Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Alueellinen keskittymiskehitys lisää entisestään sosiaalisen asuntotuotannon tarvetta

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia, ja alueellisen väestöennusteen mukaan kasvu tulee lähivuosikymmeninä keskittymään entistä vahvemmin kasvuseuduille, joilla asuntojen hintapaineet ja asuntotarve kiihtyvät nopeasti. Tämä lisää tarvetta myös kohtuuhintaisten, valtion tukemien asuntojen uudistuotannolle.

– Pula kohtuuhintaisista asunnoista on keskeinen este työn perässä liikkumiselle, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Jotta Suomen talous kehittyisi suotuisasti, kohtuuhintaisen asunnon puute ei saa olla este työpaikan vastaanottamiselle, sanoo Kuntarahoituksen asuntorahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.

Samaan aikaan suomalaiset ikääntyvät ja tarve ikäihmisille sopiviin, esteettömiin asumisratkaisuihin kasvaa.

Asuntojen tuotantomäärän olisi kasvettava huomattavasti nykyisestä tasosta, jotta ennakoituun tarpeeseen pystytään vastaamaan. Rahallisesti puhutaan VTT:n arvion mukaan lähes 200 miljardin euron investointitarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana.

Pelkkä vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa.

Kuntarahoitus on sosiaalisen asuntotuotannon varmistaja

– Kuntarahoitus on viime vuosina vastannut suurimmasta osasta sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamisesta. Haluamme jatkossakin olla mukana ylläpitämässä sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmää. Jos valtion asuntorahoitusta uudistetaan, on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta, Sistonen sanoo.

Sosiaalisen asuntotuotannon järjestelmään kuuluu eri tyyppisiä asuntoja, kuten pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä erityisryhmien – vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden – asuntoja.

Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto.

– Suomalainen sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmä on ollut menestystarina. Järjestelmä toimii nykyisellään hyvin, mutta rakentamisen volyymeja olisi kasvaneen asuntotarpeen vuoksi edelleen syytä kasvattaa, Sistonen sanoo.

KuntarahoitusNäkökulmat

Yhteiskunta pienoiskoossa

Lasten äänet kuuluvat käytävälle ja suuren hallin täyttää itse Yrityskylä kaupungintaloineen ja yrityksineen. Kuudesluokkalaisia ja ohjaajia vilisee käytävillä ja kylä on täynnä intoa, ja hyvästä syystä.

Oppilaat ovat tulleet Yrityskylään viettämään opintokokonaisuuden viimeistä päivää, jossa he soveltavat oppimaansa työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Takanaan heillä on kymmenen oppituntia opiskelua näistä aiheista ja itse kyläpäivä on opintokokonaisuuden kauan odotettu kohokohta. Kyläpäivänä oppilaat tekevät töitä sekä toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa eli Yrityskylää.

Päivän aikana oppilaat työskentelevät ammateissa, joihin he ovat etukäteen hakeneet: asianmukaisesti kirjoittaneet työhakemuksen, osallistuneet työhaastatteluun ja tulleet valituiksi. Jokaisessa yrityksessä on erilaisia ammatteja ja vastuita, jotka yhteistyöyritys on käsikirjoittanut yhdessä Yrityskylän tiimin kanssa. On toimitusjohtajia, päälliköitä, asiantuntijoita ja myyjiä.

Päivää ohjaa aikataulu, johon sisältyy työtehtävien hoitoa, tiimipalavereita, neuvotteluja ja taukoja. Päivä ja työtehtävät näyttävät sujuvan oppilaita hyvin, mutta laskut tuottavat päänvaivaa ja niitä tuntuu tulevan ihmeen paljon. Asiasta pitää ottaa selvää ja neuvokkaat oppilaat lähtevätkin selvittämään ja neuvottelemaan laskuja lähettävään yritykseen. Tämä todellakin on yhteiskuntasimulaatio!

Yrityskyläläiset saavat työstään palkkaa, jonka he voivat käyttää päivän aikana Yrityskylän palveluihin ja tuotteisiin. Oppilaat voivat vuokrata esimerkiksi potkulaudan ja huristella sillä kylänraitilla. Tuotteita myydään Alepassa ja K-raudassa. K-raudasta on mittanauhat loppuunmyyty kyseiseltä päivältä ja iltapäivän puolella käytävillä kiirii sana, että Alepasta saa lakuja alennuksella.

Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATin palveluita. Opintokokonaisuus perustuu opetussuunnitelmaan ja sen kehittämisessä on ollut mukana pedagogiikan ammattilaisia. Merkittävässä roolissa Yrityskylän opetuksessa ovat mukana olevat kumppaniyritykset, -yhdistykset ja -yhteisöt, joita on kymmenittäin.

Kumppanit voivat hyvällä omalla tunnolla sanoa tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää yhteistyötä. Yrityskylää järjestetään ympäri Suomen sekä kuudesluokkalaisille että yhdeksäsluokkalaisille ja vaikuttavuus on huikea: Yrityskylä tavoittaa 6.-luokkalaisista yli 75 prosenttia ja 8.-luokkalaisista 40 prosenttia.

Oppilaiden työskentelyä seuratessa ilahtuu siitä, miten yhteistyökykyisesti ja neuvokkaasti he toimivat. Toiset otetaan huomioon ja oppimisen iloa on hienoa seurata.

Kuntarahoitus Yrityskylä on yhteiskunta pienoiskoossa

Yritän muistella, millainen itse olin kuudennella, mutta en osaa ollenkaan suhteuttaa itseäni ympärilläni oleviin oppilaisiin. He vaikuttavat erityisen eteviltä ja aikuismaisilta. Eräänkin yrityksen kuudesluokkalainen toimitusjohtaja kävelee kylän käytävillä pitkä takki päällään, kädet taskuissa ja hitain, pohtivin askelin, kuten oikeat toimitusjohtajat konsanaan.

Voin kuitenkin ilokseni huomata, että he ovat edelleen nuoria, ikäisilleen tyypillisine juttuineen. Poika intoutuu juttelemaan kanssani Pokemoneista. Jutteluhetken keskeyttää pojan kollega, saman luokan tyttö, joka toteaa ystävällisesti, että työt jatkuvat – sen jälkeen, kun on ensin itsekin osallistunut keskusteluun.

Kyläpäivä alkaa olla lopussa ja yritykset sulkevat ovensa. Oppilaat kerääntyvät kaupungintalon aukiolle kuulemaan jokaisen yrityksen toimitusjohtajan yhteenvetoa yrityksen päivästä. Yritysten toimitusjohtajat ovat varmoja esiintyjiä, eikä mikkiin puhuminen tunnu jännittävän ketään. Kun lopuksi vetäjä kysyy koko Yrityskylän koululaisilta ketkä ovat oppineet paljon ja tulisivatko he Yrityskylään uudelleen, kaikkien kädet nousevat – yhdellä innokkaalla jalatkin.

Eräs tyttö totesi minulle päivän aikana, että Yrityskylä on niin kiva paikka, että haluaisi asua kylässä useamman päivän. Tyttö kuvaili Yrityskylää myös söpöksi, mikä kyllä pitää paikkansa. Keskustelun päätteeksi muistutin jostain, joka sai tytön mietteliääksi: kun astuu Yrityskylän ovista ulos, on edessä maailma, joka on kovasti tämänkaltainen, mutta paljon isompi.

Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jossa koululaiset oppivat työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kuntarahoitus on 2018–2019 lukuvuodella mukana Helsinki–Vantaan ja Itä-Suomen yrityskylissä. Raportti perustuu Helsinki–Vantaan kyläpäivään.

Koulutuksen ja talousosaamisen tukeminen on tärkeä osa yhtiön yhteiskuntavastuuta. Lisäksi Kuntarahoituksen työntekijät ovat voineet osallistua vapaaehtoistyönä ohjaajaksi Yrityskylään.

Eeva Toivonen
Kirjoittaja on ESG-analyytikko Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutiimissä.

Näkökulmat

Investointien rahoitus mietittävä uudessa soteratkaisussa

Kun sote-uudistusta sorvataan uuteen uskoon, on uusi mahdollisuus kiinnittää huomiota investointien rahoitukseen. Tähän asti on keskusteltu lähes pelkästään käyttötalouden menoista, investointien rahoitus on unohdettu kokonaan.

Nyt, kun kunnat vielä vastaavat sotepalveluista, myös soteinvestoinnit on voitu rahoittaa tuloksekkaasti kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän eli Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostaman järjestelmän puitteissa. Malli on osoittanut toimivuutensa myös hyvin vaikeissa markkinaolosuhteissa.

