Satakuntatalon yhteisöllinen arki tiivistyy kongien keittiöissä
Satakuntatalon viidennen kerroksen osakuntahuoneistossa keitetään kahvia ja vaihdetaan kuulumisia. Tila on vuorokauden ympäri avoin osakunnan jäsenille ja asukkaille. Eero Kemppinen, 24, Mikko Höytö, 21, ja Anniina Tolonen, 22, istuvat keittiönpöydän ääressä ja kertovat arjestaan.
Oikeustieteen maisteriopiskelija ja osakunnan juhlamestari Eero on ollut neljä vuotta osakunnan jäsenenä ja asunut talossa jo ennen peruskorjausta.
– Kun muutin aikanaan Raumalta Helsinkiin opiskelemaan, kaverini vinkkasivat, että kannattaa hakea Satakuntatalosta asuntoa. Täällä yhteisö muodostui nopeasti ympärilleni. Juuri mukavien ihmisten takia halusinkin muuttaa takaisin tänne remontin valmistuttua, sanoo Eero.
Kodista ainutlaatuisen tekee sen, että yhteisissä tiloissa tapahtumia järjestetään viikoittain ja samanhenkistä seuraa löytyy joka kerroksesta. Juhlamestarin näkökulmasta kätevää on myös se, että yhden katon alla asuvat niin juhlien järjestäjät kuin osallistujatkin.
– Meillä on täällä suuri poikkitieteellinen yhteisö, joille järjestämme säännöllisesti teeiltoja, sitsejä ja suurempia juhlia, kuten joka vuosittaiset pikkujoulut, Eero kertoo.
Asukkaat ovat satakuntalaisia tai ”satakunnanmielisiä”
Satakuntatalon solut on nimetty asuinkerroksen mukaan. Taloustieteen kandidaattiopiskelija Mikko asuu kuudennen kerroksen suuressa, neljäntoista hengen solussa eli kutoskongissa. Kerrosta ylempänä Eero asuu viiden hengen solussa eli seiskapäädyssä.
– Kun vertasin helsinkiläisten asuntojen hintoja, löysin Satakuntatalon kodit. Keskeinen sijainti ja matala vuokra nappasivat huomioni. Kämppisten määrä hieman jännitti alkuun, mutta päätin kokeilla yhteisöllistä asumista. Kutoskongissa on hyvä yhteishenki ja oma kulttuurinsa, hyvää seuraa löytyy läheltä ja omassa huoneessa saa myös nauttia omasta rauhasta, Mikko kertoo.
Osakuntaan ovat tervetulleita niin satakuntalaiset kuin satakunnanmielisetkin. Mikko on kotoisin Kuopiosta ja Anniina pääkaupunkiseudulta. Eero on satakuntalainen.
– Täällä asuessa oppii tuntemaan muuta Suomea Helsingistä käsin, taloustieteen maisteriopiskelija Anniina kertoo. Hän asuu seitsemännen kerroksen kymmenen hengen solussa. Talon tapaan sanoen siis seiskakongissa.
– Pidän päivittäin tiiviisti yhteyttä kämppisteni kanssa. Kun omanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä on ympärillä paljon, arjessa syntyy helposti uusia tuttavuuksia, Anniina kertoo.
Solumestari pitää arjen järjestyksessä
Peruskorjauksen yhteydessä kaikki asunnot ja yhteiset tilat korjattiin. Uutta on se, että nyt kaikissa soluasunnoissa on oma yhteiskeittiö. Lisäksi Satakuntatalosta löytyy asukkaiden paljon käyttämät saunatilat, kiltahuone, kirjasto ja kattoterassi, jossa grillataan kesäisin.
– Puitteet ennen peruskorjausta alkoivat olla huonossa kunnossa. Nyt keittiöt ovat tilavampia ja pinnat raikkaampia. Myös ilmanvaihto toimii, mikä merkitsee asumismukavuudelle paljon etenkin kesäisin ja talvisin, Eero pohtii.
Jotta asunnoissa arki pysyy järjestyksessä, jokaiseen soluun on nimetty solumestari. He pitävät huolen muun muassa siitä, etteivät siivousaineet ja tiskiharjat lopu.
– Toimin itse kutoskongin solumestarina. Tilat pysyvät helposti siistinä, mikä mielestäni kertoo yhteisöllisyydestä. Lisäksi yhteiskeittiössä syntyy spontaaneja iltapalahetkiä. Pari ihmistä menee pöydän ääreen istumaan ja pian koko pöytä on täynnä, Mikko kertoo.
– Kun oma jääkaappi näyttää tyhjältä, ruokaa tulee laitettua yhdessä. Yhtäkkiä kasassa on kokonainen ateria jaettavaksi kämppisten kesken, oman kerroksensa solumestari Anniina lisää.
”Hienointa on, että talon elämä jatkuu”
– Tämä on opiskelijoille arvopohjaista asumista. Rakennus on kuin satakunnan oma Tylypahka, täällä on historiaa ja mysteerisiä asioita ja tiloja jäsenistölle toteuttaa itseään ja opiskella. Voi vain kiittää niitä, jotka vuosikymmeniä sitten herättelivät idean satakuntatalosta, kertoo osakunnan kuraattori Riikka Pasanen.
Uudet ja vanhat asukkaat saivat muuttaa takaisin taloon syksyllä 2022. Vaikka asuinhuoneistot ovat jo valmiit, on yhteisen kuntosalin ja puuverstaan viimeistely vielä kesken.
– Asuin täällä itsekin opiskelijana ja olen yleisesti vaikuttunut siitä, miten iso ero on saatu aikaan ja että rahoitus saatiin kohdilleen. Ihan kaikkea ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta hienointa on, että talon elämä jatkuu, Riikka lisää.
– Sain muuttaa uutena asukkaana remontoituun satakuntataloon, mutta on mahtavaa, että asukkaita on kuunneltu ja tilat on rempattu. Yleisestikin satakuntatalossa tuntuu siltä, että asukkaat voivat matalalla hierarkialla vaikuttaa asioihin, Mikko sanoo.
– Opiskelijana oma identiteetti kehittyy jatkuvasti. Täällä asuminen on merkityksellistä minulle ja tuntuu antavan koko yhteisölle vahvan identiteetin, kertoo Anniina.
Satakuntatalon peruskorjaus toteutettiin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Lue lisää remontista Kuntarahoituksen ratkaisupankista.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Sami Lamberg ja Satakuntalainen osakunta
