Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Sparraaja vauhdittaa ilmastotyötä Keski-Suomessa

Keski-Suomen liitossa oltiin viime vuonna uudenlaisen tilanteen edessä. Ilmastostrategia 2020 oli vastikään päivitetty ilmasto-ohjelma 2030:ksi, ja erilaisten sidosryhmätilaisuuksien perusteella ilmassa oli toive siitä, että alueen eri kunnat voisivat hyödyntää yhteisiä resurssejaan ilmastotyössä.

– Keski-Suomessa on paljon pieniä kuntia, joiden resurssit ovat niukat. Kunnilla on myös paljon yhteisiä haasteita, joten ajattelimme, että voisimme hyvin yhdistää voimavaramme ilmastotyössä, kertoo Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Suvi Bayr.

Työpajoista vauhtia yhteistyölle

Hanke polkaistiin käyntiin työpajoilla, joita on tähän mennessä ehditty järjestää yhteensä kolmessatoista Keski-Suomen kunnassa. Työpajoihin on kutsuttu mukaan ihmisiä kunnan eri sektoreilta, ja niissä käydään SWOT-analyysin avulla läpi kunnan ilmastotyön vahvuuksia, heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksi tärkeä osa työpajoja on myös herätellä osallistujia ajattelemaan, mitä kaikkea hienoa ilmastotyötä kunnissa jo valmiiksi tehdään.

– Työpajoissa on tullut esiin ilahduttavan paljon sellaisia ajatuksia, että meillähän tehdään jo vaikka mitä! Monessa kunnassa onkin herätty siihen, että näistä asioista voisi viestiä vieläkin vahvemmin, Bayr kertoo.

Konneveden kunta on yksi niistä Keski-Suomen kunnista, jotka ovat jo ehtineet olla mukana aloitustyöpajassa.

– Kunnissa tehdään jo paljon erityyppistä ilmastotyötä, mutta emme ehkä ole mieltäneet kaikkea tekemäämme ilmastotyöksi tai emme ole tienneet, mitä muut osastot tekevät. Itse olen töissä teknisellä puolella, joten siellä tapahtuvat projektit ovat tuttuja. En kuitenkaan tiedä niin hyvin, mitä esimerkiksi ravintokeskuksessa on tehty vaikkapa jätteiden määrän vähentämiseksi, kertoo Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen.

Työpajat on otettu kunnissa vastaan hyvin, ja niihin onkin osallistunut laajalla skaalalla kunnan palveluksessa olevia henkilöitä aina kiinteistönhuollosta ja rakennustarkastuksesta ruokapalveluihin ja koulujen henkilökuntaan.

– Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puhutaan esimerkiksi alueiden käytön ja liikenteen suunnittelusta, energiantuotannosta ja -käytöstä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisestä. Kuntien tekemällä ilmastotyöllä on suuri merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, toteaa Jämsän kaupungin ympäristöpäällikkö Piia Koski,joka on myös ehtinyt jo osallistua yhteen hankkeen tiimoilta järjestettyyn työpajaan yhdessä muiden kaupungin viranhaltijoiden kanssa.

Nuorten ääni kuuluviin

Ilmastohankkeen tiimoilta Keski-Suomen liitto on myös palkannut 16-vuotiaan Saimi Kunnaksen kuntien ilmastosparraajaksi. Tässä roolissaan Kunnas pääsee kertomaan asiantuntijoille, miltä ilmastotyö ja kuntien ilmastoratkaisut näyttävät nuorten näkökulmasta. Tähän mennessä Kunnas on avannut ajatuksiaan kuntien tekemästä ilmastotyöstä esimerkiksi blogikirjoitusten kautta. Ilmastosparraajan rooliin kuuluu myös olennaisena osana oman kunnan kannustaminen aina vain parempiin ilmastotoimiin. Kunnas peräänkuuluttaa vahvasti yksilön vastuun lisäksi myös kuntapäättäjien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Joukkoliikenteen parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen tulevat ensimmäisinä mieleen isoista asioista, joihin voidaan kuntatasolla vaikuttaa. Yksilötasolla jokainen voisi miettiä, tarvitseeko joka paikkaan välttämättä mennä autolla, vaan voisiko matkan taittaa esimerkiksi bussilla tai polkupyörällä? Päättäjillä taloudellinen näkökulma on luonnollisestikin vahvasti mukana ilmastopäätöksiä tehdessä, mutta on tosiasia, että kunnilla on paljon suuremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä kuin mitä yksittäisten kuntalaisten henkilökohtaisilla toimilla voidaan saada aikaan, Kunnas toteaa.

Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen painottaa vuorostaan valtion tasolta tulevien päätösten tärkeyttä.

– Kunnilla on paikallistason toimijana merkittävä rooli ilmastotyössä, mutta kaikkea työtä ei tietenkään voida sälyttää pelkästään kuntien vastuulle. Kuntien toiminta on kuitenkin niin vahvasti sidottu poliittiseen päätöksentekoon, Mykkänen muistuttaa.

Ilmastohankkeen tulevaisuudessa siintävät keväällä käynnistyvät täsmätoimet ja erilaiset koulutukset, joista jokainen kunta voi valita itselleen hyödyllisimmät. Suunnitteilla on myös opintomatka, jonka aikana osallistujat tutustuvat sellaisiin kuntiin, joissa ilmastotyötä tehdään jo suuremmassa mittakaavassa. Hanke aikoo myös palkata keväällä ulkopuolisia asiantuntijoita auttamaan sellaisissa haasteissa, jotka ovat yhteisiä useille kunnille sekä tätä kautta löytämään ratkaisuja näihin solmukohtiin.

– Suurimpina haasteina kuntien ilmastotyölle ovat vähäiset käytettävissä olevat resurssit ja sitouttaminen. Toisaalta ydinhenkilöt vaikuttavat innostuneilta asiasta eli uskoisin, että etenemme pienillä askelilla kohti yhteistä päämäärää, summaa Jämsän ympäristöpäällikkö Piia Koski.

Haasteina erityisesti pienissä kunnissa ovat myös esimerkiksi liikenteen ja asumisen päästöt. Konneveden kunnan Johanna Mykkänen heittääkin ilmoille ajatuksen siitä, kuinka paljon pienissä kunnissa tavaraa ja ihmisiä kuljetetaan autoilla paikasta toiseen. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena hän väläyttääkin mahdollisuutta näiden kyytien yhdistelyyn.

– Olisi mukava pystyä asumaan maalla tuntematta suurta syyllisyyttä omasta ilmastorepustaan, Mykkänen kiteyttää.


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Saimi Kunnas

Vastuullisuus

Hollolan pelastusasema päivittyi nykyaikaan kiinteistöleasingilla

Kantatie 54 halkoo eteläistä Suomea aina Hollolasta Tammelaan asti. Tämän tien varressa, lähellä Salpakankaan kuntakeskusta, sijaitsee myös Hollolan kunnan uusi pelastusasema, joka on yksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kuudesta vakinaisesta pelastusasemasta.

– Uutta pelastusasemaa lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2013 alussa. Vanha, 1970-luvulla rakennettu paloasema kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja tilat eivät muutenkaan täyttäneet enää nykyaikaisen pelastuslaitoksen tarpeita. Totesimme, ettei vanhaa rakennusta ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan. Tämän jälkeen lähdimme etsimään paikkaa ja rahoitusvaihtoehtoja uudelle asemalle, taustoittaa Hollolan kunnan talous- ja palvelualuejohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Huomattavia parannuksia entiseen

Uusi pelastusasema otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Uudenkarheat tilat on suunniteltu niin, että sekä palolaitos että pelastuslaitoksen alaisuuteen kuuluva ensihoito voivat toimia saman katon alla.

– Uudelle asemalle tarvittiin aiempaa enemmän toimisto- ja majoitustiloja, sillä samoissa tiloissa työskentelee sekä palo- että pelastuslaitoksen henkilökuntaa, kertoo Hurmola-Remmi.

Uusi asema on myös suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että aseman ”puhtaalle” puolelle siirrytään aina peseytymisen ja vaatteidenvaihdon kautta. Näin palopaikoilta tullutta likaa ja hajua ei pääse kulkeutumaan paloaseman puolelle, mikä pienentää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille ja haitallisille kemikaaleille. Puhdas paloasema -malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa, ja paikan päällä onkin käynyt ulkomaisia vieraita tutustumassa aseman toimintamalliin.

– Uusi asema sijaitsee myös pohjavesialueella, joten raskaan kaluston pesupaikka suunniteltiin ehdottoman turvalliseksi. Sijainti tulevaisuudessa valmistuvan ohitustien varressa tulee myös nopeuttamaan lähtöjä asemalta, kertoo Hurmola-Remmi.

Kiinteistöleasingista järkevä rahoitusratkaisu

Hollolan kunnan taloudellinen tilanne 2010-luvun alussa oli haastava, ja uuden pelastusaseman lisäksi samaan aikaan suunniteltiin myös kahden uuden koulun rakentamista. Kunnassa päätettiinkin tarkastella näitä suurinvestointeja yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen kilpailuttamisessa kunta turvautui Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran asiantuntija-apuun, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kunnassa hyödynnettiin kiinteistöleasingia rahoitusmallina.

– Päätimme vertailla eri rahoitusratkaisuja, sillä silloisessa tilanteessa katsoimme, että ratkaisu voisi löytyä muualtakin kuin perinteisestä lainasta. Pelastuslaitos tulisi joka tapauksessa maksamaan vuokraa kiinteistöstä, joten kokonaistaloudellisesti leasing tuntui järkevimmältä ratkaisulta, eikä kunnan tarvitsisi välttämättä omistaa kiinteistöä itse. Haastavassa taloustilanteessa näimme asian niin, että takapainotteisempi vaihtoehto olisi meille parempi, Hurmola-Remmi muistelee.

Nyt muutaman vuoden käytössä olleen pelastusaseman käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitoksen toimintaan uusi asema on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa niin, että korkealla työskentelyn harjoittelua on pystytty tehostamaan. Myös energiakustannukset ovat olleet kohtuulliset johtuen käytössä olevan maalämmön edullisuudesta.

– Tehtiin asemasta niin hyvä kuin rahalla vaan sai, Hurmola-Remmi summaa.

FAKTA: Mikä on kiinteistöleasing?

• Kiinteistöleasing on joustava rahoitusratkaisu, jossa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana.
• Kiinteistöleasing sopii hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden, kuten tässä tapauksessa pelastusaseman, hankintaan
• Kiinteistöleasingin suurena etuna on se, ettei kohde rasita kunnan tai kaupungin tasetta ja sen avulla saadaan selkeä, kohdekohtainen rahoitus, joka sisältää hankkeen kaikki kulut.
• Kuntarahoituksen kiinteistöleasingissa kaikki kustannukset ovat marginaalissa, eikä se sisällä mitään piilokustannuksia, kuten järjestely- tai laskutuspalkkioita.
• Kiinteistöleasingin sopimuskokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana maanvuokrasopimus eli kaupunki vuokraa maapohjan rahoittajalle.

Lue myös:

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Kiinteistöleasing yleistyy

Kuntien asiakastarinatLeasing

Kalasataman taidekortteli tuo eri sukupolvet samojen kattojen alle

Kevättalvella 2020 Kalasatamaan valmistuva Viehe123-taidekortteli tuo eri sukupolvet yhteen pihapiiriin. Uudenlaisen korttelin rakennuttajia ovat Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy, NAL Asunnot sekä Setlementtiasunnot Oy. Yhteisenä tavoitteena on hyvän, yhteisöllisyyden ja hyvinvointia tukevan asumisen tarjoaminen eri-ikäisille.

Kolme kerrostaloa yhdistävä kortteli pitää sisällään eri-ikäisille suunnattujen asuntojen ohella yhteisiä inspiroivia ja toiminnallisia kohtaamistiloja. Naapurustoajatus nähdään tulevaisuuden trendinä – eri sukupolvet toimivat yhdessä aktivoiden ja luoden turvallisen ja huolehtivan ilmapiirin toisilleen.

Kolme toimijaa, yhteinen tavoite

Idea yhteisestä korttelihankkeesta oli muhinut jo pitkään eri toimijoiden päässä. Kun Helsingin kaupungin tontinluovutusmenettelyn kautta saatiin kolme vierekkäistä tonttia Kalasatamasta, vireillä olleet suunnitelmat konkretisoituivat ja hankkeen liikkeellepanija Setlementtiasunnot, nuorille aikuisille asuntoja vuokraava NAL Asunnot sekä taiteilijoiden ja muotoilijoiden Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy ryhtyivät yhdessä toteuttamaan tulevaisuuden yhteisöllistä korttelihanketta. Korttelin suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Yhteistyön käynnistäminen oli helppoa ja luontevaa, kun toimijoiden tavoitteet olivat samankaltaiset. Tärkeää kaikille kolmelle oli, että projekti tehtäisiin mahdollisimman ekologisesti ja resurssitehokkaasti. Urakkasopimus tehtiin yhden, yhteisen urakoitsijan kanssa, jotta hanke saataisiin toteutettua mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä tekeminen tuotti myös taloudellista säästöä esimerkiksi kilpailutuksessa.

Urakoitsijana toimivan Jatke Uusimaan työnjohto on ollut erittäin ammattitaitoista, ja rakennukset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, asunnot ovat muuttovalmiit alkuvuodesta 2020. Haku osaan asunnoista on jo alkanut ja kiinnostus on ollut erittäin suurta.

– Meille on tullut jo haun alkuvaiheessa yli 300 hakemusta, joten saamme varmasti kaikki 77 asuntoa vuokrattua, NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström kertoo.

– Uudenlainen kortteli herättää selvästi todella suurta kiinnostusta ja kertoo myös tarpeesta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä.

Taidekortteli pitää sisällään kolme kahdeksankerroksista, toisiinsa kiinni rakennettua ja esteetöntä kerrostaloa, joiden kohtuuhintaiset asunnot vuokrataan eri-ikäisille asukkaille. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n taloon valmistuu 56 vuokrahuoneistoa pääasiallisesti seniori-ikäisille, mutta myös työikäisille taiteilijoille, muotoilijoille sekä kirjailijoille. NAL Asunnot tarjoaa 77 asuntoa työssäkäyville ja työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Setlementtiasuntojen taloon valmistuu 81 asuntoa Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille.

Sujuvasti yhdessä

Mallia taidekortteliin etsittiin maailmalta. Suomessa ei vastaavanlaisia vielä ole, vaikka esimerkiksi taiteilijakodit Lallukka ja Jallukka Helsingistä löytyvätkin.

­– Maailmalla, ja meillä Suomessakin, on jo käytössä muutamia, tarkoituksella eri sukupolville rakennettuja kortteleita, mutta tällainen taidepainotteinen korttelihanke on ainutlaatuinen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyys ja yhteinen asuminen tulevat varmasti yleistymään ja Viehe123 näyttääkin hyvää esimerkkiä seuraajille, Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Heli Kotilainen kertoo.

Taloissa on paljon yksiöitä ja kaksioita, koska niitä tulevat asukkaat pääasiallisesti toivoivat. Tarve pienille kohtuuhintaisille asunnoille on pääkaupunkiseudulla valtava. Yksinasujien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan, kun väestön ikärakenne muuttuu ja maahanmuutto lisääntyy.

Eri sukupolvien elon korttelissa odotetaan sujuvan hyvin. Käyttäjien erilaisten vuorokausirytmien ansiosta tilojen käyttö jakautuu tasaisesti pitkin päivää; työssäkäyvät voivat käyttää tiloja iltaisin, kotona olevat seniorit voivat vaikka pestä pyykkiä keskellä päivää.

– Setlementtiasuntojen taloon muuttavat Diakin opiskelijat opiskelevat sosiaalialaa, joten siitä voi syntyä esimerkiksi harjoitteluja tai talon senioreille sekä erityisryhmille suunnatun toiminnan kehittämistä, Kotilainen lisää.

Tulevien asukkaiden toivotaan ottavan osaa yhteiseen toimintaan. Taloihin perustettavat asukastoimikunnat ja tulevat hoitokunnat kehittävät asumista jatkossa. Yhteiset tapaamiset aloitetaan heti kun asukasvalinnat vuoden alussa valmistuvat, joten tutustuminen tuleviin naapureihin voi alkaa jo ennen muuttoa.

Jatkokehitystä ja palautetta varten Kiinteistöyhtiö Ars Longa tulee teettämään Aalto-yliopiston kanssa korttelin asukkaille suunnatun seurantatutkimuksen, jossa selvitetään, miten asuminen yhteisöllisyyteen kannustavassa eri ikäisten korttelissa on sujunut. Tutkimus hyödyttää paitsi asukkaita myös rakennuttajia ja yhteiskuntaa.

Yhteistyö mahdollisti uniikit ratkaisut

Yhteisöllisyyteen kannustavat vapaaehtoisen asukastoiminnan lisäksi korttelin erilaiset tilat. Yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa pesula, katolle rakennettava saunaosasto, erilaiset harrastehuoneet sekä kattoterassi, jolla voi harrastaa vaikkapa puutarhanhoitoa tai kuntoilua. Katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

Yhteiset tilat rakennetaan tarpeeseen, sillä tulevilta asukkailta on kysytty, mitä he taloihin kaipaavat.

– Kortteliin haluttiin paljon erilaisia, eri-ikäisille sopivia tiloja. Galleriat ja esimerkiksi katolle valmistuva talvipuutarha ovat erikoisuuksia, joita joka talosta ei löydykään, Kiinteistöyhtiö Ars Longan toimitusjohtaja Tuula Paalimäki iloitsee.

Viehe123-korttelin katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.

– Yhteiskäyttöön sopivat loistavasti myös esimerkiksi sisäpiha tai alakerran harrastetilat, joista löytyy myös keittiö. Tilat kannustavat vaikkapa yhteisiin brunsseihin, elokuvailtoihin tai pihajuhliin, Paalimäki jatkaa.

Talojen läpi kulkevaa katutason kävelyreittiä voidaan käyttää esimerkiksi galleriana, jossa talon asukkaat voivat esitellä töitään. Katutasoon rakentuu myös galleriatila, joka toimii ikään kuin näyteikkunana korttelille. Tilaa tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös ulkoisten toimijoiden käyttöön, esimerkiksi vanhempi–lapsi-toimintaan tai liikuntaan.

– Uskon, että korttelin toiminnot viihdyttävät ja yhdistävät eri sukupolvia ja luovat paljon mahdollisuuksia asukkaille, Heli Kotilainen sanoo.

Kun budjetti jakautuu kolmelle rakennuttajalle, yhteistiloihin voitiin panostaa paljon enemmän kuin yleensä. Esimerkiksi saunatiloista saatiin hulppeammat keskittämällä rahat yhteen ja rakentamalla jokaisen talon oman saunan sijaan vain yksi, iso saunaosasto.

Haasteet tilojen käytölle ja sukupolvien yhteiselle asumiselle nähdään pienenä. Kompastuskivet vältetään yhteisillä ja reiluilla pelisäännöillä.

Sujuvaa ja keskustelevaa yhteistyötä

Kuntarahoitus toimii korttelin rahoittajana ja hankkeen aktiivisena neuvonantajana.

– Kaupungin kehittäminen vaatii uudenlaisia asumisympäristöjä toimintoineen. Taidekortteli eri ikäisille ja taustaisille ihmisille on loistava esimerkki modernista ja kulttuuria vahvistavasta hankkeesta, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Paula Merta kertoo.

Kolmen eri rakennuttajan, urakoitsijan ja rahoittajan välinen toiminta vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta ja ratkaisukykyä. Yhteistyö on kuitenkin sujunut pääasiallisesti erittäin hyvin.

– Yhteistyö on kolmen rakennuttajan välillä ollut erittäin hyvää ja sujuvaa. Valitsimme vain yhden urakoitsijan, mikä helpottaa myös asioita. Lisäksi Kuntarahoitus on auttanut ja neuvonut todella kattavasti ja joustavasti prosessin eri vaiheissa, Setlementtiasuntojen Heli Kotilainen toteaa.

 – Niin Kuntarahoituksen kuin meidän muidenkin toimintaa leimaavat ihmisläheisyys ja keskusteleva henki. Niillä ominaisuuksilla ei voi kuin onnistua, Killström NAL Asunnoista täydentää.


Kuntarahoitus suunnittelee yhteiskunnallisen rahoituksen tuomista markkinoille

Ympäristöinvestointeihin suunnattu vihreä rahoitus ja vihreät bondit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin sijoituskohteisiin on yhä vahvistunut, ja siksi Kuntarahoitus suunnittelee ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena yhteiskunnallisen rahoituksen lanseeraamista.

Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Suunnitteilla oleva yhteiskunnallinen rahoitus on kuitenkin rajattu yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin, jotka edistävät kuntien elinvoimaa.

Uusi rahoitustuote on tarkoitus tuoda markkinoille alkuvuonna 2020. Ajantasaista tietoa tuotteen lanseerauksesta saa Kuntarahoituksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Annukka Pakarinen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitus

Ilmastohaaste osa 3: Miten kunnissa ja kaupungeissa vastataan ilmastotyön haasteisiin?

Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.

Älykäs kaupunkisuunnittelu tarvitsee rinnalleen vahvat kiertotalouden periaatteet ja elinkaarimallin lainalaisuudet. Miltä tilanne näyttää kokonaisuudessaan Sitran asiantuntijan silmin?

Sitran Nani Pajunen

– Ennen kaikkea tavoitteena on, että jokainen suomalainen kotipaikkakunnastaan tai taustastaan riippumatta ymmärtää, mistä kiertotaloudessa on kyse, ja mitä nämä asiat tarkoittavat oman elämän kannalta, summaa Sitran Hiilineutraali Kiertotalous -teeman johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Sitrassa Pajusen tavoitteena on edistää ratkaisuja, joissa yhdistyvät luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja tuotteiden pitkä elinikä.

– Uskon, että nämä teemat ymmärretään Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta eri juttu on se, onko asioita myös sisäistetty ja kiertotalouden ratkaisuja otettu käyttöön. Moni kokee edelleen, että ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kuulu minulle, vaan joku tulee ja hoitaa kaiken puolestani, Pajunen jatkaa.

Suomesta puhutaan usein kestävän kehityksen edelläkävijämaana, tai ainakin yhtenä niistä. Missä asioissa olemme onnistuneet?

– Haluan nostaa hattua kunnille ja kaupungeille, jotka ovat tehneet hienoa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kaupungit ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana kiertotaloustyössä, monessa paikassa on laadittu omia tiekarttoja kiertotalouden edistämiseksi ja tehty erilaisia kokeiluhankkeita.

Yhtenä käytännön toimena Pajunen mainitsee kierrätysmaamassojen käytön teiden pohjarakenteissa.

– Helsingin kaupunki on hyvä esimerkki kierrätysmaamassojen koordinoinnista. Kaupungilla on toiminut maamassakoordinaattori jo muutaman vuoden ajan.

Helsingin kaupungin maamassakoordinaattorin tehtävänä on juuri pohtia, miten sekundääriset maa-alueet saadaan tehokkaammin käyttöön ja turhaa kuljettamista vähennettyä.

– Maamassakoordinaatiolla on saatu huimia hiilidioksidipäästövähennyksiä aikaiseksi ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että liikenne tämän työn myötä vähenee niin selvästi. Samalla on säästetty neitseellisiä luonnonvaroja, Pajunen sanoo.

Hieno tekniikka ei yksin riitä

Pajunen haluaa muistuttaa elinkaariajattelumallin merkityksestä.

– Silloin kun aloitimme Sitrassa kiertotaloustyön, meiltä kyseltiin ensisijaisesti vain jätteistä ja kierrätyksestä. Oikeasti kiertotalous on mukana läpi materiaalin ja tuotteen koko elinkaaren, kuten vaikka rakentamisen suunnittelusta ja kaavoituksesta aina tontin luovutukseen, rakennusvaiheeseen ja rakennusten varsinaiseen käyttöön asti. Pelkät hienot talotekniikkaratkaisut eivät riitä, vaan rakentamista pitää ajatella kokonaisuutena ja rakennettuna ympäristönä, hän toteaa.

Onko kiertotalouden mukainen elämäntapa mahdollinen tulevaisuuden rakennetussa ympäristössä ja rakennuksissa?

– Kiertotaloudessa kyse on asioiden kokonaisuudesta. Sen toteutumiseen vaikuttavat ihmisten asenteet ja teot.

Yhteisöllisyys kannattelee ilmastotyössä

Pienessä pohjoispohjanmaalaisessa Iin kunnassa ilmastotyö on muutettu euroiksi ja työpaikoiksi. Jos kunnan ilmastotoimia pitäisi kuvailla kolmella sanalla, olisivat ne yhteisöllisyys, asenne ja rohkeus.

Kuvailut eivät kuulosta lainkaan liioittelulta, jos tutkaillaan kymmentä viime vuotta juuri ilmastotekojen kautta: kunta on esimerkiksi luopunut kokonaan fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä. Tilalle on otettu joustavasti uusiutuvan energian ratkaisuja.

Hiilidioksidipäästöjen osalta Ii on jopa puolittanut osuutensa vuosien 2007 ja 2015 välillä, mistä kiitos kuuluu ainakin osittain paikallisten kierrätyskeskusten laajentamiselle sekä sähköautoille, joilla kunnan henkilöstö taittaa merkittävän osan matkoistaan.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ilmastotoimien laajasta kirjosta.

Mikä tärkeintä, kunnan ei tarvitse toimia yksin. Se saa ympäristöasioissa aktiivista tukea ja konsultointia kehitysyhtiö Micropolikselta, joka toimii Iissä, kuntalaisten kanssa kylki kyljessä. Yhtiön toimitusjohtaja Leena Vuotovesi osaa heti kättelyssä mainita sen käänteentekevän hetken, joka muutti kunnan suunnan ilmastoasioissa.

– Se oli ehdottomasti tuulivoiman tulo 90-luvulla. Pikkuhiljaa tekemällä ja rakentamalla saimme aikaiseksi yhden Suomen suurimmista tuulivoimakeskittymistä, josta olemme erittäin ylpeitä.

Muutosta ei kannata jättää yhden kortin varaan. Tuulivoiman myötä kunnassa alettiin myös perusteellisesti pohtia öljylämmityksen tuomia hyötyjä alueelle. Lista jäi kovin tyngäksi.

– Näin kärjistetysti voidaan sanoa, että öljyllä lämmittämisestä jäi kuntaan pelkkiä päästöjä ja paikalliselle huoltoasemalle pari euroa öljyrekan kuljettajan juomasta kahvista. Siksi kelkkaa lähdettiin rivakasti kääntämään kohti kestävämpiä ratkaisuja, jotta eurot saadaan aidosti pysymään omalla alueella ja omassa taloudessa.

Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi siinä, että kunnassa suositaan aina paikallisia yrittäjiä, mikä on mahdollistanut uusien työpaikkojen synnyn alueelle. Käytännön tasolla puhutaan noin 80 työpaikasta, mutta noin 10 000 asukkaan kunnassa luku on varsin merkittävä.

Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan kanssa valmistautumassa Iin ensimmäiseen ilmastokelluntaan.

Kunnon tavoitteilla eteenpäin

Myös kunnan kassa kiittää ekologisista valinnoista – Leena Vuotoveden mukaan puhutaan vuosittain yli kahdesta miljoonasta lisäeurosta. Pelkästään tuulivoimasta kertyy verotuloja noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuntaverokin on ilmastotoimien ansiosta noin prosentin pienempi.

– Kyse ei ole missään tapauksessa pelkästään rahasta, mutta toki haluamme tehdä taloudellisestikin kannattavia päätöksiä. Ne vievät meitä eteenpäin jokaisella rintamalla, hän sanoo.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaatii kunnon tavoitteet, joita Iissä riittää nykyhetkestä pitkälle tulevaisuuteen. Ii tuottaa jo tällä hetkellä 10 kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa – ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa, mutta työ ei ole vielä lähelläkään maalia.

Ennen kaikkea tarvitaan luottamusta, asennetta ja vahvaa tahtoa toimia kiertotalouden ehdoilla.

– Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Samalla Ii haluaa olla sekä täysin muoviton että jätteetön kunta. 

Kaikki lähtee asenteesta

Kunnan päätöksenteon pitää olla kaiken toiminnan läpileikkaavaa, jotta kestävä kehitys saadaan aidosti osaksi kuntastrategiaa. Iin kunnassa jopa talousarvio ja tilinpäätös on kiinnitetty ilmastotyöhön. Tärkeää on myös asukkaiden oma motivaatio ja asenne.

– Meillä ilmastotoimiin ovat sitoutuneet kaikenikäiset ihmiset, jopa varhaiskasvatus on innolla mukana. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset esimerkiksi itse mittaavat rakennuksen sähkön- ja lämmönkulutusta ja pyrkivät omilla toimillaan vaikuttamaan kulutuksen vähenemiseen. Koululaiset onnistuivat säästämään sen verran, että koululle saatiin hankittua oma biljardipöytä, Vuotovesi kertoo.

Vuotoveden mukaan lapset ja nuoret ovat valveutuneempia kuin ehkä koskaan aiemmin.

– Asenneilmapiiri on selvästi muuttunut. Kun lapset kasvavat jo pienestä pitäen osaksi ilmastotyötä, siitä tulee automaattisesti osa heidän maailmankatsomustaan.



FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?

Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.

Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: haastateltavilta

Lue myös:

IlmiötVastuullisuus

Ilmastohaaste osa 2: Onko henkilöautoilla sijaa tulevaisuuden liikenteessä?

Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.

Nämä teemat ovat myös suomalaisten aiheuttaman ilmastokuorman kärkipäässä: keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä jopa kolme neljäsosaa syntyy asumisen, ruoan sekä liikenteen ja matkailun yhteisvaikutuksesta.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko
VTT:n Juhani Laurikko peräänkuuluttaa monipuolista energiakeskustelua.

Vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko on pitkän uransa aikana huomannut keskustelun muuttuneen merkittävästi.

– 80-luvulla keskusteltiin lähinnä ilmanlaadusta ja sen vaikutuksesta ihmisiin ja luontoon. Kaikkia ilmanlaatuun liittyviä ongelmia emme ole kyenneet ratkaisemaan, mutta esimerkiksi happosateet ovat pitkälti taaksejäänyttä historiaa. Päästökeskustelu onkin suurilta osin siirtynyt ihmisten terveydestä koko planeetan hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin, Laurikko pohtii.

Tarve toimenpiteille on huutava. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n selvityksen mukaan ilmastonlämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen vaatii välittömiä toimenpiteitä kaikilla toimialoilla – myös liikenteessä. Sitran selvityksen mukaan Suomen kasvihuonepäästöistä lähes 70 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuksesta – siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Liikenteen osuus koko potista on noin viidennes. Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy yksityisautoilusta.

Tutkija peräänkuuluttaa rohkeaa suunnittelua

Korvaajaa perinteisille bensiini- ja diesel-käyttöisille polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä. Laurikko uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.

– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin. Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa.

Kaupungistumisen kiihtyessä yhä useampi suomalainen saadaan helposti sähköistettävän joukkoliikenneverkon piiriin. Harvaan asutuilla paikkakunnilla Laurikko kuitenkin uskoo yksityisautoilun, eritoten polttomoottorien, pitävän pintansa. Ympäristöystävällisempi vaihtoehto voi löytyä biokaasusta.

– Biometaani tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä perinteisiin fossiilipolttoaineisiin verrattuna. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi ruokahävikkiä tai puutarhajätettä, ja tuotanto on mahdollista pienissäkin laitoksissa. Suomessa on jo nyt kymmeniä biokaasun pientuottajia. Jos kaasuautot yleistyvät, maaseudulla voi 10–20 vuoden sisällä hyvinkin olla oma paikallinen polttoaineentuotantoverkosto, Laurikko ennustaa.

Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden liikenteessä avainsana on tehokkuus.

– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa, tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.

Lahti rohkaisee ekotekoihin henkilökohtaisella päästökaupalla

Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna Huttusen mukaan CitiCAP-sovelluksen vastaanotto on ollut läpeensä positiivinen.

– Hanke on maailman mittapuulla ainutlaatuinen. Vastaanotto on ollut loistavaa, ja kiinnostusta on tullut kansainvälisestikin, Huttunen iloitsee.

CitiCAP-hanke on vain yksi osa Lahden edistyksellistä ympäristötoimintaa, jonka ansiosta kaupunki nimettiin kesällä Suomen ensimmäiseksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Niin ikään ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa Lahti tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025. Edistystä on tapahtunut niin kiertotalousinnovaatioiden kuin osallistavan yleiskaavamallin myötä.


Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen
Lahden kaupungin Anna Huttunen rohkaisee muita ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta.

Vuonna 2030 liikenne tuottaa 80 prosenttia Lahden päästöistä

Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.

– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.

Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

– CitiCAP-sovelluksen lisäksi panostamme erityisesti kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Mallia otetaan esimerkiksi Oulusta, joka on Suomessa selvä edelläkävijä pyöräilyn edistämisessä. Runkolinjauudistuksen avulla teemme myös joukkoliikenteestä entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa.

Mitä terveisiä Euroopan tuleva ympäristöpääkaupunki lähettää muulle Suomelle?

– Vaikka paljon on vielä tehtävää, rohkaisen muita kaupunkeja ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii nopeita toimia meiltä kaikilta. Päästökauppakokeilumme on mielestäni loistava tapa osallistaa ihmiset yhteisiin ilmastotavoitteisiin, Huttunen pohtii.


FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?

Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta


Lue myös:

IlmiötVastuullisuus

Talousennustesovellus auttaa ymmärtämään investointien vaikutuksia

Kun Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.

­– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.

Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.

– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.

Visualisoitujen skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä päättäjille.

– Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.

Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.

– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.

– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.

Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Markkinakatsaus 10/2019

Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä

Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.

Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.

Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.

Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:

  • USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
  • Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.

EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.

FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.

Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.


Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä



Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan


Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää



Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä

Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.

Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.

Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.

Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.

Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.



Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat

On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  • Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  • Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    • Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    • Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  • Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa



EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia

Markkinat ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään suuntaan ainakaan pariin vuoteen.

Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.



Suomen talouden näkymä

Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.

Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.

Valtiovarainministeriön tuore talousennuste alleviivaa uusien työllisyystoimien välttämättömyyttä –  nykymenolla velkaantumiskehitys kiihtyy.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.


Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti

Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.



Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee



Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet

Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi



VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:

  • Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
  • Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.



Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta

Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.

Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.



Vastuuvapauslauseke

Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

IlmiötTalous

Kuntarahoituksen uusi USD-viitelaina keräsi yhtiön historian suurimman merkintäkirjan

2.9. oli Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä, ja Kuntarahoitus julkisti viitelainan markkinoille varhaisimpana mahdollisena ajankohtana sen jälkeen. Viitelainamarkkina on viimeisten kuukausien aikana ollut volatiili, mutta Kuntarahoituksen ajoitusta pidettiin onnistuneena, sillä yhtiö onnistui hyvin transaktion ajoituksessa – syyskuu on perinteisesti kiireinen kuukausi viitelainamarkkinoilla.

Kuntarahoitus pystyi tiukentamaan lainan alustavaa hintaindikaatiota peräti kolmella korkopisteellä 15 korkopisteeseen yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Tätä pidettiin markkinoilla erinomaisena tuloksena. Vastaavia hintatiukennuksia markkinoilla on nähty viimeksi tammikuussa.     

Transaktio oli Kuntarahoitukselle kuluvan vuoden toinen Yhdysvaltain dollarimääräinen viitelaina. Maaliskuussa liikkeeseenlaskettu miljardin USA:n dollarin viitelaina oli yhtiön edellinen ennätys merkintäkirjan koolla mitaten. Merkintäkirjan koko kasvoi 3,25 miljardiin dollariin.

Julkisten instituutioiden ja keskuspankkien osuus lainan merkitsijöinä oli 67 prosenttia, pankkien treasuryjen osuus puolestaan 31 prosenttia. Maantieteellisesti kysyntä jakautui melko tasaisesti EMEA-alueen (40 %), Amerikkojen (38 %) ja Aasian (22 %) välillä.

Kolmevuotisen viitelainan järjestäjäpankit olivat Barclays, BNP Paribas, J.P. Morgan ja TD Securities. Pankit kommentoivat liikkeeseenlaskua seuraavasti:

– Jälleen uusi onnistunut USA:n dollarimääräinen transaktio on osoitus Kuntarahoituksen globaalilta sijoittajakunnaltaan saamasta tuesta. Kuntarahoitus on yksi harvoista liikkeeseenlaskijoista, jotka ovat tänä vuonna onnistuneet kiristämään hinnoitteluaan kolmella korkopisteellä alustavaan hintaindikaatioon nähden, Robert Matthews arvioi BNP Paribas -pankista.

– Kyseessä on Kuntarahoituksen kaikkien aikojen onnistunein liikkeeseenlasku: isoin merkintäkirja, tiukin luottoriskipreemio suhteessa Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjoihin ja kolmella korkopisteellä tiukentunut hinnoittelu volatiilissa markkinatilanteessa. Tämä on uskomaton suoritus Kuntarahoituksen varainhankintatiimiltä, ja voimme vain onnitella täydellisestä onnistumisesta, hehkutti puolestaan TD Securitiesin Ally Goddard.

– Nyt järjestetyn liikkeeseenlaskun jälkeen 80 prosenttia Kuntarahoituksen kuluvan vuoden varainhankintaohjelmasta on täytetty, sanoo yhtiön varainhankinnasta vastaava osastonjohtaja Antti Kontio.

Transaktion tiedot

IssuerMunicipality Finance Plc 
RatingAa1/AA+ (all stable)
Issue sizeUSD 1.25 billion
Settlement date12 September 2019 (T+6)
Maturity date12 September 2022
Coupon1.375% payable semi-annually
Re-offer price99.728%
Re-offer yield1.468%
Re-offer vs benchmarkT 1.500% 08/12/22 + 10.05bps
Re-offer vs mid-swaps+15bps
Lead managersBarclays, BNP Paribas, J.P. Morgan, TD Securities
Co-lead managersMitsubishi UUFJ, Morgan Stanley, SMBC Nikko, Tokai Tokyo Securities

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

Varainhankinta

Rupimanteri kiemurteli Joensuun sydämeen

Joensuun keskustaan on kiemurrellut kesän aikana uusi nähtävyys: tänään käyttöön vihitty Rupimanteri kutsuu perheen pienimmät leikkimään uudistuneen torin kupeessa.

Inspiraationsa kumiturva-alustasta ja betonielementeistä valettu leikkipaikka on saanut Joensuun kaupungin nimikkolajista, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa tavattavasta Rupimanterista.

Leikkipaikan taiteellinen suunnittelutyö on Kuntarahoituksen palkinto tuloksellisista ympäristöteoista, joiden ansiosta Joensuu palkittiin tammikuussa vuoden vihreänä edelläkävijänä. Vuoden vihreän edelläkävijän palkinnolla Kuntarahoitus nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan Joensuussa ympäristö on erottamaton osa päätöksentekoa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Karjalainen huomauttaa.

Avajaisissa taikuutta ja akrobatiaa

Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari Kaasinen vihki leikkipaikan käyttöön perjantaina vuotuisessa Joen Yö -kulttuuritapahtumassa. Avajaisten yhteydessä perheen pienimmät pääsivät tutustumaan leikkipaikkaan Klovni OHOn johdattamana. Taikatemput ja akrobatiaesitys ilahduttivat eloisasta kulttuuritapahtumasta nauttivia joensuulaisia tunnelmallisessa elokuun illassa.

Rupimanterin avajaiset
Rupimanterin avajaiset vetivät joensuulaisperheet sankoin joukoin paikalle.

Kävelykadun vanha leikkipaikka purettiin toriremontin alta.

– On hienoa, että lapset pääsevät taas leikkimään turvallisesti kaupungin ytimessä. Rupimanteri on paitsi innostava leikkipaikka, myös julkinen taideteos ja upea jatkumo kaupungin julkisen taiteen ketjuun, Sari Kaasinen kertoo.

Rupimanteri-leikkipaikan on Kuntarahoituksen toimeksiannosta ja tiiviissä yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa suunnitellut luova toimisto Berry Creative.

– Berry Creativen tavoitteena on luoda kokemuksellista ympäristöä taiteen ja muotoilun keinoin. Uskomme, että julkisen tilan merkitys kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena kasvaa ja haluamme olla luomassa arjen oivalluksia, sanoo ympäristötaiteilija ja arkkitehti Kaisa Berry.

Digitaaliset palvelutKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut