Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut tarjoavat kattavaa asiointia sujuvasti

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto kannattaa: ne tuovat asiointiisi joustoa ja auttavat hallitsemaan organisaatiosi talouden kokonaiskuvaa.

Asiakkaamme saavat digitaaliset palvelut käyttöönsä ilman erillisiä asennuksia: kaikki sovellukset toimivat samassa pilvipalvelussa, johon kirjaudut yksillä käyttäjätunnuksilla. Tuemme sinua sovellusten käyttöönotossa ja järjestämme maksuttomia käyttökoulutuksia asioinnin laadun parantamiseksi ja helpottamiseksi.

– Asiakkaamme ovat olleet mukana jokaisen palvelumme matkassa jo ennen niiden julkaisua. Tämä on auttanut meitä merkittävästi, kun tavoitteenamme on tarjota asiakaskunnallemme räätälöityjä ratkaisuja, kuvailee Okko Rostedt, senior asiantuntija, digitaaliset palvelut.

Digitaalinen asiointi: lainanhaku ja dokumentaatio sujuvasti yhdessä paikassa

Digitaalinen asioinnin kautta voit helposti jättää hakemuksen pitkä- tai lyhytaikaisesta lainasta, hyväksyä saamasi rahoitustarjoukset, sekä hallinnoida näihin liittyviä asiakirjoja ja dokumentteja. Sovellus tekee kokonaisuuden hahmottamisesta helpompaa: näet nopeasti, puuttuuko hakemuksesi liitteistä jotain. Voit hyödyntää samaa hakemusta myös kilpailuttaessasi rahoitustarjouksia muilla toimijoilla.

Digitaalisen asioinnin käyttöönotto on maksutonta. Saat asioinnin käyttöösi solmimalla digitaalisen asioinnin sopimuksen Kuntarahoituksen kanssa: samalla vahvistat organisaatiosi henkilöt, joilla on oikeus asioida digitaalisesti kanssamme.

– Digitaalinen asiointi alkaa olla arkipäivää ja olemme Kuntarahoituksellakin hyvässä vauhdissa digitaalisessa siirtymässä. On ollut ilo nähdä miten asiakkaamme ovat ottaneet asiointisovelluksemme vastaan, kertoo Jaakko Suhonen, senior asiantuntija, digitaaliset palvelut.

Lainasalkkusovellus: johda taloutta tiedolla

Lainasalkkusovelluksemme antaa sinulle monipuolisen työkalun lainojen ja rahoitussalkun seurantaan sekä raportointiin koko konsernin tasolla. Lainasalkku auttaa sinua johtamaan organisaatiosi taloutta tiedolla ja tekemään pitkänäköisiä valintoja: saat kattavan näkymän rahoitussalkkuusi, ajantasaista markkinadataa, ja mahdollisuuden simuloida erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutuksia.

Näet palvelussa automaattisesti Kuntarahoitukselta saadut lainat, mutta sovellus ei rajoitu vain niihin: voit lisätä näkymään myös muiden rahoittajien myöntämät lainat sekä konsernin takaukset, takausprovisiot ja antolainat. Sovellus tarjoaa valmiita raportointipohjia, mutta voit myös laatia itse räätälöidyn raportin. Voit myös seurata konsernisi sopimustapahtumia palvelun kalenterisovelluksen avulla. Palvelun lisenssihinnoittelu riippuu konserniyksikköjen ja korollisen vieraan pääoman määrästä.

– Haluamme tarjota palvelumme konsernitasoisina ratkaisuina, koska tälle on ollut asiakaskunnassamme selkeä tarve. On koko konsernille merkittävä etu, että heillä on käytössään yhteinen työkalu, joka parantaa datan laatua ja tehostaa tiedon kulkua, Suhonen avaa palvelun hyötyjä.

Kassaennustesovellus: hallitse likviditeettiä lyhyellä ja pitkällä jänteellä

Kuntarahoituksen kassaennustesovellus auttaa kassavirran hallinnassa, ennustamisessa ja raportoinnissa, tarvittaessa aina koko konsernin tasolla asti. Palvelu vähentää likviditeetinhallinnan manuaalista työtä. Irtaantumalla Excel-taulukoiden käytöstä pienennät myös kaavan rikkoutumiseen tai tietojen häviämiseen liittyviä riskejä.

Palvelu on linkitetty lainasalkkusovellukseemme, josta lainatapahtumat integroituvat suoraan kassaennustesovellukseen. Automaattinen tiliotteiden haku auttaa sinua myös pysymään kartalla: näet aina ajantasaisen aamusaldosi. Voit määritellä tarpeen mukaan sovellukseen käyttäjäkohtaisia oikeuksia: useampi käyttäjä voi nähdä ja muokata kassavirtoja.

ESG-sovellus: seuraa kuntasi kestävää kehitystä

ESG-sovelluksemme on tarkoitettu vain kunta-asiakkaidemme käyttöön. Maksuton palvelu kerää tietoa laajasta paletista julkisia lähteitä ja auttaa sinua seuraamaan kuntasi kestävän kehityksen tunnuslukuja niin nykytilan kuin kehitystrendien osalta.

ESG-sovelluksen tunnusluvut perustuvat Sitowisen kehittämän MayorsIndicators-palvelun kuntakohtaisiin indikaattoreihin, jotka puolestaan pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Näet palvelussa myös tarkemmin, mistä kunkin kohdan pisteytys koostuu.

Sijoitussalkkusovellus: kaikenkokoisille asiakkaille, jotka haluavat seurata sijoitusvarallisuutensa kehitystä

Sijoitussalkkusovellus auttaa sinua sujuvassa sijoitusten hallinnoinnissa, seurannassa ja raportoinnissa riippumatta siitä, ovatko kyseessä osakkeet, optiot, bondit tai ETF-rahastot. Voit hallinnoida sijoituksiasi yhdessä tai useammassa salkussa ja automatisoida transaktioiden viennin palveluun.

Sovelluksessa voit seurata yhtiötapahtumien vaikutusta salkkuun ja tuottaa monipuolisia raportteja positioista, transaktioista, arvonkehityksestä, toteutuneista tuotoista ja siirtyneistä koroista. Sovelluksen hinnoittelu riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä.

Talousennustesovellus: irti lyhyen aikavälin näkymästä ja katse kauas tulevaisuuteen

Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden johdolle tarkoitettu sovellus tuo lintuperspektiiviä talouteen: voit ennustaa päätösten vaikutuksia jopa 40 vuoden päähän. Skenaariota vaihtamalla näet ennustetut muutokset tunnusluvuissa välittömästi.

Palvelun avulla saat visualisoinnit organisaation nykytilasta ja tulevasta kehityksestä. Voit myös luoda talousarviota täydentäviä skenaarioita, kuten investointeja tai omaisuuden myyntiä, ja havainnollistaa toimenpiteiden vaikutuksia organisaatiosi päättäjille.


Tutustu oheisista linkeistä digitaalisten palveluidemme tarjoamiin mahdollisuuksiin juuri sinun organisaatiollesi tai ota yhteyttä, niin kerromme lisää. Yhteystietomme löydät palvelusivun alareunasta – voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.

Digitaalisten palveluiden kuvaukset eri asiakasryhmille:

Kunnat | Asuntotoimijat | Hyvinvointialueet

Digitaaliset palvelut

Sopeutustoimet horjuttavat lähivuosien opiskelija-asuntotuotantoa 

Opiskelija-asuminen on nyt tiukilla: nuoret hakevat edullisia asuntoja ennätyksellisen paljon, mutta samalla julkisen tuen säästökuuri hankaloittaa uuden asuntokannan tuotantoa.

Opiskelijoiden tukipolitiikka käy tällä hetkellä läpi useampaa yhtäaikaista mullistusta. Tukikeskustelu on käynyt kuumana kevään kehysriihestä lähtien, jolloin hallitus päätti siirtää opiskelijat takaisin opintotuen asumislisälle elokuussa 2025. Jo tänä vuonna asumistuki pienenee ja opintorahan indeksikorotukset ovat jäässä, mikä osuu suoraan opiskelijoiden kukkaroon.

Leikkuri iskee myös toista kautta, sillä samaan aikaan hallitus alentaa erityisryhmien investointiavustuksia. Opiskelija-asuntoyhteisöt, joista monet ovat Kuntarahoituksen asiakkaita, joutuvat investointiavustusten heiketessä tukalaan tilanteeseen. Investointiavustuksia voidaan myöntää erityisryhmille tarjottavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen. Vuonna 2023 avustusten määräraha oli 120 miljoonaa euroa, tänä vuonna enää 63 miljoonaa. Vuonna 2025 investointiavustukset pienenevät entisestään merkittävästi 15 miljoonaan euroon.

Leikkauksen uskotaan vaikeuttavan muun muassa opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyvien asuntorakentamista. Jo ennestään pienen opiskelijoille varatun investointiavustuksen pelätään kutistuvan nyt olemattomaksi. Suomen opiskelija-asuntoyhteisöille muutos tulee olemaan tuntuva.

– Käänteet ovat olleet vuoden aikana todella nopeat. Ensin näytti siltä, että investointiavustus putoaa puoleen. Nyt näyttää siltä, että mahtaako juuri mitään olla jäljellä. Se muuttaa investointilaskelmia kovastikin, kertoo Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski.

Kasvavaan asuntokysyntään mahdotonta vastata nopeasti

Tiukka säästökuuri näkyy tällä hetkellä suoraan opiskelija-asuntosäätiöiden hakemusmäärissä. TOASilla opiskelija-asuntojen kysyntä on huipussaan jo toista vuotta.

– Monta vuotta on ollut niin, että yksiöihin haetaan eniten, mutta myös soluhuoneisiin ja perheasuntoihin on nyt enemmän hakijoita kuin vuosi sitten, Koski kertaa kesän hakijoiden toiveita.

Opiskelija-asunnon saaneet pitävät niistä kiinni myös pidempiä aikoja: kun kohtuuhintaiseen kotiin on päästy, siitä ei muuteta pois yhtä nopeasti kuin aiemmin. Vaikka kohtuuhintaisille asunnoille on enemmän kysyntää kuin koskaan, nopeita ratkaisuja ei ole tarjolla – nyt vireille laitettavat uudiskohteet saattavat valmistua vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Samaan aikaan investointiavustusten leikkaus vaikeuttaa uusien rakennushankkeiden käynnistämistä. Koski myöntää, että säätiöiden täytyy varautua tulevaisuudessa punnitsemaan nykyisestä poikkeavalla tavalla ja entistä tarkemmin, voidaanko uuden kohteen rakentamista aloittaa. Täysin seinään uudistuotanto ei kuitenkaan ole törmännyt.

– Toistaiseksi olemme pystyneet pitämään nykyisten uudiskohteiden rakennuksen käynnissä, Koski vakuuttaa.

TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski rakennustyömaalla
TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski

Arjen säästöpaine kasvaa – velkaantuuko uusi opiskelijasukupolvi?

Ensi vuoden elokuussa voimaan astuu toinen säästötoimenpide, joka supistaa asumisen tukea entisestään: opiskelijat siirtyvät takaisin opintotuen asumislisään yleisen asumistuen piiristä. Yleistä asumistukea opiskelijat ovat saaneet vuodesta 2017. Aiemman uudistuksen vaikutuksista saadaan tuoretta tietoa syksyllä Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tutkimushankkeen myötä.

– On joitain havaintoja, että vuoden 2017 uudistuksen jälkeen yksin asuminen olisi yleistynyt kimppa-asumisen kustannuksella. Nyt mennään toiseen suuntaan, eli syntyy kannustin edullisempaan ja vaatimattomampaan asumiseen, VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen kuvailee.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Aino Halinen kertoo opiskelijoiden olevan huolissaan toimeentulostaan. Halisen mukaan leikkaukset kuukausibudjettiin ovat merkittäviä, minkä vuoksi moni opiskelija miettii nyt kulutusvalintojaan ja erityisesti isointa kuluerää, asumista. VATT:n Lyytikäinen arvioi myös opiskelijoiden saattavan joutua kiristämään vyötä monin tavoin.

– Opiskelijat voivat reagoida myös muilla tavoin, kuten työnteolla, asumisvalinnoilla ja muusta kulutustasosta tinkimällä, Lyytikäinen pohtii. – Velanoton lisääminen on yksi mahdollinen tapa opiskelijalle paikata leikkausten vaikutusta kulutusmahdollisuuksiin.

Halisen arvion mukaan tästä opiskelijasukupolvesta tulee hyvin velkaantunut, millä on pitkäkantoiset vaikutukset tulevaisuuden rakentamiseen, omistusasuntoon ja perheen perustamiseen.

– Leikkaukset osuvat niihin opiskelijoihin, joilla menee jo valmiiksi heikosti. Toimeentulollakin on tutkitusti suuri vaikutus ihmisen mielenterveyteen.

Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat merkittävä asuntojen tarjoaja

Suomen opiskelija-asuntoyhteisöt omistavat yhteensä yli 45 000 vuokra-asuntoa opiskelupaikkakunnilla. Valtaosa niistä on rakennettu valtion tuella. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry on alan edunvalvontajärjestö, jonka jäseninä ovat 21 opiskelija-asuntoyhteisöä. Valtio on edistänyt opiskelijakotien rakentamista korkotukilainoilla sekä erityisryhmien investointiavustuksella, joka on nyt heikentymässä merkittävästi. Kuntarahoitus on valtion tukeman asuntotuotannon merkittävä rahoittaja.

Lähde: Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: TOAS – Tampereen opiskelija-asuntosäätiö

Lue myös:

Satakuntatalon peruskorjaus, Helsinki
Opiskelija-asuntojen perus- ja viihtyvyysparannus, HOAS

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatIlmiöt

Markkinoiden pelkäämä USA:n taantuma olisi kova kolaus Suomenkin elpymistoiveille

Elokuu alkoi markkinoilla erittäin hermostuneissa tunnelmissa. Vaikka voimakkain kurssiheilunta rauhoittui nopeasti, epävarmuus myllerryksen merkityksestä voi kalvaa pidempään.

Lähtölaukauksen markkinakorjaukselle pamautti Japanin keskuspankki, jonka heinäkuun lopun yllätyskoronnosto säikäytti sijoittajat ja käynnisti Aasiassa massiivisen riskipositioiden purkamisaallon. Lomakauden ohkainen markkinalikviditeetti vielä voimisti hintaliikkeitä. Samaan rytäkkään osuivat myös USA:n odotuksia heikommat työllisyysluvut sekä kärjistynyt uhka koston kierteestä Israelin ja Iranin välillä.

Markkinapaniikkeja tulee ja menee eivätkä ne aina välttämättä kerro talouden lähestyvistä suhdanneongelmista. Varsinkin Yhdysvalloissa teknologiayhtiöiden arvostuskertoimet olivat karanneet niin tolkuttoman korkeiksi, että korjausliike odotti vain sopivaa katalyyttiä. Sytykkeitä saatiin lyhyen ajan sisällä niin rahapolitiikasta, makroluvuista kuin geopolitiikastakin.

Markkinoiden hieman pidemmän aikavälin kehityksen kannalta suurin riskipotentiaali liittyy USA:n talousdatan heikkenemiseen. Työttömyysasteen nousu rikkoi heinäkuussa jopa niin sanotun Sahmin taantumaindikaattorin* raja-arvon. Markkinoilla pelätään, että Fed on jo viivytellyt koronlaskujen aloittamisen kanssa liian pitkään eikä taantumaa välttämättä ehditä enää estämään.

Onneksi taantumariskit eivät vielä näy USA:n talousluvuissa kovin laaja-alaisesti. Työllisyys on aidosti heikentynyt, mutta taustalla on pitkä, poikkeuksellisen vahva jakso. Työttömyys painui pandemian jälkeen matalimmalle tasolleen yli 50 vuoteen. Vaikka USA:n työmarkkinoiden kovin imu on selvästi laantunut, Yhdysvalloissa on edelleen avoimia työpaikkoja enemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Sitä paitsi työmarkkinoiden ja palkkapaineiden hallittu jäähdyttäminen on ollut keskuspankin politiikan tietoinen päämäärä.

USA-vetoinen taantuma olisi Suomen suhdannetoiveiden kannalta selkäpiitä karmiva riski.

Vaikkei USA-vetoinen taantuma olekaan vielä mikään perusskenaario, on se Suomen suhdannetoiveiden kannalta selkäpiitä karmiva riski. Talouden korkoherkkyyden vuoksi olemme kärsineet taloustaantumasta jo parin vuoden ajan. Jos ulkomaan kysynnän heikkenemisen myötä negatiivinen paine talouteen edelleen voimistuu, matalasuhdanteesta voi tulla todella pitkä korpivaellus. Silloin kotimaan työttömyysennusteet menisivät uusiksi ja myös julkisen velkasuhteen taittuminen lykkääntyisi entistä kauemmaksi tulevaisuuteen.

Toisaalta on hyvä muistaa, että vipuvaikutukset toimivat molempiin suuntiin. Jos Fed ja EKP laskevat korkoja vähintään odotetulla tahdilla, hyötyy Suomi kevennyksistä useimpia muita maita enemmän. Ja jos koronlaskut vahvistavat kysyntätekijöitä globaalisti, myös suhdanneherkkyys sataa meidän laariimme.

Suomi hyötyy rahapolitiikan kevennyksistä useimpia muita maita enemmän.

Suomen vinkkelistä maailmantalouden pelitilanne näyttääkin nyt poikkeuksellisen kaksijakoiselta. USA:n mahdollinen taantuma olisi todella ikävä liukutaklaus Suomen ja koko Euroopan kauan odotetulle elpymiselle. On kuitenkin yhä täysin mahdollista, että keskuspankkien rahapolitiikkapäätökset osuvat lopulta varsin hyvin lankulle, inflaatio asettuu tavoiteltuun uomaansa ja koronlaskut tukevat talouden nousukäännettä.

Suomen bkt-kasvu on pitkään alittanut odotukset. Toivottavasti ensi vuonna alkaisi olla jo positiivisten yllätysten vuoro.

*Sahmin säännön mukaan USA:n talous on taantuman kynnyksellä, mikäli työttömyysasteen kolmen kuukauden liukuva keskiarvo ylittää edellisen 12 kuukauden pohjatason enemmän kuin 0,5 %-yksikköä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä Kuntarahoituksen yhteistyöblogissa 19.8.2024.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

ESG-analyytikko uskoo kuntien kykyyn kantaa ilmastovastuuta

Riikka Väisänen on Kuntarahoituksen tuore vahvistus, jolle työn yhteiskunnallinen ulottuvuus ja mahdollisuus vaikuttaa ovat olleet vahvoja ajureita läpi uran. Työ kuntasektorin ja ilmastoriskien parissa tuntuikin alusta asti omalta. 

Väisänen on Senior ESG Analyst, tuttavallisemmin ja ensimmäisellä kotimaisella ilmaistuna vanhempi ESG-analyytikko. Englanti ei kokonaan tittelistä tipu suomennettaessakaan: kirjainlyhenne ESG tulee sanoista Environmental, Social and Governance ja viittaa vastuullisuustyössä käsiteltäviin ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan teemoihin.  

Väisänen aloitti uudessa roolissaan Kuntarahoituksen riveissä toukokuun alussa. Hänen työpäivänsä teemat pyörivät ilmastoriskien ympärillä. 

– Työnkuvaan vaikuttavat pitkälti Euroopan keskuspankin odotukset ja ohjeistukset, joiden mukaan Kuntarahoituksenkin täytyy toimia ja raportoida työstään. Merkittävänä hankkeena työpöydälläni on nyt osallistuminen ilmastonmuutoksen riskeihin liittyvän stressitestauksen ja sen viitekehyksen luomiseen. 

Alusta asti Väisäselle on hahmottunut, että ESG ja vastuullisuuden teemat leikkaavat Kuntarahoituksella koko talon läpi.  

– Toimin itse riskienhallinnan tehtävissä, mutta myös tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa. Samalla avautuu mahdollisuus nähdä talouteen, datanhallintaan, asiakassuhteisiin ja muihin osaamisalueisiin talon sisällä. Se on kiinnostavaa ja tekee työstä samalla sosiaalisempaa: nautin mahdollisuudesta kohdata paljon ihmisiä. 

Haasteiden tuntemus yksin ei riitä – on ymmärrettävä myös ratkaisut 

Ennen Kuntarahoitusta Väisänen työskenteli valtion Ilmastorahasto Oy:ssa vauhdittamassa uusia ilmastoteknologioita. Hän on toiminut myös sote-sektorilla, jossa hän auttoi kehittämään käytännön hoitotyötä analysoimalla sairaanhoitopiirejä vertailevaa dataa. Lisäksi hän ehti olla mukana jalkauttamassa ohjelmistorobotiikkaa, joka vapautti terveydenhuollon ammattilaisten aikaa näyttöpäätetehtävistä varsinaiseen hoitotyöhön. 

Aiemman työhistorian perusteella ei olekaan ihme, että ESG-analytiikon rooli Kuntarahoituksella tuntui napakympiltä heti, kun Väisänen kuuli avautuvasta paikasta. 

– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on työssäni parasta ja tuo siihen merkitystä: se kuuluisa mahdollisuus olla mukana tekemässä parempaa maailmaa, monesta eri näkökulmasta. Koen tärkeänä, että Kuntarahoitus auttaa rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka pyrkii huomioimaan myös kestävyyden rajat.  

Aiempi työ ESG-teemojen parissa auttaa ymmärtämään, kuinka laajoja haasteet ovat globaalistikin ajatellen. Ilmastonmuutoksen riskit heijastuvat meillekin usein eri tavoin, Väisänen muistuttaa: Suomessa voidaan nähdä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja niiden aiheuttamia tulvia. Lisäksi vihreä siirtymä voi nostaa päästöistä maksettavaa hintaa.  

Vaikeita valintoja täynnä oleva globaali tulevaisuus voisi helposti myös horjuttaa asiantuntijan motivaatiota. Väisänen kuitenkin vakuuttaa, ettei suuriin kysymyksiin pääse puutumaan ja työn tempo on vauhdikasta.  

– Ratkaisuja on olemassa, ne on vain saatava käyttöön. Meidän asiakkaitamme ovat Suomen kunnat: he ovat toimijoita, jotka pystyvät vaikuttamaan merkittävästi siihen, yltääkö Suomi hiilineutraaliustavoitteisiinsa ja miten me valtiona voimme jarruttaa ilmastonmuutosta. Siinä ei todellakaan tule tylsää, kun ymmärtää ja näkee pieniltäkin tuntuvien valintojen laajat mahdolliset vaikutukset.  

Uusi työyhteisö uuden tiimiläisen silmin 

Väisänen tunnustaa lukeneensa jo ennen töiden aloitusta muista Kuntarahoituksen osaajista kertovan Meillä töissä -sarjan juttuja. Hänestä on ollut ilo huomata, että oma ensikuukausien kokemus on vastannut haastatteluissa vilisseitä teemoja. 

– On ollut hienoa tuntea ihmisistä huokuva hyvä meininki. Asioita tehdään tosissaan, mutta rennolla otteella. Tuntuu, että tällä kokoonpanolla on helppo toimia yhteisten tavoitteiden eteen: kukaan ei luo omaa kiitorataa, vaan toimii osana tiimiä, joka on enemmän kuin tekijöidensä summa. 

Moni juttusarjaan haastateltu asiantuntija on työtään peilatessaan nostanut esiin Kuntarahoituksen roolin: vastuiden osalta organisaatio vertautuu isoihin pankkeihin, mutta toimii pienemmän työyhteisön voimin. Väisänen on huomannut alusta asti saman ja uskoo sen olevan myös talon matalan hierarkian takana.  

– Kaikille voi täällä esittää kehitysideoita eikä tekeminen ole liian kaavoihin kangistunutta. Samaan aikaan omaakin perehtymistäni on auttanut todella paljon, että prosessit ovat pitkällä ja selkeästi dokumentoitu.  

Hyvinvointia luonnosta ja laulusta 

Riskienhallinnan ja analysoinnin ulkopuolellakin on elämää. Porista alun perin kotoisin oleva ja Helsinkiin opintojensa aikaan muuttanut Väisänen asuu Herttoniemessä aivan metsän tuntumassa.  

– Tykkään liikkua paljon ulkona; Helsingissä on hienoa, että luontoon pääsee niin helposti ja nopeasti. Kesäaikaan on ihan parasta lähteä retkelle eväiden kanssa ja juomaan termarikahvit.

Lisäksi ESG-analyytikko nauttii kuorolaulusta ja kotikeittiössä leipomisesta. 

– Leipominen ja ruuanlaitto ovat hyvää vastapainoa asiantuntijan työlle, kun saa vuorostaan tehdä jotain käsillään. Laulu tuo puolestaan sosiaalista iloa vapaa-aikaan. Olen entinen joukkueurheilija, joten kuoro ja sen porukassa tekemisen meininki veivät hyvin luontaisesti mennessään. Ja on ihan tutkittu juttu, että yhdessä laulaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia! 


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

Meillä töissä

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024 on julkaistu: Liiketoiminta jatkui vahvana alkuvuoden aikana

Kuntarahoituksen liiketoiminta jatkui vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla vakaana toimintaympäristön haasteista huolimatta.

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 89 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailukaudesta ja oli 9,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousu sekä vertailukautta pienemmät kulut.

Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi tammi–kesäkuussa 2,4 miljardiin euroon. Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi katsauskaudella 4,0 prosenttia ja oli kesäkuun lopussa 34,3 miljardia euroa. Kestäviin investointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän yhteiskunnallisen rahoituksen yhteismäärä kasvoi katsauskaudella 15,7 prosenttia ja sen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 23,7 prosenttiin.

Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä oli tammi-kesäkuun aikana 4,9 miljardia euroa ja varainhankinnan kokonaismäärä kesäkuun lopussa oli 44,5 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Myös konsernin vähimmäisomavaraisuusaste pysyi vahvalla tasolla ja oli kesäkuun lopussa 12,0 prosenttia. Konsernin CET1-vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa erittäin vahva, 102,4 prosenttia.

– Vuoden 2024 alkua leimasivat edelleen taloudellinen epävarmuus sekä huoli inflaatiokehityksestä. Toimintaympäristön haasteet eivät vaikuttaneet Kuntarahoituksen toimintaan, ja pystyimme varmistamaan asiakkaidemme edullisen rahoituksen perustehtävämme mukaisesti. Kuntasektorin rahoituksen kysyntä oli katsauskaudella hieman ennakoitua alhaisempi, kun taas asuntosektorilla rahoituksen kysyntä oli vilkasta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi.

Konserni julkaisi tänään myös Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.

Lue ja lataa puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsauksemme 1.1.–30.6.2024 on luettavissa ja ladattavissa verkkosivujemme Raportit ja julkaisut -osiossa.

Siirry puolivuosikatsaukseen

Kuntarahoitus

Suhdannekuopasta nousun vauhti voi yllättää

Suomen talouden askellus on viimeiset pari vuotta ollut todella vaivalloista. Vuoden 2022 alusta lukien bruttokansantuote on supistunut viitenä vuosineljänneksenä yhdeksästä ja olemme ainoa teollisuusmaa, jossa bkt on valahtanut koronapandemiaa edeltäneen tason alapuolelle. Venäjän hyökkäyssodan ja korkotason nousun vaikutukset ovat ottaneet koville.

Vaikka positiivista suhdannekäännettä jo povataan, tulevaisuuden kasvuennusteet ovat edelleen hyvin varovaisia. Ensi vuoden osalta tuoreimmat arviot liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Selvästi parempaankin pitäisi olla mahdollisuudet. Aika usein elpymisnopeus yllättää, kun suhdannekuopasta lähdetään kirimään ylös.

Ennusteiden nihkeyteen on toki hyvät syynsä: arvonlisäveron korotus ja etuusleikkaukset rokottavat ostovoimaa, konkurssimäärät ovat 2000-luvun huipputasolla ja korot laskevat tuskallisen hitaasti. Silti moni tekijä luo myös optimismia. Talousluottamus hiljalleen vahvistuu, asuntomarkkinatilanne on vähintäänkin vakautumassa ja maailmantalouden kasvu herättää toiveita viennin toipumisesta. Vihreitä investointeja on paljon jonossa ja myös rakennusalan laman uskotaan ensi vuonna helpottavan.

Bkt-kasvun kannalta vuosi 2025 näyttää varsin otolliselta.

Bkt-kasvun kannalta vuosi 2025 näyttää varsin otolliselta. Sekä yksityinen kulutus, vienti että investoinnit saattavat elpyä melko samanaikaisesti. Lisäksi ensi vuodelle voi siirtyä huomattavaakin ”kasvuperintöä”, mikäli bkt-käyrä kääntyy ennusteiden mukaisesti nousuun jo kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Viimeksi suhdannepalaset loksahtivat vastaavalla tavalla kohdilleen 2016–2017, jolloin bkt kasvoi kumpanakin vuonna noin 3 prosenttia. Saman suuntaisia lukuja voidaan nähdä nytkin, kunhan vain korkojen lasku jatkuu vähintäänkin markkinoiden odottamalla tahdilla.

Pidemmän päälle oleellista ei tietenkään ole parin seuraavan vuoden bkt-kehitys, vaan millaiselle kasvu-uralle Suomi tulevaisuudessa yltää. Globaalin finanssikriisin jälkeinen noin viidentoista vuoden jakso on ollut suuri pettymys, mutta lupauksia paremmasta on. Yritykset ovat jo lisänneet TKI-panostuksia ja puhtaan energian saatavuus kehittyy suotuisasti. Maahanmuuton ansiosta jopa työikäisten määrä on kaikkien yllätykseksi kääntynyt uudelleen nousuun.

Tarvitaan vähemmän vanhoja tuotantorakenteita säilyttäviä tukia ja enemmän tervettä kilpailua.

Edessä siintävät kasvulupaukset pitäisi kyetä lunastamaan. Vuosien alisuoriutuminen on saanut monet epäilemään suomalaisen talousmallin dynaamisuutta. Onko siinä tarpeeksi eteenpäin vievää markkinadraivia? Miksi pörssin suurimpien yritysten lista pysyy vuosikymmenestä toiseen hämmentävän samanlaisena, vaikka muualla on nähty huomattavaa rotaatiota? Missä ovat uudet kasvuyhtiöt?

Rakenteellisille rajoitteille, kuten pienelle ja syrjäiselle kotimarkkinalle sekä pääomien puutteelle, emme juuri mitään voi – ainakaan kovin nopeasti. Sitäkin suuremmalla syyllä talouden muut olosuhteet pitäisi virittää paremmin tukemaan kasvuhakuista yritystoimintaa. Yksi ohjenuora voisi olla, että panostaisimme vähemmän vanhoja tuotantorakenteita säilyttäviin tukiin ja enemmän terveen kilpailun edistämiseen.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 9.7.2024.

NäkökulmatPääekonomisti

Julkisesti tuettu asuntotuotanto on kestävän rakentamisen suunnannäyttäjä

Uudistamalla julkisesti tuettua asuntotuotantoa voimme vauhdittaa kestävää rakentamista.

Suomessa tarkastellaan nyt julkisen asuntotuotannon toimivuutta. Ympäristöministeriö julkaisi keväällä mietinnön asuntopolitiikan tulevaisuudesta sekä selvittää vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallia. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä kustannusten ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Tällä hallituskaudella asumisen tukemisesta on säästetty. Asumistukia on leikattu, opiskelijat siirretään opintotuen asumislisän piiriin ja tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiselle on tarkoitus lopettaa.

Mietinnössä ympäristöministeri Kai Mykkäsen asettama työryhmä peräänkuuluttaa asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä. Kuten raportissa todetaan, poukkoilevalla politiikalla ei saavuteta kestäviä säästöjä.

Raportissa korostetaan Ara-tuotannon vastasyklisyyden tärkeyttä. Kun rakennusala kyntää syvällä, olisi oikea hetki vauhdittaa tuotantoa. Uhkakuvana on työvoiman karkaaminen alalta sekä asuntojen hintojen nopea nousu, kun suhdanne kääntyy. Suuri osa rakennusalan työvoimasta on ulkomaista, eikä ole itsestään selvää, että heidät saadaan takaisin, kun rakentaminen piristyy. Lisäksi asumistuen leikkaukset lisäävät kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.

Julkisesti tuettujen asuntojen rakennuttajat ovat kunnianhimoisia kestävän rakentamisen kehittäjiä. Ara-tuotannon myönteisiä kestävyysvaikutuksia syntyy useasta näkökulmasta: taloudellisesti vastasyklisyysperiaatteesta, ympäristön kannalta ilmastotehokkaista ratkaisuista sekä yhteiskunnallisesti sosiaalisen eriytymisen vähentymisenä.

Kustannustehokkuus on kohtuuhintaisen asuntorakentamisen prioriteetti. Kustannusten tarkastelussa on syytä muistaa, että uudet alaa kehittävät ratkaisut ovat tavanomaisia ratkaisuja kalliimpia – kunnes niistä tulee valtavirtaa. Niitä tarkastellessa keskiössä tulisi olla rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannukset.

Ympäristöministeriön työryhmän ehdottama lyhennyssuunnitelmien joustavuuden ja lainaohjelman etupainotteisuuden lisääminen olisivat sekä rakennuttajien että rahoittajien etu. Lisäksi korkotukilainojen käsittelyprosessien sujuvuus tulisi varmistaa.

Rakennusaikaiset investoinnit kestävyyteen maksavat itsensä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina. Ilmaston kannalta kestävämpien ratkaisujen yleistyminen on nostettava yhdeksi julkisesti tuetun asuntotuotannon keskeisistä tavoitteista.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Lue myös: Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023

Kestävä rahoitusKuntarahoitusNäkökulmatVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntoutuminen lähtee kodista – peruskorjatussa Pessissä tilaa yhä useammalle asunnottomalle

Helsingin Vallilassa sijaitseva Pessi tarjoaa 125 kotia helsinkiläisille, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia. Peruskorjauksen ansiosta talossa on nykyisin tilaa aiempaa useammalle pitkäaikaisasunnottomalle.

Sininauha Oy tarjoaa tuettua asumista ihmisille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi ja kärsivät päihde- tai mielenterveysongelmista. Heidän isoin asumispalveluyksikkönsä Pessi kävi läpi mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2023. Aiemmin talossa sijainnut säätiön hallinto muutti pois ja teki tilaa 27 uudelle asunnolle.

– Tälle asiakasryhmälle on todella vaikea löytää asuntoja. Oli hyvä ratkaisu rakentaa lisää asuntoja kiinteistöön, jossa oli jo ennestään samassa tilanteessa olevia asukkaita ja palvelut valmiina, perustelee Sininauhasäätiön kiinteistöpäällikkö Elli Korte-Lilja.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus mahdollisti peruskorjauksen, jonka myötä talosta tuli aiempaa turvallisempi ja viihtyisämpi. Vanhaan kiinteistöön rakennettiin myös esteettömiä asuntoja uudelle 16-paikkaiselle osastolle.

– Meillä oli pitkään haasteena, että Pessissä ei ollut paikkoja liikuntarajoitteisille ihmisille. Normaalisti he menisivät palveluasumiseen tai tehostettuun asumiseen, mutta päihteidenkäytön vuoksi niihin ei pääse. Asumispaikkoja oli pakko saada, jotta nämä ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua, Sininauha Oy:n liiketoimintajohtaja Sanni Joutsenlahti kertoo.

Koti on perusoikeus, ei palkinto

Aran viime vuoden tietojen mukaan Suomessa on noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Aran tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin. Kaikista kunnista lukuja ei ole saatu, joten todellinen pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä voi olla myös jonkin verran korkeampi. Pitkäaikaisasunnottomiksi lasketaan ihmiset, jotka ovat olleet ilman asuntoa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Sininauhasäätiö auttaa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia sekä tekee työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Konserniin kuuluva Sininauhakoti tarjoaa tuettua asumista asunto ensin -periaatteella. Se tarkoittaa sitä, että vakituinen koti on kuntoutumisen ensimmäinen askel – ei palkinto, joka ansaitaan päihteettömyydellä. Mallin ansiosta Suomi on onnistunut tehokkaasti vähentämään asunnottomuutta.

– Ajatuksena on, että meille voi tulla asumaan ensin ja vasta sitten rupeamme miettimään kuntoutumista yksilöllisesti. Kun on koti, mihin mennä nukkumaan, ihmisen elämäntilanne rauhoittuu, Sanni Joutsenlahti kuvailee.

Pessin asukkailla on omaohjaajat, jotka tukevat heitä kuntoutumisessa ja arjen asioissa. Liikkeelle lähdetään perusasioista: ensin harjoitellaan vuorokausirytmejä ja säännöllistä syömistä. Moni pessiläinen tarvitsee tukea arkisissa askareissa, kuten perunoiden keittämisessä, siivoamisessa, tai oman talouden hallinnassa.

Ihmisiä jonottamassa ruokaa ja puuhaamassa keittiössä.

Yhteisön ja toiminnan kautta kiinni elämään

Vaikka asukkailla on erilaisia haasteita arjessaan, Pessin toiminta muistuttaa monella tavalla mitä tahansa taloyhtiötä. Asukkaat saattavat puida viikoittaisissa yhteisökokouksissaan talosaunan kiuasta tai ikkunoista tulevaa vetoa.

Työntekijät ja asukkaat muodostavat tiiviin yhteisön, joka järjestää yhteistä tekemistä, aina pihakeikoista elokuvateatterikäynteihin ja musiikkiryhmiin. Asukkaille on tarjolla myös erilaisia kuntoutumisessa auttavia vertaisryhmiä.

Roolissaan Sanni Joutsenlahti on saanut huomata, mikä merkitys työllä on ihmisille. Talon asukkaat saavat kokeilla siipiään erilaisten töiden ja koulutusten kautta.

– Toimijuuden kautta tulee onnistumisen kokemuksia. Meillä asuu paljon ammattimiehiä, kuten maalareita ja sähkömiehiä, ja työn kautta päästään jaloilleen. Monet tekevät alkuun pieniä ahkeruusrahatöitä talon sisällä. Kun huomaa, että jaksaa ja pystyy, voi kokeilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai työharjoittelua, Joutsenlahti kuvailee.

– Jollekin voi olla maailman tärkein asia, että aina keskiviikkoaamuisin minun tehtäväni on keittää porukalle puuro.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Teksti: Taru Inkinen
Kuvat: Sininauhasäätiö

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Hapuileva suhdannekäänne kaipaa tukea koronlaskuista

Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät korkolaskut loiventavat nousua.

Suomen bkt kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 %, mitä voi pitää myönteisenä yllätyksenä. Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna kuitenkin hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.

Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut. Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista.

Kertaluonteiset tekijät, kuten poliittiset lakot, vaikuttivat alkuvuoden vientilukuihin poikkeuksellisen paljon. Yleisesti ottaen viennin näkymä on kuitenkin kohenemassa, sillä Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu näyttäisi vahvistuvan odotettua ripeämmin.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan, joka entisestään syveni talven aikana. Myös kone- ja laiteinvestoinnit, jotka olivat viime vuonna talouden harvoja valopilkkuja, kääntyivät alkuvuonna laskuun.

Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja.

Elpymisnopeus on poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta.

Aiempaa korkeammat korot ovat epäilemättä lykänneet myös vihreitä investointeja. Suurvaltojen virittämä valtiontukikilpailu on lisäksi rokottanut pienten maiden osuutta näistä hankkeista. Silti vihreässä siirtymässä muhii edelleen merkittävä kasvupotentiaali myös Suomelle, jossa olosuhteet puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen ovat hyvin otolliset.

Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, arvioimme koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5 % negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Odotamme edelleen bkt-kasvun yltävän vuonna 2025 2,0 prosenttiin.

Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Ennakoimme bkt-kasvun pysyvän 2,0 prosentissa myös vuonna 2026.

Vihreät investoinnit ja rakennusalan toipuminen ylläpitävät kasvua vuonna 2026.

Parisen vuotta jatkuneesta matalasuhdanteesta huolimatta työllisyys on sinnitellyt kohtuullisen hyvällä tasolla, vaikka työttömyysaste onkin noussut alkuvuoden 2022 pohjilta jo lähes kahdella prosenttiyksiköllä.

Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Ennusteemme vuoden 2024 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia. Työllisyys reagoi talouden elpymiseen pienellä viiveellä, ja siksi työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta 2025. Arvioimme työttömyyden laskevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.  

Suomessa inflaatio kiihtyy tilapäisesti syksyllä.

Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin. Kansallisessa hintaindeksissä myös korkojen vaikutus alkaa hiljalleen kääntyä negatiiviseksi. Arvonlisäveron korotuksella on loppuvuodesta kuitenkin hintoja korottava vaikutus.

Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Näiden tekijöiden vuoksi olemme nostaneet kuluvan vuoden inflaatioennusteemme 2,4 prosenttiin ja vuoden 2025 ennusteemme 1,9 prosenttiin. Vuonna 2026 arvioimme inflaation hidastuvan 1,7 prosenttiin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 11.6.2024.



Näkökulmat

Pirkanmaan hyvinvointialue kasvaa vakaaksi ja ketteräksi toimijaksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen talouspalvelujohtaja Mikko Hannola johtaa operatiivisesti reilun sadan hengen talousorganisaatiota. Hannola kertoo Pirkanmaan ajankohtaisia kuulumisia, ja mitä tällä hetkellä hänellä on työpöydällään.

Mitä Pirkanmaan hyvinvointialueelle kuuluu?

”Kiitos kysymästä! Hallinnon ja talouden toiminta on vilkasta. Y-tunnus on ollut voimassa vuoden ja neljä kuukautta, ja työntekijöitä on yhteensä noin 20 000. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat ovat uudistuneet täysin, ja suureen kokoomme nähden muutokset ovat teettäneet valtavasti töitä. Samalla olemme saaneet asioita mukavasti eteenpäin ja etenemme kohti vakaata ja ketterää toimijuutta.

Kaikki on silti vielä hyvin uutta. Vaikka oppeja kertyy jatkuvasti, niin kaikki ei edelleenkään voi olla vielä täysin valmista, ja toivon ulkopuolelta ymmärrystä tilannekuvaan. Jos vertaamme nykytilannetta vuoden takaiseen, olemme menneet kovaa vauhtia eteenpäin oikeaan suuntaan.”

Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?

”Ensimmäisen toimintavuoden jälkeinen tilinpäätös ja tilintarkastus ovat poikkeuksellisen suuria prosesseja. Pirkanmaan hyvinvointialueen alijäämää on 136 miljoonaa, mikä synnyttää haasteita talouden ja rahoituksen riittävyydestä. Mitä perusteellisemmin työskentelemme nyt raportoinnin, tilinpäätöksen- ja tarkastuksen eteen, sitä enemmän siitä on apua tulevina vuosina, kun prosessit saadaan kerralla kuntoon.”

Entä missä riittää eniten työsarkaa lähikuukausina?

”Talouden tasapainottamisen selvityksessä ja toimeenpanossa. Tutkimme nykyhetkeä, mihin suuntaan tulisi mennä ja mitä vaikutuksia eri toimilla on. Julkaisimme juuri ensimmäisen osavuosiraportin, minkä kasaaminen vaati paljon työaikaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi huhtikuussa kovasti odotetut vuoden 2025 rahoitustiedot, jotka vaikuttavat tulevien vuosien suunnitelmiin vahvasti. Niissä alijäämäisenä toteutunut hyvinvointialueiden 2023 talous on otettu jälkikäteiskorjauksena huomioon. Se antaa meille pientä positiivista virettä, että talouden tasapainotus voisi kuitenkin olla näillä tiedoilla mahdollista. Toki edelleen se vaatii määrätietoista työtä.

Isoja investointikokonaisuuksia siintää myös horisontissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisen loppuvaihetta varten saimme 900 miljoonaa euroa lainanottovaltuutta, ja valtuus ja investointien eteenpäin vieminen vaativat tasapainoista taloutta.”

Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

”Toivottavasti nykyhetkeä vakaammalta talouden kannalta. Aiemmin Pirkanmaalla oli yli 20 terveydenhuollon järjestäjää. Vanhaan malliin nähden meillä on nyt yhtenä järjestäjänä aivan uusia valmiuksia ratkaista haasteita, kunhan toiminta saadaan vakiinnutettua.”

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?

”Hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Yhteenlaskettua alijäämää syntyi yhteensä reilu 1,3 miljardia. Se kertoo, että rahoitusta ei ole ollut tarpeisiin nähden riittävästi.
Kaikkea muutetaan ja tehostetaan hurjalla vauhdilla. Toivoisin tähän työhön jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja rauhaa, koska moni nyt päätettävä asia vaikuttaa jokaisen hyvinvointialueen asukkaan elämään, pitkälle tulevaisuuteen.

Vaikka työsarkaa on riittävästi, käsiä ei tässä kohtaa myöskään levitellä. Yhteistyö kuntien ja valtion virkamiesten, edustajien ja kollegojen kanssa on hyvää ja viestintä selkeää. Kokemuksia on jaettu muiden hyvinvointialueiden kesken, ja eri verkostoista saa paljon tukea.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Pirkanmaan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien puolella olen toiminut yli 15 vuotta eri rooleissa; taloussuunnittelijana, laskentapäällikkönä ja talousjohtajana. Olin myös mukana hyvinvointialueen valmisteluissa puolitoista vuotta ennen kuin alueet aloittivat toimintansa.

Olen valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opintojen jälkeen työskentelin Helsingissä muutaman vuoden ajan toisella sektorilla, controllerina tietotekniikan konsultoinnissa. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja mitä moni ei ehkä tiedä on, että nuorempana toimin hetken aikaa ammattivedonlyöjänä. Se oli erilaista aikaa, ja jälkikäteen katsoen se kasvatti uskoa ja luottoa omaan numeraaliseen päättelykykyyn ja laskelmiin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?

”Mielestäni Nokian talousjohtaja Mikko Koskelalla on usein hyviä, tarkkoja havaintoja. Haluaisin kuulla hänen näkemyksiään kuntatalouden nykytilasta hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.”

Teksti: Sara Pitzén

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja