Inflaation yllätysnousu USA:ssa lisää EKP:n koronlaskuihin liittyvää epävarmuutta

Rahoitusmarkkinoiden kannalta alkuvuoden merkittävin ilmiö on ollut inflaation kääntyminen Yhdysvalloissa uudelleen nousuun. Euroalueella rahapolitiikan suunnanmuutoksen odotetaan edelleen lähestyvän, mutta EKP saattaa joutua etenemään koronlaskuissa ennakoitua pienemmin askelin. Suomessa julkisen talouden säästöt ovat välttämättömiä, mutta osaltaan jarruttavat talouskasvua.

– Toukokuun alussa USA:n keskuspankki Fedin pääjohtaja joutui toteamaan, ettei edellytyksiä koronlaskuille tällä hetkellä ole. Toisaalta spekulaatiot korkojen mahdollisista lisänostoista ovat myös ennenaikaisia. Fedin viesti markkinoille edelleen on, että seuraava korkoliike on alaspäin – käänne vain todennäköisesti tapahtuu jonkin verran aiempia arvioita myöhemmin, tilannetta taustoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Fedin näkemystä tukevat viimeisimmät makrotalouden tunnusluvut, jotka osoittavat talouskasvun ja työmarkkinoiden vedon olevan hiljalleen jäähtymässä myös Yhdysvalloissa.

Ovatko EKP:n pitkään odotetut koronlaskut vaarassa?

Ellei suuria yllätyksiä nähdä, EKP alentaa ensimmäisen kerran ohjauskorkojaan kesäkuussa.

– Euroopassa inflaation hidastuminen on jatkunut kutakuinkin odotusten mukaisesti. Silti USA:n kiharaiseen inflaatiotilanteeseen ja myös euroalueen pohjahintojen sisäiseen dynamiikkaan liittyy yhä niin paljon epävarmuutta, että EKP todennäköisesti joutuu etenemään koronlaskuissa pienin askelin, Vesala sanoo.

Myös suhdanneodotukset ovat alkuvuoden aikana euroalueella piristyneet.

– Vaikka vielä ei voida puhua kovin voimakkaasta kasvun nopeutumisesta, kysyntätekijöiden vahvistuminen voi hidastaa inflaation painumista EKP:n tavoitetasolle ja siten jarruttaa koronlaskuja. Tällä hetkellä näyttää perustellulta odottaa, että EKP laskee tänä vuonna korkoja kolmesti 0,25 prosenttiyksiköllä, jolloin EKP:n talletuskorko olisi vuoden lopussa 3,25 prosentissa. Pidemmän aikavälin näkymä euroalueen riskittömän koron neutraalitasosta on 2,5 prosentin tuntumassa, Vesala arvioi.

Suomen bkt-kasvu saattoi alkuvuonna olla odotuksia ripeämpää: näkymä silti ennallaan

Vaikka laajat poliittiset lakot haittasivat tuotantoa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, alustavat pika-arviot alkuvuoden bkt-kehityksestä ovat olleet yllättävän positiivisia.

– Kuluvan vuoden näkymä ei ole silti oleellisesti kohentunut. Työllisyys näyttäisi kääntyneen alkukeväästä odotettua selvempään laskuun, mikä pitää talousluottamuksen alamaissa. Myöskään asuntokaupassa ei vielä ole nähty oleellista piristymistä.

Teoria talouden elpymisestä kuluttajien vedolla onkin saanut viime aikoina siipeensä.

 – Asuntovelallisten koronlaskuodotukset ovat liudentuneet ja työttömyysriskit kasvaneet. Hallituksen uudet sopeutustoimet heikentävät väistämättä myös ostovoiman kasvua, Vesala sanoo.

Kaikesta huolimatta Suomenkin talous alkaa todennäköisesti elpyä jo kuluvan vuoden aikana.

– Maailmantalouden kasvuodotusten vahvistuminen ja korkojen aleneminen tukevat vientiä sekä yritysten investointeja. Rakentaminen puolestaan on jo nyt niin pohjalla, ettei sieltäkään ensi vuonna tule merkittävää negatiivista kasvuvaikutusta. Elpymiseen ei kuitenkaan saada täyttä vipua, jos kulutuskysynnän toipuminen viivästyy.

Suomen julkinen talous hankalassa jamassa: säästöt ovat välttämättömiä, mutta jarruttavat kasvua

Hallitus sopi kevään kehysriihessä merkittävistä uusista sopeutustoimista. Jos hallitusohjelman ja kehysriihen päätökset toteutuvat täysimääräisesti, julkinen talous vahvistuu vaalikauden aikana yhdeksällä miljardilla. Mittavasta sopeutuksesta huolimatta velkasuhde vakautuu hitaasti eikä vielä näillä päätöksillä ole kääntymässä laskuun.

– Suomen tilanne alleviivaa sitä, kuinka hankalaa velkaantumisen taittaminen on ilman riittävää talouskasvua. Sopeutustoimet pienentävät menoja, mutta samalla ne hidastavat kasvua, jolloin vaikutukset alijäämiin ja varsinkin velkasuhteeseen jäävät pieniksi, Timo Vesala sanoo.

– Valitettavasti julkisen talouden ongelmat ehtivät Suomessa kasaantua niin suuriksi, että pidemmälle ajalle jaksotettu pehmeämpi sopeutus yhdistettynä tarpeellisiin, mutta epävarmoihin kasvupanostuksiin olisi sekin ollut riskialtista.

Globaali talous sinnittelee odotettua vahvemmin, mutta Suomen suhdannekäänne odottaa yhä korkolaskua

Kansainvälisessä taloudessa talvikausi sujui ennakoitua paremmissa merkeissä. Varsinkin Yhdysvalloissa talouden ja työllisyyden kasvu on jatkunut odotuksia vahvempana. Euroalue on painunut nollakasvuun, mutta Euroopassakin suhdannepohja saattaa olla jo ohi, eikä varsinaista taloustaantumaa ehkä nähdä lainkaan. Suomessa nousukäänne saa odottaa, kunnes ohjauskorot kääntyvät laskuun.

Makrotalouden resilienssin ansiosta keskuspankit ovat voineet keskittyä inflaation vastaiseen taisteluun eikä esimerkiksi työttömyyden nousun vuoksi ole vielä ollut tarvetta aloittaa koronlaskuja. Viimeisen puolen vuoden aikana euroalueen inflaatio on hidastunut odotettua nopeammin ja Euroopan keskuspankki voi pian aloittaa asteittaisen rahapolitiikan keventämisen.

– Euroalueen rahapolitiikan näkymät ovat viime viikkoina selkiintyneet. Ensimmäinen koronlasku ajoittuu todennäköisesti kesäkuulle. Vuoden jälkipuoliskon aikana korkoja alennettaneen siten, että vuoden lopulla rahamarkkinakorot ovat noin kolmen prosentin tuntumassa, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi.

Korko-odotuksiin toki aina liittyy epävarmuutta. Tällä hetkellä merkittävimpiä inflaatioriskien lähteitä euroalueella ovat Lähi-idän sodan vaikutukset öljyn hintaan sekä palkkainflaation välittyminen erityisesti palvelujen hintoihin.  

– Yhdysvalloissa tilanne inflaation suhteen on selvästi euroaluetta hankalampi. Työmarkkinoiden imu ja kotimaisen kysynnän vahvuus ovat sitkistäneet hintapaineita. On edelleen hyvin epävarmaa, miten paljon USA:n keskuspankki Fed pystyy vielä tänä vuonna laskemaan korkoja. Vaikka käänne EKP:n korkopolitiikassa vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, Fedin kohtaamat inflaatiohaasteet voivat jarruttaa vauhtia, jolla EKP alentaa ohjauskorkoja, Vesala sanoo.  

Suomen talouden käänne odottaa korkolaskun tuomaa piristysruisketta

Maailmantalouden kasvuodotusten paraneminen on ollut Suomelle sekä hyvä että huono uutinen, Vesala sanoo.

– Kasvuodotusten koheneminen on siinä mielessä etu, että voimme ehkä jo kuluvan vuoden aikana saada ulkomaankaupasta kaivattua vetoapua talouden elpymiselle. Varjopuolena kuitenkin on korkotason aiempia odotuksia hitaampi aleneminen, mikä voi viivästyttää kuluttajien luottamuksen, asuntokaupan ja rakentamisen virkoamista.

Tilastokeskuksen kokeellisen pikaestimaatin perusteella Suomen kokonaistuotanto on jatkanut supistumistaan myös vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Yksi keskeinen selittäjä on edelleen rakennusalan lama, jonka negatiiviset bkt-vaikutukset ovat jopa voimistumassa, kun loputkin käynnissä olleista vapaarahoitteisista asuinrakennushankkeista päättyvät eikä uusia projekteja vielä käynnisty. Myös alkuvuoden laajat työtaistelut ovat osaltaan painaneet talouskehitystä.

– Rakennusalan ulkopuolella on onneksi jo orastavia merkkejä paremmasta. Kunhan korot kääntyvät selvemmin laskuun, kotimaisessa kysynnässä on toipumispotentiaalia, joka voi siivittää ensi vuoden talouskasvun jo varsin hyviin lukemiin.

Työllisten määrä on pysynyt heikkoon bkt-kehitykseen nähden jopa yllättävän korkeana, Vesala arvioi. Palkkasumman kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut, mikä kielii yhtäältä teetettyjen työtuntien vähenemisestä sekä toisaalta korkeakoulutettujen työttömyyden lisääntymisestä. Palkkasumman ennakoitua heikompi kasvu on riski julkisen talouden verotulokertymien kannalta.

Jos suhdanneodotukset alkavat myös Suomessa lähikuukausina toipua, työttömyyden nousu jäänee maltilliseksi. Riski vallitsevia ennusteita voimakkaammasta työttömyysasteen noususta on kuitenkin viime aikoina jonkin verran kasvanut, Vesala sanoo.

Esteet rahapolitiikan keventämiselle poistumassa, mutta koronlaskujen ajoitus ja vauhti ovat yhä sumun peitossa

Talouden ristiriitaiset signaalit tekevät oikean korkopolun määrittelemisestä EKP:lle vaikean tehtävän. Suomen talous junnaa, mutta heikkoja piristymisen merkkejä on ilmassa rakennusalaa lukuun ottamatta, arvioidaan Kuntarahoituksen helmikuun 2024 markkinakatsauksessa.

– Viime kuukausina euroalueen inflaatio on hidastunut odotuksia nopeammin ja varmasti myös enemmän kuin EKP on uskaltanut toivoa. Merkittävin este koronlaskujen aloittamiselle on hyvää vauhtia poistumassa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Koronlaskujen ajoitukseen ja vauhtiin liittyy silti edelleen huomattavaa epävarmuutta.

– Palkat nousevat euroalueella tällä hetkellä noin viiden prosentin vauhdilla. Heikon kysyntäympäristön vuoksi yritykset eivät toistaiseksi kykene vyöryttämään nousseita palkkakustannuksia täysimääräisesti kuluttajahintoihin, mutta EKP pelkää, että tilanne voi muuttua, mikäli suhdannetilanne elpyy, Vesala arvioi.

Kustannuspainetta voivat lisätä myös konfliktit Lähi-idässä. Punaisenmeren selkkaukset nostavat jo rahtihintoja ja alueen kriisit luovat pysyvää epävarmuutta energian hintakehitykseen.

Toisaalta rahapolitiikan kevennyksen kanssa ei ole syytä tarpeettomasti viivytelläkään.

– Korkotaso on euroalueen kasvukyvyn ja suurten investointitarpeiden näkökulmasta selvästi liian korkea. Lisäksi tunnetut haavoittuvuudet talouden korkoherkillä sektoreilla, erityisesti kiinteistömarkkinoilla, voivat kärjistyä ja uhata rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Hintavakauden palauttaminen on kuitenkin EKP:n selkeä ykkösprioriteetti, ja siksi Vesala arvioi, että koronlaskuja saatetaan joutua odottamaan alkukesään.

– Markkinoiden odotukset koronlaskujen mittaluokasta 2024 aikana ovat alkuvuonna hieman maltillistuneet, mutta EKP:n talletuskoron odotetaan yhä päätyvän alle kolmen prosenttiin vuoden loppuun mennessä. EKP:n varovaiseen ja inflaatioriskeistä varoittelevaan viestintään suhteutettuna markkinaodotukset voivat edelleen olla hieman liian toiveikkaita.

Rakennusalan heikossa suhdanteessa ei vieläkään näy toipumisen merkkejä

Suomen talouden kuluvan vuoden bkt-ennusteiden heikkeneminen on alkuvuoden aikana jatkunut. Ennusteviuhkan mediaani on laskenut lähelle nollaa – ennusteiden välillä on tosin poikkeuksellisen suuria eroja. Onneksi talouden luottamusmittareissa pohja on rakennusalaa lukuun ottamatta jo ohitettu ja tulevaisuuden näkymä on hieman kirkastunut. Vuodelle 2025 odotetaankin jo yleisesti jopa parin prosentin kasvua.

– Työtaisteluiden sävyttämä talvikausi on taloudessa kuitenkin yhä vaikea. Merkittävää muutosta parempaan tuskin nähdään vielä vuoden alkupuoliskolla. Vasta loppuvuodelle kertyy enemmän elpymisen eväitä, kun EKP:n koronlaskutkin pääsevät kunnolla vauhtiin, Timo Vesala sanoo.

Työllisyysaste ja tehdyt työtunnit ovat olleet jo jonkin aikaa laskussa. Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta työttömyyden arvioidaan kuitenkin nousevan tänä vuonna vain maltillisesti ja kääntyvän jo ensi vuonna laskuun. Suomessa lomautusjärjestelmä voi toimia siltana suhdannekuopan yli.

Suomen bkt-kehitystä kurittaa edelleen pahiten rakennusalan ahdinko, johon ei vieläkään ole luvassa nopeaa helpotusta.

– Vanhojen asuntojen kauppa kylläkin selvästi piristyi viime vuoden lopulla varainsiirtoveroihin liittyvien muutosten vuoksi. Uudiskohteiden myynnissä vastaavaa elpymistä ei kuitenkaan ole vielä nähty. Asuntorakentamisen kannalta merkittävin jarru on juuri myymättömien uusien asuntojen suuri varanto, joka sulaa hitaasti. Korkojen lasku sekä asuntojen arvostustasojen aleneminen alkavat kuitenkin hiljalleen tukea asuntokauppaa – ja ennen pitkää myös rakentamista.

Politiikan supervuosi saattaa tuoda lisädramatiikkaa myös talouden kehitykseen

Vuosi käynnistyy ristiriitaisten signaalien vallitessa: markkinoilla odotetaan edelleen Euroopan keskuspankilta nopeita koronlaskuja, mutta korkopäätösten kannalta tilanne on vuodenvaihteen jälkeen muuttunut vähemmän yksiselitteiseksi. Suomen osalta taantuman syvin kuoppa on mahdollisesti jo saavutettu.

Vuoden 2023 lopulla nähtiin poikkeuksellisen suuria markkinaliikkeitä. Marras–joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-korko laski noin 4,2 prosentin tasolta 3,5 prosentin tuntumaan ja pitkät korot alenivat jopa yli prosenttiyksiköllä. Korkotason lasku käänsi samalla osakemarkkinat selvään nousuun.

– Markkinakäänteen keskeisin selitys oli loppuvuoden odotuksia paremmissa inflaatioluvuissa. Euroalueen inflaatiopaine vaimeni ennakoitua nopeammin, minkä vuoksi odotukset EKP:n tulevista koronlaskuista selvästi voimistuivat, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Vuosi 2024 on kuitenkin käynnistynyt erisuuntaisissa merkeissä.

– Loppuvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen korot ovat jälleen olleet nousussa. Euroalueen suhdanneodotus on hieman kohentunut, minkä ansiosta EKP:llä ei välttämättä ole koronlaskujen kanssa aivan niin kiire kuin vielä muutama viikko sitten arveltiin. Myös inflaationäkymään liittyy edelleen monia riskejä, vaikka viime kuukausien kehitys onkin ollut rohkaisevaa.

Alkuvuoden pienen rekyylin jälkeenkin markkinat ennakoivat edelleen EKP:n laskevan ohjauskorkoa vuoden 2024 aikana noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Nämä odotukset vaikuttavat Vesalan mukaan ylimitoitetuilta – markkinakorkojen nousupaine voi lähitulevaisuudessa yhä jatkua. 

Geopolitiikka voi mullistaa talouden ennusteet

Yksi keskeinen talouden riskitekijä liittyy geopolitiikan uhkakuviin.

– Vuosi 2024 on historiallisen vilkas vaalivuosi ja sisäpoliittinen kilvoittelu saattaa koventaa retoriikkaa myös kansainvälisillä areenoilla. Protektionismi ja valtiokapitalismi ovat jo jonkin aikaa olleet globaalisti nousevia trendejä. Geopolitiikan jännitteet voivat johtaa talouden ”riskiketjuun”, jossa erilaiset kauppasuhteiden, energiahuollon ja toimitusketjujen häiriöt voimistavat jälleen kustannusten nousua ja samalla hidastavat kauan odotettua käännettä keskuspankkien korkopolitiikassa, Vesala sanoo.

Koko maailmantalouden näkökulmasta alkaneen vuoden kiinnostavin kysymys on, kykeneekö Yhdysvallat yhä välttämään taloustaantuman.

– Taantuma olisi erityisen huono uutinen USA:n osakemarkkinoille, joiden korkeat arvostuskertoimet hinnoittelevat varsin optimistista suhdannenäkymää. Yhdysvaltain taloudessa ei toistaiseksi ole viitteitä merkittävästä suhdannestressistä, vaikka korkojen nousu onkin oleellisesti vaikeuttanut velkaisimpien taloudenpitäjien tilannetta.

Suomen talouden murheenkryyninä velkasuhteen heikkeneminen

Viime vuoden loppua kohden Suomen talouden bkt-ennusteita heikennettiin jonkin verran. Korkotason ja kustannusten nousu käänsivät kotimaiset kysyntätekijät laaja-alaisesti laskuun vuoden 2023 jälkipuoliskolla ja kansainvälisen suhdanteen heikkous synkensi viennin näkymiä.

– Aivan viimeaikaiset suhdannebarometrit onneksi viittaavat Suomenkin talousnäkymän olevan asteittain vakautumassa eikä taantuma näytä enää syvenevän. Rakennusalan lama ja sen mahdolliset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille ovat kuitenkin edelleen merkittävä yleistaloudellinen suhdanneriski, Timo Vesala sanoo.

Kokonaistuotannon heikko lähtötaso pitää vuoden 2024 bkt-kasvun nollassa tai lievästi negatiivisena, vaikka vuoden edetessä aktiviteetin odotetaankin jo piristyvän.

Vuoden 2025 näkymä on selvästi valoisampi ja kasvu vauhdittuu parin prosentin tuntumaan.

Hallituksen ponnisteluista huolimatta julkisen talouden tasapainottuminen ei ole vielä kunnolla käynnistynyt, vaan makrotalouden heikkouden vuoksi julkisen velkasuhteen odotettu kehitysura on edelleen heikentynyt. Valtiovarainministeriöin tuoreimman painelaskelman mukaan Suomen velkasuhde ylittää 80 prosentin tason jo vuonna 2025.

Talous jäähtyy ja korkopolitiikan käännettä jo odotellaan

Maailmantalous on kuluvan vuoden aikana toistaiseksi yllättänyt myönteisesti. Suhdannekehityksen suunta on kuitenkin heikkenevä ja vuosi 2024 käynnistyy hyvin epävarmoissa tunnelmissa. Suomi on todennäköisesti jo taantumassa, ja riskit suhdannekuopan syvenemisestä kasvavat. Talous kaipaisi jo rahapolitiikan keventämistä, mutta inflaation kehitys on yhä avainasemassa.

– Yhdysvalloissa bkt-kasvu on jopa kiihtynyt, osittain elvyttävän finanssipolitiikan tukemana. Euroaluekaan ei ole vielä vajonnut selvään taantumaan, vaikka Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama sokki, energiakriisi, korkea inflaatio ja Euroopan keskuspankin historiallisen rajut koronnostot ovat heikentäneet yritysten ja kuluttajien luottamusta, ostovoimaa sekä investointikykyä, kommentoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.

Silti Vesalan mukaan on liian aikaista päätellä, että rahapolitiikan voimakkaalla kiristämisellä ei olisi ollut tehoa.

– Talouden käänteiden ennakointia on vaikeuttanut vaikutusten eritahtinen välittyminen tuotannon eri sektoreille. Rakentamisessa ja teollisuudessa nousevat korot käänsivät suhdannenäkymän alamäkeen jo viime vuonna. Sen sijaan palvelualat, jotka tuovat valtaosan bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä, olivat vielä vuoden alkupuoliskolla hyvässä vedossa ja ovat kääntyneet vasta aivan viime kuukausina alavireisempään suuntaan.

Epävarmuus leimaa talousvuotta 2024

Vuosi 2024 käynnistyy hyvin epävarmoissa merkeissä, Vesala toteaa. Kasvun lähteitä ei juuri ole näköpiirissä ja finanssipolitiikkakin alkaa kiristyä, kun valtioilla on paineita suitsia velanottoa.

– On ilmeinen riski, että talousennusteita, jotka ovat edelleen suhteellisen optimistisia, joudutaan talven aikana tarkistamaan heikompaan suuntaan, Vesala sanoo.

Talouden jäähtyminen vaimentaa myös hintapaineita. Inflaatio voikin euroalueella painua jo ensi kesään mennessä lähelle keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. Inflaatiokehitys ei silti välttämättä ole suoraviivaista.

– Inflaation viimeaikaista nopeaa hidastumista on osaltaan selittänyt suosiollinen vertailujakso. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tämä niin sanottu base effect kääntyy toisen suuntaiseksi ja inflaatio saattaa väliaikaisesti jopa kiihtyä, Vesala sanoo.

Aloittaako EKP ohjauskorkojen laskun kesällä 2024?

Inflaatioon liittyvän epävarmuuden vuoksi Euroopan keskuspankki ei vielä halua vahvistaa markkinoiden koronlaskuodotuksia, jotta rahapolitiikan liikkeitä ennakoivat markkinakorot eivät laskisi liian paljon liian aikaisin ja siten vaarantaisi inflaatiotavoitteen toteutumista.

– EKP:n haukkamainen retoriikka ei silti tarkoita, etteikö rahapolitiikka voisi alkaa ensi vuonna selvästi keventyä. Suhdannekäänne on sen verran selväpiirteinen, että korkohuippu lienee nyt ohitettu ja ohjauskorkojen asteittaiset laskut voisivat alkaa vuoden 2024 puolivälin tietämillä, Vesala arvioi.

Suomelle luvassa vaikeat lähikuukaudet: riski suhdannekuopan syvenemisestä kasvaa

Suomen talouden suhdannetilanne on syksyn aikana edelleen heikentynyt, todetaan Kuntarahoituksen markkinakatsauksessa.

– Kustannustason ja korkojen nousu on kurittanut erityisesti rakennusalaa, mutta vientiteollisuuskin kärsii heikosta kysynnästä. Myös kuluttajien luottamus on alkanut uudelleen heikentyä, vaikkei se kovin häävillä tasolla ole missään vaiheessa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen ollutkaan, Timo Vesala sanoo.

Vesalan mukaan taantuma todennäköisesti alkoi Suomessa kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä, ja talvesta on tulossa taloudessa vaikea.

– Hyvässä lykyssä teollisuuden ja rakentamisen pohjakosketus ohitetaan lähikuukausina ja palveluissa selvitään hetkellisellä suvantovaiheella. Tällöin työllisyydessä tuskin ehtisi tapahtua merkittävää heikkenemistä ja matalasuhdanne jäisi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Riskit ennakoitua syvemmästä ja pidemmästä suhdannekuopasta ovat kuitenkin valitettavasti kasvaneet.  

Korkojen nousu on hidastanut maailmantaloutta yllättävän vähän, mutta Suomessa tahti hiipuu

Korkojen jyrkkä nousu ei ole juuri purrut maailmantalouden kasvuodotuksiin – Suomessa tilanne on toinen. Kotimaan talous taantuu, mutta suhdannekuoppa jäänee verrattain lyhyeksi. Vaisut verotulokertymät ja rahoituskustannusten kasvu lisäävät julkisen talouden taakkaa.

Maailmantalous on selvinnyt korkeista koroista yllättävän vähällä, mutta vielä ei olla kuivilla, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Viime viikkoina julkaistuissa maailmantalouden ennusteissa on merkillepantavaa, miten vähän korkojen jyrkkä nousu on toistaiseksi vaikuttanut kasvuodotuksiin. Esimerkiksi IMF:n tuoreessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymä on vuosille 2023–2024 lähes sama kuin syksyn 2021 ennusteessa. Tuolloin rahapolitiikan nopeaa kiristymistä ei vielä pidetty todennäköisenä.

Euroalueella ennustemuutokset ovat Vesalan mukaan suurempia, voittopuolisesti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Ensi vuonna Euroopankin odotetaan palaavan jo melko lähelle parin vuoden takaista ennusteuraa.

– Useat tekijät ovat kompensoineet nousevien korkojen vaikutusta. Näitä ovat muun muassa palvelualojen pitkä toipuminen koronapandemiasta, valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka sekä kiinteäkorkoisten lainasopimusten yleistyminen eurooppalaisten kotitalouksien keskuudessa, pääekonomisti listaa.

Korkojen odotetaan jäävän kolmen prosentin tuntumaan

Pääekonomisti Vesala muistuttaa, että osa korkoshokin vaikutuksista voi vielä tehdä tuloaan.

– Palvelualoilla ja työllisyydessä on orastavia pehmenemisen merkkejä, pitkissä koroissa on kesän jälkeen nähty uusi tasohyppäys ja valtioilla alkaa olla paineita suitsia velanottoa, Vesala toteaa.

Keskuspankkien korkopolitiikkaan ei kannata odottaa nopeaa helpotusta.

– Inflaatio on kyllä selvästi hidastuvalla trendillä, mutta energian hinnoissa on jälleen nousupainetta. Euroalueella Euroopan keskuspankin pelikirjaa sekoittavat myös heikentyneen euron myötä mahdollisesti kiihtyvä tuonti-inflaatio sekä korkeat palkankorotukset.

Pitkällä aikavälillä Vesala ennakoi, että nollakorkoihin tuskin enää palataan.

– Pääomamarkkinoiden tasapainossa on näköpiirissä muutoksia, jotka puoltavat rakenteellisesti aiempaa korkeampia korkoja. Euroalueella keskimääräisen korkotason odotetaan tulevina vuosina asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.

Suomen talous taantuu, mutta käänne lienee pian taas käsillä

Suomen talouden osalta pääekonomisti Vesala huomauttaa, että alkusyksyn uutisvirta vahvistaa käsitystä talouden suhdannenäkymän heikkenemisestä.

– Suomen talous kääntyi kesäkaudella selvästi heikompaan suuntaan. Sekä kuluttajien luottamus että yritysten tunnelmat ovat vaisut, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja konkurssien määrä kasvaa.

Vesala korostaa kuitenkin, että vaikka Suomen talouden ennustetaan vaipuvan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla taantumaan, ei tilanteen odoteta jatkuvan pitkään. Jo ensi vuodelle ennustetaan käännettä parempaan.

– Positiivisen käänteen taustalla on erityisesti kuluttajien ostovoiman kääntyminen nousuun sekä työllisyys, jonka ennakoidaan pysyvän talouden lievästä taantumasta huolimatta suhteellisen vahvana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu
– kuntatalouden näkymät heikentyneet

Julkisen talouden osalta Vesala toteaa, että verotulokertymien aiempia ennusteita vaisumman kasvunäkymän sekä rahoituskustannusten voimakkaan nousun takia näköpiirissä ei ole julkisen velkaantumisen oleellista hidastumista. Myös kuntatalouden näkymä on synkentynyt.

– Syksyn kuntatalousohjelmassa valtiovarainministeriö on varsin merkittävästi heikentänyt kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Arvio kuntasektorin lähivuosien rahoitusalijäämästä on noussut noin 0,5 miljardin euron tasolta 1–1,5 miljardin haarukkaan. Suurimmat negatiiviset ennustemuutokset koskevat verotuloja sekä valtionosuuksien kehitystä, Vesala lisää.

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin

Yhdysvalloissa odotetaan pehmeää laskua, Euroopassa varaudutaan rytinään. Korkoihin kaivataan helpotusta Atlantin molemmin puolin. Joko käänne on käsillä? Kuntarahoituksen elokuun markkinakatsaus on julkaistu.

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Talous selvisi energiakriisistä, mutta korkoshokki voi vielä puraista

Rahatalouden ruuvit kiristyvät, ja riski USA-vetoiselle taantumalle kasvaa. Inflaatio hellittää otettaan, mutta korot jäänevät pysyvästi totuttua korkeammalle. Suomen taloudessa seurataan nyt kolmea muuttujaa. Kuntarahoituksen toukokuun markkinakatsaus on julkaistu.

Energiakriisin piti sysätä Euroopan talous taantumaan, mutta lauha talvi tuli hätiin, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa. Yritykset ja kotitaloudet sopeutuivat energian niukkaan saatavuuteen odotettua paremmin, ja valtioiden mittavat energiatuet sekä koronavuosina kertyneet säästöt puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Toimintaympäristön merkittävin muutos on kuitenkin korkotason nousu.

– Kuluvan vuoden aikana rahoituskustannusten nousu laittaa talouden suhdannekuvan uuteen testiin. Sen vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkällä viiveellä. Talouden korkoherkimmät sektorit, kuten asuntomarkkinat ja rakentaminen, ovat jo selvästi heikentyneet. Myös teollisuudessa suhdannenäkymä on kääntynyt laskuun, pääekonomisti Vesala varoittaa.

Yhdysvallat viitoittaa tietä taantumaan, korot hakevat uutta normaalia

Rahatalouden kiristyminen näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, jossa myös aluepankkien kriisi lisää talouden epävarmuutta. Riski taloustaantumasta on selvästi noussut.

– Vahvin vastalääke on alhainen työttömyys, mikä tukee kotimaista kysyntää Yhdysvalloissa ja näyttäisi pitävän mahdollisen USA-vetoisen taantuman varsin lievänä, Vesala pohtii.

Helpotusta haetaan myös hellittävästä inflaatiosta, ja vuositasolla hintojen nousu onkin hidastunut. Vesala muistuttaa, että kuluvan kevään aikana inflaatio on silti ollut liian nopeaa: kevään aikana hinnat ovat nousseet euroalueella 7 prosentin ja Yhdysvalloissakin lähes 7 prosentin vuosivauhdilla.

– Varsinkin euroalueella inflaation vastainen taistelu on edelleen keskeisin rahapolitiikkaa määräävä tekijä. Euroopan keskuspankki joutunee nostamaan ohjauskorkoja vielä ainakin pariin otteeseen ja pitämään korot huipputasolla odotettua pidempään. Yhdysvalloissa koronnostosyklin huippu sen sijaan voi hyvinkin olla jo käsillä.

Pääekonomistin mukaan korkoympäristössä on käynnissä pitkäkestoinen muutos: vaikka akuutti inflaatio-ongelma pian helpottaisi, korkojen uskotaan jäävän selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeammiksi.

– Vihreän siirtymän edellyttämä massiivinen investointiaalto saattaa nostaa pääomamarkkinoiden tasapainokorkoa. Samaan aikaan ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan voi liittyä inflaatiota kiihdyttäviä lieveilmiöitä, millä olisi nimelliskorkoja kohottava vaikutus. Myös työvoimapulan kroonistuminen sekä protektionismi saattavat lisätä tuotannon kustannuspaineita.

Kolme kysymystä sanelee Suomen suuntaa

Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys on painanut kotimaista kulutuskysyntää jo pitkään, ja talous ajautui viime vuoden jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan.

– Alkuvuonna kuluttajien luottamus sekä tunnelmat kaupassa ja palvelualoilla ovat kuitenkin hivenen kohentuneet, pääekonomisti Vesala iloitsee.

– Vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljännekseltä odotetaankin positiivista kasvua.

Pääekonomisti listaa kolme tekijää, jotka määräävät Suomen talouden suuntaa.

– Jatkossa Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, miten voimakkaasti kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu vientiteollisuuteen, kuinka pitkään rakentamisen ”syväkyykkäys” jatkuu ja miten paljon kuluttajien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna.

Talouden kasvuennusteet ovat hieman kohentuneet, mutta pinnan alla kytee yhä taantuman uhka

Talous on kestänyt koronapandemian jälkiseuraukset yllättävän hyvin ja kasvuennusteita on jopa nostettu. Äkkiseltään hyvältä näyttävän suhdannekuvan alla piilee kuitenkin useita ongelmallisia talouden syvävirtauksia. Suomessa suurin kasvua rajoittava tekijä on kroonistuva työvoimapula.

Globaali makrotalous on kestänyt koronapandemian jälkeisiä häiriöitä, inflaatiota ja korkotason nousua, yllättävän hyvin, ja kasvuennusteita on viime kuukausina jopa nostettu, varsinkin Euroopassa. Pinnalta katsottuna suhdannekuva näyttää hallitulta, mutta käynnissä on useita ongelmallisia syvävirtauksia, varoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Paljon puhututtanut inflaatio on vuositasolla selvästi hidastunut energian hintojen laskun vuoksi. Hintapaine on kuitenkin edelleen laaja-alaista, ja alkuvuoden aikana pohjahintojen nousuvauhti on ollut yhä aivan liian voimakasta.

Riski USA-vetoiseen taantumaan kasvaa

Rahoituskustannusten noususta kärsivät niin kotitaloudet kuin yrityksetkin. Yhdysvalloissa myrskyn silmään joutuneet aluepankit vähentävät luotonantoaan, mikä kiristää erityisesti pk-sektorin rahoitusolosuhteita. Sama ilmiö toistuu myös Euroopassa, joskin maltillisemmin.

– Pankkien luotonannon supistuminen voi kääntää suhdanneodotukset jälleen heikkenevään suuntaan, Vesala ennustaa.

Vuoden edetessä jännite keskuspankkien hinta- ja rahoitusvakaustavoitteiden välillä todennäköisesti kasvaa.

– Pankkien tiukentunut luotonanto reaalitalouteen vähentää koronnostojen tarvetta, mutta on hyvin vaikea tietää, kuinka paljon. Jos vaikutusta yliarvioidaan, inflaatio ei taltu. Jos sitä taas aliarvioidaan, reaalitalous voi ajautua pahoihinkin vaikeuksiin. Rahapolitiikan vaikeasti hallittava tasapainoilu lisää makrotalouden epävarmuutta, minkä vuoksi USA-vetoinen taantuma on hyvinkin varteenotettava riskiskenaario, Vesala sanoo.

Makroriskien vuoksi Yhdysvaltain keskuspankki oletettavasti pysäyttää koronnostot jo lähikuukausina. Toisaalta koronlaskuja on vaikea toteuttaa ennen kuin inflaatio on riittävän pitkäkestoisesti hidastunut.

– Markkinaodotukset Fedin useista koronlaskuista jo vuoden 2023 aikana voivat olla ylimitoitettuja. EKP nostanee korkoja vielä 2–3 kertaa, eikä ensimmäisiä koronlaskuja kannata näillä näkymin odottaa ennen ensi vuotta, Vesala toteaa.

Työvoimapula Suomen suurin talouden kasvupotentiaalin rajoite

Kotimaan talousnäkymät ovat alkuvuoden aikana hieman kohentuneet. Merkittävästä muutoksesta parempaan ei kuitenkaan ole takeita, sillä talouden luottamusluvut ovat edelleen hyvin matalalla ja huolenaiheet suhdanneherkässä teollisuudessa ovat kasvussa.

– Hintapaine ei ole Suomessakaan vielä ratkaisevasti vaimentunut, vaikka vuositason inflaatio onkin. Erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu jatkuu voimakkaana. Palkansaajien ostovoiman kehitys voi vielä tänäkin vuonna jäädä miinusmerkkiseksi, Vesala sanoo.

Korkoherkkyys pitää puolestaan rakentamisen ja asuntokaupan toistaiseksi vaisuna. Alkuvuoden epämiellyttävä yllätys on ollut rakentamisen kustannusten kääntyminen uudelleen nousuun. Suurin talouden kasvupotentiaalia rajoittava tekijä on Vesalan mukaan kuitenkin työvoimapula.

– Työvoiman krooniset saatavuusongelmat toisaalta samalla jarruttavat työttömyyden kasvua, vaikka suhdannetilanteen heikkeneminen ja konkurssien määrän selvä kasvu aiheuttavatkin työttömyysasteeseen jatkossa nousupainetta, Vesala kuvaa.

Kasvu jatkuu, hintapaineet hellittävät – selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä?

Talous pitää pintansa, työmarkkinat käyvät kuumana ja keskuspankit saavat otteen inflaatiosta. Onko taantuma peruttu vai vieläkö riskejä riittää? Kuntarahoitus julkaisee vuoden toisen markkinakatsauksensa.

Talousvuosi on alkanut odotettua paremmin: lauha talvi, energian säästäminen ja valtioiden tukitoimet ovat auttaneet Eurooppaa energiakriisissä, ja Kiinan avautumisen uskotaan piristävän maailmankauppaa. Uusimmat ennusteet osoittavat, että Eurooppa voi välttyä paljon povatulta taantumalta. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ei kuitenkaan julista taantumasta voittoa – ainakaan vielä.

– Rahapolitiikan historiallisen nopean kiristymisen kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty, sota jatkuu ja monilla talouden osa-alueilla, kuten asuntomarkkinoilla, on yhä huomattavia riskejä, Vesala muistuttaa Kuntarahoituksen vuoden toisessa markkinakatsauksessa.

– On vielä aikaista sanoa, onko taantuma lopullisesti peruttu vai ainoastaan lieventynyt tai lykkääntynyt.

Keskuspankit saavat otteen inflaatiosta – kylmää kyytiä velkaantuneille kotitalouksille

Samaan aikaan kun talouden kuva kirkastuu, myös inflaatiosta saadaan hyviä uutisia. Hintapaineet hellittävät odotettua nopeammin, ja keskuspankkien toivotaan hidastavan koronnostojaan. Harmia tuottaa Yhdysvallat, jossa raju työvoimapula luo painetta nostaa palkkoja.

– Keskuspankki Fed saattaa joutua nostamaan korkoja odotettua enemmän, millä voisi olla latistava vaikutus talouden ja markkinoiden tunnelmiin, pääekonomisti Vesala arvioi.

Euroalueella keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde summasi rahapolitiikan näkymiä varsin selväsanaisesti helmikuun alussa: keskuspankkiirin mukaan ohjauskorot nousevat maaliskuussa puoli prosenttiyksikköä ja tämän jälkeenkin korotuksia on luvassa. Se, miten nopeasti korot nousevat, riippuu uusista makrotalouden ennusteista, jotka EKP julkaisee maaliskuussa.

– Linjausten perusteella talletuskorko voi kesään mennessä nousta hyvinkin 3,5 prosenttiin – eikä tulevia koronlaskuja kannata vielä haikailla, Vesala varoittaa.

Kiristyvä rahapolitiikka on iskenyt nopeasti talouksiin, joissa yksityinen sektori on velkaantunut keskivertoa enemmän, kuten Pohjoismaihin ja Hollantiin. Erityisesti Ruotsissa asuntomarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti.

– Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys muun muassa vaihtuvakorkoisten asuntoluottojen ja muiden velkojen vuoksi on keskimääräistä suurempaa.

Suomessa lievä taantuma on yhä todennäköinen

Alkuvuodesta talouden kuva on kohentunut myös Suomessa. Työllisyys on pitänyt pintansa epävarmuudesta huolimatta, ja sähkön pahimmat hintapiikit näyttävät rajoittuneen muutamaan viikkoon joulukuussa. Talvikaudesta on selvitty odotuksia paremmin.

– Silti lievä, muutaman vuosineljänneksen mittainen taantumajakso, joka alkoi jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikuttaa yhä todennäköiseltä, pääekonomisti Vesala arvioi.

– Korkojen ja elinkustannusten nousun lopullisesta vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen on vielä kovin paljon epävarmuutta.

Teollisuuden vahva vire oli viime vuoden kirkkaimpia valopilkkuja: teollisuustuotannon volyymi kasvoi lähes neljä prosenttia edellisvuodesta.

– Teollisuuden palkkaratkaisussakin saavutettiin molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi, joka oletettavasti pysäyttää palkansaajien ostovoiman laskun muttei näillä näkymin heikennä teollisuuden kilpailukykyä, Vesala pohtii.

Inflaatio iskee viiveellä julkiseen talouteen. Ostopalveluiden sopimushinnat päivittyvät pikkuhiljaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotukset kasvattavat julkisia menoja toden teolla vasta tänä vuonna.

– Kustannuspaine vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä.