager, Funding, +358 50 5767 707 Lari Toppinen, Senior Analyst, Funding, +358 50 4079 300 Aaro Koski, Analyst, Funding, +358 45 138 746
Nummelassa on ollut pitkään tarve uudelle koulurakennukselle, sillä alueen koulut olivat täynnä ja todettu ahtaiksi. Vuoden 2023 lopussa valmistunut Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan suurin investointi. Rakennuksessa on tilaa noin 600 alakoululaiselle ja noin 250 päiväkotilapselle.
– Hankkeen tavoitteena oli turvata koulutilojen riittävyys Nummelassa nyt ja tulevaisuudessa, Vihdin kunnan tekninen johtaja Ville Könönen tiivistää.
Vihti valitsi hankkeen toteutustavaksi elinkaarimallin. Valintaan päädyttiin kestävyyssyistä, sillä elinkaarihankkeessa urakoitsija sitoutuu ylläpitämään rakennuksen kuntoa.
– Tämä on Vihdin ensimmäinen elinkaarihanke. Seuraamme kuntana mielenkiinnolla, mitkä ovat eri sektoreiden, kuten käyttäjien, infra- ja tukipalvelujen, taloushallinnon ja kuntalaisten, kokemukset.
Investointi ilmastoystävällisyyteen
Nummelan uusi koulukeskus on saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Kunta on huomioinut kohteen suunnitteluratkaisuissa elinkaarivaikutukset alusta pitäen: rakennusmateriaalina on käytetty puuta, rakennus lämpenee maalämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.
Käyttömukavuutta ja viihtyisyyttä lisää myös se, että koulu on täysin kengätön.
– Tällä hillitään sisään kulkeutuvan lian ja siivouksen määrää. Se on myös osa sisäilmaterveyttä, Könönen kertoo.
Monikäyttöinen rakennus on iloksi monille
Urakka saatettiin päätökseen loppuvuodesta 2023. Koulukeskuksen varsinainen toiminta alkoi tammikuussa, kun ovet avautuivat lapsille ja henkilökunnalle uuden lukukauden alkaessa. Keskus kokoaa nyt samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielistä opetusta – siellä toimii kaksi koulua, kaksi päiväkotia sekä nuorisotila.
Koulurakennus tukee laajasti Nummelan asukkaiden hyvinvointia. Päivisin rakennus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä, mutta sen tilat ovat helposti muunneltavissa myös muihin tarpeisiin.
– Rakennuksessa on huomioitu hyvin iltakäytön mahdollisuudet. Muun muassa liikuntasalia, asukaskeittiötä ja luokkatiloja voidaan hyödyntää myös iltaisin.
– Koulukeskuksen ympärille on kaavoitettu aluetta lisärakentamiselle. Hanke tukeekin vahvasti Etelä-Nummelan kehittymistä ja laajentumista, tekninen johtaja Könönen iloitsee.
Teksti: Taru Inkinen Kuva: Vihdin kunta / Joenrinne Films
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa). Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
Liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -37 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Tilikauden kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa). Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen 13 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa), mikä johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli joulukuun lopussa 12,0 % (11,6 %).
Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 103,4 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Koska Kuntarahoitus-konsernilla on vain ydinpääomaa, niin Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samat kuin CET1-vakavaraisuus, 103,4 % (97,6 %).
Venäjän hyökkäyssodalla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Sodan kiihdyttämä inflaatio ja siitä johtuva markkinakorkotason nousu on kasvattanut konsernin korkokatetta, mutta se on myös kasvattanut kuluja. Sodan aiheuttaman geopoliittisen epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt vahvaa likviditeettipuskuria. Muutoin sodan vaikutukset liiketoimintaan olivat vähäisiä.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 32 948 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,5 % (5,5 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 2023 samalla tasolla kuin vertailuvuonna, yhteensä 4 370 miljoonaa euroa (4 375 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 575 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 4 795 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 2 234 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Rahoituksen yhteismäärä kasvoi 41,0 % (42,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Niiden määrä pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 5,1 %-yksikköä 21,3 %:iin. Konserni julkaisi loppuvuodesta 2023 kestävyysohjelman, joka ulottuu vuoteen 2035. Konsernin tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä nostaa konsernin vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta kolmannekseen sekä vuoteen 2035 mennessä vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä 38 %:lla vuoden 2022 tasosta.
Pitkäaikainen uusi varainhankinta vuoden aikana oli 10 087 miljoonaa euroa (8 827 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 43 320 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 39 332 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa maaliskuussa ja kesäkuussa 2023 takaisin Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 633 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 409 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (120 %).
Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 osinkoa maksettiin 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67,6 miljoonaa euroa.
Näkymät vuodelle 2024: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2024.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
1–12/2023
1–12/2022
Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*
176
170
3,2
Liikevoitto (milj. euroa)*
139
215
-35,5
Korkokate (milj. euroa)*
259
241
7,5
Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)*
4 370
4 375
-0,1
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*
10 087
8 827
14,3
Kulu–tuottosuhde, %*
32,4
23,9
35,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %*
6,6
9,9
-33,5
31.12.2023
31.12.2022
Muutos, %
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
32 022
29 144
9,9
Taseen loppusumma (milj. euroa)
49 736
47 736
4,2
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
1 550
1 482
4,6
CET1-vakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Tier 1 -vakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Kokonaisvakavaraisuus, %
103,4
97,6
5,9
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %
12,0
11,6
3,8
Henkilöstö
185
175
5,7
* Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2023
Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.
Venäjän hyökkäyssodan myötä vuonna 2022 alkanut inflaatio kääntyi laskuun vuoden 2023 aikana, ja korkojen kohoaminen näyttää päättyneen. Geopoliittiset jännitteet eri puolilla maailmaa lisääntyivät, ja lisäksi odotukset keskuspankkien toimista aiheuttivat epävarmuutta pääomamarkkinoilla.
Suomessa alkuvuotta ja kesää leimasivat eduskuntavaalit ja pitkään jatkuneet hallitusneuvottelut. Uudella hallitusohjelmalla ei arvioiden mukaan ole välittömiä vaikutuksia kuntien toimintaan. Asuntosektorin asiakkaidemme keskuudessa huolta ovat herättäneet asumisoikeusasumiseen ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana on korostunut entisestään.
Kuntasektorin asiakkaidemme rahoituksen kysyntä oli vuoden alussa hiljaista, mutta kiihtyi vuoden loppua kohden lähelle edellisen vuoden tasoa. Niin sanotut verohännät tukivat kuntataloutta vielä hetkellisesti, mikä osaltaan laski kuntien rahoitustarpeita. Kuntien rahoitustilanne oli vielä vuonna 2023 verrattain hyvä, mutta heikkeni vuoden lopussa.
Asuntosektorin asiakkaidemme rahoitustarve oli korkeampi vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaamme ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta ja vuodesta 2022 lähtien myös korkokustannusten kasvusta, mikä on vähentänyt uusien hankkeiden aloittamista. Loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä alkoi kuitenkin kiihtyä, kun rakentamisen kustannusten nousu tasaantui, ja asumisoikeushankkeiden aloitusta alettiin kiirehtiä hallitusohjelmakirjausten vuoksi.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja rahoitimme niitä Kuntien takauskeskuksen meille asettamien limiittien puitteissa. Kuntarahoitukselle asetettu 400 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoituksen limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet tämän jälkeen enää vastata hyvinvointialueiden vuotta 2023 koskeviin rahoituspyyntöihin.
Varainhankinnassamme menestyimme erinomaisesti pääomamarkkinoiden vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Liikkeeseenlaskujemme ajoitus onnistui, ja kaikki transaktiomme olivat menestyksekkäitä. Likviditeettitasoamme olemme pitäneet edelleen vahvana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Liiketoimintamme voidaankin sanoa jatkuneen normaalisti, ja toimintamme kannattavuus vuonna 2023 oli hieman aiempaa parempi.
Vuonna 2023 päivitimme strategiamme korostaen yhtiön perustehtävää. Strategiamme nostaa erityisesti esille vastuullisuuden ja roolimme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajana. Olemme myös panostaneet vastuullisuustyömme vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelma asettaa raamit ja tavoitteet pitkän aikavälin vastuullisuustyöllemme. Kestävyysohjelmamme keskittyy erityisesti liiketoimintamme, eli asiakkaillemme tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.
Näkymät vuodelle 2024
Maailmantaloudessa vuosi 2024 käynnistyy heikkenevän suhdanteen merkeissä. Kasvun lähteitä on niukasti, kun koronnostojen kysyntää hidastavat vaikutukset saavuttavat huippunsa. Samaan aikaan finanssipolitiikka on kiristymässä, koska valtioilla on tarvetta suitsia velanottoa. Myös geopoliittinen toimintaympäristö jatkuu arvaamattomana. Talouden jäähtyminen toisaalta vaimentaa hintapaineita ja euroalueella inflaatio alenee kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. EKP:n odotetaan käynnistävän koronlaskut vuoden 2024 aikana.
Suomessa taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan alkuvuoden 2024 aikana. Vuoden edetessä elpyminen vähitellen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, kun inflaatio helpottaa, kuluttajien ostovoima kasvaa ja korot kääntyvät maltilliseen laskuun. Loppuvuotta kohden myös vientimarkkinat voivat jo tukea talouden toipumista. Heikon lähtötason vuoksi Suomen bkt-kasvu voi kuitenkin jäädä vuonna 2024 lievästi negatiiviseksi.
Talouden taantuma heijastuu väistämättä myös työllisyyteen. Suomessa rakenteellinen työvoimapula on tosin monilla aloilla niin suurta, ettei työttömyysasteessa ole toistaiseksi näköpiirissä voimakasta nousua. Työllisyyden näkymä on kuitenkin riskialtis. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea arvioida. Myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy yhä epävarmuutta. Mikäli inflaatio ei hidastu ennakoidusti ja odotukset korkojen alenemisesta jäävät täyttymättä, talouden taantuma voi pitkittyä ja työttömyys nousta arvioitua enemmän.
Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset sopeutustavoitteet, julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä eikä velkaantuminen taitu. Odotuksia voimakkaampi sote-menojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä verotulokertymien suhdanneluontoinen heikentyminen vaikeuttavat valtiontalouden tasapainottamista. Kuntasektorikin palaa muutaman poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen selvästi alijäämäiseksi, kun erilaiset positiiviset kertaerät poistuvat, kustannukset kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys, valtionosuusjärjestelmän tulevat muutokset sekä TE-uudistuksesta mahdollisesti koituvat lisämenot.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuonna 2023. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953 Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Vuosikertomus vuodelta 2023 julkaistaan arviolta 7.3.2024. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
”Kunnalla menee hyvin monilla mittareilla. Asukasmäärämme on noussut edellisinä vuosina, kun taas ympäröivissä kunnissa trendi on toisenlainen. Muuttovoitto on ollut sadan hengen paikkeilla vuodessa. Joukossa on sekä kotimaisia että yhä enemmän ulkomailta tulevia muuttajia. Työttömyysaste on 4–5 prosenttia, eli käytännössä täällä on täystyöllisyys. Tietenkin meillä on myös samoja haasteita kuin muualla kuntakentässä näin hyvinvointiuudistuksen jälkijunassa. Tämä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja asioiden järjestykseen laittamista.”
Mitä uutta kunnassa tapahtuu?
”Olemme viemässä tällä hetkellä isoja investointeja eteenpäin. Meille on rakentumassa uusi yläkoulu, joka on 15–20 miljoonan euron kokonaisuus. Lisäksi rakennamme uutta lukiorakennusta, jonka yhteyteen tulee myös uudet kirjaston tilat. Tämä ja viime vuosi ovat suuria investointivuosia.
On pakko mennä eteenpäin ja kehittää asioita, jos haluaa pysyä mukana kuntien keskeisessä kilpailussa. Tänä päivänä koko Suomi kilpailee osaajista ja tekijöistä.”
Mikä on mielestäsi Sotkamon suurin vahvuus?
”Vahvuutemme ovat matkailu ja urheilu. Edellisinä vuosina olemme olleet eniten matkailijoita keränneiden paikkakuntien viiden kärjessä. Vuokatin matkailu on ympärivuotista: hiihto- ja joululomien lisäksi tänne suuntautuu kesämatkailua. Heinäkuu on paras matkailukuukautemme.
Liikuntaolosuhteita on paranneltu 20 miljoonan euron edestä kymmenen viime vuoden aikana. Vuokatti Areenan lisäksi olemme rakentaneet muun muassa liikuntahallin ja skeittiparkin. Liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa – onhan Vuokatissa myös olympiavalmennuskeskus talvilajeille.
Kunnan suuren pinta-alan ansiosta tänne mahtuu urheilu- ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi paikallisia työllistäviä kaivoksia. Kaivoksilla työskentelee tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä, mikä vaikuttaa huomioitavasti kunnan työllisyysasteeseen ”
Miltä Sotkamon tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Sotkamo on vireä ja virkeä. Matkailussa on paljon kasvupotentiaalia. Se on nojannut pitkälti suomalaisiin, mutta kansainvälisen puolen avautumisen eteen on tehty paljon töitä. Uskon, että siihen mennessä majoituskapasiteetti on myös kasvanut.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Olen ollut Sotkamon kunnalla töissä yli 20 vuotta. Aloitin luokanopettajana, ja etenin rehtorin töiden kautta perusopetuksen johtajaksi, sivistysjohtajaksi ja lopulta kunnanjohtajaksi. Olen nähnyt sivistyspuolen ihan ruohonjuuritasolta lähtien, mikä auttaa paljon kunnan johtamisessa.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Suoratoistopalveluissa minua kiinnostavat eniten historiaan liittyvät sarjat. Kirjoista luen taas eniten elämäkertoja. Viimeksi yöpöydällä on ollut Pohjolan Leijona, joka on Mirkka Lappalaisen Ruotsin kuninkaasta kertova historiakirja.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuunnella seuraavaksi?
”Kempele ja Pirkkala ovat Sotkamoa vastaavia maakuntakeskuksen vieressä olevia kuntia. Seuraavaksi voisin haastaa mukaan Pirkkalan talousjohtajan Tommi Ruokosen.”
MIKA KILPELÄINEN Työ: Kunnanjohtaja, Sotkamon kunta Syntynyt: 1974 Kotoisin: Sotkamosta Asuu: Sotkamossa
Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.
Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.
Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.
– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.
Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta
Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.
– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.
Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.
Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin
Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.
Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Turun keskustan lähellä sijaitseva Mäntymäki on kokenut mittavan uudistuksen viime vuosina. Osa alueen kerrostaloista oli teknisen käyttöikänsä päässä eikä niiden korjaaminen ollut taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi päädyttiin purkavaan uudistamiseen. Purettujen talojen tilalle nousee yhdeksän rakennusta, joista neljä on nyt valmiina.
Uudistus tehtiin alueen historiaa kunnioittaen. Uusien kerrostalojen haluttiin ilmentävän alkuperäisten rakennusten 1950-luvun tyyliä, jota niiden selkeä muotokieli ja puistomaiset piha-alueet henkivät. Asunnot vastaavat samalla nykypäivän tarpeisiin: ne ovat moderneja, valoisia ja esteettömiä.
– Halusimme panostaa Mäntymäessä erityisesti yhteisöllisyyteen sekä vastata asukkaiden erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. Olemme ylpeitä Mäntymäen alueesta ja sille myönnetystä tunnustuksesta, iloitsee Johannes Malmi, TVT Asuntojen rakennuttamis- ja hankekehityspäällikkö.
Yhteisöllistä asumista keskustan kupeessa
Turussa on kysyntää kohtuuhintaisille ja hyvälaatuisille vuokra-asunnoille, mikä näkyy TVT Asunnoille tulevissa hakemusmäärissä. Rakennushankkeen ansiosta Mäntymäkeen saadaankin 280 uutta asuntoa. Alueen sijainti vetää myös puoleensa: matka Mäntymäestä keskustaan on alle kaksi kilometriä. TVT Asuntojen toimitusjohtajan Teppo Forssin mukaan suurin osa asuntohakijoista toivoo kotia juuri keskusta-alueelta.
TVT Asunnot kutsui asukkaat mukaan asuntojen suunnitteluun. Lopputuloksena valmistuu asuntoja, joissa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi asuntojen alkovit ovat muunneltavissa eri tarpeisiin, vaikkapa työtilaksi, lastenhuoneeksi, varastoksi tai kuntoilutilaksi.
Uusiin taloihin on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Asukkaat saavat käyttöönsä muun muassa monitoimitilat sekä yhteiset ulkotilat.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Ara palkitsee vuosittain laadukasta rakentamista Vuoden parhaat ARA-neliöt tunnustuksella. Palkinto myönnetään yhdelle kohteelle, jossa on tavoiteltu vähimmäistasoa korkeampaa laatua sekä elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. Palkintona on ”Vuoden ARA-neliö”, palkitun rakennuksen seinään kiinnitettävä laatta. Ara valitsee palkinnon tekijäksi vuosittain nuoren taiteilijan tai muotoilijan. Tämän vuoden palkintolaatan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat Janika Leppioja ja Elisa Vehkala.
Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla. Näin toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa.
– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.
Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.
– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.
Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan
Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.
– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.
Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.
– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.
Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.
– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.
Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian käsillä
Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.
– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.
Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.
– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.
Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu – kuntatalouden näkymät heikentyneet
Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.
– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.
Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Uudistuksella oli näin ollen myös vaikutusta kuntien omistamien kiinteistöjen omistus- ja hallintorakenteeseen. Uusikaupunki valitsi Inspiran kumppanikseen tekemään selvitystä kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä tulevista taloudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.
– Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus alkuvuodesta 2023 toi suuria uudistuksia kuntasektorille. Kiinteistöjen osalta kuntien omistuksessa olleet sote-tilat jäivät kunnille ja palvelutuotanto siirtyi hyvinvointialueille. Yhdessä Uudenkaupungin kanssa teimme taloudellisen tarkastelun siitä, millä reunaehdoilla kohteiden vuokraaminen hyvinvointialueille on taloudellisesti kannattavaa niin, että kaupungin ei tarvitse investoida omaa rahaa kohteisiin tai että ne eivät tuota tappiota vuositason tuloslaskelmassa, Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen kertoo.
Analyysiä tehtäessä kaupungin omistamaa kiinteistöpohjaa arvioitiin monesta eri näkökulmasta.
– Ensin teimme listauksen kiinteistöistä, joita selvityksessä tarkasteltiin. Uudenkaupungin tapauksessa puhuttiin esimerkiksi terveyskeskuksesta, tukea tarvitsevien toimintakeskuksesta, vanhusten asumisyksiköistä sekä paloasemasta. Tämän jälkeen tarkasteluun otettiin vuokrausehdot: mitkä ovat kiinteistöjen omistamisen ja käytön kustannukset ja kuinka paljon vuokraa tiloista tulee saada. Pääoma-arvon oikea määrittäminen on erittäin tärkeää, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertaa projektin vaiheita.
– Laskennallista pääomamarkkinakorkoa arvioitaessa huomioon piti ottaa myös mahdolliset tulevat investoinnit, rakennusten kuntoarviot sekä kiinteistöjen ylläpitokustannukset, Takala jatkaa.
Inspiran avustuksella kiinteistöille saatiin laskettua ja mallinnettua kestävä ja pidemmälläkin aikavälillä toimiva vuokrataso. Mallinnuksessa otettiin huomioon myös investoinnit ja inflaatiot. Se sisälsi myös pitkän aikavälin ennusteen siitä, miten käyttökate ja tulos tulevat kehittymään.
– Vuokraamisen lisäksi tarkastelimme myös vaihtoehtoja, joissa kaupunki voisi myydä kiinteistöjä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden olisi järkevää omistaa strategisesti tärkeitä kohteita ja investoida kohteisiin, joissa ne aikovat pitkällä aikavälillä tuottaa sote- ja pelastuspalveluita, Ville Riihinen kertoo.
Tiivis ja selkokielinen selvitys päätöksenteon tueksi
Lainsäädäntö tuo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen mukanaan myös yhtiöittämisvelvoitteen. Tähän liittyy kuntien puolelta vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä, mutta tehty selvitys tarjosi dataa ja työkaluja myös tulevien yhtiöittämisten suunnitteluun.
– Osana selvitystä tarkastelimme myös yhtiöittämisen aiheuttamia etuja ja haittoja kaupungille sekä erilaisia yhtiöittämismalleja, Riihinen toteaa.
Yhteistyö Uudenkaupungin ja Inspiran välillä sujui erinomaisesti ja tiiviissä yhteistyössä. – Meillä oli jo aikaisempia hyviä kokemuksia Inspiran kanssa toimimisesta. Selvityksestä saimme hyvää aineistoa päätöksenteon tueksi selkokielisessä ja tiiviissä paketissa. Itse toteutettuna aineiston kerääminen olisi vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, Takala summaa.
Inspira on kuntien talouteen ja rahoitukseen erikoistunut asiantuntijayritys, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Keskeisimpiä palvelualueitamme ovat kuntatalous, investoinnit sekä omistusten ja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyt. Asikkaitamme ovat ovat Suomen kunnat sekä niiden yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointialueet sekä valtion tukema asuntotuotanto. Lisätietoja inspira.fi
Teksti: Anne Laiho Kuva: Anne Takala / Uusikaupunki
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa?
”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.
Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta.
Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.
Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.
Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”
Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Kuntarahoitus digitalisoi asiointiaan. Kuntatodistuskauppaa on voinut käydä verkossa jo yli vuoden ajan, ja huhtikuussa 2023 asiointimahdollisuus laajeni lainatarjouspyyntöihin. Asiakaspalautteen perusteella verkossa asiointi on helppoa ja nopeaa.
– Lähes kaikki kuntatodistuskauppa käydään nyt verkossa. Asiakkaamme ovat kehuneet erityisesti entistä nopeampaa kaupankäyntiä, läpinäkyvää hinnoittelua ja mahdollisuutta itsepalveluun, kertoo kehityspäällikkö Jori Kaipio.
– Lainan hakeminen digitaalisesti on myös otettu hyvin vastaan. Jo lähes puolet hakemuksista tulee verkon kautta, kertoo digitaalisten palveluiden senior asiantuntija Okko Rostedt.
– Digitaalinen lainatarjouspyyntö eroaa hieman perinteisestä: esimerkiksi asuntotuotannon asiakkailta vaaditaan vähän enemmän tietoja kuin ennen. Tähänkin asiakkaat ovat onneksi nopeasti tottuneet. Kun lomake tulee kerralla täytettyä oikein, meillä on kaikki tarvittava tieto edistää tarjousprosessia eikä lisäselvittelyjä enää tarvita, Rostedt jatkaa.
Digitaalisen asioinnin käyttöönotto on sujunut hyvin
Palautetta digitaalisesta asioinnista kerättiin asiakkailta jo kehitystyön aikana, ja pilottiryhmä testasi palveluita ennen niiden käyttöönottoa. Asioinnin laatua mitataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyissä, joissa palveluja kehutaan.
– Kuntatodistuskaupan kohdalla digitaalinen siirtyminen sujui mallikkaasti. Asiakkaat ovat pitäneet palvelusta ja pyrimme siihen, että yhä useampi laina haetaan digitaalisesti, Kaipio sanoo.
Sovellusta on helppo käyttää, ja apua on aina tarjolla
Ilmainen versio lainasalkkusovelluksesta avataan kaikille asiakkaille digitaalisen asioinnin käyttöönoton yhteydessä. Jos edellisestä asiointikerrasta on vierähtänyt pitkä aika, on hyvä varautua siihen, että seuraava tarjouspyyntö toimitetaan digitaalisesti.
– Autamme asiakkaita ottamaan asiointipalvelun käyttöön. Tarjoamme muun muassa tukimateriaaleja ja järjestämme demoja ja webinaareja, Rostedt sanoo.
Asiakas voi ladata täyttämänsä tarjouspyyntölomakkeen helposti, jolloin sitä voi hyödyntää muihinkin tarkoituksiin. Tarjouspyyntöpohjaa voi personoida esimerkiksi omilla logoilla. Sovelluksessa voi myös tarkastella saapuneita tarjouksia.
Asiointisovelluksen käyttöönotto edellyttää digitaalisen asioinnin palvelusopimuksen tekemistä. Sopimus ei sido mihinkään, eikä siitä aiheudu kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin välttämätöntä digitaalisen asioinnin käyttöönottamiseksi.
