Vihreät kentät vetävät vastuullisuusanalyytikkoa puoleensa töissä ja vapaa-ajalla

Noronen valmistui Tampereen yliopiston vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta vuoden 2021 alussa. Sivuaineinaan hän on suorittanut laskentatoimen opintoja. Vastuullisuusanalyytikon tehtävä yhteiskunnallisesti merkittävän rahoitusalan toimijan leivissä kuulostaakin tätä taustaa vasten täsmäpositiolta.  

Aivan suoraan koulun penkiltä Noronen ei kuitenkaan tehtävään saapunut: opintojen ohessa hän ehti työskennellä lähes kuusi vuotta Vantaan kaupungin omistamalla VAV-konsernilla, joka toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon parissa. Tuona aikana Noronen ehti työskennellä muun muassa taloushallinnon, julkisen kilpailuttamisen, asiakasprosessien sekä vastuullisuusraportoinnin ja -ohjelman kehitystyössä. 

– Viihdyin hyvin myös VAV:lla eikä painetta työpaikan vaihtoon ollut, mutta Kuntarahoituksen tarjoama tehtävänkuva oli houkutteleva, etenkin kun vaatimukset rahoitusalalla raportoinnin sekä ilmastoriskien tunnistamisen osalta kasvavat vauhdilla. Lähdin mukaan avoimin mielin ja tässä ollaan. Hyvin olen myös viihtynyt. 

Asiakkaiden näkökulmasta 

Norosen työpäiviin mahtuu monenlaista. Ensimmäisinä kuukausina ison osan ajasta on vienyt työskentely Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen laatimisen ja julkaisun parissa. Keväällä julkaistaan myös siihen liittyvä vihreän rahoituksen vaikutusraportti.  

Kestävä rahoitus ja sen sääntely kehittyvät nyt vauhdilla, mikä näkyy myös Norosen arjessa. EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä sääntely (SFDR, CSRD ja EU-taksonomia) sekä raportointivaatimuksetedellyttävät varautumista ja koko yhtiön kattavaa kehitystyötä.

– Kehitämme asioita kokonaisvaltaisesti ja seuraamme edistymistämme tavoitteiden ja ESG ratingin välityksellä. Oma työnkuvani kehittyy ajan kuluessa vielä, mutta jatkossa olen tekemisissä myös asiakkaidemme kanssa arvioidessani rahoitettavien hankkeiden sopivuutta vihreän rahoituksen piiriin. Olen myös jo päässyt tapaamaan asiakkaita ja käynyt keskustelemassa heidän kanssaan muun muassa vastuullisuusraportoinnista, Noronen kuvailee.  

Arki on heti alusta asti ollut tuoreen vastuullisuusanalyytikkomme makuun mukavan vaihtelevaa. Yllättäviä uusia tilaisuuksiakin on tarjoutunut: Noronen pääsi jo toukokuun lopussa mukaan puhumaan Ilmasto ja kunnat -verkkotapahtumassa rahoitussektorin roolista luonnon monimuotoisuustyössä. 

Työtehtävissään Norosta vetää puoleensa niiden yhteiskunnallinen merkitys. Jo koulussa historia, yhteiskuntaoppi ja maantieto olivat hänen vahvuuksiaan. Vastuullisuus ja kestävä kehitys tuntuvat nykyisessä maailmanajassa hyvin luonnolliselta jatkumolta näille aiheille. 

–  Tietysti Kuntarahoituksen perustehtävä erottaa myös meidät alan muista toimijoista ja tuo oman merkityksensä päivittäiseen työhön: haluamme olla asiakkaidemme paras kumppani. Työssä on helppo löytää se tunne, että tehdään asioita juuri asiakkaiden näkökulmasta eikä vain oman tuloksen kannalta. 

Töiden vastapainoksi divarifutista  

Tuore vastuullisuusanalyytikko pääsi aloittamaan työskentelyn Kuntarahoituksessa tiukimpien koronarajoitusten jo väistyttyä. Mahdollisuus tutustua uusiin kollegoihin ja eri yksiköiden toimintaan lähemmin motivoi Norosta saapumaan myös paikan päälle toimistolle.  

– Vastaanotto on ollut tosi mukava: ihmiset ovat aktiivisia ja heistä aistii halun edistää asioita. Talon tasolla on myös ollut hauska nähdä, että halutaan pitää yllä organisaatiokulttuuria, joka on ollut ennen koronaa: vähintään kerran kuussa on koko talon yhteisiä kokoontumisia, kuten aamupaloja, kahvitilaisuuksia ja afterworkeja, joilla ihmisiä houkutellaan toimistolle.  

Töiden ulkopuolella analyytikko rentoutuu urheilun parissa. Pallo- ja mailapelit ovat kovaa valuuttaa, mutta ykköslaji on jalkapallo: Noronen pelaa kolmosdivarissa Helsingin Palloseuran puolustuksessa ja keskikentällä.  

– Katsotaan, miten kauan paikat vielä kestävät tavoitteellista futista, kun 30 vuottakin tuli jo mittariin, Noronen nauraa. – Mutta niin kauan olen jo pelannut, että tuntuisi vaikealta äkkiä olla pelaamattakaan. Aika varma juttu on, että vaikka jossain vaiheessa lopettaisin tosissaan ja seurassa pelaamisen, niin höntsävuoroilla pitää vähintään jatkaa. 


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!



Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Liisa Valonen

Kuntarahoitus on Hoasin vuoden yhteistyökumppani – asiantunteva, kehitysmyönteinen asenne pitkäjänteisen yhteistyön ytimessä

Kuntarahoituksen ja Hoasin yhteistyö ulottuu aina 1990-luvulle asti. Pitkäjänteisen asiakkuuden taustalta löytyivät myös selkeät perustelut valinnalle vuoden yhteistyökumppaniksi. 

– Yhteistyömme on aina ollut saumatonta ja asiantuntevaa, Tarhio kertoo. – Arvostamme kumppanuudessa erityisesti sen jatkuvuutta ja luotettavuutta. Kuntarahoituksen tarjoaman rahoituksen avulla olemme voineet kehittää kiinteistökantaa strategiamme mukaisesti. 

Hoasin johto tapaa Kuntarahoituksen tiimin vähintään kahdesti vuodessa yleiskatsauksen merkeissä. Säännöllisessä yhteydenpidossa ja ajatustenvaihdossa piileekin selkeitä hyötyjä. 

– Pysymme hyvin ajan tasalla siitä, millaisia tarpeita ja vaatimuksia on edessäpäin. Esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on tällä hetkellä aihe, joka on meille tärkeä ja vaatii paljon perehtymistä. Arvostamme, että voimme käydä aiheesta keskustelua asiantuntevan yhteistyökumppanin kanssa. 

Säätiön toimitusjohtaja kiittelee yhteistyössä ennakoitavuutta ja kehitysmyönteisyyttä.  

– Arkitoiminnan on hoiduttava rutiinilla. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uskallusta kyseenalaistaa tuttuja toimintatapoja. Maailma ei saa mennä ohi sillä välin, kun keskitymme tekemään asiat vanhaan malliin. Kuntarahoitukselta on löytynyt aina osaava ja oikea asenne tällaiseen kehitystyöhön.

Sujuva yhteistyö kaikkiin suuntiin luo kehitystä

Hoas ylläpitää ja kehittää yli 10000 asunnon suuruista kiinteistökantaa. Säätiön maailmassa risteää monta polkua: yhteistyötä tehdään muun muassa rakennuttajien, rahoittajien, opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen, rakennusalan järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Suomalaista kiinteistösektoria Tarhio kuvailee lopulta yllättävän pieneksi alaksi.  

– Kaikki tuntevat kaikki. Siksi tarvitsemme sujuvaa keskinäistä tiedonvaihtoa, jos mielimme kehittää alaa. Tietysti etsimme inspiraatiota myös kansainvälisesti: Hoas pitää yhteyttä eurooppalaisiin opiskelija-asumisen toimijoihin ja haemme heiltä esimerkkejä toiminnan kehittämiseen Suomessa.   

Puurakenteinen opiskelijatalo Tuuliniitty 1 Tapiolassa on toimitusjohtaja Tarhion mukaan yksi merkittävimmistä hankkeista, jossa Hoas on tehnyt yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa.

Hoas haluaa olla myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Säätiö tekee vaikuttajaviestintää päättäjille ja Tarhio toivoo myös keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon kehityksestä Suomessa. Esimerkkinä hän käyttää ARA:a, jonka yhteiskunnallinen painoarvo pitäisi toimitusjohtajan mielestä ymmärtää laajasti. 

– ARA-tuotanto auttaa rakennusliikkeitä pitämään toiminnan käynnissä erityisesti taantumassa, kuten oli esimerkiksi 90-luvun laman aikoihin. Sillä on yksittäisiä projekteja ja tilikausia suurempi, pitkäjänteisempi vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. ARA:n valtiontakauksen ansiosta myös Hoasin kaltaisilla yleishyödyllisillä toimijoilla on paljon laajemmat mahdollisuudet uudistuotantoon ja toimintaan. 

Kehittämisen varaakin Tarhio näkee. Hän on kuullut monen toimijan suusta toiveen siitä, että ARA:n päätökset tulisivat nopeammin ja virasto pitäisi toimijoita paremmin ajan tasalla. 

– Rakentaminen, rahoitus, kaavoitus ja kaikkiin näihin liittyvä päätöksenteko vaativat paljon yhteistyötä, jotta asiat etenevät eikä synny tarpeettomia pullonkauloja. Usein puhutaan kymmenien miljoonien arvoisista hankkeista: on ymmärrettävää, että tällöin pitkittyvä epävarmuus stressaa hanketta toteuttavia tahoja valtavasti.

Asumisen tarpeet kehittyvät, toive kodista säilyy

Asuminen on murroksessa, joka heijastuu myös Hoasin toimintaan. Koronapandemia vauhditti digitalisaatiota läpi koko yhteiskunnan. Säätiössä uskotaan, että etätyön lailla myös entistä suurempi osa opiskelusta siirtyy kotiin: tämä vaikuttaa asuntokohteiden tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi ryhmätilojen suhteen.  

– Maailmantilanne on edelleen epävarma. Elintarvikkeiden ja liikkumisen kustannukset ovat kohonneet, mikä rokottaa kovasti nuorten elintasoa. Onkin tärkeää, että Hoasin kaltaiset toimijat voivat tarjota asumiseen edullisen vaihtoehdon: kohteidemme hintataso on 35 prosenttia vapaita markkinoita matalampi. 

Opiskelijakämpän hintatasosta ja etätyöskentelyvalmiuksista huolimatta Tarhio pitää edelleen tärkeänä tuttua perusasiaa: nuoren pitää saada tuntea asunto ennen kaikkea kodikseen. Hoas ylläpitää kohteidensa pidempiaikaiseen asumisviihtyvyyteen muun muassa asuntojen perus- ja viihtyvyysparannuksilla. 

– Elämme hektistä, pirstaleista aikaa. Tietomäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja se kuormittaa ihmisiä. Tämä muuttaa sitä, mitä toivomme ja odotamme kodilta. Tarvitsemme entistä enemmän oman tilan, jossa rauhoittua; paikan, jossa saamme ”mököttää” kaikessa rauhassa. 


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas