Etelä-Pirkanmaalla sijaitsevaan Lempäälään muuttaa vuosittain noin 350 henkilöä, ja kunnan väkiluvun noustessa myös palvelujen tarve kasvaa. Alueella on muun muassa kymmenen alakoulua, kolme yläkoulua ja lukio, joissa opiskelee yhteensä yli 5 000 lasta ja nuorta.

Aiemmin lähimmät uimahallit ovat olleet Valkeakoskelta, Kangasalta ja Tampereelta. Lähiuimahallia on toivottu alueelle jo 90-luvulta asti. Lempäälän uimahalli tulee palvelemaan myös naapurikuntia ja -kaupunkeja, sillä se on kätevästi saavutettavissa kevyellä ja julkisella liikenteellä.

– Uiminen on monelle käyttäjäryhmälle helposti soveltuva laji. Pelkästään koululaisista ja opiskelijoista tulee suuri käyttäjäryhmä uudelle uimahallille. Tavoitteenamme on uuden uimahallin innostamana lisätä liikunta-aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä, sillä liikkumattomuuden hinta on tutkitusti suuri, kertoo Lempäälän uimahallihankkeen toimitusjohtaja Lari Laakso.

Uimarit kulkevat hissillä 30 metriä maan alle kauppakeskuksen kautta

Hallin valmiusaste oli vuoden vaihteessa noin 50 prosenttia. Kallion louhinta alkoi vuonna 2022, rakentaminen käynnistyi vuonna 2023 ja jatkuu vuoden 2024 syksyyn.

Uuden uimahallin sijainti kauppakeskuksen alla tarjoaa ainutlaatuisia hyötyjä.

– Iso kauppa- ja elämyskeskittymä kerää paljon kävijöitä, joiden odotamme myös luonnollisesti käyttävän uimahallia. Lisäksi avaamme pian uuden Lempäälä-Areenan Ideaparkin viereen ja Ideaparkilla on suunnitelmissa rakentaa hotelli, josta on suora kulkuyhteys kauppakeskukseen ja uimahalli-kylpylään. Läheisen Marjamäen yrityskeskittymän viereen kaavoitamme uutta asuinaluetta, jonka asukkaiden toivomme myös tulevaisuudessa löytävän uimahallin ja sen palvelut, Laakso kertoo.

Tampereen seudulla noin 80 prosenttia käyttäjistä käy uimahallissa matkakortilla.

– Kortilla saa tiskiltä rannekkeen, jolla pääsee kulkemaan altaille ja avattua pukuhuoneiden kaapit. Uimahallin viereen rakennettavan hiihtotunnelin valmistuttua hiihtokierrokselta pääsee suoraan uimaan tai saunaan, Laakso kertoo.

Odotuksissa jopa neljännesmiljoona kävijää vuodessa

Kunnanvaltuusto äänesti yksimielisesti hankkeen käynnistyspäätöksestä.

– Vastaavanlainen yksimielisyys on kuntapolitiikassa aika harvinaista, mikä kertoo siitä, että palveluja on kipeästi kaivattu. Kävijämäärän odotetaan olevan 200 000–250 000 vuodessa, Laakso sanoo.

Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen hankemalli, joka on projektimallin ja allianssimallin hybridi. Suunnitelma ja markkinointikartoitus tehtiin vuonna 2021. Tällöin päätettiin toteutusmuoto, valittiin rakennuttaja ja kilpailutettiin uimapalvelujen toiminnasta vastaava.

– Hyvin aikaisessa vaiheessa todettiin, että projekti on vaativa niin aikataulun kuin teknisen toteutuksen suhteen. Urakka toteutetaan kevennetyllä allianssimallilla. Tästä mallista oli karttunut positiivisia kokemuksia hiljattain valmistuneen Lempäälä-talon kanssa.

Toteutuksessa kaikki osapuolet istuvat saman pöydän äärellä, jolloin elinkaarikustannusten suunnittelu sujuu helpommin ja tavoitteet pystytään asettamaan yhteisesti. Samalla minimoidaan viiveitä ja turhaa suunnittelua.

– Kevennetty allianssimalli on tuonut oman etunsa sen suhteen, että tiesimme jo ennen rakentamista keiden kanssa teemme töitä ja pääsimme testaamaan joukon keskinäistä dynamiikkaa.Se on tuonut valtavasti joustoa rakennusvaiheeseen.

Ekologisuus on huomioitu tarkasti kohteessa

– Sanoisin että ekologisuutta ei voisi paremmin huomioida. Luolaa lämmitetään kaksi vuotta, jotta se saadaan tasapainotilaan, mikä vie aluksi enemmän energiaa. Seuraavan sadan vuoden ajan, mikä on tavoiteltu käyttöikä, lämmittäminen vie vähemmän energiaa kuin vastaava rakennus maanpinnalla.

Energiaa ja vettä säästetään kaikin mahdollisin tavoin.

– Suuri osa matalakaukolämmöstä saadaan kaukolämmön paluuvirrasta, valuvirroista ja hukkalämmöstä. Se parantaa sekä lämpöyhtiön prosessia että tarjoaa meille halvempaa kaukolämpöä. Ratkaisu tässä mittakaavassa on Suomen ensimmäinen. Lisäksi altaat mahdollistavat joustoa energiakysyntään, sillä altaat toimivat ylijäämälämmön puskurivarastoina.

Maan alle ei luonnollisesti paista luonnonvaloa, joten valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kattoon ja seiniin heijastetaan valoa ja erilaisilla valaisumahdollisuuksilla leikitellään.

Esteettömyys on kaikkien etu

Esteettömyyden suunnittelussa on Laakson mukaan onnistuttu erityisen hyvin. Viitoitukset ja lattiassa kulkevat näköesteisten kävelyjohteet parantavat käytettävyyttä ja tiloissa kulkemista. Opaskoirille on oma koirahuone ja varusteluun on muutenkin kiinnitetty huomiota: esimerkiksi osassa wc-tiloissa lattiarajaan asennetaan avunantopyyntönaru.

– Hankkeen aikana myös uusi translaki astui voimaan. Tiloihin valmistuu omat yksityisyyttä suojaavat pukukopit, joita voivat käyttää esimerkiksi muunsukupuoliset ja henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta voi riisuutua muiden edessä.

Elämyssuihkuja, suolasauna ja säädettävä monitoimiallas

Uuden uimahallin pääallas tulee olemaan 25 metriä pitkä, ja siihen tulee kuusi uimarataa. Uimahallin monitoimialtaassa on säädettävä pohja, jolla altaan syvyyttä voi säätää eri ryhmien tarpeita varten.

Lisäksi uimareiden käyttöön rakennetaan vesiliukumäki, hyppytorni ja pomppulauta, opetusallas, vesijuoksuallas, kahluuallas, kylmävesiallas ja poreallas. Tavallisten saunojen ohella halliin tulee suolasauna, höyrysauna ja elämyssuihkuja. Kahvioon on pääsy sekä tuloaulasta että altailta.


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy