Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

”Kertaluontoinen kriisituki helpottaa kuntia vain hetkeksi”

Hanna, siirryit vastikään Heinolan hallinto- ja kehitysjohtajaksi Hollolasta. Miten siirtymä on sujunut?

”Oikein hyvin, vaikkei tässä olekaan ollut aikaa reflektoida. Uranvaihdoksen välissä oli viikonlopun hengähdystauko, ja uusi työ alkoi täyteen buukatulla kokouspäivällä. Aika vauhdikasta on siis ollut!”

Millä mielin otat uudet haasteet vastaan?

”Innolla ja optimismilla, vaikka olosuhteissa on toki parantamisen varaa. Lähtö pitkäaikaisesta työpaikasta ilman kunnon hyvästejä oli hieman haikeaa. Myös täällä Heinolassa osa kaupunginhallinnon työntekijöistä työskentelee kotoa käsin, ja tutustuminen uusiin työkavereihin on jäänyt osin videopuhelujen tasolle. Onneksi yhteydet pelaavat hyvin.”

Mitä Heinolaan kuuluu nyt, kun koronarajoituksista asteittain luovutaan?

”Heinola on selvinnyt terveyskriisistä toistaiseksi hyvin vähällä. Rajoitustoimet ovat kuitenkin iskeneet kaupungin talouteen kovaa, ja esimerkiksi verotuloissa arvioitu pudotus on neljän–viiden miljoonan euron luokkaa. Samalla kun tulot ovat vähentyneet, ovat menot ja työttömyys lisääntyneet, ja myös kaupungin sijoitustuotot ovat ottaneet osumaa rajuista markkinaheilahduksista.”

Mitä terveisiä lähettäisit kentältä päättäjille?

”Alustavien laskelmien mukaan Heinolaan kohdistettujen valtionosuuksien ja yhteisöveron määrä kasvaa tänä vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Kuntien tukipaketti oli todella tervetullut ja odotettu avaus. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että kriisin vaikutukset jaksottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Toivoisinkin, että tukiratkaisuissa tarkasteltaisiin kuntien kokonaiskuvaa pidemmällä aikavälillä – kertaluontoinen kriisituki helpottaa vain hetkeksi.”

Mikä Heinolassa veti sinua puoleensa?

”Heinolassa tapahtuu paljon, ja kaupungin tuore kaupunginjohtaja Jari Parkkonen onkin polkaissut käyntiin monia lupaavia kehityshankkeita. Kuntalaisten puitteisiin investoidaan merkittävästi, ja kaupunki rakentaa parhaillaan uutta lukiota sekä uusia koulu- ja päiväkotitiloja. Myös kaupunginhallintoa kehitetään entistä fiksummaksi panostamalla uusiin ohjelmistoihin ja tulevaisuudessa toivottavasti myös ohjelmistorobotiikkaan ja tiedolla johtamiseen.”

Mikä on Heinolan suurin vahvuus?

”Heinolan slogan Pieni kaupunki, iso elämä kiteyttää mielestäni kaupungin parhaat puolet. Heinola satsaa kuntalaisten hyvinvointiin, ja esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatuksen tilat ovat täällä huippuluokkaa. Ja onhan kaupungin sijainti hyvien yhteyksien varrella, puhtaan luonnon keskellä ja järven rannalla vertaansa vailla. Kaupungintalon ikkunastakin näkyy vettä.”

Entä missä asioissa on parantamisen varaa?

”Päijät-Hämeessä olisi tilaa ja tilausta entistä tiiviimmälle kuntayhteistyölle. Maakunnassa on paljon potentiaalia, joka jää hyödyntämättä, jos kunnat eivät pelaa yhteen pussiin. Heinola voisi olla tässä kehitystyössä etulinjassa. Kuntaorganisaatiota rohkaisisin kunnianhimoisiin uudistuksiin: ei juurruta vanhaan, vaan otetaan käytössä olevista järjestelmistä ja nykyaikaisista toimintatavoista kaikki hyöty irti.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Toimin kahdeksan vuotta Hollolan talousjohtajana, mitä ennen tein pitkän uran Audiator-yhtiöryhmällä (nyk. osa BDO-konsernia) tilintarkastajana ja Etelä-Suomen aluejohtajana. Nykyisessä toimenkuvassa pääsen tarkastelemaan kaupungin toimintaa entistä laajemmasta näkökulmasta, myös talouden ulkopuolelta – tervetullut uusi tuulahdus siis!”

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Seuraavaksi haasteeseen voisi tarttua Pirkkalan talousjohtaja Petri Lätti. Petri on entinen opiskelukaverini, ja olemme vuosien varrella käyneet paljon vuoropuhelua ja sparranneet toisiamme talousasioissa. Olisi kiva kuulla, mitä Pirkkalan taloudelle kuuluu ja miten keskustan kehittäminen etenee.”


HANNA HURMOLA-REMMI
Työ: Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja, vastuualueina talous, asianhallinta, viestintä, henkilöstö- ja tietohallinto
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1975
Asuu: Lahdessa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Heini Kuusela

Kunta-/aluevaikuttaja

Korpien kuiskintaa ja jylhien järvien loiskintaa – Saija Suonpään etäkonttori löytyy Kainuun maisemista

Kuntarahoituksen sisäisestä tarkastuksesta vastaava Saija Suonpää vastaa puheluun mökkinsä terassilla Kainuussa. Taustalla humisevat koivut ja aallot lyövät rantakiviin. Käsillä on tämän kesän helteisin viikko. Suonpää tosin on viihtynyt mökkimaisemissa poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolivälistä asti, jolloin koronaviruksen vuoksi suurin osa Kuntarahoituksen henkilöstöstä siirtyi etätöihin.

Hei Saija! Miten etätyöt mökillä ovat sujuneet? Onko eteen tullut yllättäviä tilanteita?

