Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Lassi Vuorela: Kunnan talouden tasapaino huomioitava palveluverkkosuunnittelussa

Usein uudistustarvetta lisäävät myös rakennusten vanheneminen ja siitä johtuvat tilojen vanhanaikaisuus tai sisäilmaongelmat. Palveluverkon uudelleenjärjestely nostaa palveluiden laatua ja takaa, että opetus ja varhaiskasvatus voidaan järjestää nykyaikaisissa, toimivissa ja terveellisissä tiloissa. Palveluverkkosuunnitelman investointeja ja toiminnallisia muutoksia suunniteltaessa on syytä arvioida, miten uudistukset vaikuttavat kunnan talouteen ja sen kantokykyyn. 

Palveluverkon kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, kiinteistökustannuksista, palveluiden ostoista sekä aineista ja tarvikkeista. Mikäli uuden palveluverkkoratkaisun kustannuksia halutaan arvioida, tulee kunnan ymmärtää, minkälaisia kustannuksia nykyinen palveluverkko tuottaa. Uuden palveluverkkosuunnitelman lisäksi on siis laskettava kustannusvaikutus nykyverkon ylläpidolle. Jos nykyverkon kustannuksia ei arvioida 5–20 vuodeksi eteenpäin, myös uuden palveluverkkosuunnitelman todelliset, pitkän aikavälin talousvaikutukset jäävät tunnistamatta. 

Osaajapula ajaa kohti henkilöstötarpeen vähentämistä 

Palveluverkon suurimmat kustannuserät muodostuvat henkilöstökustannuksista, joiden arvioinnissa tulee huomioida väestön kehitys ja ryhmien muodostuminen eri palveluverkkoratkaisuissa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysynnän muutos vaikuttaa henkilöstötarpeeseen eri palveluverkkoratkaisuissa eri tavoin riippuen siitä, miten rajallisesti ryhmiä voidaan muodostaa. Käytännössä tilojen mitoitus kysyntää vastaavaksi parantaa mahdollisuuksia ryhmien muodostamiselle ja siten mahdollistaa henkilöstön työtuntien hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimerkiksi erityisopettajien ja tukihenkilöstön työn tuottavuuteen yksiköiden välisiin matkoihin kuluvan ajan vuoksi. 

Tässä kohtaa on syytä tarkentaa, ettei henkilökustannusten tehokkuudella tarkoiteta henkilöstön irtisanomisia, vaan henkilöstötarpeen vähentymistä, johon moni kunta tähtää henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi. Varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstöstä on jo nyt pulaa, eikä tutkimusten valossa nuoren väestön vähenemä itsessään riitä alentamaan kysyntää riittävästi.1, 2 Lisäksi lastentarhaopettajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit ja erityisopettajat ovat kaikki vuoden 2020 ammattibarometrissa työvoimapulan top 10:ssä3. 

Kiinteistökustannuksissa huomioitava koko elinkaari 

Toisiksi suurimmat kustannukset palveluverkossa muodostuvat kiinteistöistä. Päätöksenteon kannalta on olennaista, että kiinteistöjen peruskorjaustarve nykyverkossa ja palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan koko kustannusennusteen tarkastelujaksolle. Kun palveluverkkosuunnitelmassa vanhaa rakennuskantaa korvataan uudella, peruskorjausmenot todennäköisesti vähenevät nykyverkkoon verrattuna. Jos nykyverkon ja palveluverkkosuunnitelman korjausinvestointeja ei huomioida, uusi palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa kasvattavan investointeja nykyverkkoon verrattuna huomattavasti enemmän, kuin todellisuudessa asian laita on. Myös uusien rakennusten alhaisemmat ylläpitokustannukset on otettava huomioon. Palveluverkon investointien ja ylläpitokustannusten nettomuutosten laskeminen vaatii siis uuden palveluverkon sekä nykyverkon kiinteistöjen elinkaarikustannusten arvioimisen. 

Peruskorjauskustannukset on syytä arvioida käyttämällä laskennallista peruskorjausmallia, joka pohjautuu esimerkiksi tekniseen kulumaan ja jälleenhankinta-arvoon suhteutettuihin peruskorjausten kustannuksiin. Kuntokartoituksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin investointisuunnitelmiin perustuvat palveluverkkojen kustannusvertailut sisältävät epävarmuutta, sillä kunta tuskin on laatinut kaikille rakennuksilleen ja uudisinvestoinneilleen yhdenmukaisia korjaustarvearvioita 5–20 vuoden ajalle. Teknisen arvon malli mahdollistaa myös tilojen laadun arvioinnin seuraavalle 20 vuodelle ja tarkastelujakson jälkeisten peruskorjaustarpeiden arvioinnin. Kiinteistöjen kuntoluokka korreloi tilojen laadun, toimivuuden sekä sisäilman riskien kanssa, joten kiinteistöjen kunto on oleellinen näkökulma, kun tarkastellaan eri palveluverkkoratkaisujen kustannusten ja saavutettujen hyötyjen välistä suhdetta.  

Hukkatilasta luopumalla saadaan suoraan mitattavaa säästöä ylläpitokustannuksissa. Rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja energiakustannukset pienenevät merkittävästi. Uusien rakennusten energiakustannuksia arvioitaessa saadaan samalla hyvää tietoa kunnan ilmastotavoitteiden täyttymisestä uudessa palveluverkkosuunnitelmassa. 

Palveluverkon muut kustannukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäiseksi. Päätöksenteon kannalta on kuitenkin hyvä huomioida kunnalle ajankohtaisia teemoja – on parempi esittää selvitys esimerkiksi kuljetus- tai ruokapalveluiden kustannuksista, kuin jättää niiden merkityksen pohdinta kuulijalle. 

Palveluverkon kustannusten huolellinen arviointi auttaa kuntaa kohdistamaan investointeja oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. 


Kuvassa on Inspiran analyytikko Lassi Vuorela.


Lassi Vuorela 

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin. 




Lue myös: 


— 

[1] Opetushallitus, 2020, Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 

[2] Oulun yliopisto, 2019, Selvitys Kajaanin/Kainuun ja Iisalmen/Ylä-Savon kelpoisen opetushenkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla 

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, TE-palvelut, 2020, Ammattibarometri 

InspiraNäkökulmat

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusKuntien asiakastarinatTalous

Uudenlainen osuuskuntamuotoinen vuokratalo nousee Järvenpäähän

Asumisen kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja kohtuuhintaista ja omien tarpeiden mukaista asuntoa on yhä vaikeampi löytää.  

– Haluamme täällä Järvenpäässä tarjota huokeaa asumista keskeisellä paikalla. Toimimme omakustannusperiaatteella eli meillä ei ole tarvetta ottaa voittoa välistä. Asunto-osuuskunta Silkki on meille pilottihanke. Toivomme, että tällainen asumismalli saa jatkoa, kertoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. 

Asunto-osuuskunta Silkki on asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen välissä. Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyvät vuokra-asumisen helppous ja omistusasumisen oikeudet. Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot on asunto-osuuskunta Silkin perustajajäsen ja vastaa Silkin hallinnosta, taloudesta sekä kiinteistönhoidosta yhdessä asukasomistajien kanssa. Asukasomistajaksi pääsee 6000 eurolla, ja neliövuokra on 13,50 euroa. Asumiskustannukset ovat selvästi alle alueen markkinahinnan.  

Perustajajäsenenä Mestariasunnot on halunnut myös varmistaa, että edullinen asuminen tulevaisuudessakin säilyy. Osuuskunnan sääntöjen mukaan asunnoilla ei voi keinotella. Asukasomistaja saa käyttää hallitsemaansa asuinhuoneistoa vain omana ja perheensä sekä talouteensa kuuluvien henkilöiden asuntona. Osuuskunnan jäsen voi vuokrata ainoastaan yhtä asuinhuoneistoa kerrallaan. Jäsenten valitsemisesta päättää osuuskunnan hallitus. 

Mestariasunnot on tukena ja turvana myös mahdollisissa muutoksissa. 

– Jos joku asunnoista jää tyhjilleen, Mestariasunnot maksaa vuokran ja etsii uuden vuokralaisen. Näin ei synny ylimääräisiä kustannuksia talolle ja asukkaille, Simunaniemi kertoo. 

Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen keskiössä

Seitsemänkerroksisesta talosta avautuvat upeat kulttuurihistorialliset näkymät Tuusulanjärvelle. Asuntoja on yhteensä 37, ja kooltaan ne ovat 33,5 neliön yksiöistä 72,5 neliön kolmioihin. Tällä hetkellä jäsensopimuksia on solmittu 35 ja vuokrasopimuksia 34.  Simunaniemi uskoo viimeisten sopimusten syntyvän, kun sana Silkistä kiirii. 

Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa tulevaan asuntonsa sisustukseen ja laitteisiin. He saavat valita pintamateriaalit, värit sekä kodinkoneet. Silkissä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet ja ratkaisut. Parvekkeille voi asentaa ilmalämpöpumpun ja talossa on maalämpö. Lukot toimivat sähköisesti, ja käytössä on digitaalinen infotaulu. 

Silkkiin tulee asukkaiden käyttöön pesutupa, kuivaushuone ja sauna. Taloon rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukeva 35 neliön Silkki Studio.  
 
– Tilaa voi käyttää vierashuoneena, etätyötilana tai yhteisenä oleskelupaikkana. Asukkaat saavat itse päättää studion käytöstä ja vaikka vuokrata sitä ulkopuolisille. Tällä tavalla myös annetaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, toteaa Simunaniemi. 

Osuuskunnan nimi sai innoituksensa silkkiuikusta, joka on Järvenpään nimikkolintu. Uusi talo kohoaa loistavalle paikalle Järvenpään keskustan tuntumaan.  

–Tontti ostettiin aikoinaan seurakunnalta. Heillä oli toive yleishyödyllisyydestä. Asunto-osuuskunta Silkki on hieno avaus kohtuuhintaisesta, osuuskuntamuotoisesta vuokra-asumisesta, Simunaniemi iloitsee. 

Hanke rahoitettiin ARAn myöntämällä valtion takauslainalla, jonka rahoittajana toimii Kuntarahoitus.  

– Voin suoraan todeta, että ilman Kuntarahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Simunaniemi.

Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy 

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Työkaverit ja mahdollisuus oppia saavat viestintäasiantuntijan viihtymään

Heikkilä aloitti Kuntarahoituksessa kahdeksan vuotta sitten tuolloin hiljattain perustetulla Leasing-osastolla. Ensimmäisestä, rahoitusneuvojan tehtävästään nainen eteni nopeasti asiantuntijarooliin. Vuonna 2016 hän siirtyi uuteen yksikköön, digitaalisten palvelujen pääkäyttäjäksi. Tuolloin lanseerattiin asiakkaille suunnattujen digitaalisten palveluiden ensimmäinen työkalu, rahoituksen hallintaan kehitetty lainasalkkusovellus. 

– Olen saanut olla mukana kahden uuden liiketoiminta-alueen kehityksessä niiden alkumetreiltä alkaen, Heikkilä iloitsee. 

Vielä viime vuoden Heikkilä jakoi aikaansa viestinnän ja digitaalisten palveluiden välillä. Nyt luvassa on taas uusia haasteita Heikkilän siirtyessä täysiaikaisesti yhtiön viestintätiimiin.

Työkaverit työn suola

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat neljässä vuodessa laajentuneet kokonaisuudeksi, johon lainasalkkusovelluksen lisäksi kuuluu sijoitussalkku-, talousennuste- ja kassaennustesovellukset. Myös ratkaisupankki ja vertailulaskuri ovat osa kokonaisuutta. Palveluilla on lähes 1200 henkilökäyttäjää. 

Digitaalisissa palveluissa Heikkilä vastasi viestinnän lisäksi asiakaspalvelusta ja sen koordinoinnista.  

– Pitkä asiakaspalvelutyökokemus tukee myös viestinnän tehtäviä. Kun on lähellä asiakkaita ja ymmärtää heidän maailmaansa, pystyy myös viestinnässä paremmin vastaamaan heidän tarpeisiinsa. 

Heikkilän siirtyminen kokonaan viestinnän tehtäviin ei ole sattumaa. Se on tuonut ja tuo yhä mukanaan myös paljon uuden oppimista. Syy naisen viihtymiseen Kuntarahoituksessa onkin pitkälti juuri siinä, että hänellä on ollut mahdollisuus jatkuvasti kehittyä. 

– Ihan parasta on kuitenkin työkaverit, Heikkilä hymyilee. 

Oma merkityksensä on myös työnantajan tehtävällä. 

– Minulle on tärkeää, että teen työtä, joka vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Meillä on yhdessä asiakkaidemme kanssa merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana, Heikkilä jatkaa.

Uutta ja vintage-teknologiaa

Kuntarahoitus on kahdeksassa vuodessa myös muuttunut melkoisesti. Heikkilän aikana henkilöstömäärä on yli tuplaantunut alun 70 työntekijästä ja organisaatio on kehittynyt rahoittajasta asiantuntija- ja digitaalisten palvelujen tarjoajaksi. Muutoksen mukana myös viestintää on kehitetty. 

– Olen erittäin iloinen kahdesta palkinnosta, jotka viime vuonna saimme MTL Communications Awards -kilpailussa. Brändiä ja viestintää on kehitetty systemaattisesti ja se on huomattu myös organisaation ulkopuolella, Heikkilä iloitsee. 

Korona on lisännyt viestinnän tarvetta ja korostanut sen merkitystä, mutta tuonut myös uusia mahdollisuuksia. 

– Olemme keväästä lähtien järjestäneet asiakkaillemme verkossa muun muassa Markkinakatsaukseen ja Suhdanne-ennusteeseen liittyviä tilaisuuksia sekä digitaalisten palveluiden verkkokoulutuksia. Ne ovat olleet erittäin suosittuja. Tuntuu, että asiakkaita on jopa helpompi tavoittaa näin etätyöaikana. 

Heikkilä uskoo, että online-tilaisuudet ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. 

– Teknologian puolesta kaikki on toiminut etätyössä hienosti ja Teams on ollut arvokas työväline. En usko, että palaamme enää entiseen, jossa kaikki olivat joka päivä toimistolla. Mutta toivottavasti työkavereita saa pian taas nähdä ihan livenä. 

Sosiaalinen Heikkilä viettääkin vapaa-ajallaan paljon aikaa ystäviensä kanssa. Osa heistä on nykyisiä tai entisiä kuntarahoituslaisia. Heikkilän kotiin kokoonnutaan usein laulamaan. 

– Karaokelaitteiden lisäksi kotoani löytyy myös vähän vanhempaa teknologiaa, kuten gramofoni sekä 1950-luvun televisiosta tehty soiva baarikaappi. Vintage-aarteet ovat heikkouteni, Heikkilä tunnustaa.

JENNI HEIKKILÄ 
– Kuntarahoituksessa vuodesta 2012 
– Tradenomi (Oulun ammattikorkeakoulu) 
– Kotoisin Oulusta, nyt asuu Helsingin Vallilassa 
– Harrastaa laulua, liikuntaa ja vintage-aarteiden keräilyä 


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”

Lataa Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.

– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.

– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.

Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.

– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.

Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi

Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.

– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.

Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja

Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.

– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.

Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta

Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.

– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.

Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

VTV:n Jenni Kellokumpu: ”Sotessa on paljon pielessä, silti se pitää tehdä”

Lähes koko 2000-luvun kaavailtu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus nytkähti jälleen pykälän eteenpäin, kun hallitus lähetti tiistaina 8. joulukuuta yli 1600-sivuisen lakipaketin eduskunnan käsittelyyn. Pöydällä oleva malli on monilta osin riisuttu versio edeltäjistään. Alueiden lukumäärä on aiempaa suurempi ja niille siirtyy entistä vähemmän tehtäviä. 

Esitystä ryöpytetään lähes joka laidalta, mutta yhdestä asiasta ollaan melko yksimielisiä: nykymalli ei ikääntyvässä ja harvenevassa Suomessa pitkälle kanna. 

Valtiontalouden tarkastusvirastoVTV:nvanhempi ekonomistiJenni Kellokumputoivoo, ettäsote-uudistus saataisiin nyt maaliin – valuvioista huolimatta.Kellokumpu vieraili Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissamarraskuussa.

– Valmistelusta olisi nyt syytä päästä toimeenpanoon. Tämän jälkeen voidaan sitten seurata tilannetta ja tehdä muutoksia sitä mukaa, kun korjaustarpeita ilmenee.

Kannustimet ja keinot edellä

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat ja käytettävissä olevien verotulojen määrä pienenee. Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista on kuroa umpeen tätä kestävyysvajetta keskittämällä vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä entistä suuremmille yksiköille. Ajatuksena on hyödyntää taloustieteestä tuttua mittakaavaetujen periaatetta: kun volyymi kasvaa, yksikkökustannukset pienenevät. 

Alueiden lukumäärä on ollut soten kuuma peruna läpi uudistusyritysten värikkään historian. Vuonna 2005 nykyisen oikeuskansleri Tuomas Pöystin johtama virkamiesryhmä arvioi, että maan sote-palvelut voitaisiin kattavasti järjestää 5–12 alueen voimin. Sittemmin pääministeri Juha Sipilän hallitus esitti maan jakamista 18 maakuntaan. Nyt alueiden määrä on kasvanut jo 22:een ja nimi muuttunut maakunnista hyvinvointialueiksi. 

Onko esillä oleva malli yksinkertaisesti liian pöhöttynyt hillitäkseen kustannuksia riittävästi? Kellokummun mielestä ei. 

– Tärkeämpää on se, onko näillä alueilla keinoja ja kannustimia kustannusten hillintään kuin se, onko alueita lopulta viisi vai kaksikymmentäkaksi. Täytyy muistaa, että nykyjärjestelmässä meillä on parisen sataa eri palveluiden järjestäjää. 

Esimerkkinä kustannusten hillinnän keinoista Kellokumpu mainitsee hoitoketjujen optimoinnin: Kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut keskitetään saman katon alle, voidaan kokonaisuus järjestää entistä fiksummin. 

– Nykymallissa toiminnot käyttävät eri potilastietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Kun perustaso ja erikoissairaanhoito saadaan samalle järjestäjälle, resurssit voidaan ohjata sinne, missä niistä saadaan eniten hyötyä. 

Kellokumpu uskoo, että uudistuksen myötä terveydenhoidon painopiste siirtyykin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. 

– On kaikkien intressissä, että mahdollisimman suuri osa ongelmista ratkotaan perustasolla, eikä jouduta turvautumaan kalliiseen erikoissairaanhoitoon. 

Pienempi järjestäjien määrä luo myös entistä paremmat edellytykset hyväksi koettujen hoitokäytäntöjen leviämiselle sekä digitalisaation ja johtamisjärjestelmien synnyttämille kustannushyödyille. 

– Parhaat käytännöt saadaan käyttöön laajemmin ja nopeammin, Kellokumpu lisää.

Ei säästöjä ilman maakuntaveroa 

Jotta paisuvat hoitokulut saadaan kuriin, tarvitsevat hyvinvointialueet keinojen lisäksi myös kannustimia. Sote-uudistuksen alkuvaiheessa valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta; insentiivi kulujen karsimiseen on olematon. 

Järeämpiä kannustimia on kuitenkin luvassa. Uudistuksen yhteydessä hallitus on valmistellut myös maakuntaveron käyttöönottoa ja sitoutunut siihen, että lainsäädäntö saadaan maaliin tämän hallituskauden aikana. 

– Verotusoikeuden kautta alueet voivat jakaa kustannushyötyjä asukkailleen alemmalla veroprosentilla. Näin saadaan luotua painetta kustannusten hillintään, Kellokumpu avaa. 

Onko maakuntavero väistämätön vai voidaanko kustannushyötyjä saavuttaa ilman uutta verotuksen tasoa? 

– Kyllä se valitettavasti niin on, että ilman verotusoikeutta ei kannustinta kustannusten hillintään ole. Kun itse päätät toiminnasta, jonka joku toinen maksaa, kannustin on aika heikko. 

Kellokumpu lisää, että maakuntaveron myötä myös alueiden lukumäärä nousee väistämättä tarkasteluun.  

–  Tällä lukumäärällä alueet ovat tulopohjiltaan niin erilaisia, ettei verotusoikeus riitä pienille maakunnille. Tärkeintä olisi kuitenkin lähteä jostain lukumäärästä liikkeelle. 

Hallituksen lakiesityksessä ovi alueiden määrän supistamiseen on jätetty auki. Jos jokin alue joutuu toistuvasti turvautumaan lisärahoitukseen, voi valtioneuvosto käynnistää kuntien kriisikuntamenettelyä vastaavan arviointimenettelyn. Prosessin myötä alueita voidaan yhdistää.

Huolia niin suurissa kuin pienissä kunnissa

Kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa kannetaan huolta uudistuksen vaikutuksista kuntien investointikykyyn. Lokakuisessa kannanotossaan Suomen kuusi suurinta kaupunkia, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu, moittivat soten rahoitusmallia kovasanaisesti. 

Uudistuksen myötä merkittävä osuus verotuloista siirtyy hyvinvointialueille; kuntien ja kaupunkien käyttötalous karkeasti ottaen puolittuu. Väkimäärän kasvaessa kuntien on kuitenkin investoitava uusiin päiväkoteihin, kouluihin ja infrarakentamiseen. Kaupunkien näkökulmasta tulot vähenevät menoja enemmän.

Kellokumpu pitää suurien kaupunkien huolta aiheellisena mutta muistuttaa, että kasvukuntien talous on muita vakaammalla pohjalla – myös uudistuksen jälkeen. 

– En näe tätä ongelmana, mikäli kaupungit saavat jatkossakin edullista investointirahoitusta markkinoilta ja lainanhoitokykyä löytyy. Yleisesti ottaen nuoren ja työikäisen väestön kanssa pärjää paremmin.

Pääkaupunkiseudun tilanne Kellokumpua kuitenkin mietityttää. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on yksi sote-uudistuksen pääasiallisista keinoista kustannusten hillintään. Maan väkirikkaimmalla alueella tämä integraatio ei toteudu. 

– Päädytään samaan tilanteeseen kuin nykymallissa, jossa sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidon ja päättävät mitä siellä tehdään. Kunnille jää maksajan rooli. Jää nähtäväksi, katsooko HUS-yhtymä erikoissairaanhoitoa vain omasta näkökulmastaan vai huomioidaanko suunnittelussa myös neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erityistarpeet.

Jos kasvukunnissa huolta kannetaan investointikyvystä, ovat pienet kunnat vielä perustavanlaatuisemman pohdinnan äärellä. Nykymallissa valtaosa pienten kuntien tehtäväkentästä nivoutuu sote-palvelujen ja peruskoulutuksen ympärille. Väestöennusteiden mukaan Suomessa nähdään lähivuosina yhä enemmän kuntia, joihin syntyy alle koululuokallinen lapsia vuodessa.  

Jos kuntien tehtäväkentästä irrotetaan vielä sosiaali- ja terveyspalvelut, mitä tehtävää näille harveneville kunnille jää? 

– En väheksyisi kuntien roolia maankäytöstä, liikenteen suunnittelusta ja infrasta vastaavina tahoina. Kaavoitushan vaikuttaa asumisen hintaan, ja mitä enemmän kuntalaiset maksavat asumisestaan, sitä vähemmän on varaa muuhun kulutukseen. Korona-aika on myös muistuttanut meille, kuinka tärkeää vaikkapa puistot, luonto- ja kuntopolut ja luistelukentät tai kunnan tiloissa tapahtuva harrastustoiminta hyvinvoinnillemme on. Kunnilla on valtava vaikutus siihen, miltä kuntalaisten elämä näyttää – myös uudistuksen jälkeen. 

Kellokumpu painottaa myös varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta, joiden järjestäminen on jatkossakin kuntien kontolla. 

– Jokainen pienen lapsen vanhempi, minä mukaan lukien, tietää miten tärkeitä nämä palvelut ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Sote-uudistus ei kuitenkaan pelasta pieniä väestöään menettäviä kuntia. 

– Valtionosuusjärjestelmän kriteerejä ja painotusta tarve-erojen ja tulopohjan erojen tasauksessa on varmaan syytä uudistuksen toteutuessa arvioida ja jopa pohtia, pitäisikö valtion rahoitusta kunnille lisätä. Kyllähän demografiset trendit viittaavat siihen, että kuntaliitoksia on tulossa.

Kompromissien kautta käytäntöön

Kaikista valuvioistaan huolimatta hallituksen kattava lakipaketti kiertää monta aiempien esitysten kompastuskiveä. Lukuisten kompromissien kautta soten läpimeno näyttää entistä todennäköisemmältä.

Täydellistä mallia on turha toivoa, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Mitä uudistuksen osa-alueita Kellokumpu muuttaisi ensi sijassa?  

– Verotusoikeus on ehdottomasti ensimmäinen asia, joka alkuvaiheessa puuttuu. Tästä seuraa sitten väistämättä kysymys alueiden lukumäärästä. 

Entä mitä muuta Kellokumpu haluaisi nähdä tulevaisuuden sotessa? 

–Toivon,ettäsotepysyy ajassa kiinni.Lääketiede ja teknologia kehittyvät huimaa vauhtia, ja uusien hoitomuotojen myötä myös hoidon kustannukset muuttuvat. Ontodellatärkeää, ettähoitokustannuksista tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja että tämä tieto huomioidaan myös siinä, mitensosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan.


Kuuntele Kellokummun ja Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan keskustelu sote-uudistuksesta: Huomisen talous: Epätäydellinen ja elintärkeä sote


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta

NäkökulmatTalous

Pohjoismaiden tehokkain jätevedenpuhdistamo rakentuu vihreällä rahoituksella

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) rakennuttama Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa vuonna 1963 käyttöönotetun Suomenojan puhdistamon, jonka käyttökapasiteetti ja puhdistuskyky eivät enää riitä kattamaan lähivuosien tarpeita. 

Suomenojan laitos on huolehtinut Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan asukkaiden jätevesistä. Alueen asukasluvun on ennakoitu kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Kun Blominmäen puhdistamo otetaan käyttöön, asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä.  

– Tavoitteenamme on poistaa jopa yli 98 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja yli 90 prosenttia typestä. Myös toimintavarmuus ja kapasiteetti paranevat: tulevaisuudessa Blominmäellä voidaan käsitellä jopa yli puolen miljoonan asukkaan jätevedet, kehaisee HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred.  

Blominmäelle asetetut puhdistustavoitteet ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission suositukset.

Moderni laitos maastoutuu kallion uumeniin ja tuottaa itse oman energiansa

Blominmäen puhdistamo rakennetaan syvälle peruskallioon. Ratkaisu on järkevä sekä ympäristön että puhdistamon toiminnan kannalta.  

– Altaat ja laitteet ovat suojassa haittaeläimiltä ja Suomen vaihtelevilta sääolosuhteilta. Luolaston yläpuolinen alue säilyy lähes ennallaan, ja sitä voidaan käyttää normaalisti esimerkiksi virkistysalueena. Liito-oravien ja muiden eläinten kulkureitit otettiin huomioon jo laitoksen kaavoitusvaiheessa: viherkäytävät haluttiin säilyttää mahdollisimman leveinä, Fred kertoo. 

Myös jätevedenpuhdistamojen kyseenalainen tunnusmerkki, lietteen löyhkä, on Blominmäen kohdalla saatu poistettua kokonaan. Laitoksen poistoilma johdetaan piipun kautta niin korkealle ilmaan, etteivät hajut pääse haittaamaan alueen asukkaita.  

Laitos on lisäksi lähes täysin energiaomavarainen. Puhdistamo tuottaa itse yli puolet käyttämästään sähköstä, ja lämmön osalta jopa omaa tarvetta enemmän.  

– Kiertotalouden näkökulmasta Blominmäelläon tehty kaikki mahdollinen! Voimme jopa varastoida ylimääräisen lämpöenergian, ja hyödyntää sitä kovilla pakkasilla. Vastaavaa tekniikkaa ei toistaiseksi olekäytössämissään toisessa puhdistamossa,Frediloitsee.


Havainnekuva HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamosta.
Blominmäen puhdistamossa kaikki yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Syvälle peruskallioon rakentaminen mahdollistaa muun muassa yllä olevan alueen säilymisen lähes ennallaan.

Ympäristön eteen tehtävä työ kiinnostaa myös rahoittajia

Luonnon näkökulmasta jätevedenpuhdistamolla on yksi tehtävä ylitse muiden: Itämeren suojeleminen. 

Kunnianhimoiset puhdistustavoitteet laajensivat myös hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten huomioiminen suunnittelun kaikissa vaiheissa takasi Blominmäen jätevedenpuhdistamolle Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sekä Pohjoismaiden investointipankin lainan.  

HSY:n historian suurin investointi on saanut rahoitusta myös Euroopan investointipankilta. 

– Positiivinen kehitys ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja. Blominmäen puhdistamo on investointi kestävän jätevedenhuollon ja puhtaamman Itämeren puolesta pitkälle tulevaisuuteen. Näin merkittäviä hankkeita toteutetaan vain kerran sukupolvessa, sanoo HSY:n talousjohtaja Pekka Hänninen. 

Jätevesien käsittely on kehittynyt harppauksin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät parannukset on suomalaisissa laitoksissa jo tehty: esimerkiksi veden puhdistustehokkuus alkaa olla lähellä sataa prosenttia. Hännisen mukaan kehitystyötä on kuitenkin syytä jatkaa.  

– Suomi on esimerkillään vaikuttanut valtavasti muiden Itämeren maiden toimintaan. Myös Blominmäessä tehdyt ratkaisut tulevat todennäköisesti kiinnostamaan ulkomaalaisia kollegoita. Esimerkiksi kallioon rakennettuja puhdistamoja ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolelta löydy. Vesi yhdistää meitä kaikkia. Puhtauden eteen tehtävistä ponnisteluista hyötyy viime kädessä koko maailma.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo rakennusvaiheessa. Kuvassa on osa jätevedenpuhdistamon maanpäällistä osaa rakkenustelineiden ympäröimänä.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä hanke, joka näyttää esimerkkiä alan toimijoille.


Teksti: Sanna Puutonen
Kuvat: HSY

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Uunituore Lempäälä-talo on uudistuvan keskustan näyttävä maamerkki

Lempäälän rautatieaseman kupeeseen kohonnut Lempäälä-talo vangitsee katseen heti junasta noustessa. Moneen tarpeiseen vastaavan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta ovat leimanneet yhteistyö ja käyttäjien huomioiminen. Runsaassa kahdessa vuodessa valmistunut 20 000 neliön monitoimikeskus avautuu kuntalaisille tammikuussa 2021.

Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta. 

– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo. 

Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.

– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.  

Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.

– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.

Tarpeesta todeksi

Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.

– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.

Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla

Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli. 

– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa. 

Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.  

– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo. 

33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan. 

– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.

Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä

Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.

– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa. 

Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi. 

– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään. 

Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.  

Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin. 

– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.


Teksti: Joonas Holste 
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Vuokrataloyhtiöiden kestävä talous vaatii tilojen käyttöasteen aktiivista johtamista

Valtaosa Suomen kunnista menettää asukkaitaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että asukasluvultaan taantuvien kuntien vuokra-asuntojen kysyntä ja siten vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet tulevat laskemaan tulevina vuosina – näin on jo käynyt monella paikkakunnalla. ARA-asuntokannan osuus tästä joukosta on merkittävä. Tyhjillään olevat rivi- ja kerrostalot tuovat kustannuksia, mutta eivät tuloja.

Asuntojen tyhjäkäyttö rasittaa vuokrataloyhtiön taloutta. Monet kunnat eivät ole kuitenkaan reagoineet kasvavaan ongelmaan, vaikka vuokra-asuntojen tarjonta ylitti useilla paikkakunnilla kysynnän jo 90-luvun alussa1. Tyypillisesti taustalla on osaamisen tai omistajaohjauksen puute ja kohteeseen otettujen lainojen takapainoinen lyhennysohjelma. Joskus myös kyse voi olla huonokuntoisen kiinteistön purkamisesta aiheutuvasta alaskirjaustarpeesta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta kuntakonsernin tulokseen. Tilanne on tuttu monelle kunnalle: vuokrataloyhtiön taloudellista tilannetta lähdetään liian usein miettimään vasta, kun yhtiön kyky suoriutua laina- ja muista maksuvastuista ja kyky investoida ovat heikentyneet merkittävästi.

Vuokrataloyhtiön kestävä talous edellyttää noin 90 prosentin käyttöastetta2. Tavoitteeseen päästään harvoin operatiivisilla keinoilla: ARA-rajoitusten ja asuntojen ylitarjonnan vuoksi vuokrien nostaminen ei useinkaan ole vaihtoehto. Yhtiön heikko kassavirta ja lainanhoitokyky eivät puolestaan mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, ja tilojen kunto heikentää entisestään asuntojen houkuttelevuutta ja käyttöastetta.

Kunnilla on merkittävä omaisuus kiinni tappiollisissa kiinteistöissä. Jo ongelman euromääräinen mittaluokka tekee kiinteistöjen käyttöasteen tarkastelusta strategisen kysymyksen. Tulevan sote-järjestämisvastuun poistuminen kunnilta korostaa entisestään jäljelle jäävien toimintojen merkitystä. Siksi omistajan tai yhtiön tulisi säännöllisin aikavälein selvittää vuokrataloyhtiön talouden ja kiinteistökannan tilannetta ja arvioida tarvittavia toimenpiteitä niiden kuntoon saattamiseksi.

On selvää, että vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta tulee tasapainottaa. Käyttöasteongelmaan tulisi vastata paikallisella kehitystoiminnalla ja asuntokannan vähentämisellä. Korjaavien toimenpiteiden arviointi alkaa yhtiön talouden nykytilan analysoinnilla ja ennusteiden laadinnalla sekä asuntokannan analyysilla. Tässä aiheeseen perehtynyt ulkoinen kumppani on usein arvokas yhteistyökumppani. Me Inspirassa esimerkiksi autamme johtoa mallintamaan, kehittämään ja arvioimaan asuntokannan määrän ja laadun kehittämisen toimenpiteitä. Laadimme yhteistyössä vuokrataloyhtiölle konkreettisen toimenpidesuunnitelman, jolla varmistetaan yhdessä toimivan johdon kanssa talouden ja asunto-omaisuuden kunnossa pysyminen – ja saavutetaan lopulta taloudellisesti terveempi tilojen käyttöaste.

Tutta Pentinmikko

Kirjoittaja on kuntien omistusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti ja Inspiran apulaisjohtaja.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua aiheesta! (Tutta Pentinmikko, tutta.pentinmikko@inspira.fi, +358 50 3235 370).

1) Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi, Ympäristöministeriön julkaisuja | 2019:5
2) Hiltunen, E. (2008) Käsikirja vuokrataloille. Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Kuntaliitto, Helsinki 2008.

NeuvonantopalvelutNäkökulmatTalous

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 3: Kestävyystavoitteet ohjaavat Joensuussa myös rahoitusta

Kaupungin rahoitussuunnittelu kytkeytyy tiiviisti talouden muuhun suunnitteluun, työtä tehdään pienellä porukalla. Suunnittelua ohjaavat vuoteen 2021 ulottuvan konsernistrategian tavoitteet sekä pidemmän aikavälin investointeja koskeva suunnitelma. 

Suunnittelussa pyritään pitkäjänteisyyteen, työtä tehdään yhdessä eri toimialojen, esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja talonrakennuksen, kanssa.  

– Keskeisiä tavoitteitamme ovat menokasvun sopeuttaminen tulokasvun mahdollistavalle tasolle sekä investointien mitoittaminen kestävälle tasolle. Nämä tavoitteet ohjaavat talouden kokonaissuunnittelua. Konsernistrategiassa on myös laajempia linjauksia, jotka on huomioitava talouden ja rahoituksen suunnittelussa. Esimerkiksi kestävyystavoitteet vaikuttavat investointien toteuttamiseen, mitoitukseen ja resurssien käyttöön, Joensuun kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri kertoo. 

Kestävän talouden periaatteet on kuvattu tarkemmin talousarviossa, joka tuo konsernistrategian linjaukset konkretiaan. 

– Meillä tavoitteet on asetettu niin, että tarkastelemme aina kokonaisvastuita. Tavoitteet koskevat siis sekä omaan taseeseen tehtäviä investointeja että leasingrahoituksella ja vuokrakohteena toteutettavia hankkeita. Kun hankkeita toteutetaan muualle kuin omaan taseeseen, se vaikuttaa omistamisen riskien lisäksi rahoitusriskien hallintaan, kassavirtaan ja jälleenrahoitukseen, Huikuri täsmentää. 

Rahoitussuunnittelun linjaukset on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä varainhankinnan periaatteissa. Dokumentissa on kuvattu, mitä rahoitusinstrumentteja voidaan käyttää, määritelty riskienhallintaa sekä lainojen suojaamisen periaatteita. 

– Pyrkimyksenä on, että talouden ja rahoituksen suunnittelu pohjautuisi pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Pitkäjänteisyys helpottaa toteutusta

Joensuussa investointitaso on ollut korkea, viime vuosina on uudistettu paljon koulu- ja päiväkotiverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa. Investointitasoa pyritään nyt systemaattisesti laskemaan, jotta kokonaisvastuiden kasvu saataisiin pysähtymään. Rahoitussuunnitelma perustuu pidemmän aikavälin arvioon tarvittavista investoinneista. 

– Rahoituksen suunnittelussa pyritään luomaan näkymä tulevaisuuteen ja saamaan investoinneista ja niissä käytettävistä rahoitusmuodoista jo hyvissä ajoin suunnitelmaa, vaikka päätökset tehdäänkin vasta, kun hankkeet alkavat konkretisoitua. Pyrimme varmistamaan sen, että kaikkea ei tehtäisi kaupungin omaan taseeseen eli rahoitusinstrumenttina käytettäisiin muitakin vaihtoehtoja kuin taselainaa. 

Kunkin investoinnin rahoitusmuoto valitaan tapauskohtaisesti, ja harkinnassa huomioidaan arvio palvelutarpeen kehityksestä, rahoituskustannuksista ja kohteen käyttöajasta.  

Huikuri korostaa useaan otteeseen pitkäjänteisyyden merkitystä rahoituksen suunnittelussa. 

– Kuntataloudessa on ollut isoja heilahduksia jo ennen koronaa. Pitkäjänteinen suunnittelu lisää vakautta ja varmuutta ja helpottaa toteutusta. Esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset on nyt jo huomioitava tulevien vuosien suunnittelussa, hän sanoo. 

Suunnittelua ohjaavia linjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Viime vuosina erityisesti korkoriskin hallintaan on kiinnitetty huomiota, kun lainakanta on kasvanut ja investointitarpeita on näkyvissä myös lähitulevaisuudessa. 

– Linjauksissa on huomioitu se, että pystymme pienentämään kasvaneeseen lainakantaan liittyvää riskiä. Myös maturiteettien kestoa on nostettu jonkin verran vastaamaan nykyisiä jälleenrahoitustarpeitamme. Osana päivittäistä toimintaa olemme lisäksi pohtineet, miten voisimme parantaa maksuvalmiuden seurantaa ja siihen liittyviä prosesseja. 

Joensuussa konsernin talouspalveluissa työtä tehdään pienellä porukalla tiiviissä yhteydessä toiminnan suunnittelun kanssa. 

– Meillä on etuna se, että esimerkiksi kaupunginjohtaja ja tilakeskuksen johtaja ovat hyvin perillä kaupungin taloudesta ja heillä on vahva talouden osaaminen. Tapauskohtaisesti hyödynnämme suunnittelussa myös ulkopuolista osaamista. 

Pitkän aikajänteen suunnittelussa tukeudutaan pitkälti Exceliin, lainasalkun hallinnassa käytetään Kuntarahoituksen lainasalkkusovellusta.

Hiilineutraaliustavoite ohjaa myös investointeja

Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä ohjaa vahvasti myös investointeja. 

–Pyrimme tekemään energiatehokkaita tai vähähiilisiä ratkaisuja ja myös miettimään, minkälaisia edullisempia rahoituskanavia voisimme käyttää tällaisten hankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta olemme hyödyntäneet useammassa hankkeessa. Resurssiviisaat teot ovat usein myös taloudellisesti järkeviä, Huikuri painottaa. 

Joensuun tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon vuodesta 2021 eteenpäin. Koronaepidemian myötä tulopohja on kuitenkin heikentynyt, mikä korostaa rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttamisen tarvetta entisestään. 

– Näyttää pahasti siltä, että suunnitellut tasapainotustoimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen, uusia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan, kun valtion kuntatalouden tukitoimien vaikutus päättyy. Uuden konsernistrategian laatimisen yhteydessä valmistellaan pidemmän tähtäimen linjauksia talouden kasvavan epäsuhdan ratkaisemiseksi. Tämä vaikuttaa myös rahoituksen suunnitteluun – minkälaiselle investointitasolle rahoitusta suunnitellaan, mitä hankkeita voidaan toteuttaa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on tietysti myös sote-uudistus. 

Huikuri toivoo, että talouden näkymät selkiytyisivät, jotta pitkän aikavälin suunnittelu olisi tukevammalla pohjalla. 

– Onneksi kevään pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Kuntataloudessa on haasteita riittänyt muutenkin, Huikuri huokaa.


Artikkelisarjan edellisissä osissa organisaationsa rahoitussuunnittelua ovat avanneet valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström sekä Turun rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna.

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 1: Opportunistista toimintaa vai harkittua hajauttamista?

Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa 

Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava 


TalousVarainhankinta