Riippumatta siitä, mikä taho tulevaisuudessa palveluista vastaa, täytyy tulevaisuudessakin sairaaloita rakentaa ja remontoida sekä kalliita sairaalalaitteita uusia. Näiden investointien rahoitukseen sopivaa, olemassa olevaa ja täysin toimivaa järjestelmää kannattaisikin kehittää niin, että se palvelisi myös mahdollisia uusia julkisia sotetoimijoita. Edellisessä soteratkaisussa, jossa maakunnat olisivat olleet sotepalvelujen järjestäjiä, Kuntarahoitus suljettiin pois rahoittajavaihtoehdoista ja tehokas, jo olemassa oleva järjestelmä hylättiin. Sote-valmistelussa on huomioitava, että rahoituksen saajana oleva uusi sotetoimija on voitava lukea pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin sanottuun nollariskiluokkaan, jotta sen rahoittaminen pystytään hoitamaan mahdollisimman edullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijoilla on oltava mahdollisuus saada lainoilleen riittävä takaus, tai että toimijoilla on verotusoikeus.

Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia tulisi kehittää niin, että kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kautta voitaisiin rahoittaa myös mahdollisia uusia sotetoimijoita. Nyt Kuntarahoitus voi lain mukaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä tai näiden määräysvallassa olevia yhteisöjä.

Ratkaisuja on pian saatava aikaan, jotta sotepalvelut saadaan järjestettyä järkevästi ja tehokkaasti sellaisissakin paikoissa, joissa alueen kunnat eivät vapaaehtoisesti saa sovittua palveluiden järjestämistä. Uudistus ja palvelujen järjestäminen eivät herätä kiinnostusta pelkästään Suomessa. Ulkoiset tarkkailijat kuten luottoluokittajat ja kansainväliset sijoittajat maailmalla seuraavat tarkasti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista, kuten ne tekivät jo edellisen hallituksen aikana.

Mikäli luottoluokittajat eivät vakuutu hallituksen rakenteellisiin muutoksiin liittyvistä tavoitteista, voi edessä olla Suomen luottoluokituksen laskeminen ja sen myötä lainarahan kallistuminen. Kuntarahoituksen varainhankinnan luottoluokitukset ovat vahvasti sidoksissa Suomen valtion luottoluokitukseen. Lainarahan kallistuminen ei luonnollisestikaan ole toivottavaa Kuntarahoitukselle eikä Suomen valtiollekaan, etenkin kun talouskasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina alle yhteen prosenttiin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Näkökulmat

Kuntarahoitus jälleen Suomen paras pankki – ”Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle”

Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.

Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.

– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.

Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

KuntarahoitusTalous

Markkinakatsaus 5/2019

Yhdysvallat – kasvusykli jatkuu edelleen, mutta kasvunäkymät heikot

  • Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu yllätti positiivisesti 3,2 % (q/q, annualisoitu), mutta tyypillisesti tärkeimpänä kasvuajurina toiminut yksityinen kulutus kehittyi vaatimattomasti.
  • Työmarkkinat jatkavat vahvoina ja työttömyysaste laski 3,6 %:iin, joka on alin luku vuoden 1969 jälkeen.
  • Inflaatiokehitys on pysynyt heikkona työmarkkinoiden jatkuvasta kiristymisestä huolimatta. Muun muassa Trumpin talouspoliittinen neuvonantaja Kudlow on toistuvasti ilmaissut toivovansa keskuspankin alentavan ohjauskorkoa talouskasvun vahvistamiseksi.
  • Fedin korkokokous 1.5. piti ohjauskoron odotetusti ennallaan 2,25–2,5 % vaihteluvälissä.
    • Alhainen hintojen nousuvauhti ja matalat inflaatio-odotukset mahdollistavat Fedin varovaisen rahapolitiikkalinjan jatkamisen.
  • USA:n ja Kiinan välisen kauppasopimuksen julkaisua odotettiin, mutta Trump ilmoittikin, että kiinalaistuotteille asetettuja 200 miljardin dollarin arvoista tuontia koskevia tulleja korotetaan 25 %:iin, jos sopimus ei ole 10.5. mennessä kasassa (pörssit laskivat rajusti).

Euroalue

  • Euroalueen kasvukuva on edelleen huolestuttavan heikko, mutta taantumapelot näyttävät toistaiseksi ylimitoitetuilta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT:n vuositason kasvu pysynee 1,2 %:n tuntumassa.
  • Talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään – merkittävimpinä edelleen muun muassa USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja Saksan alavireinen autoteollisuus.
  • Positiivista virettä luo kuitenkin kotimarkkinoiden hyvä kehitys ja siitä osoituksena euroalueen työttömyysasteen lasku 7,7 %:iin (alimmillaan syyskuun 2008 jälkeen).
  • EKP:n koronnosto-odotukset ovat säilyneet alhaisina.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa TLTRO III -ohjelman yksityiskohdista tulevissa kokouksissaan.
  • Brexit-peli jatkuu ja Britanniassa odotetaan konservatiivien ja työväenpuolueen brexit-neuvottelujen tulosta tällä viikolla. Pääministeri Theresa May yrittää välttää Britannian osallistumisen europarlamenttivaaleihin ja hänen pitäisi tuoda brexit-eropaketti uuteen parlamentin äänestykseen. Vaalien välttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä erosopimus pitäisi hyväksyä ja saattaa laiksi 22.5. mennessä, jotta Britannian ei tarvitsisi osallistua eurovaaleihin.
  • Britannian jatko-aika on lokakuun loppuun asti, jolloin EU-ero astuu viimeistään voimaan.

Suomi

  • Epävarmuus maailmalla vaimentaa Suomen vientiä.
    • Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi, kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt.
    • Työmarkkinoiden koheneminen on jatkunut edelleen ja maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 % ja työttömyysaste oli 7,0 % (lähde: Tilastokeskus).Kotimainen kasvu on yhä enemmän kotitalouksien kysynnän varassa.
  • Hallitusneuvottelut on käynnistetty Antti Rinteen johdolla. Vaalituloksen jälkeen ykkösvaihtoehdot hallituksen pääpuolueiksi ovat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja hallituksen muodostaja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinne haluaa, että keskeiset työelämän uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvan kokonaisuudistus, valmistellaan kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
  • Metsä Group kertoi viime viikolla aloittavansa hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron sellutehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskasvu on jatkanut vaisuna ja erityisesti Saksan teollisuuden kasvun heikkous on huolestuttavaa. Myös ostopäällikköindeksien perusteella kasvukuva on edelleen heikko. Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa alle 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50 BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi merkittävää laskua 104 tasolle. Mittarin pitkän ajan keskiarvo on 100, ja indikaattorin odotetaankin painuvan tämän alapuolelle lähitulevaisuudessa.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen Inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen inflaatiokehitys sekä -odotukset ovat edelleen matalalla tasolla suhteessa EKP:n tavoitetasoon, mikä on noin 2 prosenttia. Pohjainflaatio, jossa kuluttajahintojen vuosimuutoksesta on poistettu ruoan ja energian hintojen vaikutus, on pysytellyt vain yhden prosentin tuntumassa, mikä pakottaa myös EKP:n pysyttelemään varovaisella rahapolitiikan linjalla.

Matalaa inflaatiotasoa selittää muun muassa yritysten tuotannon globalisoituminen, mikä rajoittaa tuotantokulujen nousua sekä väestön ikääntyminen, mikä rajoittaa palkkainflaatiota. Myös talouskasvun hiipuminen hidastaa inflaatio-odotuksia.

Euroalueen korot jatkavat historiallisen matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat laskeneet voimakkaasti kuluvan vuoden alusta. Huhtikuussa korot kuitenkin korjautuivat hieman ylöspäin, mutta toistaiseksi nousu on osoittautunut kestämättömäksi heikkona jatkuneen data-annin seurauksena.

10 vuoden swap-korko oli huhtikuun lopussa 0,513 % ja viiden vuoden swap-korko 0,035 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto odotukset ovat pysytelleet maltillisina maaliskuun korkokokouksen jälkeen, jolloin EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisillä tasoilla odotettua pitempään. Markkinat odottavat 3kk euribor-koron puhkaisevan nollan vasta vuoden 2021 aikana.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne paranee, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa aikaisemmin kuin nyt odotetaan. Ohjauskoron nostosykli tullee kuitenkin olemaan maltillinen.

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Muutoksia Kuntarahoituksen johtoryhmässä

Kaksi Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsentä vaihtuu. Taloudesta vastaava johtaja Marjo Tomminen ja rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen jättävät tehtävänsä eivätkä jatka enää yhtiön palveluksessa. Päätökset tehtiin yhteisymmärryksessä ja muutokset astuvat voimaan heti.

– Kiitän lämpimästi Marjoa ja Jukkaa heidän Kuntarahoituksessa vuosien mittaan tekemästään työstä ja toivon heille kaikkea parasta myös jatkossa, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

Uudeksi taloudesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Harri Luhtala, s. 1965, joka on toiminut pitkään eri tehtävissä OP Ryhmässä, viimeksi talousjohtajana. Luhtala aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 8.5.2019.

Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavan johtajan valintaprosessi on käynnissä. Tehtävää hoitaa väliaikaisesti Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla. Holmström johtaa rahoitustoimintoa uuden johtajan nimitykseen asti.

– Rahoitusala ja asiakkaidemme toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla. Näihin muutoksiin vastaamiseksi on tarpeen kehittää johtoryhmän kokoonpanoa palvelemaan entistä paremmin asiakkaiden ja yhtiön muuttuvia tarpeita, Esa Kallio sanoo.  

Kuntarahoitus

Elinkaarimallin ABC – Osa 4: Miten elinkaarihanke rahoitetaan?

Mitä elinkaarihankkeessa rahoitetaan?

Elinkaarihankkeessa, kuten missä tahansa rakentamista sisältävässä hankkeessa, tyypillisin rahoitettava osuus ovat itse rakentamisen kustannukset. Rakentamisen lisäksi rahoitusta saatetaan hakea rakennuksen PTS-investointien rahoittamiseksi. Riippumatta siitä, mitä osiota elinkaarihankkeesta rahoitetaan, tilaaja järjestää rahoittamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. Rahoittaja ja elinkaarihankkeen palveluntuottaja eivät ole käytännössä missään tekemissä koko elinkaarihankkeen aikana.

Elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset

Kuviossa on havainnollistettu elinkaarihankkeeseen liittyvät keskeiset sopimukset. Siitä voi havaita, että rahoittaja ja palveluntuottaja ovat eri sopimustahoja eikä niiden välillä ole sopimuksia. Elinkaarihankkeen rahoituksesta solmitaan siis tilaajan ja rahoittajan välillä. Tämä on tilaajalle edullinen ratkaisu, koska Suomen kunnat ovat rahoittajien kannalta käytännössä riskittömiä velallisia, joka taasen tarkoittaa suhteessa matalia rahoituksen kustannuksia, eli korkoja. Elinkaarihankkeen rahoituksen kustannukset ovatkin samat minkä tahansa kunnallisen hankkeen rahoituksen kustannuksien kanssa. Eivät kalliimpia, eivätkä halvempia.

Elinkaarihankkeiden rahoittaminen Suomessa

Kaikissa Suomessa toteutetuissa elinkaarihankkeissa rahoitusmuodoksi on valittu joko laina- tai leasingrahoitus. Haluan selvyyden vuoksi korostaa, että elinkaarimalli ei ole syynä lainan tai leasingrahoituksen valinnalle, vaan elinkaarihankkeen tilaaja on tehnyt rahoituspäätöksen täysin hankintamuodosta erillään.

Valitusta rahoitusmuodosta riippuu ennen kaikkea kuka maksaa palveluntuottajalle urakasta syntyvät maksut ja kuka omistaa rakennetun kohteen rahoitussopimuksessa määritellyn ajan: Lainassa tilaaja maksaa maksut ja omistaa kohteen. Leasingissa rahoittaja maksaa ja omistaa kohteen. Sekä lainassa että leasingissa tilaaja maksaa rahoituksen kustannukset rahoittajalle ja kantaa vastuun kohteen jäännösarvosta. Rahoitusmuodosta riippumatta elinkaarihankkeen palveluntuottaja vastaa kohteen palveluista, olosuhteista ja teknisestä kunnosta sopimuksensa mukaisesti.

Mikä rahoitusmuoto sopii sinun elinkaarihankkeellesi?

Koska elinkaarimalli ei aseta vaatimuksia rahoitukselle, tulee rahoitusmuodon valinnan perusteena olla vain ja ainoastaan kunnan talouden ja rahoituksen asema sekä niille asetetut tavoitteet. Siis aivan samat perusteet kuin minkä tahansa muunkin rakennushankkeen rahoituksella. Lainan ja leasingin hintaerot ovat nykyään häviävän pieniä, joten sopivin rahoitusmuoto ratkeaa usein muilla perusteilla, kuten rahoituksen lyhennysprofiilin sopivuudella kunnan investointiohjelmaan ja talouden kokonaiskuvaan.

Kolmas, toistaiseksi suomalaisissa elinkaarihankkeissa käyttämätön, rahoitusmuoto on vuokramalli. Vakiintunut käytäntö sivuuttaa vuokramallit elinkaarihankkeiden rahoituksessa on hyvä ja suosittelen itsekin välttämään vuokramallia elinkaarihankkeen rahoittamisessa. Keskeisin syy miksi vuokramallia ei kannata yhdistää elinkaarimalliin on mallien riskien ja vastuiden jaon päällekkäisyys. Elinkaarimallissa kohteen ylläpitoon, käytettävyyteen ja tekniseen jäännösarvoon liittyvät riskit ja vastuut ovat palveluntuottajalla, joten niitä ei tarvitse enää erikseen siirtää tilaajalta vuokralleantajalle. Elinkaarimalli soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joille kunnalla on pitkäaikainen, selvästi yli 20 vuoden tarve. Vuokramalli taas soveltuu parhaiten kohteisiin, joille kunnalla ei ole pitkäaikaista tarvetta tai tarve tiloille on pitkällä tähtäimellä epävarma.

Tämä kirjoitus päättää Elinkaarimallin ABC -blogisarjan. Toivottavasti sarja on hälventänyt salaperäisyyttä elinkaarimallin ympärillä ja korjannut mahdollisia väärinkäsityksiä elinkaarimalliin liittyen. Toivon lisäksi, että elinkaarimalli vakiintuisi luonnolliseksi osaksi kuntien vaihtoehtoisia hankintamuotoja ja olisi aina mukana arvioinnissa, kun kuntien suurempien rakennushankkeiden päätöksiä valmistellaan.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Blogisarjan aikaisemmat osat:
Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin
Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?
Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?
Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat

Töistä löydät sä ystävän – kaikki alkoi iltabrunssista

– Se taisi olla joku after work, jossa me ensimmäisen kerran juteltiin, Jenni Heikkilä ja Sina Westerberg muistelevat tutustumistaan.

Financial Controllerin tehtävässä toimiva Westerberg aloitti Kuntarahoituksessa vuonna 2014 opiskelujen ohella, rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalun Apollon parissa työskentelevä Heikkilä tuli yhtiöön pari vuotta aiemmin.

Naisia yhdistää paitsi työpaikka myös siellä syntynyt, tiivis ystäväporukka. Kaikki alkoi yhteisestä iltabrunssista muutamia vuosia sitten.

– Söimme aamupalaa illalla, koska kaikki halusivat vohveleita, Heikkilä kertoo.

Seitsenhenkinen naisporukka kokoontuu silloin tällöin arkiaamuna vähän paremmalle aamiaiselle, johon ryhmän nimi Fancy Breakfast Club viittaa. Clubin jäsenet työskentelevät eri osastoilla ja erilaisissa tehtävissä Kuntarahoituksessa.

– Aamupalat on meidän juttumme, keino pitää yhteyttä, kun muulloin ei välttämättä ole aikaa. Aamiaiselta suuntaamme yhdessä töihin. Jos pitkälle aamiaiselle ei ole aikaa, piipahdamme vähintäänkin aamukahvilla jossain lähistöllä, Westerberg kertoo.

Kaikki alkoi aamiaisista, mutta klubilaiset ovat myös reissanneet eri kokoonpanoilla ja osallistuneet toistensa juhliin.

– Yksi ryhmän jäsenistä meni naimisiin, olimme tietysti häissä mukana. Nyt odottelemme ristiäiskutsua, Westerberg virnuilee.

Työpaikka tukee yhdessäoloa

Heikkilä ja Westerberg kokevat, että työpaikalla, sen ilmapiirillä ja kannustavuudella on myös vaikutusta ystävyyssuhteiden syntymiseen.

– Täällä on tosi kiva porukka. Työyhteisö on mukava, meillä on hauskaa yhdessä. Jos joskus olen töihin tullessa huonolla tuulella, päivän aikana mieli piristyy, Westerberg kertoo.

– Ilmapiiri on lämmin, täällä voi olla oma itsensä, Heikkilä jatkaa.

Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uusia ihmisiä on tullut taloon paljon. Myös toiminta ja palvelut ovat kehittyneet vauhdilla, esimerkiksi Apollo-palvelua ei Heikkilän aloittaessa ollut lainkaan.

Työnantaja kannustaa tutustumaan kollegoihin myös työajan ulkopuolella tarjoamalla sille puitteet.

– Henkilöstökerhomme Kursiseura järjestää erilaisia liikuntaan, kulttuuriin ja mukavaan yhdessäoloon liittyviä aktiviteetteja, joihin voi matalalla kynnyksellä osallistua. Niissä tilaisuuksissa tulee tutustuttua myös sellaisiin työkavereihin, joiden kanssa ei muuten ole tekemisissä.

Westerberg ja Heikkilä kertovat, että Kuntarahoituksessa on muitakin porukoita, jotka viettävät yhdessä aikaa esimerkiksi lasketellen. Minkälaisen ulottuvuuden yhteinen työpaikka sitten tuo ystävyyssuhteille? Heikkilän ja Westerbergin mukaan yhteinen työpaikka on pelkkää plussaa.

– Tulee nähtyä paljon enemmän. Voi olla, ettei muita ystäviä näe kuukausiin, Westerberg miettii.

– ­Pysyy kartalla siitä, mitä kaverille kuuluu, Heikkilä jatkaa.

Yksi FBC:n jäsenistä on vaihtanut sittemmin työpaikkaa, mutta on edelleen tiiviisti ryhmässä mukana. Naisten mielestä ystävät työpaikalla ovat tärkeä osa työssä viihtymistä.

– Vaikea kuvitella, että jossain muualla olisi näin tiivis ystäväporukka. Jos tulisi jostain joku työtarjous, pitäisi kysyä, mitä yritys tarjoaisi kavereille, Heikkilä nauraa.

KuntarahoitusTöihin meille

Brexit hämmentää – Kuntarahoituksen asiakkailla ei syytä huoleen

Kuntarahoituksen brexit-työryhmä on seurannut tiiviisti brexitin käänteitä ja pitänyt huolen siitä, että liiketoiminnan jatkuvuus on turvattu, vaikka Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta.

– Olimme varautuneet siihen, että brexit olisi tapahtunut 29. maaliskuuta. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten ero tapahtuu ja milloin. Olemme valmistautuneet eroon niin, että Kuntarahoituksen toiminta ja rahoituksen saatavuus asiakkaillemme on kaikissa vaihtoehdoissa turvattu, Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström kertoo.

Ensin Britannia sai EU:lta lisäaikaa 11.4. asti. Lisäaikaa jatkettiin viime tipassa lokakuun loppuun saakka. Tilanne Britanniassa on sekava, eikä brexitistä ole päästy sopimukseen maan sisällä. EU ja Iso-Britannia ovat joka tapauksessa sopineet vuoden 2020 loppuun asti jatkuvasta siirtymäajasta, jonka loppuun asti Britannia jatkaa EU-oikeuden soveltamista ja Britanniassa toimivien yritysten asema säilyy ennallaan.

Markkinat odottavalla kannalla

Brexitiin on ollut aikaa valmistautua jo useampi vuosi, mutta edelleen sen vaikutuksia markkinoihin on hankala arvioida.

– Jos brexit toteutuu pahimman skenaarion mukaan, ilman sopimusta, volatiliteetti markkinoilla todennäköisesti lyhytaikaisesti lisääntyy. Osakkeiden hinta ja korot luultavasti laskevat ja punta heikkenee. Pidemmällä aikavälillä rahan hinta voi nousta kasvavien riskipreemioiden myötä, Holmström kertoo.

Sopimuksettoman eron vaikutukset olisivat suurimmat Britannian talouteen: joidenkin arvioiden mukaan maan bruttokansantuote putoaisi jopa 5 prosenttia muutaman vuoden aikana. Britannian osuus EU:n taloudesta on niin suuri, että vaikutukset ulottuvat vääjäämättä myös muihin maihin.

– Kaikkien osapuolten toiveena on, että jonkinlainen sopimus saataisiin aikaan. Talouskasvu Euroopassa on hidastumassa ja se on jo valmiiksi huteralla pohjalla. Jos brexit toteutuu ilman sopimusta, sillä voi olla talouteen laajoja negatiivisia vaikutuksia, Holmström arvioi.

Kuntarahoitus tilanteen tasalla

Millaisia vaikutuksia brexitillä sitten on Kuntarahoituksen toiminnalle?

– Brexitillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia Kuntarahoituksen pääomamarkkinoihin liittyviin toimintoihin. Se ei kuitenkaan vaikuta asiakkaille tarjoamiimme palveluihin, Holmström painottaa.

EU:n ja Ison-Britannian välisissä kauppasopimusneuvotteluissa ratkaistaan se, mitä Kuntarahoituksen toiminnalle merkityksellisille finanssisektorin palveluille tapahtuu. Sopimus ratkaisee muun muassa sen, millaisia palveluita Kuntarahoituksen Isoon-Britanniaan sijoittautuneet pääomamarkkinavastapuolet voivat tarjota EU:ssa.

– Finanssisektorin toimijat ovat jo siirtäneet toimintojaan Lontoosta muualle EU:hun, pääasiassa Frankfurtiin, Pariisiin ja Dubliniin. Me olemme jo hyvissä ajoin neuvotelleet uudet sopimukset näiden pääomamarkkinavastapuolten kanssa turvataksemme rahoituksemme saatavuuden siinäkin tilanteessa, että brexit toteutuu ilman sopimusta, Holmström sanoo.

Talous

Markkinakatsaus 4/2019

Yhdysvallat – Talous jatkaa kasvua, mutta taantuman riskit ovat jo ilmassa

  • Vuonna 2018 USA:n BKT kasvoi 2,9 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen. Yhdysvaltalaisten yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä ja osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti alkuvuoden aikana.
  • OECD arvioi, että USA:n talous kasvaa tänä vuonna 2,6 %.
  • Korkokäyrä on kääntynyt alaspäin eli lyhyet korot ovat nyt korkeammalla tasolla kuin pitkät ja tätä on historiallisesti pidetty merkkinä lähellä häämöttävästä taantumasta.
  • USA:n ja Kiinan välinen kauppasopimus etenee. Maiden edustajat ovat tavanneet pariin otteeseen huhtikuun alussa. Katseet siirtyvät loppuvuoden aikana USA:n ja Euroopan välisiin kauppasuhteisiin.
  • Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tavoitetason tuntumassa 1,9 %:n tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä Fed voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
  • Fed kiristi USA:n rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla. Fedin ohjauskorko on 2,5 prosenttia.

Euroalue

  • Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
  • OECD arvioi euroalueen BKT:n kasvuksi 1,0 % tänä vuonna, kun se oli viime vuonna 1,8 %.
    • Talouden haasteina ovat mm. Saksan kasvun hidastuminen, brexit-epävarmuus, EU:n ja USA:n väliset kauppasuhteet, sekä Italian mahdollinen taantuma.
  • EKP on ilmoittanut rahapolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi noin 2 %:n inflaatiotason. Kuluttajahintaindeksi (CPI) on 1,5 %, mutta muun muassa energiasta ja ruoasta puhdistettu pohja-inflaatio on edelleen aneeminen, alle 1 %:n tasolla. Vaisut inflaatio-odotukset rajaavat EKP:n rahapolitiikan liikkumavaraa.
  • EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
    • Ohjauskorko on 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan, TLTRO 3:n yksityiskohdista kesäkuussa.
  • Brexitiin liittyvä epävarmuus sai jatkoaikaa 10.4.2019, kun EU-johtajat sopivat brexit-pidennyksestä lokakuun loppuun. Pääministeri May pyysi lisäaikaa kesäkuun loppuun, mutta sitä myönnettiin niin, että uusi lisäaika päättyy 31. lokakuuta. Sopimukseen on kirjattu tarkastelupiste kesäkuulle. Pidennyksen perusteluissa todettiin, että Britanniassa on totinen yritys päästä sopimukseen opposition kanssa, mutta se ei ole mahdollista kesäkuun loppuun mennessä.

Suomi

  • Valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna selvästi nousukauden jälkeen 1,7 %:iin.
    • Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä, jossa yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
    • Suomen talouden kasvu hidastuu lähivuosina edelleen haastavassa kansainvälisessä ympäristössä alle 1,5 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin. 
  • Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suorat vaikutukset myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä merkittävä osa kohdistuu euroalueelle.
    • Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
  • Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 14.4. Pitkän aikavälin rakenteellisten muutosten läpivienti lienee tulevan hallituksen tärkein tehtävä, etenkin soten osalta. Luottoluokitusyhtiöt tulevat seuraamaan aktiivisesti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja päätyi maaliskuun lopussa tasolle 51,6.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5 000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi maaliskuun lopussa lukemaan 105,5. (Vrt. tammikuu 106,1)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui maaliskuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli maaliskuun lopussa 0,472 % ja viiden vuoden swap-korko lähellä nollaa 0,014 %:ssa. Euriborkorot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous