Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Näkökulma: Talous kyllä sopeutuu, mutta Euroopan umpiperäksi Suomen ei kannata jäädä

Viime viikkoina julkaistujen talousennusteiden perusviesti on varsin yhdenmukainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Suomen taloudellekin tuntuva kolaus, mutta taantumaa ei ole näköpiirissä. Viimeksi valtiovarainministeriö arvioi, että sota puolittaa kuluvan vuoden talouskasvun 1,5 prosenttiin.

Bkt-kehityksen osalta vauriot ovat siis jäämässä sangen pieniksi. Ainakin ne ovat aivan mitättömiä verrattuna hävitykseen, jota Ukrainassa joudutaan kokemaan. Maltillisiin kasvuvaikutuksiin lienee pari keskeistä selitystä: ensinnäkin, Venäjän vientimarkkinoiden merkitys Suomelle on vuoden 2014 jälkeen huomattavasti pienentynyt. Toiseksi suhdanteen perusvire on vahva ja työllisyystilanne parempi kuin vuosikymmeniin.

Vaikka lähiaikojen suhdannekuva ei Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kovin pahasti järkkyisikään, voi kriisillä silti olla merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia talouden suorituskykyyn. Maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistaminen sekä tarve auttaa sotaa pakenevia kiihdyttävät julkisten menojen kasvua. Lisäpanostukset vaikuttavat julkisen talouden rahoitusasemaan miljardiluokassa, mikä oleellisesti kaventaa talouspolitiikan muuta liikkumavaraa.

Samaan aikaan menoleikkauksia ja rakenneuudistuksia pelätään, koska ne vaativat jostain luopumista. Talouden sopeutumiskykyä kuitenkin helposti aliarvioidaan. Koronakriisissäkin saimme huomata, että yritykset ja kuluttajat löytävät nopeasti vaihtoehtoisia toimintatapoja. Bkt:n koronakuoppa jäi lopulta huomattavasti pelättyä matalammaksi. Sama lienee totta rakenneuudistusten osalta. Ehkä kriisien karaisemina opimme hiljalleen luottamaan siihen, että sopeutumiskykyä kyllä tarvittaessa löytyy.

”Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Tämä sillanrakennus on nyt käynyt mahdottomaksi.”

Julkisen talouden haasteitakin merkittävämpää voi olla muutos maamme talousmaantieteellisessä asemassa. Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Venäjän julman sotapolitiikan seurauksena tämä sillanrakennus on käynyt mahdottomaksi. Solmukohta on muuttumassa umpiperäksi.

Huoltosuhteen nousun ja ohenevien osaamisresurssien vuoksi hyvinvointimme nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän kykyymme houkutella ulkomaista työvoimaa ja investointeja. Ukrainan kriisi seurannaisvaikutuksineen tuskin ainakaan parantaa Suomen kilpailuasemaa. Emme sitä paitsi ole tarpeinemme yksin. Demografinen vastatuuli pyyhkäisee tulevina vuosikymmeninä lähes kaikkien kehittyneiden maiden yli ja kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy.

Suurvaltapolitiikan muutoksille emme mitään mahda, mutta niiden vaikutuksia voimme yrittää lievittää. On hyväksyttävä, että myös turvallisuuspolitiikasta on tulossa talouteenkin vaikuttava argumentti. Kansalaisten turvallisuus ja mielenrauha ovat tietysti tärkeintä, mutta eipä meillä taida taloudenkaan näkökulmasta olla muuta vaihtoehtoa kuin hakea Naton jäsenyyttä. Muuten yritykset ja koulutettu työvoima voivat alkaa sopeutua kohonneeseen maariskiin sijoittumalla toisaalle.

P.S. Globalisaation ottaessa taka-askelia Euroopan unioni on Suomelle entistäkin tärkeämpi viiteryhmä. Parikymmentä vuotta sitten oli tapana sanoa, että vahva EU on pienen maan etu. Ehkäpä moinen ajattelu tulee vielä joskus uudelleen muotiin?

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 25.4.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen kulttuuri yksissä kansissa

Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.

– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.

Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.

– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa isolla otsikko: "Johtaminen ja työyhteisössä toimiminen".


Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää

Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.

– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.

Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.

– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa kuvakollaasi kuntarahoituslaisista.


Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.

– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.

Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.

– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.

Tutustu Kuntarahoituksen kulttuurikirjaan täällä! (linkki)

KuntarahoitusMeillä töissä

Suhdannekuva on ottanut kolauksen, mutta globaali taantuma ei näytä todennäköiseltä – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

Venäjän hyökkäys on ajanut maailmantalouden ahdinkoon. Häiriöt maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa nostavat hyödykkeiden hintoja ja nakertavat kotitalouksien ostovoimaa. Epävarmuus syö talousluottamusta kautta linjan. Maailmantalouden suhdannenäkymä on ottanut kolauksen, mutta taantuma ei vielä näytä todennäköiseltä, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön huhtikuun markkinakatsauksessa.

– Venäjän osoittamien julmuuksien vuoksi Eurooppakin tulee todennäköisesti pysäyttämään Venäjän kanssa käymänsä energiakaupan. Tämän välttämättömyyden seurauksena taantumariskit Euroopassa kasvavat.

Stagflaation uhka syö keskuspankkien liikkumavaraa

Länsimaissa hinnat ovat nousseet odotuksia nopeammin jo huomattavan pitkään. Korkotaso on noussut merkittävästi, ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän poikkeuksellisen ripeästi. Hintavakauden turvaaminen on nyt keskuspankkien ehdoton prioriteetti, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on jo aloittanut koronnostot ja ennakoi nostavansa ohjauskorkoa kuluvan vuoden aikana vielä kuusi kertaa. Euroopan keskuspankki saattaa myös aloittaa koronnostot vuoden jälkipuoliskolla.

Kun hinnat nousevat ja talouskasvu laantuu, kasvaa myös stagflaation uhka. Talouden ohjauksen kannalta kehitys on ongelmallinen.

– Inflaatiota on hankala hillitä hidastamatta kasvua lisää. Kasvua taas on vaikea elvyttää lisäämättä samalla hintapaineita, Vesala selventää.

Rahapolitiikan kiristysvauhti riippuu lopulta siitä, kuinka paljon sota vaikuttaa talouteen.

– Jos konflikti laajenee tai energiakauppa Venäjän ja Euroopan välillä pysähtyy, hidastuu myös korkojen nousu.

Suomen talous suuntaa kriisiin koronaa paremmista lähtökohdista

Sota Ukrainassa vaikuttaa laajasti myös Suomen talouteen. Kauppa Venäjän kanssa tyrehtyy, hintojen nousu nakertaa kotitalouksien ostovoimaa ja epävarmuus syö yritysten investointihaluja. Moni tekijä kuitenkin pehmentää sodan välittömiä vaikutuksia.

– Koronapandemia iski laskevaan talouteen, mutta uuteen kriisiin mennään hyvin vahvasta suhdannevaiheesta. Työllisyydessä tilannekuva on parempi kuin kenties vuosikymmeniin. Hintojen nousu on kotitalouksille ongelma, mutta heikoimmassa asemassa olevia tukee sosiaalietuuksien indeksisuoja. Keski- ja hyvätuloisille puolestaan on kertynyt korona-ajalta ylimääräisiä säästöjä, pääekonomisti Vesala luettelee.

Julkistaloudessa kriisi iskee ensimmäisenä valtiontalouteen, mutta epävarmuus kasvaa myös kunnissa. Kustannusten nousu lisää kuntien menopaineita ja vaikeuttaa investointien läpivientiä. Myös sotaa pakenevien auttaminen on kunnille mittava haaste.

– Onneksi kuntataloudessa on takana kaksi normaalia vahvempaa vuotta. Valtio myös jälleen kantanee päävastuun kriisiin varautumisesta, Vesala arvioi.

Kiristynyt turvallisuustilanne vaatii lisäpanostuksia puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla valtion on varauduttava ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vaikutuksiin. Paisuvat menotarpeet ovat välillinen riski myös kuntien valtionrahoitukselle.

– Suomen geopoliittinen asema on myös muuttumassa eikä kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista ainakaan helpotu. Kansainvälisiin vetovoimatekijöihin on kaupunkiseuduillamme oletettavasti panostettava lisää, Vesala lisää.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen

Miten Merijärven kunnalla menee, kunnanjohtaja Kari Jokela?

”Ihan kivasti, kiitos kysymästä. Laadimme parhaillaan tilinpäätöstä muiden kuntien tapaan. Mennyt vuosi näyttää pientä ylijäämää – ei montaa tonnia mutta kuitenkin. Merijärvellä on panostettu viime aikoina kunnan palveluihin, se työ on pian maalissa. Päiväkoti valmistui puolitoista vuotta sitten, ja kohta rakennetaan uutta vanhusten palvelutaloa.”

Mitä uutta Merijärvellä tapahtuu?

”Uusi palvelutalo on meidän mittakaavassamme todella iso hanke ja siinä mielessä kunnan suurin uutinen. Vajaan kolmen miljoonan euron investointi saattaa olla jopa kunnan historian suurin – melkoinen ponnistus siis. Suunnittelu on jo pitkälti tehty. Kauha isketään maahan, kunhan lumet sulavat, ja valmista on määrä tulla noin vuoden päästä.”

Mikä on kunnan suurin vahvuus?

”Olemme pieni kunta, meitä merijärvisiä on aika lailla 1 100. Se on toisaalta haaste, mutta myös suuri voimavara. Täällä on oma yhteisönsä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Se näkyy myös päätöksenteossa: kaikki tekevät työtä kunnan parhaaksi, ja puoluepolitiikka tulee väliin harvoin.”

Entä mitä muuttaisit Merijärvestä?

”Kaikki kunnathan haluavat lisää asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja – se on selvä. Näin kuntapäättäjänä voisin kuitenkin toivoa Merijärvelle lisää avoimuutta, ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin asioihin. Se ei tule aina itsellenikään luonnostaan, tällainen keski-ikäinen ’änkyrä’ kun olen.”

Mistä Merijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

”Pikkukuntiin yhdistetään aika-ajoin eräänlainen ’takapajulan’ leima. Ajatellaan, että pienillä resursseilla ei pysy menossa mukana. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa: Merijärvi kehittää alueen työllisyyttä, markkinointia ja liikennettä siinä missä muutkin naapurikunnat. Satsasimme alueen kunnista ensimmäisenä valokuituun. Merijärvellä se tuli joka kotiin, kun naapurit vasta miettivät, vedetäänkö kaapeleita. Päätös palkittiin, kun korona laittoi koulut säppiin ja mobiiliverkot ruuhkautuivat.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Ensimmäinen kesätyö taisi vierähtää pankin rakennustyömaalla, nyin nauloja laudoista. Sittemmin opintojen jälkeen tie vei kuntapuolelle. Olin mukana kylähankkeessa naapurikaupunki-Oulaisissa. Ideoimme Oulaisten kyliin uusia tapahtumia ja toimintaa, tavoitteena oli saada lisää asukkaita ja uutta eloa. Sieltä siirryin yrityshankkeeseen Vihannin kuntaan, joka on nykyisin osa Raahea. Vihannista vaihdoin yritysasiantuntijaksi Veteliin, josta siirryin Merijärvelle kunnansihteerin tehtäviin. Ja sille tielle jäin: kunnansihteerin virka vaihtui kunnanjohtajan pestiin, jossa onkin vierähtänyt jo 11 vuotta.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Lukeminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle, mutta Mika Waltarin romaanit ja hänen kykynsä kuvata tiettyä ajanjaksoa ja ympäristöä on aina kiinnostanut. Viime aikoina olenkin paneutunut todelliseen klassikkoon, Sinuhe Egyptiläiseen. Sitä voin kyllä suositella muillekin.

TV-sarjoista kannattaa katsoa Ylen viime vuonna julkaistu Sisäilma, joka kuvaa työvoimatoimiston arkea tulospaineiden alla. Työllisyyden kuntakokeilussa on tullut juteltua työllisyyspuolen ihmisten kanssa, ja sarja on putkahtanut ajoittain mieleen. Totuus on välillä tarua ihmeellisempää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Olisi mukava kuulla Kempeleen kuulumisia. Kunnan tekninen johtaja Tuomo Perälä oli meillä muutaman vuoden teknisenä johtajana ennen kuin siirtyi Kempeleelle. Heitetäänpä pallo seuraavaksi Tuomolle.”


KARI JOKELA
Työ: Kunnanjohtaja, Merijärven kunta
Koulutus: FM, suunnittelumaantiede, Oulun yliopisto
Kotoisin: Reisjärveltä
Asuu: Merijärvellä


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Anna-Reetta Nuorala, Kaunis Piirto Valokuvaus

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoitukselle toinen peräkkäinen voitto Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -kilpailussa

Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.

Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.

– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lisätietoja:

Antti Kontio
antti.kontio@munifin.fi
puh. +358 50 370 0285

Lue lisää:

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Kuntien asiakastarinat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Venäjän talous horjuu kuilun partaalla, sota vavisuttaa myös maailmantalouden näkymää – Suomen bkt-kasvu puolittumassa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa
Taulukko: arvio Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen talouden keskeisiin tunnuslukuihin.

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen poikkeuksellisen yksituumaisesti. Venäjään on kohdistettu mittavia pakotteita, ja maan rahoituslaitokset ja yritykset on käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen: maan talous horjuu syvän taantuman partaalla, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.

– Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut.

Kriisin talousvaikutukset tuntuvat myös muualla, erityisesti Euroopassa. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille. Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua, sillä Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä viljantuottajia.

– Häiriöt teollisten raaka-aineiden saatavuudessa voivat kärjistää myös maailmantalouden komponenttipulaa. Ylilentokiellot ja muut liikkumisen esteet saattavat pahentaa toimitusketjujen pullonkauloja, Vesala lisää.

Epävarmuus kalvaa rahoitusmarkkinoita – keskuspankkien inflaatioahdinko kasvaa

Riskejä liittyy myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että niiden vaikutusta on syytä seurata huolella, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Venäjä on ollut erilaisten rahoitus- ja hyödykemarkkinalinkkien kautta kiinteästi kytköksissä globaaliin talousjärjestelmään. Siksi maan totaalinen eristäminen voi aiheuttaa myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti.

Taloudelle haitallisinta lienee silti perustavanlaatuinen epävarmuus, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Sota järkyttää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta. Tulevaisuuteen suuntautuvat investointipäätökset joutuvat nyt uudenlaiseen puntariin.

Rahapolitiikan kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoittuu erittäin hankalaan saumaan. Kriisi nostaa hintapaineita entisestään, ja akuutti inflaatio-ongelma rajoittaa keskuspankkien liikkumavaraa. Päätöksiä ei voida enää tehdä pelkän hintavakauden ehdoilla, vaan keskuspankit joutuvat huomioimaan myös talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvät riskit.

– Rahapolitiikan lähivuosien näkymä tuskin vielä tyystin muuttuu, mutta kiristyksiä on luvassa selvästi verkkaammin kuin ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä arvioitiin, Vesala jatkaa.

Talousvaikutusten mittakaava hämärän peitossa – Suomessa kuluvan vuoden bkt-kasvu uhkaa puolittua

Erittäin suuren epävarmuuden vuoksi Kuntarahoitus ei tuota maaliskuun suhdanne-ennusteessaan uusia ennustelukuja Suomen talouden kehityksestä. Sen sijaan yhtiö esittää ensimmäisen arvionsa siitä, miten paljon kriisi voi Suomen bkt-kehitykseen vaikuttaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän 2022 vielä lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi kuluvana vuonna olla noin 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin ollen suunnilleen puolittumassa. Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan kuluvana vuonna 1–2 prosentin haarukkaan ja putoavan vuonna 2023 nollan ja yhden prosentin välille.

– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi. Arvio ei toistaiseksi sisällä skenaariota, jossa Venäjän energiatoimituksia Eurooppaan ajettaisiin merkittävästi alas. Energiatoimitusten katkeaminen johtaisi taloudessa todennäköisesti merkittävästi heikompaan kehityskulkuun. Nykyisten talouspakotteiden oletamme pysyvän voimassa koko ennustejakson 2022–2023 ajan, pääekonomisti Vesala kertoo ennusteen taustoista.

Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja laskevan 2,0 prosenttiin vuonna 2023.

– Nämä alustavat laskelmat ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja – arvioita joudutaan vuoden edetessä tarkentamaan mahdollisesti tuntuvastikin, kun geopoliittisen kriisin kehityksestä ja talousvaikutusten suuruudesta saadaan enemmän tietoa, Vesala muistuttaa.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen lainarahoituksen saatavuudessa ei häiriöitä Ukrainan sodan vuoksi

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet, että Kuntarahoituksen varainhankinta on pystynyt jatkumaan keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. 

Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät vaikuta suoraan Kuntarahoituksen toimintaan. 

– Seuraamme pääomamarkkinoita aktiivisesti ja olemme jatkuvassa yhteydessä kansainvälisiin välittäjäpankkeihimme, mitä kautta saamme myös olennaista tietoa pääomamarkkinoiden toiminnasta kriisitilanteessa, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo. 

Kuntarahoitus tukee kriisin uhreja hyväntekeväisyyslahjoituksen kautta.  

Kuntarahoitus

Tampereen Nekalaan uusia koteja mielenterveyskuntoutujille – monipuolinen tuki saattelee asukkaat itsenäiseen elämään

Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.

– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.

– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.


Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen istuu tietokoneen ääressä valoisassa toimistohuoneessa ja katsoo kameraan.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.


Kohti itsenäistä asumista

Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.

– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.

Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.

– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.

Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.

Mielen ry:n Nekalan kohteen työmaata joulukuussa 2021. Betonielementtejä neljässä kerroksessa, etualalla sininen työmaakontti.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.

Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia

Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.

– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.

Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.

– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.

Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.

– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.

Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.

– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua.  Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Joonas Holste
Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry
Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen

Kuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus