Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Akvarelli täysissä väreissä

Akvarellissa käy koulussa tai päiväkodissa lähes 700 lasta ja siellä toimii myös 140 hengen henkilökunta. Uusi monitoimikeskus on osa kaupungin pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimen kehittämistä. Akvarellin työnimi suunnitteluvaiheessa oli ”monikylä”: tavoitteena oli yhdistää ison koulun ja pienten kyläkoulujen parhaat puolet. 

– Akvarellissa toimii 80–90 oppilaan kokoisia soluja, joissa lapsilla on 4–5 tuttua ja turvallista opettajaa. Oppilaalle oma solu toimii kuin kyläkoulun kokoinen yksikkö: soluilla on omat tilat, sisäänkäynnit ja toiminnot. Samalla jo seinän takaa löytyvät ison koulukeskuksen hyödyt: yhteiset ruokalat, erikoistilat ja -toiminnot, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen kertoo. 

Jo lyhyen kokemuksen pohjalta Pynnönen sanoo, että lopputuloksena on saavutettu hyvin seesteinen kouluympäristö. Valaistus, akustiikka ja tilat on suunniteltu tukemaan rauhallista ilmapiiriä. Poikkeus- ja vaaratilanteet, kuten oppilaiden aiheuttamat häiriöt, ovat vähentyneet. 

– Jos jotain negatiivista pitää mainita, niin kaikki opettajat eivät näe yhtä paljon toisiaan: työskentely keskittyy tiiviimmin oman ”kyläkoulun” piiriin.  

Vähemmän mutta parempia neliöitä 

Akvarellin rakentamisen taustalla vaikutti osaltaan myöskin pieniä kuntia ja kaupunkeja koskeva kehityssuunta eli pienenevät nuoret ikäluokat.  

– Syntyvien lasten määrä vaihtelee Forssassa vuosittain, mutta trendi ja ennuste on, että syntyvyys tulee laskemaan. Tällöin korostuu tarve pystyä järjestämään opetus- ja varhaiskasvatusryhmiä muuttuvan palvelutarpeen mukaan. Tulemme tarvitsemaan vähemmän neliöitä, mutta niiden pitää vastata paremmin opetuksen tarpeita, kertoo Forssan talousjohtaja Timo Finning. 

Aika oli otollinen Akvarellille myös, koska vanhat tilat olivat peruskorjauksen tarpeessa. Uusi monitoimikeskus korvaa kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.  

– Kokoamalla neljä yksikköä yhteen saamme käyttötaloudellisia säästöjä ja joustoa opetusryhmien suhteen. Tilojen laatu nousee myös aivan uudelle tasolle: Akvarelli on moderni ja toimiva koulukeskus. 

Uutta, joustavampaa opetusta – oppilaiden ehdoilla 

Uudet ja laadukkaat opetustilat mahdollistavat sivistysjohtaja Pynnösen mukaan nykyaikaisemman pedagogisen ajattelun. 

– Perinteinen opetus lähtee siitä, että lapset istuvat luokkaan, ovi suljetaan ja opettaja opettaa. Akvarellissa kukin solu suunnittelee opetustaan itsenäisemmin ja ryhmittelee oppilaita tarpeen mukaan. Tiloja voidaan yhdistää suuremman joukon tarpeisiin, mutta myös pienryhmien ja yksittäisten oppilaiden opetus onnistuu, jos nämä tarvitsevat yksilöllisempää tukea.  

Myös erityisoppilaat on pystytty huomioimaan entistä paremmin. Erityisopetuksen pienryhmiä on tällä hetkellä Akvarellissa yhteensä viisitoista.  

– Ensimmäistä kertaa Forssan historiassa olemme pystyneet suunnittelemaan tilat erityisoppilaiden tarpeista lähtien emmekä vain ottamaan heille käyttöön koulutilaa, johon opetus on yritetty sopeuttaa. Nyt käytössä on myös erillinen terapiatila sekä omat säilytystilat pyörätuoleille ja muille apuvälineille. Akvarelliin tulee myös aistihuone, jolla pienemmille oppilaille ja erityisoppilaille voidaan luoda oppimista tukevia ääni-, kuva- ja hajumaailmoja.   

Oppeja kerättiin muista kunnista ja halutaan jakaa eteenpäin 

Talousjohtaja Finning näkee Akvarellin onnistuneena sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen osalta. Hanke pysyi budjetissa ja monitoimikeskus avautui aikataulussa, mitkä molemmat ovat talousjohtajan kirjassa mainioita saavutuksia.  

– Sujuva vuorovaikutus kaupungin ja urakoitsijan välillä tuki hankkeen onnistumista. Myös kiinteistöpäälliköllemme haluan antaa erityiskiitokset: pandemia-aikaan tehdyn urakan valvominen oli hektinen ja tiivis ponnistus.  

Myös rahoittajataho saa Finningiltä kiitokset.  

– Kuntarahoituksella oli tärkeä rooli hankkeen läpiviennissä: heidän asiantuntijansa olivat tukenamme kautta koko hankkeen, kun meillä oli kysymyksiä. Akvarellin ajoitus osui myös hyvään saumaan: ehdimme nostaa lainat ennen korkotason nousua ja suojata ne silloiselle tasolle.  

Forssassa henkilöstö haluttiin mukaan alusta alkaen, kun Akvarellin suunnittelu käynnistyi. Jokainen koulujen ja päiväkotien henkilökunnan jäsen oli mukana jossakin suunnittelutiimissä.  

– Tiimit tuottivat tietoa ja esittivät toiveita pedagogiselle johtoryhmälle, joka sitten keskusteli arkkitehtien ja teknisen viraston kanssa. Kaikkea ei tietysti saatu, mutta meidänkin kädenjälki näkyy kyllä lopputuloksessa kattavasti, sivistysjohtaja Pynnönen kiittelee.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Martin Sommerschield / Kuvatoimisto Kuvio Oy

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä Savonlinnassa

Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo. 

– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin. 

Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”  

– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan. 

Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana 

Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.  

Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. 

Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa. 

– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.  

Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.  

– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.  

Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä 

Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.  

Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.  

–  Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Savonlinnan Vuokratalot Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVihreä rahoitus

Valkeakosken uusi kulttuurikeskus Luova tuo yhteisöllistä hyvinvointia koko kaupungille

Vanhan kulttuurikeskuksen korjauksesta ja uudistuksesta oli Valkeakoskella puhuttu jo kautta 2010-luvun. 1970-luvulla valmistuneelle keskukselle ei oltu sen historian aikana tehty merkittäviä peruskorjauksia. 

– Vanha kulttuurikeskus oli melkoinen energiasyöppö ja tuotti paljon lämpöhukkaa, joten tarvetta uudistukselle oli, kertoo Valkeakosken sivistysjohtaja Markku Valkamo.  

Hankesuunnitelma ja investointipäätös hyväksyttiin kesällä 2018. Siinä kärkivaihtoehdoksi nousi kirjaston muutto kaupungin keskustaan ja kansalaisopistotoimintaa järjestävän Valkeakoski-opiston sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emilin muutto vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.  

Entisen kirjaston sisätilat päätettiin saneerata kokonaan: rakennuksen runko ja julkisivu säilytetäisiin suojelustatuksen vuoksi ennallaan. Suunnitelmaan kuului myös uusien tilojen rakentaminen kahviolle ja musiikkiopistolle sekä uusi monitoimisali, joka sopii muun muassa esityksien ja konserttien järjestämiseen sekä toimii valtuuston uutena kokouspaikkana.  

Hiljaa hyvä – ja monikäyttöinen – tulee 

Rakentamispäätös tehtiin 2020 ja rakennustyöt käynnistyivät 2021. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen mahdollistama uusi kulttuurikeskus Luova valmistui lokakuussa 2022. Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair arvostaa uutta keskusta: se tuli paikallisille kulttuurityöläisille ”kuin aikaisena joululahjana”. 

– Kun olen keskustellut muualla Suomessa työskentelevien kollegoiden kanssa, on moni ollut vaikuttunut, että Valkeakoskella on satsattu ja rakennettu uutta eikä vain peruskorjattu vanhaa. Tuntuu myös hyvin merkitykselliseltä, että verraten pieni kaupunki uskaltaa satsata paikalliseen kulttuuritarjontaan. Uskon, että vielä 20–30 vuoden kuluttuakin voimme katsoa taaksepäin ja kiitellä päätöstä rakentaa kulttuurikeskus. 

Ensimmäisinä vuosinaan keskus toimii aamusta iltaan. Päivisin Luova palvelee perusopetuksen väistötiloina ennen uuden yhtenäiskoulun valmistumista; iltaisin keskuksessa toimivat musiikki- ja tanssiopisto lisäksi Valkeakoski-opisto sekä kuvataide- ja käsityökoulu Emil. Väistötilavaihe tarjoaa hyvää oppia siitä, miten tilat vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Luovaa on suunniteltu ja tehty pitkään ja hartaasti, mutta lopputuloksena sen monikäyttöisyys on nyt myös aitoa. Alla on paljon ”sekä henkistä että fyysistä pohdintaa” keskuksen luonteesta, Valkamo kuvailee. 

– Liikuteltavilla väliovilla ja väliseinillä tuotiin joustoa huoneiden fyysiseen käyttöön, mutta myös asenteessa on lähdetty siitä, että Luova on tarkoitettu kaikille käyttäjille. Esimerkiksi keskuksen konserttisalia voidaan vuokrata yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön, jos niillä on musiikkiesityksiä tai muita projekteja, joihin sali hyvin soveltuu. 

Tavoitteena terveemmät valkeakoskelaiset 

Hyvinvointialueiden myötä kunnat hakevat uusia tapoja asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kokonaiskustannukseltaan noin 11 miljoonan euron kulttuurikeskus nähdäänkin Valkeakoskella myös satsauksena hyvinvointiin. Sivistysjohtaja Valkamo kuvaileekin Luovaa ”terveyden ja hyvinvoinnin takuukeskukseksi”. 

– On ihan tutkittu juttu, että yhteisöllisyydellä on ennaltaehkäisevä vaikutus sairastuvuuden ja mielenterveyshaasteiden suhteen. Valkeakoskella on lähdetty viemään tätä ajatusta eteenpäin: vapaa-ajan tekemistä halutaan tarjota kaikille, aina vauvamuskareista ikäihmisten kansalaisopistokursseihin.  

Valkamo korostaa myös, että pienten paikkakuntien on uskallettava panostaa brändiinsä, jos ne mielivät olla vetovoimaisia muuttuvassa maailmassa. Valkeakoskella tämä on tiedostettu: 20000 asukkaan kaupunki on kansallisestikin kärkipäässä, kun mitataan asukaskohtaisia panostuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin. 

– Ihmisten täytyy tuntea ja nähdä, että kunta kuuntelee heitä ja tarjoaa heille palveluja. Eivätkä nuoretkaan jää paikkakunnalle, jossa mitään uutta on viimeksi rakennuttu vuonna vuosikymmeniä sitten. Nyt tuomme valkeakoskelaisille perheille mahdollisuuden harrastaa lähellä kotia; ainoa vaihtoehto ei ole ajaa puoli tuntia Tampereelle, Valkamo korostaa.  

Luova onkin vetänyt valkeakoskelaisia puoleensa alusta asti. Lokakuussa pidettyyn avointen ovien päivään odotettiin maltillista vierasmäärää, mutta kävijöitä tulikin lopulta yli 500. 

– Kiinnostuksen määräkin kertoo meille, että tilausta uudelle keskukselle on ollut ja se on valmistunut oikeaan aikaan. Luova tuo ison piristysruiskeen Valkeakoskelle ja haluamme hyödyntää sen herättämän innostuksen, Piippo-Fair kuvailee.

Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Lue lisää, kuinka tukea jo suunnitteluvaiheessa hankkeen kokonaisvaltaista kestävyyttä


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Valkeakosken kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Sekasin Kollektiivi tukee nuoria ja tarjoaa keskusteluapua verkossa

Sekasin Kollektiivin visio on, ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin. Tämän tavoitteen eteen kollektiivi tekee töitä ja tavoittaa nuoria verkossa monin tavoin. Kollektiivin kanavat vastaavat 12–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskusteluntarpeeseen.  

Keskeistä toiminnassa on matala kynnys yhteydenottoon. Diagnooseja tai lähetteitä ei tarvita; nuoren oma tunne, että haluaisi puhua jonkun kanssa voinnistaan ja jaksamisestaan riittää. 

Nuorten keskusteluntarve on suurempi kuin mihin kyetään vastaamaan 

Kollektiivin tuottamassa Sekasin-chatissa nuorten yhteydenottoihin vastaavat sosiaali-, terveys ja nuorisoalan ammattilaiset sekä iso joukko vapaaehtoistoimijoita. Viime syksynä chatin toimintaa laajennettiin myös ruotsinkieliseksi. Vuonna 2021 Sekasin-chat sai noin 170000 yhteydenottoa – vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.  

Chat-keskusteluiden taustalla on usein ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, erityisesti 15–19-vuotiaiden kohdalla. Pandemian aikana myös 25–29-vuotiaiden, opintojen ja työelämän taitekohdassa olevien nuorten aikuisten yhteydenotot olivat hienoisessa nousussa. Päivittäin noin kymmenen chat-keskustelua käsittelee itsetuhoisuutta. 

Sekasin Kollektiivi tavoittaa kohderyhmäänsä myös Discordissa, jossa Sekasin Gaming -verkkoyhteisö tarjoaa suomalaisille nuorille mahdollisuuden anonyymiin keskusteluun lähes 14 000 ikätoverinsa kanssa. Vertaisten lisäksi serverillä nuorten tukena on eri alojen ammattilaisia ja keskustelun turvallisuutta tuetaan ympärivuorokautisella moderoinnilla. 