Etätöihin solahtaminen on tapahtunut yllättävänkin hyvin. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, että omassa toimenkuvassani etätyöskentelyn järjestäminen käy melko helposti. Olen myös edellisissä tehtävissäni tottunut liikkuvaan ja matkustavaan työtapaan, jolloin en ole ollut sidottuna mihinkään tiettyyn paikkaan. Tässä kohtaa haluan myös kiittää omaa IT-organisaatiotamme, jolla on ollut tärkeä rooli sujuvan etätyön mahdollistajana. Olen varma, että haasteita on ollut, mutta ne eivät ole näkyneet lainkaan loppukäyttäjälle.

Kerrotko vielä, mitä tarkkaan ottaen teet Kuntarahoituksessa?

Työskentelen tarkastusjohtajana eli vastaan yrityksen sisäisestä tarkastuksesta. Finanssialan sääntely määrittää, että sisäinen tarkastus on luottolaitoksessa pakollinen toiminto. Kahden hengen tiimissämme vastaamme omalta osaltamme, että kaikki prosessimme toimivat niin kuin on tarkoitus, ja että toimintamme vastaa sääntelyä.

Millaista mökillä työskentely käytännössä on toimistotyöskentelyyn verrattuna?

Mökillä työskentely on siinä mielessä vapaampaa, että voin vaihtaa työpistettä aina niin halutessani – tykkään erityisesti tehdä töitä mökkirannassa. Myös kävelypalaverit ovat tuoneet vaihtelua päiviin. Moneen meistä on vahvasti juurtunut ajatus siitä, että ihminen on kaikkein tehokkaimmillaan, kun istuu tukevasti omassa työtuolissaan. Todistettavasti asia ei aina ole näin. Teams-palaverien välissä tehty pulahdus järveen virkistää kummasti!

Onko etätyöskentely mökillä opettanut jotain?

Tietyllä tavalla ainakin armollisuutta. Mökkeily on meille usein tarkoittanut erilaisia projekteja, remontteja ja pihahommia. Nyt kun mökillä on viettänyt jo pidemmän aikaa, keskeneräisyyttä on oppinut sietämään. Uskon, että tämän ansiosta osaan kesälomallakin ottaa vähän rennommin.

Monesti neuvotaan, että etätöissä pitäisi pitää hyvin tiukat rajat työn ja vapaa-ajan välillä. Itselleni tällainen tiukka kahtiajako ei kuitenkaan oikein sovi, sillä parhaassa tapauksessa työ joustaa molempiin suuntiin. Sadepäivinä mökillä tulee helposti tehtyä pitkää päivää, jolloin aurinkoisista päivistä voi vuorostaan nauttia vapaammin. Olen myös luonteeltani iltavirkku ja saan eniten aikaan juuri iltaisin. Etätyöskentely mahdollistaa tällaisen joustavuuden, mikä sopii omiin työskentelytapoihini mainiosti.

Kiitos Saija ja oikein ihanaa mökkikesän jatkoa Kainuuseen!


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Anne Laiho
Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusTöihin meille

Työpaikan hyvä yhteishenki pelaa myös yhteisessä harrastuksessa

– Counter-Strike eli CS on mielenkiintoinen, taktinen strategiapeli, joka tarjoaa jännitystä ja itsensä haastamista perinteisen joukkueurheilun tavoin. Tärkeää pelissä on joukkueen sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen, jossa auttaa paljon se, että tuntee hyvin pelikaverinsa, Kuntarahoituksen Development Specialist Jori Kaipio kertoo.

Joukkueen hyvä henki siirtyy myös töihin.

– Meillä on Kuntarahoituksella niin hyvä henki, että harrastamme mielellämme yhdessä myös työn ulkopuolella. Tunnemme toisten vahvuudet ja heikkoudet niin joukkueessa kuin töissä. Samat kiinnostuksen kohteet yhdistävät, jatkaa kollega, IT Service Manager Taneli Mastokangas.

Counter-Strike on yksi maailman suosituimmista taktisista peleistä, jota on julkaistu jo 20 vuotta. Se on tunnettu peli myös siitä, että ammattilaisliigoissa sitä pelataan isoista rahasummista sponsoreiden kera. Esports tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti, ja on tänä päivänä yksi rahakkaimmista urheilulajeista.

Kanaliiga taas on suomalainen, yritysten välinen harrasteliiga, jossa nykyään pelaa yli 200 joukkuetta viidellä eri sarjatasolla. Rahapalkintoja siinä ei jaeta.

Kaikki tervetulleita mukaan

Kuntarahoituksen joukkue muodostui helposti samanhenkisten ihmisten työskennellessä tiiviisti yhdessä. Nyt tiimissä pelaa ainakin kuusi aktiivista pelaajaa, ja kausia on takana jo useita. Menestystä Kuntarahoituksen tiimille on tullut vaihtelevasti, mutta vaikka voittaminen onkin kivaa, ensisijainen tavoite on kuitenkin pitää hauskaa yhdessä tiimin kanssa.

– Pelaaminen on meille tärkeä ja rakas harrastus, joten voittamisella tai palkinnoilla ei sinänsä ole väliä. Paras sijoitus taisi olla playoffsien viides sija, kun divisioonassa oli 32 muuta joukkuetta, eli aika hyvä suoritus, Kaipio kehuu. 

Kanaliigassa kausia pelataan vuodessa kaksi tai kolme, ja ne kestävät noin kahdesta kolmeen kuukautta. Kausien välillä joukkueella treenataan jopa fyysisesti yhdessä tai kotikoneilta, kommunikoiden mikkien välityksellä. Kauden aikana pelejä voi olla jopa pari kertaa viikossa, joten silloin harjoittelu muuttuu liigan otteluiksi.

– Tulevaan kauteen valmistaudutaan kokoamalla joukkue kasaan. Vaikka itse pelissä on mukana joukkueen viisi jäsentä, mitä enemmän tiimiin saadaan jäseniä, sen parempi. Matseissa pelaajia vaihdellaan, Mastokangas kertoo.

– Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan joukkueeseemme. Meitä kuntarahoituslaisia aktiivijäseniä joukkueessa on neljä–viisi, ja tiimimme täydentyy kahdella vakituisella freelancerilla.

Kanaliiga Season 5 kokoonpano

Aktiiviset jäsenet
Jori ”jori” Kaipio – IGL (ingame leader)
Taneli ”taneli.” Mastokangas (Joukkueen kapteeni)
Mikko ”Nilegård” Laakso
Joona ”VentedChalice48” Torniainen
Topi ”Pepso” Laine
Rami ”Snowsplitter” Laine

Passiiviset jäsenet
Joonas ”JohnnyKroisantti” Greus
John “Noble1csgo” Doe

KuntarahoitusTöihin meille

Pohjoisen tytär ei haasteita pelkää

Transaktiopalveluiden osastonjohtaja Minna Saonegin on ehtinyt urallaan nähdä laaja-alaisesti erilaisissa rooleissa niin kotimaista kuin kansainvälistäkin pankkimaailmaa. Haasteet ja uudet kokemukset ovat aina houkuttaneet Saoneginia, jonka työn suolana toimivat hänen omien sanojensa mukaan ”lähes päivittäin eteen tulevat pähkinät purtavaksi”.

– Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja aina pitää olla uutta pohdittavaa – harmaat hiuksetkaan eivät haittaa! Intohimonani on uuden oppiminen ja asioiden, ihmisten sekä itseni kehittäminen ja kokonaisuuksien ja korrelaatioiden hahmottaminen. Transaktiopalveluiden poikkileikkaavat prosessit kansainvälisestä varainhankinnasta kotimaiseen asiakasrahoitukseen sekä sopimushallinnasta maksuliikenteeseen mahdollistavat isompien kokonaisuuksien kehittämisen.

Monikansallisissa yrityksissä ja erilaisissa kehitysprojektitehtävissä työskennellyt Saonegin sai ensikipinän Kuntarahoitukseen työskennellessään edellisessä tehtävässään institutionaalisessa ratkaisumyynnissä, joka kattoi myös kunta- ja valtiosektorin. Yhteiskunnallisesti aidosti merkityksellinen työ kansainvälisine varainhankintoineen sekä pienten yksikkökokojen mahdollistama asioiden laaja oppiminen saivat Saoneginin hyppäämään osaksi Kuntarahoituksen porukkaa.

– Olemme pieni organisaatio, jolla on kyvykkyys tehdä nopeitakin muutoksia ketterästi. Meillä tehdään kuitenkin myös liiketoimintakehitysprojekteja, joista yhtenä esimerkkinä on parhaillaan käynnissä oleva antolainaelinkaarijärjestelmän uusiminen. Projekti on ollut käynnissä nyt poikkeustilan aikana, mikä on tuonut tekemiseen oman mielenkiintoisen lisänsä. Projektitiimissä on jäseniä esimerkiksi Aasiasta, manner-Euroopan maista, Briteistä kuin Suomestakin. Normaalitilanteessa avainhenkilöt istuisivat meillä Helsingissä määritysvaiheen ajan. Etäyhteyksien avulla on kuitenkin onnistuttu olosuhteisiin nähden erittäin hyvin, projektissa liiketoimintaomistajana toimiva Saonegin kertoo.

Arvot osana arkea

Asiakaskeskeisyys on sana, joka nousee toistuvasti esiin Saoneginin kanssa jutellessa. Ihmisten kanssa toimiminen ja asiakkaiden auttaminen tuntuvatkin olevan lähellä hänen sydäntään.

– Asiakas menee kaiken edelle, prosessin alku- ja loppupäässä on asiakas. Olen tehnyt pääsääntöisesti töitä suoraan asiakkaiden kanssa, enkä ole urallani koskaan ollutkaan kovinkaan kaukana asiakasrajapinnasta. Asiakaskeskeisyys on myös yksi Kuntarahoituksen arvoista ja minulle se tarkoittaa erityisesti End-to-end -arvoketjun ymmärtämistä ja sen sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamista asiakaspalvelun laadusta tinkimättä.

Myös muut Kuntarahoituksen arvot ovat vahvasti läsnä Saoneginin työarjessa.

– Avoimuus arvona tarkoittaa minulle avointa kommunikaatiota ja läpinäkyvyyttä halki organisaation. Tällainen avoimuuden kulttuuri luo myös hyvää työilmapiiriä. Vastuullisuus taas on läsnä kaikessa Kuntarahoituksen tekemisessä ulottuen aina vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta varainhankintaan. Sanoisin, että vastuullisuus löytyy jo jokaisen kuntarahoituslaisen selkäytimestä!

On varsin kuvaavaa, että haasteita rakastava Saonegin suhtautuu intohimoisesti myös muutosjohtamiseen. Saoneginin mukaan muutos on aina mahdollisuus, ei uhka.

– Käytän puhuessani paljon vertauskuvia, joten olen usein verrannut muutosmatkaa kirkkovenesoutuun. Jos veneessä on vääränlaiset airot tai perämies ei hoida hommiaan, mikään ei suju. Jos taas veneessä on reikä pohjassa, uppoaa se väkisinkin äyskäröidessäkin jossain vaiheessa. Muutostilanteessa on siis tärkeää saada koko porukka soutamaan samaan suuntaan. Muutokset eivät välttämättä ole helppoja, mutta ne lähtevät aina yksilöstä. Siksi kaikkien osallistuminen on tärkeää.

Poikkeuskevät toi mukanaan onnistumisia

Myös Saoneginin osasto on koronaviruspandemian aikana joutunut sopeutumaan uudenlaisiin toimintatapoihin, kun poikkeusolot ovat pakottaneet ihmiset pitkälti etätöihin.

– Edellytykset etätyöhön eivät ole transaktiopalveluiden kaltaisessa prosessoivassa työkentässä itsestäänselvyyksiä. Olemme kuitenkin onnistuneet tekemään läpi talon hienoa työtä digitalisaation saralla. Olemme esimerkiksi ottaneet sähköisen allekirjoituksen käyttöön entistä laajemmin asiakasrajapinnassa, ja etärekrytointikin on sujunut hyvin. Transaktiomäärät ovat myös olleet kasvussa, ja toimintaa on mitoitettu vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Saonegin haluaakin lopuksi käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kiittää julkisesti kaikkia tilanteessa joustaneita kollegojaan. Palaverit ovat Saoneginin mukaan hoituneet tehokkaasti etäyhteyksilläkin, mutta pikkuhiljaa mieli on alkanut kaivata jo takaisin toimistolle oman työyhteisön pariin. Työyhteisön, jossa kaikki soutavat samaan suuntaan.

MINNA SAONEGIN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2017
○ Päätynyt Torniosta Espoon Niittykumpuun
○ Kuvailee itseään energiseksi, dynaamiseksi ja suorapuheiseksi
○ BBA-esimiesuraa takana yli 15 vuotta
○ Perheeseen kuuluu koulutaivalta aloittava poika
○ Harrastaa musiikkia, matkailua, ulkoilua sekä visaisten tehtävien ratkaisua – ilman stressiä

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

”Jos oikein hyvin käy, yhteiskunnallista rahoitusta ei lopulta tarvita”

Pitkän linjan kuntatutkija Jenni Airaksinen, toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä sekä Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vastaava Päivi Petäjäniemi ovat isojen kysymysten äärellä. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeita arvioidessaan he pohtivat, millaiset investoinnit tukevat niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kehitystä jopa vuosikymmenien ajan.

Hankkeiden arviointiryhmällä on vahva, yhteinen näkemys investointiperiaatteista Suomen nykytilanteessa. Vaikka maa on koronakriisin jäljiltä kovassa taloudellisessa paineessa, on inhimillisistä arvoista ja hyvinvointia laajasti tukevista valinnoista pidettävä kiinni.

– Investointipäätösten vaikutuksia on tässäkin tilanteessa uskallettava tarkastella monesta eri näkökulmasta ja pitkällä tähtäimellä. Miten nyt tehtävät valinnat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön, alueen kehitykseen ja elinvoimaan vuosikymmenien ajan, Airaksinen peräänkuuluttaa.

Kuntarahoituksen kehittämän yhteiskunnallisen rahoituksen kriteerit ovat asiantuntijoiden mielestä kelpo apuväline arviointiin.

– Kun yhteiskunnallista rahoitusta saaneet hankkeet saavat näkyvyyttä ja niiden hyödyt tuodaan esiin, on muiden mahdollista peilata omia investointisuunnitelmiaan niitä vasten. Parhaimmillaan Suomeen voi syntyä yhteinen malli ja kehikko, jonka kautta kaikki kuntien investoinnit analysoidaan, Airaksinen visioi.

Asumisen näkökulmasta asiaa tarkasteleva Jouni Parkkonen on samoilla linjoilla.

– Hienointa olisi, että yhteiskunnallinen rahoitus tekisi itsensä tarpeettomaksi eli sen sisältämät periaatteet otettaisiin automaattisesti huomioon myös asuntotuotannossa. Esimerkiksi ympäristöasioissa näin on kiinteistöalalla jo pitkälti käynytkin.

Jokainen yhteinen euro hyötykäyttöön

Jenni Airaksinen kannustaa kuntapäättäjiä katsomaan asioita aina vähintään yhden, mieluiten kahden tai kolmen valtuustokauden yli valintoja tehdessään.

– Kun käytetään julkisia varoja, pitää tunnistaa ne asiat, joilla saadaan vaikutuksia aikaan ja ymmärtää päätösten koko vaikutusketju myös pitkällä aikavälillä. Jokaisella eurolla, joka yhteiseen pottiin laitetaan, pitää saada mahdollisimman paljon hyvää. Yksilön hyvinvointia edistävä panos kääntyy myös yhteiskunnalliseksi hyödyksi, kun myöhemmin ei tarvita korjaavia toimenpiteitä.

Airaksinen muistuttaa myös, että koko järjestelmämme perustuu luottamukseen.

– Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kunnissa päätöksentekijät tekevät sitä, mitä varten heidät on tehtäväänsä äänestetty, kantavat vastuuta ja ohjaavat yhteisiä varoja suuntaan, joka on meille kaikille hyväksi.

Hyvänä esimerkkinä tästä Airaksinen nostaa esiin Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukan, joka on yksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saaneista hankkeista.

– Sodankylän hanke on erittäin kunnianhimoinen ja laaja hanke, jossa on hienosti tunnistettu alueen erityishaasteet ja lähdetty rohkeasti ratkomaan niitä. Sen sijaan, että pistetään ihmiset vaeltamaan luukulta ja siilosta toiseen, kootaan palvelut saman katon alle ja tuetaan niiden saatavuutta digitaalisesti.

Markkinatalous ei ratkaise asumisen haasteita

Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen pitää yhteiskunnallista rahoitusta välttämättömänä, kun tavoitellaan asumisen tasavertaisuutta.

– Missään päin maailmaa vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole yksin pystynyt ratkaisemaan asumisen hintaan ja saatavuuteen liittyvää kysymystä. Päinvastoin maissa, joissa julkisen vallan tukema asuntotuotanto on laiminlyöty, ovat eriarvoistuminen, asunnottomuus ja häätöjen määrä kasvaneet. Myös asumisen hinta on kallistunut merkittävästi.

Parkkonen viittaa myös OECD:n viime vuonna julkaisemaan raporttiin.

– OECD:n raportti kurjistuvasta keskiluokasta kertoo, että asuntojen hintaan ja saatavuuteen liittyvät ongelmat koskettavat nyt jo keskiluokkaakin. Asumisen hinta on tällä vuosituhannella noussut merkittävästi ja esimerkiksi asuntomarkkinoille tulevien nuorten tilanne vaikeutuu päivä päivältä, jos kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei lisätä.

Hieno esimerkki laaja-alaisesta, uuden aikakauden ajattelusta on Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saanut Setlementtiasuntojen asumiskonsepti Espoon Tapiolassa.

– Siellä toteutettavat yhteisölliset asumisratkaisut vähentävät yksinäisyyttä, joka on iso ja vakava ongelma meillä kaikissa ikäryhmissä. Ansiokas hanke monipuolistaa normaaliuden käsitettä ja auttaa erityisryhmiin kuuluvia mukaan muuhun yhteiskuntaan.

Hyvä hetki laittaa kuokka maahan

Jouni Parkkonen muistuttaa, että myös asuntotuotanto on pitkäjänteistä puuhaa ja sijoitusten hyötyjä pitää tarkastella laaja-alaisesti.

– Kiinteistöalalla kvartaali todellakin on 25 vuotta paitsi omistamisen, myös rakennusten huollon ja korjaamisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Parkkonen näkee korona-ajassa myös mahdollisuuksia.

– Kohtuuhintaiselle asuntorakentamiselle on nyt hyvät lähtökohdat. Kaupungistuminen ilmiönä jatkuu, mutta myös kasvukeskusten ulkopuolella on paljon uudistettavaa asuntokantaa. Kapasiteettia on tarjolla ja rakentamisen hintataso kevenee, kun vapaarahoitteinen tuotanto vähenee. Myös hallituksen lisätalousarviossa on useita toimia, joilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistetään. Nyt on hyvä aika laittaa kuokka maahan ja alkaa korjata ja rakentaa koko Suomessa!

Kuntarahoituksen uusi yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille. Asumiseen, hyvinvointiin tai koulutukseen keskittyvien hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Asuntotuotantoon kuuluu sekä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto että erityisryhmien asuminen.


Kuuntele uusin Huomisen talous -podcast:


Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Sami Lamberg

NäkökulmatVastuullisuus

Inarin kunnan historian suurin investointi rakentuu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella

Ivalojoen rantaan kohoava kaksikerroksinen koulukeskus käsittää lähes 9 000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin vihreän rahoituksen piiriin, ja se on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Kuntarahoitus myöntää edullista vihreää rahoitusta investointikohteille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. 

Kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan uusi koulukeskus on ensisijaisesti sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

– Alueen koulukanta alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja monissa rakennuksissa on ollut ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa. Keskittämällä toiminnot uusiin, nykyaikaisiin puitteisiin saavutamme sekä kustannushyötyjä että takaamme lapsille ja nuorille laadukkaat, toimivat opetustilat. 

Elinkaarimalli kustannustehokkuuden ja laadun takeena 

45,5 miljoonan euron investoinnista 25,3 miljoonaa euroa käytetään rakennuskustannuksiin ja loput koulukeskuksen elinkaaren aikaisiin palvelumaksuihin. Hankkeen toteutustavaksi valittiin elinkaarimalli, jossa rakennusliike vastaa sekä kohteen rakentamisesta että sen ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Joustavan kiinteistöleasingin suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, etenkin merkittävissä investointikohteissa. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson arvioi tämän johtuvan toteutustavan kevyemmästä kustannustaakasta tavalliseen lainaan verrattuna.

– Kiinteistöleasingillä rahoitetussa elinkaarihankkeessa investointi kuoletetaan yleensä kahdessakymmenessä vuodessa puoleen kohteen jäännösarvosta. Taselainassa investointi kuoletettaisiin tänä aikana kokonaan. Menot jaksottuvat pidemmälle aikavälille, ja kuntatalouteen kohdistuu pienempi paine. Korjausvelkakaan ei pääse syntymään, kun elinkaarimallissa rakennusyhtiö huolehtii kohteen ylläpidosta, Eriksson kommentoi. 

Hankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa Inarin kuntaa avusti Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira.

 – Elinkaarimallissa rahoituksesta ja kohteen ylläpidosta solmitaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka voivat olla sopimusteknisesti haastavia. Olemme todella tyytyväisiä siihen asiantuntijuuteen, mitä Kuntarahoitus ja Inspira ovat meille tarjonneet hankkeen valmistelun ja toimeenpanon aikana. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, Laine kiittää.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan ympäristö kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa.

– Inspiran toteuttamissa kilpailutuksissa ympäristökriteerit huomioidaan yleensä jo alustavassa tarjouspyynnössä. Monessa hankkeessa tähtäämme alusta alkaen vihreään rahoitukseen, joka on paras vaihtoehto niin ympäristön kuin talouden kannalta, Riihinen kertoo.

Inarin kunta ja rakennusliike Lehto Group allekirjoittivat sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta torstaina 10.6.2020. Rakentamisen on määrä alkaa loppukesästä ja kestää noin kaksi vuotta.


Lisätietoja: 

Toni K. Laine
kunnanjohtaja, Inarin kunta
toni.k.laine@inari.fi
puh. 040 753 0894 

Daniel Eriksson
rahoituspäällikkö, Kuntarahoitus
daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
puh. 050 595 8422 

Ville Riihinen
johtaja, Inspira
ville.riihinen@inspira.fi 
puh. 050 067 7299 


Kuva: Lehto Group

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Rami Erkkilä: Varhaisen välittämisen malli vaatii rohkeutta – myös ilmastotaistelussa

Työelämässä puhutaan usein varhaisen välittämisen mallista. Se on toimintatapa, jonka avulla pyritään tunnistamaan inhimilliset ongelmat mahdollisimman aikaisin ja estämään niiden kärjistyminen pitkäaikaisiksi sairauksiksi, työkyvyttömyydeksi ja ylipäätään inhimilliseksi kärsimykseksi. Kyse on nimensä mukaisesti välittämisestä, jota on parhaimmassa tapauksessa toteuttamassa koko yksilöä ympäröivä yhteisö.

Samaa analogiaa voidaan soveltaa myös koronapandemian tarkastelussa. Varhaisella välittämisellä ja oikein kohdistetuilla toimilla Suomi ja suomalaiset ovat onnistuneet verrattain hyvin välttämään viruksen aiheuttaman katastrofin niin yhteiskunnallisella kuin inhimilliselläkin tasolla. On ollut jopa hämmentävää huomata, miten yksittäiset ihmiset ovat luopuneet vapaaehtoisesti vapauksistaan ja oikeuksistaan yhteisen terveyden ja turvallisuuden puolesta.

Virus saadaan aikanaan hallintaan ja elämä palautuu taas uomiinsa. On kuitenkin monia asioita ja toimintatapoja, joita kulunut kevät on pakottanut tekemään toisin – tapoja, joiden oletettiin olevan mahdottomia tai hankalasti toteutettavia, mutta jotka osoittautuivatkin mahdollisiksi.

Valitettavasti eräs tekijä on kuitenkin edelleen uhkaavuudessaan muuttumaton. Toteutuessaan ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan enemmän kärsimystä ja taloudellista vahinkoa kuin mikään ihmiskuntaa aiemmin kohdannut kriisi. Se ei pysähdy maanosien, valtioiden tai maakuntien rajoille, eikä siltä suojaa käsidesi tai kasvomaski.

Ilman välitöntä uhkaa asiat harvoin muuttuvat. Liian usein moni merkittävä muutos on edellyttänyt mustien joutsenten ilmaantumista pihoillemme. Liian usein pakko on rajannut päätösvaihtoehdot vertauskuvaan valinnasta ruton ja koleran välillä. Liian usein akuutti kriisi on kaventanut päätöksentekijöiden näkökentän kapeaksi putkeksi, jossa paras, mitä voidaan saada aikaan, on valita vähiten huono vaihtoehto.

Ilmastonmuutos on kiistaton uhka, ja samalla salakavala ja viheliäinen. Se on tappavaan virukseen verrattuna liian epämääräinen ollakseen välitön uhka olemassaololle, mutta itämisajaltaan liian pitkä vaikuttaakseen tarpeeksi tänään tehtäviin päätöksiin. Silti meidän tulisi kohdata se samalla tavalla kuin meneillään oleva pandemia; muuttaa toimintatapojamme, luopua totutusta ja löytää uutta. Osata säilyttää vanhasta se, mikä on kestävää ja elinkelpoista, mutta samalla omaksua uusia tapoja ja menetelmiä, joiden avulla sopeudumme paremmin ja turvallisemmin tuleviin muutoksiin.

Koronakriisin jälkeinen globaali elvytys tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet muuttaa kehityksen suuntaa. Mutta onko meillä uskallusta, kykyä ja halua luopua eilisen tavoista huomisen hyväksi? Ilmastonmuutoskriisissä meillä on keinot vielä pääosin omissa käsissä – tarvitaan vain varhaista välittämistä ja rohkeutta toimia.

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava asiakkuuspäällikkö.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Skenaario havainnollistaa – pieni muutos, pitkä vaikutus

Talousennustesovelluksen tarjoamista mahdollisuuksista innostuttiin Kuopiossa vuosisuunnittelun yhteydessä helmikuussa, jolloin koronapandemian valtavia vaikutuksia ei osattu edes aavistella. Talouden skenaarioita päätettiin työstää yhdessä Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, jolloin Kuopion eri palvelualueiden kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, tilapalvelujen sekä oppimisen ja kulttuurin taloushallinnon edustajat kokoontuivat virtuaaliseen Talous tulevaisuudessa -työpajaan. 

Työpajassa päivitettiin yhdessä 2019 tilikauden toteutuneita lukuja ja osin jo koronan vaikutusarvioita talousennustesovellukseen ja rakennettiin talouden skenaarioita. 

–  Saman pöydän ääressä, tällä kertaa virtuaalisesti, pallottelimme eri vaihtoehtoja. Meillä palvelualueet ovat hyvin itsenäisiä ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Oli silmiä avaavaa yhdessä huomata, miten pienetkin liikkeet eri palvelualueilla muuttavat talouden kokonaiskuvaa ja voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

Varsinaisia yllätyksiä työpaja ei tuonut esiin, mutta talouden ennustamiseen suunnitellun talousennustesovelluksen hyödyt nousivat esiin. 

– Työkalu tuo dynaamisesti ja havainnollisesti esiin erilaisten muutosten vaikutukset. Jos itse pusaa erilaisia exceleitä, ei vaihtoehtoisten laskelmien ja oletusten havainnollistaminen kovin helposti onnistu, Kuuva sanoo. 

– Samalla saimme työpajassa jaettua laajemmalle joukolle ymmärrystä siitä, että kaupungin taloudessa on vaikeita aikoja edessä, miten laivan kääntymiseen voidaan vaikuttaa ja minkälaisista asioista päättäjien pitäisi päästä keskustelemaan, Kuuva jatkaa. 

Korona kurittaa, mutta kasvu jatkuu 

Koronapandemiasta johtuvan heikon ennustettavuuden vuoksi tulevan vuoden talouden raamien hahmottaminen on Kuopiossakin siirtynyt keväältä alkusyksyyn. Kuuva aikoo hyödyntää valmisteluissa talousennustesovellusta työpajassa saadun opastuksen pohjalta. 

– Nyt työkalun arvo joutuu todelliseen testiin. Kesälomakauden jälkeen on tarkoitus katsoa yhdessä tilannetta, testata näkymiä ja skenaariovaihtoehtoja, jotta saadaan syksyn suunnittelu vauhtiin ja esityksiä päättäjille. 

Koronan vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kaupungin taloudessa. 

– Huhtikuun numeroissa näkyy tiettyjen palvelutulojen loppuminen, kun kulttuuri-, joukkoliikenne- ja normaalit terveydenhuoltopalvelut jouduttiin laittamaan kiinni. Verotulojen vähentymisen määrä tulee näkyviin vasta myöhemmin. Toivottavasti ihmiset lähtevät kuitenkin järkevästi käyttämään palveluja ja sitä myötä talous kasvamaan rajoitusten purkamisen myötä. Pahoin pelkään, että menee useampi vuosi ennen kuin Suomessa päästään viime vuoden tasolle. On erittäin valitettavaa, jos työttömien määrä nousee pitkäksi aikaa korkeisiin lukemiin koronan seurauksena, Kuuva harmittelee. 

Kaikesta huolimatta Kuopiossa uskotaan tulevaisuuteen ja kaupungin kehittäminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Muun muassa uuden keskustan kylkeen nousevan Savilahden alueen rakentaminen jatkuu aikataulussa. 

– Kasvavassa kaupungissa, kuopiolaisittain hyvän elämän pääkaupungissa, tarvitaan asuntoja ja palveluja. Savilahti on tämän kasvun kärkihanke Kuopiossa.

Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, joiden päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä.  



Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

KuntarahoitusTalous

”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla

Hallitus on suositellut etätyötä jatkettavaksi ainakin kesän yli. Sitä, milloin tavallinen toimistoelämä alkaa kunnolla normalisoitua ja onko vanhoihin rutiineihin enää täysin paluuta, ei tiedä tarkasti kukaan. 

Antti Luotolan mielestä sekä hänen omat kollegansa että asiakkaat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hienosti. Hän pohtii, voiko työelämän muuttuneista tavoista tulla arkipäivää kriisin jälkeenkin. 

– Työn sisältöhän ei ole varsinaisesti muuttunut miksikään, vain tapa tehdä asioita on kehittynyt. Ainakin omassa työnkuvassani etäily on toiminut todella hyvin.  

Kuntarahoitus on poikkeustilanteen aikana järjestänyt asiakkailleen Teamsin välityksellä niin sanottuja koronabriiffejä, eli jakanut räätälöidysti eri asiakasryhmille ajankohtaista tietoa poikkeustilanteesta ja sen vaikutuksista. Luotolan mukaan briiffit on otettu ilolla vastaan. 

–  Ehkä vastaavista tilaisuuksista Teamsissa voi tulla tapa myös tilanteen normalisoiduttua. 

Näköalapaikka ja markkinajohtaja

Luotola aloitti Kuntarahoituksella vuoden 2019 elokuussa. Tätä ennen hän työskenteli Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana reilut 12 vuotta.  

– Olen aina tykännyt tehdä töitä asiakasrajapinnassa. Pidin kovasti silloisesta työstäni Nordealla, mutta halusin haastaa itseäni. Kun Kuntarahoituksen paikka tuli avoimeksi, en miettinyt asiaa hetkeäkään. Ajattelin, että nyt pystyn yhdistämään sekä asiakaskontaktissa olemisen että laajentamaan osaamistani kuntasektorille. Koen olevani tässä hommassa täysin kotonani, Luotola sanoo.  

Niin asiakkuuspäällikön työ kuin Kuntarahoitus työnantajana ovat ylittäneet Luotolan odotukset.  

– Kuntarahoitus on varsinainen näköalapaikka ja markkinajohtaja kuntasektorilla. Sen maine alalla on erinomainen.  

Tavoitteista tärkein

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Luotola on asiakkaidensa ensisijainen yhteyshenkilö. Yhdeksän hengen tiimin asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt.  

– Pyrin työssäni sekä itse että yhdessä asiantuntijakollegoiden kanssa ratkaisemaan asiakkaiden lainantarpeita, auttamaan heitä haasteissaan sekä etsimään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jos aiemmat eivät toimi. Näin sitä voisi kuvailla tiiviisti, hän naurahtaa.  

Mikä tärkeintä, hän kokee työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.  

– Kuntarahoituksella tuntee tekevänsä konkreettisesti tärkeää työtä. Olemme mukana esimerkiksi koulujen rakentamishankkeissa, eli hanke hankkeelta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi.  

Viitasaarelta lähtöisin olevan Luotolan vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kotona on kaksi pientä tytärtä ja pari kissaa, joten menoa piisaa.  

– Pyrin käymään ulkoilemassa ja lenkkeilemässä. Pidän myös pubivisailusta, hän kertoo harrastuksistaan.


ANTTI LUOTOLA
○ Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä elokuusta 2019.
○ Lähtöisin Viitasaarelta. Opiskellut Turun yliopistossa.
○ Työskenteli aiemmin 12 vuotta Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana.
○ Harrastaa mm. ulkoilua ja pubivisailua.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen

Ville, miten Nurmijärven kunnalla menee? 

”Nurmijärvellä menee oikein hyvin. Väkimäärä kasvaa tasaisesti, ja yritys- ja asuintonteille riittää kysyntää. Nurmijärven erinomainen sijainti pääkaupunkiseudulla Helsinki–Tampere  kasvukäytävällä tukee kunnan kasvun jatkumista myös tulevaisuudessa. Tämä on Helsingin sisääntuloväylistä suurin ja nopeimmin kehittyvä. 

Kasvun vastapuolena on kunnan mittava velkataakka. Nurmijärven investointitahti on ollut raskas usean vuoden ajan, eivätkä kunnan verotulot ole kehittyneet väestön kasvun mukana. Vaikka Nurmijärven verotulopohja kuuluu Suomen vahvimpiin, viime vuosien talouden korkeasuhdanne ei ole välittynyt verotuloihin.  

Jos kuntataloudessa oli hankaluuksia ennen koronaa, on nykyisten talousennusteiden valossa hankaluuksista siirrytty jo kriisivaiheeseen. Koronakriisi iskee erityisesti verotuloihin, mutta myös sote-kuluihin. Suomen kuntatalous on vuosikaudet ollut rahoitusjäämäinen, ja krooninen velkaantuminen on hyväksytty. Koronan syventäessä talouden ahdinkoa entisestään toivon, että jatkuvan velkaantumisen hyväksyttävyys nousisi kunnolla päättäjätason keskusteluun. Ikääntyvä väestö, työikäisen väkimäärän väheneminen, heikko taloussuhdanne ja mahdollisesti nousevat lainakorot muodostavat todellisen riskin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle.”

Mitä uutta Nurmijärvellä tapahtuu? 

”Syksyllä 2021 valmistuva ohikulkutie, joka kiertää Klaukkalan keskustaajaman, vaikuttaa oleellisesti Klaukkalan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Uusi ohitustie vähentää läpiajoliikennettä Klaukkalantiellä ja mahdollistaa keskustaajaman laajentamisen. Ohikulkutietä ympäröivät alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi asumiseen ja yritystoimintaan.

Klaukkalan ohitustie on myös kirvoittanut keskustelun Kehä IV -hankkeesta. Ajatuksena on, että tietä jatkettaisiin Tuusulanväylälle siten, että tieosuus kulkisi Etelä-Tuusulan ja Pohjois-Vantaan välillä. Uudella kehätiellä olisi suuri vaikutus koko maakuntaan ja etenkin Keski-Uuteenmaahan, jossa poikittaisyhteydet ovat lähes olemattomat. 

Infrarakentamisen lisäksi kunnan palveluverkkoa ollaan modernisoimassa siten, että pitkällä aikavälillä tuotannon taloudellinen tehokkuus kasvaisi ja toiminnalliset olosuhteet parantuisivat oleellisesti. Päätöksiä verkon kehittämiseksi tullaan tekemään kuluvan vuoden syksystä alkaen.”

Mikä on Nurmijärven kunnan suurin vahvuus? 

”Asuntomarkkinoilla painotetaan aina sijaintia, mutta kyllä se sijainti ratkaisee valtavasti kunnissakin. Moni ihminen haluaa nykypäivänä asua väljästi turvallisessa ympäristössä, mutta kuitenkin lähellä pääkaupunkiseudun sykettä. Tätä me pystymme nimenomaisesti tarjoamaan Nurmijärvellä.  

Vieraat tekevät juhlan, asukkaat tekevät kunnan. Sijainnin rinnalla Nurmijärven suurin vahvuus onkin väestö. Työttömyysaste on verrattain matala ja väestö on tervettä. Monipuolinen väestön ikärakenne on niin ikään vahvuutemme. On lapsia, nuoria, työikäisiä ja senioreita. Kunnan elinvoimatyön kannalta on tärkeää, että eri-ikäinen väestö saadaan pidettyä tyytyväisenä jatkossakin. Tämä vaatii erilaisten palvelutarpeiden huomioimista palvelutuotannon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.”

Entä missä asioissa Nurmijärvellä on parantamisen varaa? 

”Nurmijärven elinkeinoelämä vetää hyvin. Yritystonteille on kova kysyntä, ja kunnassa tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Meitä ei kuitenkaan tunneta syystä tai toisesta dynaamisesta elinkeinoelämästä, ja tässä olisi profiloitumisen paikka. Nurmijärvellä on kaikki edellytykset siihen, että tulevaisuudessa meidät tunnetaan Keski-Uudenmaan yritys- ja elinkeinoelämän keskittymänä.”

Mistä Nurmijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon? 

”Pääkaupunkiseudulla ei usein muisteta tai edes tiedetä, kuinka lähellä Nurmijärvi on. Ajatellaan, että tänne on Helsingistä pitkäkin matka. Todellisuudessahan tänne huristaa pääkaupungista hieman yli puolessa tunnissa. Itse asun Vantaalla Kivistössä, ja työmatkaan kuluu vajaa parikymmentä minuuttia suuntaansa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin monella tuttavallani Kehä III:n sisäisessä työmatkaliikenteessä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Olen Satakunnasta kotoisin ja siellä aloittanut urani: ensin Kokemäen kaupungilla ja sittemmin Porin kaupungilla. Porista siirryin Asikkalaan controlleriksi suunnittelemaan sote-palveluiden tehostamista. Toimin myös pari vuotta Asikkalan talousjohtajana ennen nykyistä Nurmijärven-pestiäni, jossa aloitin 2018 elokuussa.”

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

”Viimeksi taisin lukea Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirjan. Kirja oli hyvä muistutus siitä, että nöyränä kannattaa pysyä aina – etenkin silloin, kun menee hyvin. Mitä paremmin menee, sitä enemmän on myös menetettävää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Kuulisin mielelläni, miten Hanna Hurmola-Remmin uranvaihdos on sujunut. Hanna on vastikään siirtynyt Hollolasta Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Loistava rekrytointi Heinolalta! Hanna on kuntatalouden rautainen ammattilainen, jonka osaamista saa aina ihmetellä.”


VILLE RAJAHALME
Työ: Talousjohtaja, Nurmijärven kuntakonserni
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1990
Asuu: Vantaalla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta

Kunta-/aluevaikuttaja