Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä menee? 

“Aika kuluu pitkälti koronan parissa – yllätys, yllätys. Pirkanmaan tautitilanne on taas huonontumassa, mutta vielä sairaalassa hallinnassa. Täytyy vain toivoa, että koronan johdannaisvaikutukset ovat jatkossakin suurin huolenaihe, itse epidemian kärjistymisen sijaan.” 

Mitä uutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu? 

”Tällä hetkellä valetaan perustuksia uudelle psykiatriselle sairaalalle, jonka on määrä avata ovensa vuonna 2023. Lähes sadan miljoonan euron rakennushanke korvaa vanhat tilat Nokian Pitkäniemessä ja keskittää sairaanhoitopiirin toimintoja yhteen osoitteeseen.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi on näkynyt sairaanhoitopiirin taloudessa? 

”Pirkanmaalla siirryttiin hiljattain käytön mukaiseen laskutukseen, eli sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia palveluiden käyttöasteen mukaan. Niinpä huhtikuussa, kun sairaalan ovet laitettiin säppiin, myös tulovirrat romahtivat. Laskutus painui nolliin, mutta kulut ja investoinnit juoksivat. Samaan aikaan koulutettiin lisää henkilökuntaa ja satsattiin toimintavarmuuteen. Sairaanhoitopiiri tuotti pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja tappiota kuukausittain. Kesäkuun palkat maksettiin velalla.” 

Ovatko talousnäkymät muuttuneet keväästä? 

”Valtion tukitoimien – jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien – ansiosta talousvaikutukset saadaan onneksi kuitattua ilman suurempia pitkäaikaisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan koronan vaikutus on jäänyt kevään kauhukuvia pienemmäksi. Toivotaan, että linja pitää. 

Kevään kriisitilanne oli koko sairaanhoitopiirille merkittävä stressitesti, jossa otettiin mittaa ei vain hoitovalmiudesta vaan myös talouden paineensietokyvystä. Vuosikymmeniin sairaanhoitopiiri ei ollut käyttänyt lainkaan lyhytaikaista rahoitusta. Yhtäkkiä tarve oli valtava, eikä kriisin kuumimpana aikana moni rahoittaja kyennyt sitä tarjoamaan. Jouduimme myös hakemaan valtuustolta uusia valtuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen rahoitukseen ylimääräisessä kokouksessa.” 

Milloin kertynyt hoitovelka saadaan kurottua umpeen? 

”Vielä elokuussa olisin väittänyt, että hoitovelkaa kuitataan vielä vuosikaudet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme hoitojonojen osalta takaisin lähtöruutuun jo tämän talven aikana – joillain toimialoilla jopa kuluvan vuoden puolella. 

Myös hoitojaksojen määrä on palautumassa ennalleen. Ilmassa on vielä varovaisuutta, ja kynnys lähteä sairaalaan on entistä korkeampi. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi TAYSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 1 200 potilasta, joista vain noin prosenttia hoidetaan koronapotilaina, omalla ilmatiiviillä osastollaan. Sieltä eivät pöpöt pääse karkaamaan, eli tänne on kyllä ihan turvallista tulla.” 


Uuden psykiatrisen sairaalan myötä Taysin psykiatrinen hoito saa nykyaikaiset puitteet. Uusiin tiloihin siirrytään historiallisesta Pitkäniemen sairaalasta Nokialla, jossa psykiatrisia potilaita on hoidettu 1900-luvun alusta.


Mikä on näkökulmasi sote-uudistukseen? 

”Esillä oleva malli on aiempia ehdotuksia selvästi maltillisempi, ja se korjaa monta valuvikaa edellisistä esityksistä. Se ei missään nimessä ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää – kunhan esityksestä korjataan yhtiömuotoista toimintaamme koskevat esteet. Sosiaali- ja terveyssektorilla on niin merkittäviä rakenteellisia ongelmia, että jotain on pakko tehdä.” 

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille? 

”Toivon hartaasti, että sote-uudistuksen kanssa päästään nyt eteenpäin. Kompromissi ei koskaan miellytä kaikkia, joten uudistus pitäisi vain viedä maaliin. Korjataan pahimmat virheet valiokuntakäsittelyissä, ja viilataan pienempiä ongelmia toiminnan käynnistyttyä.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tykkään teemakartoista, maantieteilijä kun olen. Olen pistänyt merkille, että Pohjois-Karjalan Kontiolahti erottuu teemakartoissa aina ympäristöstään – oli aihe mikä hyvänsä. Olisi mielenkiintoista kuulla kunnanjohtaja Jere Penttilältä, mitä Kontiolahdella tehdään toisin. En ole koskaan häntä tavannut, mutta seuraan Twitterissä.” 


PASI VIRTANEN 
Työ: Talousjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 
Koulutus: Maantieteilijä, FM 
Ura: Yli 30 vuotta kunnissa ja kuntayhtymissä, taloushallinnon tehtäviä mm. Nokian ja Vammalan kaupungeilla sekä Eteläpohjanmaan liitossa 
Syntynyt: 1962 
Asuu: Vammalassa 


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Kunta-/aluevaikuttaja

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa

Kaupungin rahoituksen suunnittelu on pääasiallisesti kahden henkilön harteilla. 

– Suunnittelu on hyvin ajassa liikkuvaa. Kassapäällikkö suunnittelee lyhyen aikavälin rahoitusta kolmen kuukauden syklillä. Hän kerää tietoa konsernin rahoitustarpeista, tuloista ja menoista. Lyhyen aikavälin tilanne vaikuttaa myös pidempiaikaisiin rahoitustarpeisiin, joiden suunnittelu puolestaan on minun vastuullani, rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertoo. 

Moisiolinnan vastuulla on koko konsernin pitkän aikavälin rahoitus eli konserniemon lisäksi konsernin tytäryhtiöiden rahoitus. Turun kaupungin talous on alijäämäinen. 

– Se on selvää, että velkaantuminen jatkuu. Mutta kuinka voimakkaana, sitä on vielä vaikea sanoa. 

Suunnitelmaa seuraten, huolellisesti hajauttaen

Rahoitussuunnittelun liittyviä linjauksia on neljässä eri asiakirjassa: kaupungin talousarviossa, sijoitustoiminnan periaatteissa, konserniohjeissa sekä lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa. Kaupungin talousarviossa on määritelty lainanoton maksimimäärät neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi dokumentissa on eritelty konsernin tytäryhtiöille antama antolainaus yhtiöittäin. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista löytyvät linjaukset rahoituslähteille sekä riskienhallinnalle. 

Tärkein Moisiolinnan työtä ohjaava asiakirja on kaupunginhallituksen hyväksymä lainannosto- ja sijoitussuunnitelma. 

– Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kyseisen vuoden lainannostoa, rahoitusta ja suojauksia sekä markkinanäkemystä ja hintatasoa. Tämän dokumentin määrittelemissä rajoissa nostan lainoja, teen suojauksia ja myönnän lainoja tytäryhtiöille, Moisiolinna kertoo. 

Kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa taas määritellään, miten tytäryhtiöiden tulee toimia konsernirahoituksen piirissä ja mitä keinoja niillä on käytössään. 

Rahoitussuunnittelun ohjausta kehitetään koko ajan. Moisiolinna on toiminut tehtävässään vuoden alusta ja huomannut tarpeen esimerkiksi korkosuojausten tarkemmalle määrittelylle. 

– Suojausasteen määrittely pitkälle tulevaisuuteen on haasteellista nykyisillä tunnusluvuilla. Lainannostosuunnitelmassa suojauksia ei katsota riittävästi tulevaisuuteen, se kertoo vain nykytilanteen, siitä kuinka paljon meillä on kiinteä- ja kuinka paljon vaihtuvakorkoista lainaa. Meillä on työn alla skenaarioanalyysi ja tunnuslukujen määrittäminen, joiden avulla suojausta pystyisi tarkastelemaan pidemmälle tulevaisuuteen. 

Jokaisessa neljässä rahoitussuunnittelua ohjaavassa dokumentissa on kirjauksia myös riskeihin liittyen. Hajauttaminen on Turun kaupungin riskienhallinnan avainsana.  

– Pyrimme hajauttamaan lainojen erääntymistä, eli jälleenrahoitusriski on ajallisesti hajautettu. Mitään valuuttariskiä emme ota, kaikki lainat ovat euromääräistä ja korkoriski taklataan ottamalla tällä hetkellä kiinteäkorkoisia lainoja. Toki kiinteäkorkoisiin lainoihin liittyy hinnanmuutoksen riski, mutta tätä ei tarvitse ilmoittaa taseen liitetiedoissa. Aiemmin on myös nostettu vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka on kiinnitetty koronvaihtosopimuksilla, mutta tällä hetkellä ne eivät ole kilpailukykyisiä, koska rahoittajat määrittelevät viitekoron tason vähintään nollaksi, vaikka ne ovat negatiivisia. Kunnan tulisi saada vaihtuvakorkoista rahoitusta negatiivisella viitekorolla, mutta näin ei tapahdu, Moisiolinna kuvailee. 

Vastapuoliriski minimoidaan sijoittajapohjan hajauttamisella. 

”Investointiameeba” elää ajassa

Moisiolinna tunnistaa haasteita sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeen ennustamisessa. 

– Konsernin kassan likviditeetin ennustaminen on haasteellista. Maksut kassasta saattavat kuukauden aikana olla jopa sata miljoonaa euroa, joten tulot ja menot pitäisi pystyä ennustamaan päiväkohtaisesti. Jos monen tytäryhtiön ennuste on pielessä, on hyvin vaikea optimoida kassan tasoa. Olemme harkitsemassa Kuntarahoituksen kassaennustesovelluksen käyttöönottoa, jotta maksuvalmiuden ennustaminen olisi helpompaa. Koska lyhytaikainen rahoitus on ilmaista kunnille, korkotulojen menettämisestä ei ole suurta pelkoa. Toisaalta liian suurta kassaa ei kannata pitää, koska tietyn saldon yrittävästä osasta joutuu nykyään maksamaan sakkokorkoa pankille. Lyhytaikaisten sijoitusten tuotot ovat myös sulaneet, niitäkään ei ole järkeä pitää. 

Pitkän aikavälin suunnittelua vaikeuttaa hankkeiden epävarmuus. 

– Turkuun on suunnitteilla muun muassa ratikka, joka toteutuessaan toisi mukanaan satojen miljoonien investointitarpeet. Hankkeiden epävarmuudesta johtuen pidemmän aikavälin suunnittelu on haasteellista. Pari vuotta eteenpäin sitä voidaan tehdä melko realistisesti, mutta siitä eteenpäin näkyvyys on aika sumuinen, Moisiolinna sanoo. 

Esimerkiksi kaavavalitukset voivat viivästyttää hankkeiden käynnistymistä tai hankkeiden valmistuminen voi muista syistä viivästyä.  

– Meillä voi olla suunnitelma, mutta sitä joudutaan jatkuvasti muuttumaan. Voisi sanoa, että investointitynnyri on kuin ajassa liikkuva ameeba, jonka pitkän aikavälin liikkeitä on vaikea ennustaa, Moisiolinna kuvailee. 

Hän myös kokee, että pitkän aikavälin strategialle ja suunnittelulle on arjessa niukasti aikaa. 

– Aikaa menee esimerkiksi osavuosikatsaukseen, johdannaisten miettimiseen, sijoitusten hallintaan ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Pitkän aikavälin suunnittelulle olisi hyvä olla enemmän aikaa, hän sanoo. 

Suunnittelussa hyödynnetään Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laina- ja sijoitussalkkusovelluksia ja rinnalla Exceliä. Markkinan seurantaan ja korkokauppoihin Moisiolinna käyttää Bloombergin päätettä. 

– Lainaa otetaan tarpeen mukaan. Hinnan lisäksi tarkastelemme maturiteettia: mikä on meille kustannustehokas laina-aika ja mikä sopii meidän tilanteeseemme. Jälleenrahoitukseen haemme pääsääntöisesti tällä hetkellä yli kymmenen vuoden lainoja, koska pitkät korot ovat todella matalalla tasolla. 

Nousevatko korot, tuleeko sote?

Moisiolinna näkee, että halpojen korkojen aika jatkuu vielä pitkään. 

– Tilanne rahoitusmarkkinoilla on todella erikoinen. Jos keskuspankit eivät olisi pelastamassa, maailmantalous olisi jo kriisiytynyt pahasti. Mutta miten ja milloin tästä tilanteesta päästään ulos, se on täysi kysymysmerkki. Mihin negatiivisten korkojen aika johtaa, hän pohtii. 

Ilmainen raha ei hänen mielestään ohjaa investointeja oikealla tavalla. 

– Pitkällä aikavälillä rahan halpa hinta voi johtaa ongelmiin ja kupliin pääomamarkkinoilla. Jos korot vaikka kymmenen vuoden päästä ovat nousseet kolmeen prosenttiin, kestääkö talous? Ei meillä ole oikein näkyvyyttä siihen, minkälaiset rahoituskulut toiminnan rahavirta tulevaisuudessa kestää. 

Kuntien taloudessa on monta liikkuvaa osaa, jotka vaikeuttavat ennustamista. Yksi kuuma peruna on sote-uudistus, joka vaikeuttaa Turunkin taloudellista tilannetta. 

– Kunnat ovat jo valmiiksi talouskriisissä, sote-uudistus vie meidän tapauksessamme karkeasti puolet toiminnan volyymista pois. Velat jäävät, mutta velanhoitokyky heikkenee olennaisesti. Ei ole oikein selkeää käsitystä, onko mahdollista saada rahoitusta yhtä kustannustehokkaasti kuin nyt, jos velanhoitokyky heikkenee dramaattisesti, Moisiolinna sanoo.


Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström avaavat organisaationsa rahoitussuunnittelua. Artikkelin voit lukea täältä.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava

KuntarahoitusTalousVarainhankinta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/20 on julkaistu – ”Rokoteuutinen tuo valoa ensi vuoteen”

Lataa Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020Lataa

Osakekursseja heiluttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaalitaiston jälkeen tilanne markkinoilla on tasaantunut ja huomio kiinnittyy jälleen koronapandemian terveys- ja talousvaikutuksiin. Loppuvuoden keskeinen kysymys on, miten hyvin Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät ennakoitua pahemmaksi äityneestä toisesta aallosta.

– Euroopassa tulemme näkemään miinusmerkkisen viimeisen neljänneksen, ja talvi on vaikea. Taloudet ovat kuitenkin jo ehtineet sopeutua toimimaan epidemian oloissa, ja oletettavasti tuotantoa kyetään toisen tartunta-aallon aikana pitämään paremmin yllä. Kevään kaltaista jyrkkää pudotusta tuskin on luvassa, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Myös talous tarvitsee rokotetta

Taloudessa elää rinnakkain kaksi kehityskulkua: pandemia kiihtyy ja aiheuttaa epävarmuutta, mutta viime päivien positiiviset rokoteuutiset tuovat valoa ensi vuoden näkymiin.

– Rokoteuutinen luo toivoa, mutta ei pelasta toiselta aallolta. Uutisilla on ensi vuoden kannalta kuitenkin suuri merkitys, sillä ne valavat yrityksille uskoa liiketoiminnan palautumiseen ja voivat antaa rohkeutta tehdä investointeja. Koska tulevaisuudennäkymillä on suuri merkitys sekä yritysten että kuluttajien taloudellisille päätöksille, positiivisia vaikutuksia voi alkaa näkyä jo alkuvuodesta eli selvästi ennen kuin rokote saadaan laajasti jakoon, Vesala sanoo.

Pandemian aiheuttama epävarmuus ei ole ohi

Aika näyttää, miten toimet pandemian hillitsemiseksi toimivat ja miten syvältä taloudessa joudutaan vielä koukkaamaan ennen kuin rokote tuo helpotuksen. Koronaiskun todellinen mittaluokka Suomen teollisuuteen ja vientiin on myös vielä epävarma.

– Teollisuuden tilaukset ja tuotanto eivät ole kääntyneet nousuun, ja siellä piilee vielä negatiivisten yllätysten mahdollisuus. Onneksi tärkeimmillä vientimarkkinoillamme, kuten Saksassa, Kiinassa ja USA:ssa, tilanne on kohentunut, joten perusedellytykset toipumiselle ovat meilläkin olemassa, Vesala kertoo.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut kuntatalouteen ja miltä kuntatalous näyttää juuri nyt? Lue Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksesta.

Kuntarahoituksen-markkinakatsaus-11-2020-1Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Laajentuva Suomalainen musiikkikampus tähtää kansainväliseksi vetonaulaksi

Suomalainen musiikkikampus on kolmen eri koulun yhteinen taiteen ja tieteen yhdistävä oppimisympäristö. Kampuksella toimivat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian musiikin, tanssin ja soveltavan taiteen koulutusohjelmat. Kampus on suunniteltu juuri alan tarpeita vastaavaksi ja onkin täynnä eri taiteenalojen vaatimia erityistiloja. Uudet tilat mahdollistavat musiikin ja tanssin yhdistämisen sekä erilaiset produktiot yli organisaatiorajojen. Yhteisöllisyys onkin ollut suunnitelmien taustalla.

– Halusimme koota musiikin ja tanssin opetuksen saman katon alle ja edesauttaa näin alalla tapahtuvaa verkostoitumista, tutkimus- ja kehitystyötä sekä tehostaa tilojen käyttöä. Suunnitteluun osallistettiin tulevia kampuksen käyttäjiä jo alusta asti, ja silloin syntyi myös idea yhdistää opiskelutahot samoihin tiloihin, Education Facilities Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen kertoo.

– Kolmen suuren toimijan yhteistyössä on valtavaa voimaa. Suomalainen musiikkikampus on aivan omaa luokkaansa myös maailman mittakaavassa. Harvassa paikassa voi musiikkia tai tanssia opiskella ruohonjuuritasolta kirkkaimmalle tähtitaivaalle ja alan huipuksi, Takanen kehuu.


Riikka Kaarnamo ja Seija Takanen esittelevät muuttovalmista musiikkikampusta,
joka yhdistää eri oppilaitoksia saman katon alle.

Ainutlaatuisia harjoittelumahdollisuuksia ja uusia opiskelumuotoja

Uuden kampuksen tilat on suunniteltu käyttäjien ja eri tarpeiden mukaan muovautuviksi. Soittotilojen akustiikka mukautuu käytettävän instrumentin mukaan. Esitystilat ovat muunneltavia ja toimivat päiväkäytössä opetuksessa, illalla harrastustoiminnoissa sekä erilaisissa esityksissä, esimerkiksi konserteissa ja tanssiesityksissä. Tanssisaleihin on tehty erityinen joustava lattia. Opetustiloissa on myös huomioitu monimuotoinen opiskelu. Kampuksella on tiloja livelähetyksille, joiden kautta opetukseen voi osallistua vaikka ulkomailta.

– Tilat on suunniteltu yhdessä tilojen tulevien käyttäjien sekä eri alojen huippuammattilaisten kanssa, koska esimerkiksi akustiikaltaan tilojen tarpeet ovat todella vaativat, Gradia-kiinteistöjen kiinteistöjohtaja Riikka Kaarnamo kertoo.

– Musiikin opiskelua varten kampukselle on rakennettu erikoisia ”huone huoneessa” -ratkaisulla toimivia äänieristettyjä ja akustisesti toimivia tiloja niin bändeille, kuoroille, orkestereille kuin yksilöharjoitteluunkin, joten oikeastaan kaikenlainen musiikkiin liittyvä harjoittelu onnistuu optimaalisissa tiloissa, Takanen lisää.

Musiikkikampuksen tavoitteena on tulla Suomen vaikuttavimmaksi ja halutuimmaksi soveltavan taiteen kehittämisyksiköksi, jolla luodaan musiikin ja tanssin opetustuotteita sekä uusia oppimisen innovaatioita.

– Uudet tilat vahvistavat musiikkikampuksen brändiä sekä identiteettiä ja houkuttelevat uusia opiskelijoita alalle myös kansainvälisesti. Kun eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä samoissa tiloissa, on mahdollista myös kehittää uusia opiskelumuotoja ja laajentaa opintotarjontaa, Kaarnamo kehuu.

Uusi lisäosa valmistuu marraskuun lopussa 2020 ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2021 alussa. Kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Education Facilities Oy, päävuokralainen on Gradia-kiinteistöt, joka vuokraa tilat edelleen Gradia Jyväskylälle, Jyväskylän yliopistolle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Uudistunut kampus avaa ovensa vuodenvaihteen jälkeen.

Teksti: Elisa Korhonen
Haastateltavat: Riikka Kaarnamo, Gradia-kiinteistöt & Seija Takanen, Education Facilities Oy
Kuvat haastateltavilta, havainnekuva Voionmaankadulta

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Tapahtuma: millaisilla investoinneilla yhteiskunnallista vaikuttavuutta?

Tilaisuudessa Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsen Jenni Airaksinen konkretisoi kuntien roolia yhteiskunnallisten muutosten ajureina ja kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon aidosti vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Novasta vastaava projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo, millaisin periaattein Keski-Suomen kaikkien aikojen suurin sairaala rakentuu ja miten uudet toimintatavat edistävät toiminnan vaikuttavuutta.

Rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi avaa lopuksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kriteereitä.

Aika: keskiviikkona 28.10. klo 13.00–14.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

KuntarahoitusTapahtumat

Ratkaisupankista parhaat käytännöt kuntien investointien suunnitteluun

Mikä toteutustapa soveltuu parhaiten kouluhankkeeseen? Miksi naapurikunnan kaupungintalo rahoitettiin leasingilla eikä lainalla? Kannattaako kilpailullinen neuvottelumenettely pienessä kunnassa? Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon.

Kuntarahoitus laajentaa digitaalisten palveluiden tarjoamaansa tuomalla verkkosivuilleen ratkaisupankin. Avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Kehitetty asiakkaiden toiveista

Kunnissa ja niiden vuokra-asuntoyhtiöissä on suunnitteilla tälläkin hetkellä tuhansia investointihankkeita. Vaikka tieto hankkeista on pitkälti julkista, käytännön kokemukset ja hankkeiden opit ovat huonosti löydettävissä. Ratkaisupankki vastaa ongelmaan tuomalla hankkeisiin liittyvät tiedot ja opit jäsennellysti yhteen paikkaan.

– Hankkeiden toteuttamisessa tietoa ja kokemuksia tarvitaan monessa vaiheessa aina suunnittelusta ja kilpailuttamisesta rahoituksen valintaan ja toteutusvaihtoehtoihin. Kiinteistöinvestoinnit ja niihin liittyvät pohdinnat ovat kunnissa pitkälti samankaltaisia, ja kokemusten jakamisessa on ollut iso hyödyntämätön kehityspotentiaali, kertoo Kuntarahoituksen toiminnan kehityksestä vastaava apulaisjohtaja Lauri Pekkilä.

Vastauksia hankesuunnittelun miten ja miksi -kysymyksiin

Ratkaisupankissa kuka tahansa pääsee tutustumaan hankkeisiin ja suodattamaan niistä omiin tarpeisiin sopivimmat muun muassa investointikohteen ja -tyypin, toteutustavan ja euromääräisen koon perusteella. Tiiviit kuvaukset tuovat esiin hankkeen lähtötilanteen eli tarpeen, toteutustavan ja rahoitusmallin valintaperusteineen sekä hankkeen keskeiset hyödyt ja opit.

– Keskiössä on tiedon vaihtoehtojen helppo vertailtavuus. Käytännön kokemukset hankkeissa tehdyistä päätöksistä, kuten rahoitusratkaisuista, ovat kullanarvoista tietoa uutta investointia suunnittelevalle. Avoimuus hyödyttää kaikkia ja mahdollistaa entistäkin onnistuneempia investointeja ympäri Suomea, Pekkilä täsmentää.

Ratkaisupankin hankevalikoimaa kehitetään palvelemaan monipuolisesti erilaisten kunta- ja yleishyödyllisen asuntosektorin tarpeita. Päivittyvästä palvelusta löytyy pienten ja suurten kuntien kouluja, hyvinvointikeskus, jäähalli, pelastusasema, keskussairaala, jätevedenpuhdistamo ja erikokoisia yleishyödyllisiä asuntohankkeita.

Tutustu ratkaisupankin hankkeisiin täällä.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Futuristi Ilkka Halava: ”Vanhaa normaalia ei koskaan ollutkaan”

”Palaako maailma koronan jälkeen ennalleen vai siirrymmekö uuteen normaaliin?” Tältä kysymykseltä ei ole voinut vuoden mittaan välttyä. 

Tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava tyrmää ajatuksen heti kättelyssä: Entiseen ei ole paluuta, koska mitään vanhaa normaalia ei koskaan ollutkaan. 

– Meillä oli vain kestämättömiä järjestelmiä, niin yhteiskuntien kuin planeetan kannalta. Tuleville sukupolville nämä näyttävät yhtä vanhentuneilta kuin telefaksit nyt. 

Halavan mukaan uusi normaali on koko ajan tehnyt tuloaan, koronan myötä matkanteko vain nopeutuu. Pandemia on katalyytti, joka saa vuosien saatossa muhineet kehityssuunnat turbovaihteelle. 

Suuren muutoksen sijaan Halava puhuu mieluummin murrosvuosikymmenistä: 20–30 vuoden mittaisesta ajanjaksosta, jonka varrella koronakriisi on ensimmäinen merkittävä epäjatkuvuuskohta. Tästä edespäin on syytä varautua mutkiin matkassa.  

– Jos kuvittelee, että koronan jälkeen kehitys rullaa taas mukavasti eteenpäin, tulee pettymään. Yksinkertaista etenemistä ei ole luvassa. 

Politiikasta puuttuu tulevaisuus 

Halavan mukaan moni koronan kaltainen epäjatkuvuuskohta todellisuudessa kiihdyttää muutosta, eikä käännä laivan suuntaa. Esimerkkinä hän nostaa globalisaation: Pandemian myötä kansallisvaltiot nauttivat uudenlaista arvostusta, mutta niiden rooli on ollut kasvussa jo pitkään. 

– Ensin Brexit, sitten Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota ja nyt vielä korona. Muutos on tehnyt koko ajan tuloaan, nyt otettiin vain harppaus eteenpäin kohti kansallista omavaraisuutta.

Onko edunvalvonnasta enemmän haittaa kuin hyötyä, jos se ylläpitää kestämättömiä rakenteita?

Haasteeksi ei Halavan mukaan niinkään nouse tulevaisuuden ennakointi vaan siihen varautuminen. Tässä suhteessa on paljon petrattavaa.

– WHO varoitti seitsemän vuotta sitten SARSin kaltaisesta uudesta viruksesta, ja pandemiasta on puhuttu tulevaisuudentutkijoidenkin keskuudessa jo kymmenen vuotta. Silti, kun kriisi iski päälle, oli liikkeellelähtö todella tahmeaa. 

Osasyyllisenä puutteelliseen ennakointiin Halava pitää politiikan muuttunutta luonnetta. Tulevaisuudentutkijan mukaan puolueista on tullut reaktiivisia koneita, jotka siirtyvät vaalista toiseen kannatusmittaus kerrallaan.

– Mietitään esimerkiksi SDP:n juuria Forssan puoluekokouksessa: siellähän visioitiin tulevaisuuden yhteiskuntaa! Kahdeksantuntinen työpäivä, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja kirkon ja valtion erottaminen toisistaan – kaikki radikaaleja ajatuksia siihen maailmanaikaan. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tällainen tavoiteyhteiskunta-ajattelu on jäänyt taka-alalle. 

Halava uskoo, että ennakoinnin ja varautumisen haasteet juontuvat myös osin yhteiskunnan rakenteista. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pullollaan tahoja, joiden olemassaolo perustuu vallitsevan tilanteen jäädyttämiseen ja saavutettujen etujen pönkittämiseen. 

– Otetaan esimerkiksi Posti: Onko todella järkeä pitää postinkantajia töissä viisi päivää viikossa, kun jaettavaa postia riittää ehkä yhdelle päivälle? Onko edunvalvonnasta enemmän haittaa kuin hyötyä, jos se ylläpitää kestämättömiä rakenteita ja estää ihmisiä siirtymästä uusiin työn muotoihin? 

Syökö talouden syöksykierre luovan tuhon hyödyt? 

Taloustieteilijät uskovat, että koronapandemian kaltaiset kriisit kiihdyttävät luovaa tuhoa – ilmiötä, jossa yritykset ja jopa kokonaiset ammattikunnat häviävät ja tekevät tilaa uusille, entistä tehokkaammille työnteon muodoille. Konsulttiyhtiö Deloitten kyselyssä 14 prosenttia yritysjohtajista uskoo, ettei yrityksen työntekijöiden määrä enää palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. 

Lasku yhtäällä voi kuitenkin johtaa nousuun toisaalla. Finanssialan mukaan korona-aika on lisännyt sähköisten pankkipalveluiden käyttöä jopa kymmenillä prosenteilla.  

Kriisin keskellä tuhosta voi kuitenkin puuttua luovuus, ja talouden syöksykierre voi viedä mukanaan myös vankalla pohjalla seisovia yrityksiä. Yhteiskunnan kannalta haasteeksi nousee kestävän toiminnan tunnistaminen. Erotammeko nousevat alat laskevista, kun koko maailmantalous sakkaa?  

Jonain päivänä ihminen ei ole enää osa tavaran-tuotantoa.

Halavan mukaan on turha kuvitella, että konkursseilta ja yritysten kaatumisilta voitaisiin välttyä. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että uusi järjestelmä on pystyssä, kun vanhat rakenteet romahtavat. 

– Kun agraaritaloudesta siirryttiin tehtaisiin, työ odotti tekijäänsä. Tehtaat olivat jo pystyssä, ja maanviljelijät pääsivät suoraan tuotantolinjastoille töihin. Nyt yritetään roikkua vanhoissa rakenteissa kiinni, eikä kehitetä korvaavaa järjestelmää tilalle. Todellisuudessa vain pidennämme luovan tuhon aikaansaamia työttömyysjaksoja. 

Lisäkierteen luovan tuhon pyörteeseen antaa kiihtyvä automaatio, jonka ennustetaan etenevän pandemian myötä harppauksittain. Jos tulevaisuuden työ on robottien käsissä, onko Halavan peräänkuuluttamassa seuraavassa järjestelmässä enää sijaa ihmiselle?

–On totta, että jonain päivänä ihminen ei ole enää osa tavarantuotantoa. Robotisaation vaikutukset alkavat kuitenkin näkyä toden teolla vasta muutaman vuosikymmenen päästä. Uusien rakenteiden pystyttäminen vaatii aina enemmän työtä kuin niiden ylläpito, joten lyhyellä aikavälillä työn määrä tulee lisääntymään. 

Halavan mukaan siirtymä tulevaisuuden työntekoon ei tapahdu ilman kasvukipuja. Onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten yhteiskunta sopeutuu järjestelmään, jossa ihminen ei olekaan enää työnteon keskiössä. Tarvitaan uusia tapoja tasata varallisuutta ja hyvinvointia. 

– Poliittisen suunnittelutyön pitäisi olla jo käynnissä.  

Uutta arkea luomassa 

Pandemian pitkittyessä sen hopeareunukset käyvät ohuemmiksi. Inhimillinen hinta on kova, ja myös talouden elpyminen kärsii, kun toinen tautiaalto nostaa päätään. 

Tästä huolimatta poikkeusaika on johtanut myös positiivisiin oivalluksiin. Lisääntyneen etätyön myötä työnteko on joustavampaa ja työn ja arjen yhteensovittaminen helpompaa. Tarpeeton matkustaminen on vähentynyt, ja digitaaliset palvelut järkeistäneet työntekoa. Kaikki, mikä lisää työn tuottavuutta, on pitkässä juoksussa hyväksi. 

Halavan mukaan pysähdys on tuonut myös inhimillisiä hyötyjä: vanhan maailman arkikäytänteet hellittävät ja antavat tilaa etsiä uudenlaista merkitystä. 

– Asioita on laitettu uuteen tärkeysjärjestykseen. Perheet eivät enää eroa aamulla ja liiku ruuhkissa eri suuntiin päätyäkseen ikävämpiin ympäristöihin tekemään vähemmän mielekkäitä asioita. 

Tulevaisuudentutkijat ovat pyrkineet arvioimaan, jääkö muutos pysyväksi vai tekeekö vanha arki vielä paluun. Eri näkemysten mukaan vain noin 15 % työpaikoista saattaa palata takaisin vanhaan normaaliin. Muut äänestävät uuden huomisen puolesta. 

Kun ihmiset saavat päättää, miltä uusi normaali näyttää, tulee siitä Halavan mukaan entistä ehompi. 

– Lockdownin lahja ihmiskunnalle, tulevaisuudentutkija kiteyttää.


Halava vieraili syyskuussa Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Ilkka Halava

IlmiötNäkökulmat

Vuokranantajana kaupunki – Heka pyyhkii pölyt pinttyneistä mielikuvista

Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö. 

Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.

– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee. 

Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia. 

– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo. 

Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa. 

– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista. 

Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.  

– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.

Ei miniasunnoille 

1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin? 

– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo. 

Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua? 

– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee. 

Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva. 

– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa! 

Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa 

Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet? 

– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua. 

Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin. 

– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee. 

Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.   

– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa. 

Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta? 

– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa. 

Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.  

– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.  

”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä” 

Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?  

– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan. 

Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin. 

– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja. 

Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua? 

– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä. 

Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa. 

– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.


FAKTA 
Helsingin kaupungin asunnot Oy 
– Noin 92000 asukasta 
– Yli 50000 asuntoa 
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. 
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta 
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020) 



Lue myös:


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen 

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 2020–2022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 2020–21 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 2–2,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kahden miljardin kaupunginosa – Kuopion Savilahti hakee Suomesta vertaistaan

Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.

Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.

Antti Niskanen vastaa Savilahden alueen kehittämisestä laajan kumppaniverkoston voimin. ”Maaliin mennään yhdessä”,
Niskanen toteaa.

Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.

Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.

Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.

– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.


Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan 

Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.  

–  Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.


On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.


Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmä, yhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.

Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.


Luonto on aina läsnä uudistuvalla Savilahden alueella.


Alueen yhteisöllinen suurhanke  

Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.  

Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta. 

– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.



Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusKuntien asiakastarinat