Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Keskuspankit haluavat inflaation kuriin, vaikka kasvun paras terä onkin ehkä jo taittumassa – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

Koronaviruksen omikronvariantti sai teollisuusmaat jälleen kiristämään rajoitustoimiaan. Talous on silti jatkanut kasvuaan, joskin hidastuvasti. Kuluvan vuoden bkt-ennusteita on laskettu, ja kasvu näyttää jaksottuvan arvioitua enemmän vuodelle 2023, pohtii Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa markkinakatsauksessa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää: Kiinan talous on vaikeuksissa, rahapolitiikka kiristyy kautta linjan ja tulenarka geopoliittinen tilanne uhkaa äityä sodaksi Euroopassa.

Viime aikoina talouskeskustelua on hallinnut inflaatio. Yhdysvalloissa ja Euroopassa hintojen nousuvauhti on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.

– Tasaantumista piti tapahtua jo viime vuoden lopulla, varsinkin Euroopassa. Hintatason nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja riski inflaatio-odotusten voimistumisesta uhkaa talouden tasapainoista kehitystä, Vesala arvioi.

Keskuspankkien kelkka kääntyy nopeasti

Pääekonomistin mukaan rahapolitiikka muuttuu nyt vauhdilla. Viime viikkoina keskuspankit ovat kertoneet lopettavansa talouden elvyttämisen selvästi ennakoitua nopeammin.

– Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka kasvun paras terä alkaakin taittua.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan tänä vuonna vähintään kuusi kertaa eli ainakin 1,50 prosenttiyksiköllä. Fedin uskotaan myös supistavan tasettaan vuoden puolivälistä lähtien, mikä kiristäisi rahoitusolosuhteita entisestään. Paine kasvaa myös Euroopassa.

– Euroopan keskuspankin arvellaan aikaistavan netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot mahdollisesti kuluvan vuoden loppupuolella.

Muutos rahapolitiikan suunnassa näkyy jo nousevina markkinakorkoina. Vesalan mukaan koronnostojen vauhtia on kuitenkin vaikea ennakoida: paljon riippuu siitä, miten talouskasvu ja rahoitusmarkkinat reagoivat koronnosto-odotuksiin ja miten keskuspankit suhtautuvat näihin reaktioihin.

– Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.

Pandemian loppulaskua vasta arvuutellaan

Talouden tarjontapuoli jatkaa toipumistaan, ja reaalitaloudessa riittää epävarmuuksia ilman kiristyvää rahapolitiikkaakin.

– Toimitusketjut ovat olleet ajoittain pahasti jumissa, eikä konttiliikenne toimi vieläkään normaalisti, pääekonomisti Vesala luettelee.

Toistaiseksi yritysten koronatuet ovat pitäneet konkurssimäärät ja pankkien luottotappiot poikkeuksellisen matalina, mutta yrityssektorin on hiljalleen alettava tulla toimeen omillaan.

– Samaan aikaan yrityksissä joudutaan miettimään, mitkä liiketoimintaympäristön muutokset jäävät pysyviksi ja miten korona-aikana otetut digiloikat saadaan parhaiten hyödynnettyä, Vesala lisää.

Useimmissa maissa myös julkista taloutta on alettava tasapainottaa massiivisen koronaelvytyksen jälkeen. Silti yhteiskuntien perustoiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, voivat yhä vaatia erityistä tukea.

– Kansanterveyteen ja ihmisten työkykyyn aiheutuneita ruhjeita parannellaan vielä pitkään. Pandemian loppulasku nähdään ehkä vasta vuosien päästä. Se, miten hyvin jälkihoidossa onnistutaan, voi vaikuttaa jopa eri maiden kilpailukykyyn.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Näkökulma: Rahapolitiikan suunta muuttuu nyt nopeasti

Vaikka kumpikaan ei tehnyt merkittäviä uusia päätöksiä, markkinat ovat puheista ja muista eleistä tulkinneet, että rahapolitiikan näkymä on oleellisesti muuttumassa. Rahatalouden arvellaan nyt kiristyvän huomattavasti nopeammin kuin vielä pari kuukautta sitten näytti.

Rahoitusmarkkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää jo taloutta

Viime aikoina rahapolitiikkanäkymän muutos on nostanut markkinakorkoja selvästi. Tämä markkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää taloutta jo ennen kuin keskuspankit ovat varsinaisesti puuttuneet peliin. Rahoitusolosuhteiden omaehtoinen kiristyminen tarjoaa keskuspankeille tärkeää palautetta siitä, miten reaalitalous reagoi korkotason nousuun. Mikäli markkinakorkojen nousu puree vahvasta kysynnästä johtuvaan inflaatioon, keskuspankit saattavat välttyä rajuilta kiristystoimilta.

Markkinoiden reaktiot ja niiden takaisinkytkentä keskuspankkien päätöksiin tekee koronnostojen nopeuden ennakoinnista hyvin vaikeaa. Tämä on erityisen totta nyt, kun keskuspankkien viestinnässä on lyhyessä ajassa tapahtunut huomattavan suuria muutoksia ja markkinaliikkeet ovat olleet voimakkaita.


Graafi valtioiden 10-vuotisten lainakorkojen kehityksestä.


Keskuspankkien hapuilu hermostuttaa markkinoita

Koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan häiriön talouden toimitusketjuihin, kuluttajien käyttäytymiseen sekä työmarkkinoiden toimintaan. On vielä hankala arvioida, mitkä muutokset ovat pysyviä ja mitkä ohimeneviä. Inflaation voimakas kiihtyminen nähtiin pitkään luonnollisena ja jopa odotettuna seurauksena koronan aiheuttamista häiriöistä. Nyt keskuspankkien sisällä on selvästi kasvanut pelko, että itseään ruokkiva hintojen nousu voi olla käynnistymässä ja rahapolitiikka jo pahasti myöhässä inflaation taltuttamisessa.

Huoli on erityisen suuri Yhdysvalloissa, jossa työvoimapula on pahentunut ja palkkojen nousu kiihtynyt. Euroopassa inflaation tasohyppäys on yhä selittynyt pääosin energian kallistumisella. Palkkojen ja palvelujen hintojen kehitys on toistaiseksi pysynyt suhteellisen maltillisena. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan euroalueen inflaation olisi kuitenkin pitänyt ohittaa huippunsa jo loppusyksystä. Näin ei ole tapahtunut, vaan vuosi-inflaation kiihtyminen jatkui myös tammikuussa.

EKP:n torstaisessa lehdistötilaisuudessa kävi selväksi, että myös keskuspankki on nyt hintadynamiikan luonteesta ymmällään. Oletettavasti EKP:n ja muiden keskuspankkien sisällä on myös tavallista enemmän erimielisyyttä inflaatioriskien vakavuudesta. Keskuspankkien hapuileva punninta inflaationäkymään vaikuttavista tekijöistä lienee yksi keskeinen syy markkinoiden hermoiluun: politiikkavirheiden mahdollisuus on nyt poikkeuksellisen suuri.

Inflaation torjunnan nousu ykkösprioriteetiksi on suhdanneriski

Riskimarkkinoiden kannalta huolestuttavinta lienee, että inflaatiokierteen torjunta on noussut selvästi keskuspankkien ykkösprioriteetiksi. Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka suhdannenäkymä ottaisikin siipeensä. Markkinat odottavat Yhdysvaltain keskuspankin nostavan tänä vuonna korkoja vähintään viisi–kuusi kertaa eli yhteensä 1,25–1,50 prosenttiyksiköllä. EKP:n puolestaan arvellaan aikaistavan arvopaperien netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot jo kuluvan vuoden lopulla. Keskuspankit joutuvat aiemman viivyttelynsä vuoksi kiiruhtamaan tekemättä jääneitä säätötoimia. Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä uudelleen pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.


Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Näppäilyvirheestä digipalveluiden syvään päätyyn – kesätöistä Kuntarahoitukseen jäänyt Samuel rohkaisee luottamaan omiin vahvuuksiin

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Samuel Sainio, 29 vuotta. Valmistuin viime keväänä projektijohtamisen tradenomiksi, ja nyt työskentelen Kuntarahoituksen Asiakassuhteet-yksikössä digitaalisten palveluiden parissa.”

Miten päädyit Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Tämä onkin hauska juttu. Hain Kuntarahoitukseen kesätöihin rahoitusneuvojaksi. Kun haku oli umpeutunut, minulle soitettiin, että en tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mutta minut pyydettiin haastatteluun toiseen pestiin liittyen. Olin siis itse vahingossa hakenut tehtävää, johon minulla ei ollut vaadittavaa kokemusta. Hakemukseni oli kuitenkin käyty huolellisesti läpi ja Kuntarahoituksessa nähtiin, että sopisin toiseen tehtävään, siihen, jota minun oli tarkoituskin hakea. Tämä hoidettiin meillä tosi ammattimaisesti. Ihmisille sattuu virheitä, mutta osaamiseni huomattiin ja osattiin yhdistää toiseen avoimeen tehtävään.”

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?

”Työskentelen asiakassuhteeseen liittyvien asioiden parissa. Asiakkaillamme on käytössä digitaalisia palveluita, joihin kuuluu lainasalkku-, talousennuste-, kassaennuste- ja sijoitussalkkusovellukset. Jos asiakkaalla tulee näiden sovellusten käyttöönoton tai käytön kanssa joitakin ongelmia, he kontaktoivat meidät. Meidän tiimimme vastaa näihin tukipyyntöihin. Olen perehtynyt erityisesti laina- ja sijoitussalkkusovelluksiin. Lisäksi olen mukana erilaisissa digipalveluiden projekteissa.”

Miten päädyit jäämään Kuntarahoitukseen kesätyöpestin jälkeen?

”Kesätöiden loppupuolella minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa Kuntarahoituksessa. Työnkuvaani laajennettiin ja sain asiakasneuvontatyön rinnalle uusia projekteja. Nyt olen mukana digitaalisiin palveluihin liittyvissä projekteissa sekä rahoituspalveluiden kuntatodistuskaupassa.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?

”Olen aina ollut kiinnostunut järjestelmistä, sovelluksista ja peleistä. Olen tykännyt räplätä niitä ja selvittää, miten ne toimivat. On ollut kiinnostavaa tulla uuteen paikkaan ja tutustua ihan uuteen alustaan. Olen päässyt opettelemaan sen käyttöä ja perehtymään kaikkiin erilaisiin ominaisuuksiin. Tuntuu, että on tavallaan vahvuuskin, kun ei ole koskaan käyttänyt mitään vastaavaa, ja pääsee kokeilemaan ja kehittämään sovelluksia ihan puhtaalta pöydältä.”

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Juuri viime viikonloppuna sanoin yhdelle kauppatieteitä opiskelevalle kaverilleni, että hänen pitäisi hakea Kuntarahoitukseen töihin. Täällä on tosi nykyaikainen asenne töiden tekemiseen. Moniin asioihin voi itse vaikuttaa ja talossa on hyvä ilmapiiri – on ollut helppo sopeutua ja viihtyä. Lähimmät työkaveritkin ovat vain joitakin vuosia minua vanhempia. Meillä voi itse suunnitella omia töitä ja hybridimallin ansiosta töitä voi tehdä myös etänä. Tämä vaikuttaa omaan arkeeni Hyvinkäällä paljon.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?

”Ei pidä pelätä sitä, että ei ole aiempaa kokemusta tai vuosien opintoja finanssialalta. Minullakin oli työkokemusta ainoastaan yhden kesän ajalta pankin kassapalveluista. Opiskellessa en valinnut juurikaan rahoituksen kursseja, vaan digitaalinen puoli kiinnosti enemmän. Kannattaa hakea omilla vahvuuksilla ja luottaa niihin.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Asiantuntijatehtävät digitaalisten palvelujemme parissa kiinnostavat. Haluaisin tuntea lainasalkkusovelluksen läpikotaisin ja osata aina ohjeistaa asiakkaan kirjallisesti eteenpäin. Kun tuntee sovelluksen hyvin, on sitä lopulta myös helppo myydä. Kehittämistehtävät ovat myös lähellä sydäntäni: sovelluksen pitäisi aina olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja asiakaslähtöinen, ja sitä pitäisi osata käyttää ilman aiempaa kokemusta.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

KuntarahoitusMeillä töissä

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Talouden vahvaa perustrendiä varjostaa liuta riskitekijöitä – saavatko keskuspankit inflaation kuriin? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.

– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.

Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.

Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.

– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.

Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti

Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.

– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.

Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.

Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.

– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.

Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä

Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.

– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.

Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.

– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.

– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, tammikuu 2022Lataa

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Riskienhallinta vaatii epäsuotuisten tilanteiden pohtimista

– Kiinnostuin Kuntarahoituksesta, sillä olemme Euroopan keskuspankin alainen luottolaitos. Vaikka henkilöstömäärämme ei ole kovin suuri, vaatii EKP:n alaisuus sen, että pääomien ja likviditeetin hallinta ja niihin liittyvät suunnitelmat ja raportointivaatimukset ovat samalla tasolla kuin muillakin EKP:n pankeille, Antti kertoo.

Antin tausta on akateemisessa maailmassa, jossa hän on toiminut kansantaloustieteiden tutkijana vuoteen 2009 saakka. Väitöskirjan julkaisun jälkeen hän päätti poiketa akateemiselta uralta yritysmaailmaan. Nokia- ja Microsoft-vuosien jälkeen Antti teki kuitenkin paluun finanssialalle vuonna 2016, ja vuonna 2017 ovet aukesivat Kuntarahoitukselle.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat suomalaiset kunnat ja yleishyödylliset asuntotoimijat. Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisulla rahoitetaan yhteiskunnallisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä kohteita, kuten julkiseen liikenteen hankkeita ja kestävää rakentamista.

– Vaikka asiakaskunta on suomalainen, varainhankinta ja riskienhallinta ovat kansainvälisiä. Tekeminen on kansainvälisempää kuin uskoisikaan, Antti kertoo.

Tiivis ja kunnianhimoinen työyhteisö

Kuntarahoituksen toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, jossa työskentelee noin 170 henkilöä, mikä tekee Kuntarahoituksesta verrattain pienen toimijan. Antti näkee kuitenkin suhteellisen pienen ja matalan organisaation positiivisena asiana.

– Firman sisällä on helppo luoda verkostoja, kun istumme kaikki samassa toimistossa. Täällä voit helposti törmätä johtoryhmän jäseniin ja pääekonomistiin käytävillä ja kahvikoneen äärellä. Teemme töitä kunnianhimoisesti pienellä porukalla, Antti kertoo.

Pienen organisaation etu on myös se, että tehtävänkuvat ovat laajoja ja oman työnjäljen pääsee jättämään monenlaisiin projekteihin.

– Pidän siitä, että pääsen laaja-alaisesti miettimään pankkibisnestä sekä asiakasrahoituksen että varainhankinnan näkökulmasta. Välillä on myös kiva miettiä, miten makrotalouden asiat vaikuttavat meidän liiketoimintaamme, Antti kertoo.

Antti on myös tyytyväinen siihen, että sisäiseen urakehitykseen on panostettu vuosi vuodelta enemmän.

– Aina urakehitys ja vaativampi työtehtävä ei vaadi tehtävänvaihtoa, vaan meillä on käytössä eri vaativuustasot. Kun vaativuustasoani korotettiin, sain laajemman asiantuntijatehtävän ja sitä kautta enemmän vastuuta.

Riskienhallinta on varautumista tulevaan

Työ riskienhallinnassa on varautumista epäsuotuisiin tilanteisiin ja katse pidetään vahvasti tulevaisuudessa. Kuntarahoituksella riskienhallinnan tehtävät on jaettu eri vastuualueisiin, joista kannattavuus ja vakavaraisuus laskeutuvat Antin tontille.

– Työhöni kuuluu pääomien hallinnan suunnittelua sekä raporttien ja ennusteiden tekemistä, joihin kirjoitan myös pidempiä narratiiveja. Tutkijakoulutuksessa tekstin tuottamista englanniksi opeteltiin paljon, mistä on ollut todella paljon hyötyä nykyisessä työssäni.

Riskienhallinnassa tehdään tulevaisuuden ennusteita. Toiminnalla pyritään varmistamaan se, että vaikka tapahtuisi epäsuotuisa skenaario, toimintaa ja asiakkaiden rahoittamista pystytään jatkamaan.

– Syksyisin meitä työllistävät erityisesti budjetointi sekä vuotuisen elvytyssuunnitelman päivitys – se vaaditaan kaikilta EKP:n alaisuudessa toimivilta pankeilta. Suunnitelma tehdään niiden kaikista epäsuotuisimpien tilanteiden varalle.

Rima nousi EKP:n valvonnan alaisuudessa

Vuonna 2017 Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvonnan alaisuuteen, minkä myötä Kuntarahoituksessa tehtiin kunnianhimoisia järjestelmähankkeita, kuten yhteinen tietovarasto, tasehallintajärjestelmä ja viranomaisraportoinnin järjestelmä.