Sekasin vuoden jokaisena päivänä 

Sekasin Kollektiivin toiminnassa ovat mukana MIELI Suomen Mielenterveys ry, SOS-lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Setlementtiliitto. Kollektiivin kanavat ovat auki nuorille vuoden jokaisena päivänä, myös joulunpyhinä.  

Sekasin-chat toimii arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi. Ruotsinkielinen Sekasin-chat palvelee maanantaisin ja torstaisin klo 14–19 ja lauantaisin klo 16–20. Discordin Sekasin Gaming -verkkoyhteisö on auki ja moderoitu vuorokauden ympäri.  


Sekasin Kollektiivin toiminnan mahdollistavat lahjoitukset. Voit tukea toimintaa lahjoittamalla esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivuilla. 

Kuntarahoitus

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus tukee tulevaisuuden siuntiolaista onnellisuutta

Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.  

– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.  

Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.

– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.  

Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll 

Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.  

– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista. 

Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus.  Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.  

– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.  

Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta 

Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä. 

– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja. 

Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.  

Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.  

– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä. 

Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatLeasing

Digitaalinen asiointi laajenee – lainojen hakemisen pilotointi käynnissä

Asiakkaatkin ovat ehtineet tiedustella, saapuuko ”pitkän rahan haku” pian digitaalisiin palveluihin, kehityspäällikkö Jori Kaipio kertoo ja vastaa: kyllä, on tulossa. Pilotointi on käynnissä. 

– Kuntien pitkäaikaiset lainat ovat jo pilotoinnissa. Uskon, että koko asiakaskuntamme lainat kattava versio ehtii kokeiluun vielä tämän vuoden aikana, Kaipio arvioi.  

Helsingin kaupungin rahoitusasiantuntija Keijo Härkönen pääsi kokeilemaan lainahakemuksen digitaalista täyttämistä ensimmäisten joukossa. Hänen mukaansa pientä hiottavaa vielä löytyy, mutta ensivaikutelma oli positiivinen. 

– Lainahakemus oli helppo täyttää ja eteni loogisessa järjestyksessä. Palvelu helpottaa omaa työtäni myös siinä mielessä, että tarjouspyynnöstä syntyy lomake, jota voin käyttää suoraan pohjana, kun lähetän tarjouspyynnön muille tarjoajille, Härkönen kertoo. 

Lainojen haku nopeammaksi ja selkeämmäksi, ESG-sovellus luvassa pian 

Tavoitteena on luoda asiakkaille tehokas ja nopea prosessi pitkäaikaisten lainojen hakemiseen. Digitaaliset työkalut sujuvoittavat asiointia, kun hakemusta on helppo tarkastella kokonaisuutena ja nähdä nopeammin, onko sisältö kaikkine liitteineen kunnossa. 

– Osa asiakkaistamme tekee hakemuksia hyvin säännöllisesti, osa taas kerran vuodessa. Siksi asiakkaat myös siirtyvät käyttämään palvelua eri tahtiin. Ennakoimme kuitenkin, että valtaosa hakee lainatarjousta digitaalisesti jo ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo Kaipio. 

Myös Härkönen uskaltaa suositella palvelua muille käyttäjille. 

– Kun prosessi on viimeistelty, näkisin että kaikkien kannattaa kokeilla sitä perinteisen sähköpostitarjouspyynnön sijaan. Yleisellä tasolla digitaaliset palvelut ainakin meillä helpottavat työtä ja niiden avulla työaikaa säästyy muihin tehtäviin. Mielestäni ne tarjoavat kunnille myös helposti olennaiset tiedot rahoitusmarkkinoista. 

Digitaalisiin palveluihin on lähiaikoina tulossa myös uusi ESG-sovellus, joka auttaa kuntia seuraamaan ja vertailemaan jatkuvasti tärkeämmässä roolissa olevia kestävän kehityksen tunnuslukujaan. Toiveissa on, että asiakkaat pääsisivät testaamaan sovellusta jo tämän vuoden puolella. 

Digillä tehokkaampaa asiointia, vaan ei vähempää kasvoaikaa 

Asiakkaat ovat löytäneet digitaalisen asioinnin ja -palveluiden edut. Monille digitaalisten palveluiden kynnystä on madaltanut sekin, että ne eivät vähennä ”kasvoaikaa” Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa.  

– Monesti asia on jopa päinvastoin: opastamme myös digitaalisella puolella, joten sen varjolla saattaa saada enemmänkin henkilökohtaista keskusteluaikaa, Kuntarahoituksen asiakasneuvoja Samuel Sainio naurahtaa.  

– Ja vastaanotto on lopulta aina myönteinen. Asiakkaatkin ovat huomanneet, että digitaaliset palvelut tekevät monista asioista sujuvampia ja säästävät aikaa. Esimerkiksi kuntatodistuskaupassa myös hinnoittelun läpinäkyvyys on kasvanut.


Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti.

Lue lisää digitaalisten palvelujen valikoimastamme

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Työ haastaa ja kehittää: risk manager Vesa Husgafvel nauttii ratkoessaan ongelmia omalla tavallaan

Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskellut maisteri päätyi yhtiöön melko suoraan opintojensa jälkeen vuonna 2016.  

– Olin juuri valmistumassa ja selailin netissä työpaikkailmoituksia. Kuntarahoitus haki riskianalyytikkoa ja tehtävä vaikutti kiinnostavalta, joten laitoin hakemuksen ja tartuin tilaisuuteen, Husgafvel muistelee. 

Riskiosaajan titteli on ehtinyt muuttua jo pari kertaa hänen Kuntarahoitus-uransa aikana: nykyään Husgafvelin toimenkuva on risk manager. Hän vastaa Kuntarahoituksen strukturoitujen varainhankintatuotteiden mallintamisesta ja niiden arvostusmallien kehittämisestä, sekä teknisten prosessien automatisoinnista ja ylläpidosta.  

Risk managerin arkiseen työpäivään kuuluu muun muassa tietokanta- ja SQL-ohjelmointia, joiden avulla hän mallintaa monimutkaisia rahoitustuotteita. Jotta tuotteista saadaan asiakkaille ymmärrettäviä ja selkeitä, tarvitaan mallin ymmärrystä ja tuntemusta. Esimerkkinä Husgafvel ottaa johdannaissopimuksen.  

– Johdannainen on kahden pankin välinen koronvaihtosopimus, jossa yksi pankki voisi maksaa esimerkiksi kiinteää korkoa ja toinen kolmen kuukauden euriboria. Tämä olisi yksinkertainen tilanne. Todellisuus on usein monimutkaisempi: kiinteän koron sijaan ensimmäinen pankki saattaakin maksaa vaikkapa valuuttakurssien mukaan määräytyvää kuponkikorkoa. Mallinnus vaatii tällöin enemmän, koska pitää huomioida, että valuuttakurssit voivat vaihdella ja kehittyä eri tavoin.  

Isot velvoitteet, mutta pieni ja tiivis tiimi 

Työtään Husgafvel kuvailee haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. 

– Kuntarahoituksella on ikään kuin ison pankin velvollisuudet, mutta pienen pankin henkilömäärä. Se tarkoittaa, että jokaisen on tehtävä paljon, mutta samalla saamme myös paljon vastuuta ja mahdollisuuksia. Varmaan parasta työssäni onkin juuri se, että saan vaikuttaa siihen mitä teen. Minulle annetaan ongelma, johon on löydettävä ratkaisu, mutta minulle jää paljon vapautta sen suhteen, miten haasteen ratkaisen.  

Tämä asetelma myös erottaa Husgafvelin silmissä Kuntarahoituksen alan muista toimijoista. Ennen valmistumistaan hän ehti toimia lyhyesti myös Evlin ja Osuuspankin palveluksessa ja saada hieman perspektiiviä perinteiseen pankkimaailmaan. 

– Meidän koko henkilöstö on noin 170 henkilöä. Pelkästään OP:n Vallilan konttorissa on työtilat yli 6000 ihmiselle, eli onhan siinä melkoinen ero. Kuntarahoituksessa on pieni ja tiivis työporukka ja se pitää työn myös hyvin selkeänä: kaikki tietävät, mitä itse tekevät ja mitä kollegat tekevät.  

Työmurheet unohtuvat kiipeilyseinällä 

Riskinhallinnan ammattilaisen arki on varsin projektiluontoista ja vaihtelevaa. Toisaalta yksittäiset hankkeet voivat olla pitkäkestoisiakin: tällä hetkellä Husgafvelia työllistää jo puoli vuotta täysipäiväisesti jatkunut projekti. 

Erityistä onnistumista kysyttäessä Husgafvel mainitsee prudent valuation -mallinnuksen, jota hän oli mukana luomassa. 

– On useampiakin projekteja, joista voin sanoa olevani erityisen ylpeä, mutta prudent valuation oli poikkeuksellinen. Siihen liittyy paljon erilaisia komponentteja, mutta mallin keskeinen tehtävä on määrittää erilaisia alaskirjauksia, joita poistetaan tuloksesta ja omasta pääomasta. Se on sääntelystä johtuva vaatimus, johon meillä ei aiemmin ollut täysiä kyvykkyyksiä. Kokonaisuus piti rakentaa alusta asti ja vaikka se vei paljon aikaa ja resursseja, lopputuloksesta tuli varsin hyvä ja automatisoitu ratkaisu.  