– Raportoinnissa rima nousi selkeästi EKP:n myötä. Raportointikielikin vaihtui englanniksi, kun raportteja alettiin lähettää EKP:lle Frankfurtiin. Meidän raporttimme ovat isojen pankkien dokumenttien seassa, mikä nostaa rimaa entisestään. Haluamme yltää samalle tasolle.

EKP:n alaisuus on tuonut työhön myös huippuhetkiä, kuten matkat samoihin tilaisuuksiin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien työntekijöiden kanssa.

– On se konkarillekin edelleen iso juttu, kun pääse EKP:n pankkivalvojien kanssa samoihin tapaamisiin kuulemaan, mitä he ajattelevat koko Euroopan pankkisektorista. Hienoja hetkiä on ollut myös se, kun olen päässyt käymään Frankfurtissa tilaisuudessa, jossa ohjeistetaan esimerkiksi elvytyssuunnitelmaa, Antti toteaa.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!  

Töihin meille

Monien muutoksien Muonio

Miten Muonion kunnalla menee?

”Oikeastaan aika hyvin. Muoniossa on viime vuodet ollut tekemisen meininki, monia isoja uudistuksia ja hankkeita on ajettu läpi. Nyt keskitytään niiden toimeenpanoon ja tulevien uudistuksien valmisteluun. Itsekin välillä hätkähdän, kuinka paljon viime vuosina on tapahtunut.”

Mitä uutta Muoniossa tapahtuu?

”Kunnassa on tehty iso organisaatiouudistus, joka astui voimaan elokuussa. Elinkeinotoimi ja tekninen osasto yhdistettiin, samalla uusittiin kunnan hallintosääntö. Viranhaltijoilla on nyt enemmän toimivaltaa muun muassa henkilöstövalinnoissa, kaikki rekrytoinnit eivät käy lautakuntien, hallituksen tai valtuuston läpi. Kynään tuli niin sanotusti lisää virtaa.

Iso juttu oli myös THL:n kunniamaininta, jonka Muonio sai marraskuussa ansiokkaasta työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kiitosta tuli etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Tämä oli meille hieno kunnianosoitus, nuorisotyöhön on satsattu pitkään.”

Saitte viime vuonna päätökseen kunnan työkulttuuria uudistavan HYPPY-hankkeen. Kertoisitko hankkeesta ja sen tuloksista?

”HYPPY-hanke sai alkunsa syksyllä 2019, kun organisaatiouudistusta alettiin pohtia. Silloin nähtiin, että uusi organisaatio vaatii myös uudenlaista työkulttuuria. Työsuojelurahaston rahoittamalla hankkeella haluttiin tukea kunnan työntekijöiden hyvinvointia ja tehdä johtamisesta kuntaorganisaatiossa valmentavaa ja osallistavaa.

HYPPY-hankkeessa esimiehet valitsivat oman työyhteisönsä kanssa kehittämiskohteen, jota he edistivät hankkeen aikana. Parantamisen varaa löydettiin esimerkiksi palaverikäytännöistä, työvuorolistoista ja työn suunnittelusta. Palautekyselyssä 78 prosenttia vastaajista sanoi, että tiimeissä on asetettu yhteinen kehittämistavoite, ja 93 prosenttia kunnan työntekijöistä kertoi osallistuneensa työyhteisön yhteisiin keskusteluihin. Seuraavaksi uusia, parempia käytäntöjä tuodaan osaksi koko organisaation toimintaa. Hanke oli hyvä alku, mutta työn pitää jatkua. Kunta on työnantajana niin iso ja tiimit niin erilaisia, ettei kulttuurin muutos tapahdu yhdessä yössä.”


Muonion kunnan vs. hallintojohtaja Matti Pinola kävelee Tornion-Muonionjoen jäällä maanantaina 20. päivänä joulukuuta 2021. Taustalla Muonion kirkko ja kunnan keskustaajama kuvattuna taivaanrannassa kajastavaa aurinkoa vasten.
Muonio sai marraskuussa THL:n kunniamaininnan ansiokkaasta työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kunniamainintoja jaettiin kaksi, joista toisen sai Espoo.


Mikä on mielestäsi Muonion suurin vahvuus?

”Alkuun on sanottava nämä perinteiset: luonto, onnellisuus, maailman puhtain ilma. Niillä pääsee jo pitkälle. Mutta näiden lisäksi Muonio on todella yhteisöllinen paikka. Kohtuullisen pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa, ja naapurista pidetään huolta. Olen itsekin pienen kunnan kasvatti, ja täältä oli helppo löytää oma paikkansa – vaikka maisemat ovatkin vähän erilaisia kuin Merijärvellä, Oulun korkeuksilla.”

Entä mitä muuttaisit Muoniosta?

”Valoa voisi toki olla enemmän, ainakin näin kaamoksen aikaan. Mutta tasataan sitten kesällä. Vakavasti ottaen haluaisin tuoda kuntaan lisää kokeilevaa kulttuuria. Monia muutoksia on saatu läpi, mutta paljon on varmasti vielä edessä.”

Miltä kunnan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Ennustaminen on vaikea laji, mutta näen Muonion tulevaisuuden valoisana – kunhan muistamme olla aktiivisia alueella ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Paljon on kiinni myös valtakunnallisista päätöksistä ja siitä, mihin suuntaan koko maa menee. Toivon, että päättäjät muistavat alueiden erilaisuuden: se mikä sopii Helsinkiin, ei välttämättä sovi tänne Tunturi-Lappiin.”


Muonion kunnan vs. hallintojohtaja Matti Pinola avaa kunnanviraston oven hymyillen maanantaina 20. päivänä joulukuuta 2021.
Muoniossa on viime aikoina panostettu johtamiseen ja työkulttuuriin. Työsuojelurahaston rahoittamassa HYPPY-hankkeessa kunnan työntekijät osallistuivat työyhteisön kehittämiseen.


Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Kunta-ala kiinnosti jo nuorena, ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Merijärven kunnan kansliassa. Myöhemmin, kun muutin Rovaniemelle opiskelemaan, tein siivoushommia opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen 2017 tulin Muonioon sijaistamaan hallintojohtajaa, ja sille tielle jäin. Parin kuukauden viransijaisuus vähän venähti, ja olen toiminut välissä myös hallintosuunnittelijana sekä hallinto- ja henkilöstösuunnittelijana. Syksyn organisaatiouudistuksessa titteli muuttui henkilöstöpäälliköksi, ja lokakuusta eteenpäin olen taas sijaistanut hallintojohtajaa.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Yksi syksyn suosikkisarjoista oli Ylen Politiikka-Suomi, joka kuvasi todella hyvin suomalaista politiikkaa, sen historiaa ja nykypäivää. Raadollinen laji. Viime aikoina olen katsonut myös Pahan väri -draamasarjaa. Sarja on sekoitus faktaa ja fiktiota, ja se kertoo kolmesta suomalaisesta sarjamurhaajasta. Aluksi mietin, miten tällainen yhdistelmä voi toimia, mutta sarja on kieltämättä vienyt mukanaan.”

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Helena (Vuopionperä-Kovanen) heitti viimeksi pallon kotiseudulle, ja minä taidan tehdä samoin. Olen tuntenut Merijärven kunnanjohtajan Kari Jokelan pitkään, ja olisi mielenkiintoista kuulla syntymäkunnan kuulumisia. Toki niitä tulee muutenkin seurattua, mutta kaikkea en varmasti tiedä.”


MATTI PINOLA
Työ: vs. hallintojohtaja, Muonion kunta
Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri, Lapin yliopisto
Syntynyt: 1990
Kotoisin: Merijärveltä
Asuu: Muoniossa


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Otto Ponto

Kunta-/aluevaikuttaja

Sekasin-chat kuuntelee nuoria myös jouluna

Sekasin-chatissa nuori voi keskustella anonyymisti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä monista eri järjestöistä tulevien vapaaehtoisten kanssa. Diagnoosia tai lähetettä ei tarvita: oma tunne keskustelun tarpeesta riittää.

Sekasin-chat sai alkunsa vuonna 2016 osana Ylen samannimistä mielenterveyskampanjaa ja tv-sarjaa. Chat avattiin ensin tilapäisesti, mutta yhteydenottojen määrä kasvoi nopeasti. Tarve pysyvämmälle palvelulle oli ilmeinen, joten toiminta jatkui.

Chattia tuottaa ja ylläpitää useiden toimijoiden muodostama, alkuvuodesta 2021 perustettu Sekasin Kollektiivi. Kollektiivin toimintaa koordinoivat pääasiassa MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-lapsikylä.

Korona on koetellut nuorten jaksamista

Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappanan mukaan useimmat chat-keskustelut lähtevät liikkeelle nuorten pahasta olosta. Monet nuoret kertovat ahdistuksesta, masennuksesta, peloista, tai vain epämääräisestä pahan olon tunteesta. Noin joka kymmenes keskustelu liittyy itsetuhoisiin ajatuksiin, tunteisiin tai tekoihin.

Vuonna 2020 Sekasin-chattiin otettiin yhteyttä ennätykselliset 170 000 kertaa. Päivittäisten yhteydenottojen määrä liikkuu 400:n ja 700:n välillä, mutta kaikki keskusteluapua kaipaavat eivät valitettavasti pääse läpi. Erityisen kiireistä on alkuvuodesta sekä syksyllä koulujen alkaessa, mutta hiljaisia kausia Sekasin-chatilla ei käytännössä ole: paha olo on yhtä yleistä keskikesällä kuin syystalven pimeydessäkin.

– Viimeisten kahden vuoden aikana arjessa selviytymiseen liittyvät kysymykset ovat korostuneet: työt, opiskelu, ihmissuhteet, Raappana kertoo. – Korona-aikana moni nuori on joutunut olosuhteiden pakosta muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse. Myös ennestään mielenterveyshaasteista kärsineet nuoret ovat kokeneet suurta kuormitusta: osa pärjäsi helpommin ennen poikkeusajan alkua, mutta nykytilanne käy heidän voimilleen.

Raappanan mukaan useimmat aikuiset pystyvät suhteuttamaan poikkeusajan koettelemukset elämänkokemuksen tuoman perspektiivin avulla. Nuorille näköalan löytäminen poikkeusajan yli on haastavampaa. Monien usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella.

– Moni nuori on joutunut elämään valtaosan opinnoistaan etäkoulun, epävarmuuden ja sulkutilojen ristipaineessa. Nuoruus on aikaa, jolloin ihmisen identiteetti muovautuu ja kehittyy. Nyt tavallinen arki on vaihtunut usean nuoren mielessä huoliin siitä, valmistuuko hän ajoissa tai kuinka kaverisuhteet kestävät sosiaalisen kontaktin puutteessa.

Matalan kynnyksen keskustelukanavia tarvitaan

Mielenterveystyö tarvitsee matalan kynnyksen kanavia, Raappana kertoo. Monelle pahasta olosta kärsivälle ensimmäinen yhteydenotto on hyvin vaikeaa.

– Ihmisestä ei useimmiten näe, onko hän ahdistunut tai henkisesti uuvuksissa. Siksi myös oman voinnin ottaminen puheeksi voi olla nuorille vaikeaa, Raappana kuvailee. – Sekasin-chatin tarkoitus on tehdä keskustelu mahdollisimman helpoksi: nuori voi kertoa tilanteestaan anonyymisti ja luottamuksellisesti sillä hetkellä, kun on siihen itse valmis.

Sekasin-chat toimii vuoden ympäri ja pitää linjansa auki normaaliin tapaan myös jouluna. Monille chattiin yhteyttä ottaville joulu tarjoaa tervetulleen hengähdystauon, mutta toisille se tuo uusia paineita. Miten pärjätä stressaavan juhlakauden yli? Uskaltaako isovanhempia tai muita riskiryhmään kuuluvia läheisiä tavata kasvotusten?

Raappana haluaa valaa uskoa siihen, että jokainen saa viettää itsensä näköistä joulua.

– Sekin on sallittua, jos haluat unohtaa suorituspaineet, istua kotisohvalla verkkareissa ja syödä maksalaatikkoa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viettää pyhiä: hyvä joulu on se, joka tuntuu itsestä hyvältä.


Lahjoitukset mahdollistavat Sekasin-chatin toiminnan ja kehittämisen. Lahjoituksia voi tehdä mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivujen kautta tai osana Pidä huolta -kampanjaa. Myös kaikki Spotify-suoratoistokorvaukset kampanjan versioimasta Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleesta ja sen musiikkivideon YouTube-katselukerroista menevät toiminnan tukemiseen.

Sekasin-chat on avoinna 12–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Mia Järvisalo

KuntarahoitusVastuullisuus