Monimutkainen riskienhallinta ja vaativat mallinnukset kuulostavat työltä, joka täyttää helposti ajattelukapasiteetin. Toimiston ulkopuolella Husgafvel rentoutuukin Boulderkeskuksen tiloissa Suomenojalla tai Konalassa, koska kiipeily vaatii täyden keskittymisen ja pakottaa unohtamaan työhaasteet.  

– Boulderointikin on tavallaan luovaa ongelmanratkaisua, vaikka tietysti erilaista kuin mallinnusten miettiminen. Jokin siinä kuitenkin analyyttisia ihmisiä kiehtoo, koska boulderoinnin parissa törmää usein insinööritaustaisiin ihmisiin, Husgafvel nauraa. 


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissäTöihin meille

Olutta, makeisia ja unelmakoteja: tehdasalue muuttui viihtyisiksi kodeiksi Turun Kärsämäessä

Turun Kärsämäessä sijaitseva Villa Gardberg on poikkeuksellinen hanke, sillä se sijaitsee paikallisen teollisuushistorian keskipisteessä. Uunituore aso-kohde on rakennettu samoille sijoille, joilla on viimeisen 150 vuoden aikana pantu olutta ja valmistettu makeisia.  

– Tontilla sijaitsi ennen Amalienborgin panimo, joka toimi Turussa vuodesta 1855 vuoteen 1913. Hellaksen makeistehdas perustettiin panimon entisiin tiloihin vuonna 1919 ja Villa Gardbergin nimi onkin hatunnosto tehtaan perustajan, turkulaisen Rudolf Gardbergin suuntaan, kertoo kohteen rakennuttaneen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Vason toimitusjohtaja Maria Aspala.  

Nyt mallasjuomat ja makeiset ovat jääneet historian havinaan, ja tilalle on noussut koteja. Villa Gardbergin ensimmäiset asukkaat muuttivat asuntoihin viime kesäkuussa. 

Puistoja ja palveluja lapsiperheille 

Vaso hankki Villa Gardbergin asunto-osakeyhtiön urakkasopimuksineen sekä tontteineen julkisen kilpailutuksen kautta loppuvuodesta 2019. Suunnittelu käynnistyi nopeasti kauppojen jälkeen Vason saatua ARA:lta hyväksytyn lainapäätöksen. Kuntarahoitus myönsi kohteeseen pitkän, 40 vuoden korkotukilainan. Urakkasopimus allekirjoitettiin Aura Rakennuksen kanssa syksystä 2021, kohteen suunnitteli Casagrande Arkkitehdit Oy.  

Kärsämäki on rakentunut asuinalueeksi kerroksittain ja onkin harvinaista, että tällaisilta seuduilta tulee tontteja tarjolle, toimitusjohtaja Aspala kertoo. Vasossa nähtiin nopeasti alueen mahdollisuudet. 

– Yksi asiakaskunnassamme korostuva ryhmä ovat palvelujen lähellä viihtyvät lapsiperheet, joille Villa Gardberg sopii loistavasti. Alue on viihtyisä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vastapäätä sijaitsee Leaf Areena, vieressä Palsanpuisto, ja ulkoilureittejä riittää. Jo pelkästään sijaintinsa vuoksi tämä oli siis tosi hauska kohde, Aspala kuvailee. 

Vaso halusikin rakentaa tontille poikkeuksellisen potentiaalin arvoisia aso-koteja. Villa Gardbergistä löytyy kahdesta rivitalosta, kahdesta luhtitalosta, sekä yhdestä paritalosta yhteensä 24 asuntoa. Asuinneliöitä on kaiken kaikkiaan noin 1600 m2.  

– Valmiin kohteen arkkitehtuuriin ja muotokieleen onnistuttiin saamaan pelkistettyä ja erilaista, hieman keskieurooppalaista henkeä. Vanhoja huonokuntoisia varastokiinteistöjä purettiin, mutta yksi suojeltu rakennus on säilytetty. Sen suhteen suunnitelmat ovat vielä auki: yksi mahdollisuus on tehdä siihen jatkossa yhteistiloja tai ehkä joku innostuu kunnostamaan sen omakotitaloksi, mutta aika näyttää. Suojeltu rakennus on Villa Gardbergin rakentaneen Aura Rakennus Oy:n omistuksessa. 

Automatiikka auttaa hillitsemään energiankulutusta 

Myös ympäristötekijöitä pyrittiin huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Alun perin Villa Gardbergiin suunniteltiin maalämpöä, mutta tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, että kohde on pohjavesialueella. Maalämpö vaihtui vesi-ilmalämpöpumppuihin. 

– Kiinteistöihin asennettiin myös älykästä lämmönhallinnan automatiikkaa, jolla asukkaat voivat seurata kotinsa lämpötilaa ja tarkastella veden ja sähkön kulutustaan. Läsnäolo- ja poissaolokytkimillä voi myös helposti ohjata asunnon lämmitystä, ilmastointia ja sähköä. Liikkumisen uusiin trendeihinkin on seudulla varauduttu: Villa Gardbergissä on sekä täyssähkö- että hydridiautoihin sopivia latauspisteitä.  

Villa Gardbergin rakentaminen ajoittui sekä koronan että Venäjän hyökkäyssodan aikaan. Koronatapauksilta ei täysin vältytty, mutta työ eteni Aspalan mukaan yllättävän hyvin. 

– Pääsimme melko vähäisillä vaikutuksilla ja kohde valmistui urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Valtaosa materiaalitilauksista oli tehty ennen sodan käynnistymistä, joten tästäkään johtuvia viivästyksiä ei tullut.  

Valmis kohde on saanut kiitosta jo ensimmäisessä asukaskyselyssä. Myös Vasolla on oltu varsin tyytyväisiä puitteisiin, jotka entinen tehdasmiljöö on saanut.  

– Joitakin yksityiskohtia olisi ehkä voinut katsoa suunnittelupöydällä tarkemmin, mutta nämä ovat melko pieniä kysymyksiä: tiettyjä julkisivun yksityiskohtia, keittiösuunnittelua ynnä muuta. Pieniä korjauksia tehdään kuten kaikissa kohteissa, mutta kokonaisuutena Villa Gardberg onnistui oikein hienosti.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Varsinais Suomen Asumisoikeus Vaso Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Myydä vai yhtiöittää kiinteistöt? Inspira selvitti hyvinvointikuntayhtymien vaihtoehtoja

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteinen sotekuntayhtymä. Yhtymän taseessa on noin 20 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöomaisuutta, minkä lisäksi jäsenkunnilta löytyy noin saman verran suoraa kiinteistöomaisuutta.

– Teimme kuntayhtymälle selvityksen syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Tavoitteena oli löytää malli kiinteistöomaisuuden hallintaan ja selvittää, mitkä eri vaihtoehtojen vaikutukset omistajakunnille olisivat. Työtä päivitettiin syksyllä 2021: kartoitettuja vaihtoehtoja peilattiin eduskunnassa kesällä 2021 hyväksyttyyn lakiin, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kertoo.

Kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvät kysymykset ovat mietityttäneet myös luoteisrannikolla. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä RASHKY oli teettänyt selvitystyötä jo aiemmin, mutta yhtymässä haluttiin vielä kirkastaa kokonaiskuvaa. RASHKY:iin kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat.

– Saimme toimeksiannon huhtikuussa 2022 laatia taloudellinen mallinnus RASHKY:n ja jäsenkuntien sotekiinteistöjä hallinnoivalle yhteisyhtiölle. Yhtymässä haluttiin selvittää, voitaisiinko yhtiöittäminen tehdä heti tai ensi vuoden alusta ja mitkä tähän liittyvät riskit ja hyödyt olisivat, Pentinmikko jatkaa.

Siirtymäaikana mahdollisuus ratkaista kysymykset kiireettä?

Forssan seudun selvityksessä esiin nousi viisi vaihtoehtoa ja RASHKY:n selvityksessä kolme. Skenaariot vaihtelivat kuntayhtymän toiminnan jatkamisesta entisellä tavalla aina kiinteistöjen myyntiin sijoittajille.

Forssassa yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona nähtiin hyvinvointikuntayhtymän muutos kiinteistökuntayhtymäksi. Keskeistä tässä ratkaisussa olisi, että se mahdollistaa yhtymän toiminnan ilman suurempia häiriöitä sote-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Selvitys kirkasti eri vaihtoehtoja ja kokonaiskuvaa myös Raahen seudulla: myös RASHKY selvitti siirtymää kiinteistökuntayhtymään.

Kummassakaan hyvinvointikuntayhtymässä ei olla tehty vielä lopullista päätöstä jatkosta. RASHKYn hallituksen esitys lähtee kunnille pian yhtymähallituksen kokouksen jälkeen. Forssan seudulla jäsenkunnat selvittävät vielä vaihtoehtoja – ratkaisua odotetaan vielä lokakuun puolella. Sote-uudistuksen siirtymäkausi alkaa vuoden 2023 alusta.

– RASHKY:n kanssa teimme vielä lisäselvityksen, joka tarkensi eri vaihtoehtojen sisältöä. Haastattelimme muun muassa kiinteistösijoittajia ymmärtääksemme paremmin markkinoiden kiinnostusta ja hintatasoa siinä tilanteessa, että kiinteistöjä haluttaisiin myydä, Pentinmikko avaa.

Kunnissa odotetaan tilanteen selkiytymistä muun muassa verotuksen osalta. Hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvät kiinteistöt joudutaan yleisesti ottaen yhtiöittämään, mistä koituu varainsiirtoveroja vastaanottavalle yhtiölle. Sekä Raahen että Forssan seuduilla nousi esiin ajatus, että kiinteistöjen omistus ja hallinnointi saattaisi olla perusteltua pitää mahdollisimman pitkään kuntayhtymissä, kunnes avoimet kysymykset alkavat selkeytyä.

– Julkisessa keskustelussa on ajoittain väläytelty myös toiveita määräaikaisesta vapautuksesta varainsiirtoverosta. Kiinteistökuntayhtymään siirtyminen antaa option seurata rauhassa, millaisia ratkaisuja verotukseen liittyen mahdollisesti vielä tapahtuu, Pentinmikko kertoo.

Muutoksen tahti ja ajankohta on tiedostettu niin Forssan kuin Raahenkin alueilla.

– Monella tapaa se, mitä nyt tehdään, on vielä hallinnollinen harjoitus, mutta se luo siltaratkaisua ja synergiaa 3–4 vuoden päässä häämöttäviin tavoitteisiin. Toimintaa pitää ketteröittää jatkossa ihan käytännön tasolla, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen kertoo.

– Inspiran selvitystyöstä oli meille hyötyä erityisesti aikatauluun liittyvien kysymysten kanssa, RASHKY:n kuntayhtymän johtaja Elisa Roimaa kommentoi. – Aikataulu selkeytyi ja saimme pohjaa päätöksenteolle, kun tiesimme realistisesti, miten paljon aikaa asiat vievät ja missä tahdissa asioita voidaan edistää.

Ulkopuolinen analyysi toimii kaikille sopivan ratkaisun tukena

Monissa sote-uudistukseen liittyvissä selvityksissä esiin nousevat samantyyppiset haasteet, joten oppeja on jaettu myös Inspiran sisällä. Kuntayhtymissä on mukana aina useampi osapuoli, joiden täytyy löytää sekä yhtymää että sen jäsenkuntia palveleva toimintamalli.

– Kaikilla on vähän erilaiset tarpeet, joten puolueettomasta tahosta on usein hyötyä sopivan mallin löytämisessä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat myös tukea yhtymän pienempiä kuntia, joilla on rajallisesti resursseja tiedonkeruuseen. Yhdenmukaisten tietojen selvittäminen sekä kuntayhtymältä että eri kunnista vaatii lopulta paljon jalkatyötä, Pentinmikko sanoo.

Monessa kuntayhtymässä on oltu alusta asti kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja muualla Suomessa on löydetty. Kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat Pentinmikon mukaan selvästi kaikupohjaa omaan etenemiseensä. Sote-uudistus luo yhteisen viitekehyksen, mutta alueellisesti palveluiden järjestämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kiinteistöjen ikä, etäisyydet ja toimintojen päällekkäisyys.

– Uusien tilojen kohdalla on yleensä vähemmän järkeä lakkauttaa palvelua ja jättää hyväkuntoinen kiinteistö tyhjilleen. Palvelun tyyppi vaikuttaa myös: alueelle voi riittää yksi yhteinen terveyskeskus tai sairaala, mutta vaikkapa vanhustenhuolto voi olla fiksua järjestää paikallisemmin.

Forssan ja Raahen seuduilla tulevaisuutta kohti edetään positiivisin mielin, vaikka ratkottavia kysymyksiä on paljon.

– Koronapandemia ja geopoliittiset jännitteet ovat luoneet paljon haasteita juuri hyvinvointialueisiin siirtymisen kynnyksellä. Olemme silti tehneet paljon työtä henkilöstökulttuurien, toimintatapojen ja prosessien yhdistämiseksi ja onnistuneetkin siinä hyvin, Komulainen kertoo Forssan seudun tilanteesta.

– Olemme rakentaneet toimintaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Myös vanhaa kiinteistöomaisuutta on hoidettu ja ylläpidetty huolella: kuka kiinteistöjä ja toimintaa jatkossa pyörittääkään, meillä on hyvät edellytykset tarjota hyvinvointialueelle palveluja, Roimaa kertoo Raahen seudun näkymistä.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Raahen sairaala, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut