Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.
– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.
Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.
Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.
– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.
Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.
Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi
Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.
Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.
– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.
– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.
– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.
Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden ensimmäisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Jakso on nauhoitettu torstaina 9. maaliskuuta.
Akvarellissa käy koulussa tai päiväkodissa lähes 700 lasta ja siellä toimii myös 140 hengen henkilökunta. Uusi monitoimikeskus on osa kaupungin pitkäjänteistä kasvatus- ja opetustoimen kehittämistä. Akvarellin työnimi suunnitteluvaiheessa oli ”monikylä”: tavoitteena oli yhdistää ison koulun ja pienten kyläkoulujen parhaat puolet.
– Akvarellissa toimii 80–90 oppilaan kokoisia soluja, joissa lapsilla on 4–5 tuttua ja turvallista opettajaa. Oppilaalle oma solu toimii kuin kyläkoulun kokoinen yksikkö: soluilla on omat tilat, sisäänkäynnit ja toiminnot. Samalla jo seinän takaa löytyvät ison koulukeskuksen hyödyt: yhteiset ruokalat, erikoistilat ja -toiminnot, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen kertoo.
Jo lyhyen kokemuksen pohjalta Pynnönen sanoo, että lopputuloksena on saavutettu hyvin seesteinen kouluympäristö. Valaistus, akustiikka ja tilat on suunniteltu tukemaan rauhallista ilmapiiriä. Poikkeus- ja vaaratilanteet, kuten oppilaiden aiheuttamat häiriöt, ovat vähentyneet.
– Jos jotain negatiivista pitää mainita, niin kaikki opettajat eivät näe yhtä paljon toisiaan: työskentely keskittyy tiiviimmin oman ”kyläkoulun” piiriin.
Vähemmän mutta parempia neliöitä
Akvarellin rakentamisen taustalla vaikutti osaltaan myöskin pieniä kuntia ja kaupunkeja koskeva kehityssuunta eli pienenevät nuoret ikäluokat.
– Syntyvien lasten määrä vaihtelee Forssassa vuosittain, mutta trendi ja ennuste on, että syntyvyys tulee laskemaan. Tällöin korostuu tarve pystyä järjestämään opetus- ja varhaiskasvatusryhmiä muuttuvan palvelutarpeen mukaan. Tulemme tarvitsemaan vähemmän neliöitä, mutta niiden pitää vastata paremmin opetuksen tarpeita, kertoo Forssan talousjohtaja Timo Finning.
Aika oli otollinen Akvarellille myös, koska vanhat tilat olivat peruskorjauksen tarpeessa. Uusi monitoimikeskus korvaa kaksi koulua ja kaksi päiväkotia.
– Kokoamalla neljä yksikköä yhteen saamme käyttötaloudellisia säästöjä ja joustoa opetusryhmien suhteen. Tilojen laatu nousee myös aivan uudelle tasolle: Akvarelli on moderni ja toimiva koulukeskus.
Uutta, joustavampaa opetusta – oppilaiden ehdoilla
Uudet ja laadukkaat opetustilat mahdollistavat sivistysjohtaja Pynnösen mukaan nykyaikaisemman pedagogisen ajattelun.
– Perinteinen opetus lähtee siitä, että lapset istuvat luokkaan, ovi suljetaan ja opettaja opettaa. Akvarellissa kukin solu suunnittelee opetustaan itsenäisemmin ja ryhmittelee oppilaita tarpeen mukaan. Tiloja voidaan yhdistää suuremman joukon tarpeisiin, mutta myös pienryhmien ja yksittäisten oppilaiden opetus onnistuu, jos nämä tarvitsevat yksilöllisempää tukea.
Myös erityisoppilaat on pystytty huomioimaan entistä paremmin. Erityisopetuksen pienryhmiä on tällä hetkellä Akvarellissa yhteensä viisitoista.
– Ensimmäistä kertaa Forssan historiassa olemme pystyneet suunnittelemaan tilat erityisoppilaiden tarpeista lähtien emmekä vain ottamaan heille käyttöön koulutilaa, johon opetus on yritetty sopeuttaa. Nyt käytössä on myös erillinen terapiatila sekä omat säilytystilat pyörätuoleille ja muille apuvälineille. Akvarelliin tulee myös aistihuone, jolla pienemmille oppilaille ja erityisoppilaille voidaan luoda oppimista tukevia ääni-, kuva- ja hajumaailmoja.
Oppeja kerättiin muista kunnista ja halutaan jakaa eteenpäin
Talousjohtaja Finning näkee Akvarellin onnistuneena sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen osalta. Hanke pysyi budjetissa ja monitoimikeskus avautui aikataulussa, mitkä molemmat ovat talousjohtajan kirjassa mainioita saavutuksia.
– Sujuva vuorovaikutus kaupungin ja urakoitsijan välillä tuki hankkeen onnistumista. Myös kiinteistöpäälliköllemme haluan antaa erityiskiitokset: pandemia-aikaan tehdyn urakan valvominen oli hektinen ja tiivis ponnistus.
Myös rahoittajataho saa Finningiltä kiitokset.
– Kuntarahoituksella oli tärkeä rooli hankkeen läpiviennissä: heidän asiantuntijansa olivat tukenamme kautta koko hankkeen, kun meillä oli kysymyksiä. Akvarellin ajoitus osui myös hyvään saumaan: ehdimme nostaa lainat ennen korkotason nousua ja suojata ne silloiselle tasolle.
Forssassa henkilöstö haluttiin mukaan alusta alkaen, kun Akvarellin suunnittelu käynnistyi. Jokainen koulujen ja päiväkotien henkilökunnan jäsen oli mukana jossakin suunnittelutiimissä.
– Tiimit tuottivat tietoa ja esittivät toiveita pedagogiselle johtoryhmälle, joka sitten keskusteli arkkitehtien ja teknisen viraston kanssa. Kaikkea ei tietysti saatu, mutta meidänkin kädenjälki näkyy kyllä lopputuloksessa kattavasti, sivistysjohtaja Pynnönen kiittelee.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Etelä-Savossa?
”Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Olemme keskittyneet siihen, että välttämättömät toiminnot rullaavat: että asiakkaiden turvallisuus on taattu ja palveluihin pääsee. Yhtään vakavaa vaaratilannetta ei ole tullut. Mutta tästä se uudistus vasta alkaa. Vuodenvaihteen starttia korostettiin julkisuudessa ehkä turhankin paljon.”
Millaiset asiat ovat erityisesti työllistäneet sinua viime aikoina?
”Etelä-Savossa liitettiin yhteen kolme isoa organisaatiota ja muutama pienempi. Isoissa organisaatioissa kulttuurit ja toimintatavat ovat vakiintuneita, ja niiden yhdistäminen vie aikaa. Hyvinvointialueella on esimerkiksi 850 erilaista tietojärjestelmää, joiden määrää lähdemme nyt karsimaan. Tehtävää ei ole helpottanut niukka valmistelurahoitus, jota valtio myönsi sillä oletuksella, että Etelä-Savossa olisi ollut yksi yhdistetty sote-kuntayhtymä.”
Entä missä riittää eniten työsarkaa tulevina kuukausina?
”Kevään aikana laadimme palveluille tuotantosuunnitelman, jossa otamme kantaa siihen, mitä palveluita Etelä-Savossa tuotetaan ja missä. Tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että palvelutasoa on pakko sopeuttaa ja supistaa, jotta toiminta pysyy rahoitusraameissa. Toki tilanne vielä elää, mutta nykymenolla hyvinvointialue tekee noin 75 miljoonan euron alijäämää.”
Miltä hyvinvointialueen tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?
”Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, eli väki vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti. Samalla palveluita tarvitaan enemmän ja työvoimakustannukset paisuvat, kun työikäisiä on vähemmän. Edessä on isoja haasteita, joita ryhdymme nyt ratkomaan. Kaikki paukut pistetään palveluntuotantoon: rakennamme Etelä-Savoon mahdollisimman ketterää ja matalaa organisaatiota, jossa henkilöstö saa vaikuttaa työnteon tapoihin. Kehitämme johtamista ja organisaatiokulttuuria sekä satsaamme työhyvinvointiin ja työsuhde-etuihin. Toivottavasti näillä keinoilla saadaan alueelle tekijöitä.”
Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille kunnissa tai valtion tasolla?
”Tärkeintä on, että hyvinvointialueiden rahoitus riittää. Alueilta pitää vaatia tuottavuutta ja niiden taloutta tulee seurata, mutta rahahanoja ei voi kiristää niin tiukalle, että toiminnasta tulee mahdotonta. Kun riittävä rahoitus on turvattu, pitäisi olla malttia katsoa, mihin kokonaisuus asettuu. Moni uudistus, mistä nyt päätetään, astuu voimaan vasta muutaman vuoden päästä. Sitä ennen tarvitaan työrauhaa.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Minusta piti tulla akuuttilääkäri ja teinkin pitkään töitä päivystyksessä. Olin perusterveydenhuollon ylilääkärinä Pieksämäellä, josta siirryin johtamaan Essoten päivystystä, kun kuntayhtymä perustettiin vuonna 2017. Vuonna 2019 sain vastuulleni Essoten terveyspalveluiden kokonaisuuden, ja siitä päädyin tähän nykyiseen tehtävään. En osaa tarkkaan ottaen sanoa, missä vaiheessa kliininen työ vaihtui hallintohommiin, mutta on siitä jo useampi vuosi. Tein terveydenhuollon erikoislääkäritutkinnon ja päivitin osaamista sote-johdon MBA-tutkinnolla. Mutta kyllä se päivystyskin toi hyvää johtamisoppia: siellä tehdään jatkuvasti töitä äärimmäisen kovassa paineessa, ja jokainen päätös vaikuttaa ihmishenkiin.”
Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla sarjassa seuraavaksi?
”Janne Kinnunen aloitti vuodenvaihteessa työt Mikkelin kaupunginjohtajana. Emme ole vielä ehtineet tutustua, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, miten Kinnunen näkee yhteistyön kaupungin ja hyvinvointialueen välillä.”
Suomen geopoliittinen ja geotaloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa, kun Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota lisäsi taloudellista ja yhteiskunnallista epävarmuutta. Roolimme yhtenä yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaajista korostui entisestään.
Myöntämämme rahoituksen määrä kasvoi vuonna 2022 noin 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2022 oli 4,4 miljardia euroa. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kuitenkin odotetusti pieneni asiakkaiden eduksi tehdyn lainojen hinnoittelu-uudistuksen myötä.
Vastuullisista rahoitustuotteistamme etenkin vihreän rahoituksen kysyntä oli vuoden mittaan vahvaa. Vihreitä ja yhteiskunnallisia hankkeita on rahoitettu yhteensä jo noin viidellä miljardilla eurolla.
Talous & kunnat -tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa keskustelemme kuntatalouden näkymistä. Millaisia muutoksia esimerkiksi sote- ja TE-uudistukset aiheuttavat ja millaisia ovat niiden käytännön vaikutukset? Miltä kuntatalous näyttää uudistusten jälkeen?
Mukana keskustelemassa ovat Oulun kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi, Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi sekä Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.
Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa
Toisessa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta?
Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.
Talous & kunnat-tapahtumasarjassa keskustelemme kuntia koskettavista ajankohtaisista talouden teemoista. Tapahtumissamme kuulet esimerkkejä ja poimit parhaat vinkit käytännön työhön. Ilmoittautuminen aukeaa 2-4 viikkoa ennen tapahtumia.
Vuonna 2029 tulee kuluneeksi 800 vuotta siitä, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle, nykyisen Turun ylioppilaskylän pohjoispuolelle. Tuolta paikalta alkoi Suomen vanhimman kaupungin historia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuuden vuoden päästä 800-vuotisjuhliaan viettää vanha mutta vetreä, ilmastopositiivinen Turku.
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen kaupungin hiilineutraaliudesta kesäkuussa 2018. Ilmastosuunnitelmassa Turun päästöjä verrataan vuoteen 1990: tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, ja loput kymmenen prosenttia kaupunki kompensoi. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku aikoo olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä enemmän kuin se tuottaa.
Turun ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaupunki on leikannut hiilidioksidipäästöjään noin 600 kilotonnin edestä ja vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamisesta ylitettiin. Tahtia on silti syytä kiristää, sanoo Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.
– Nykytasosta pitäisi leikata vielä 400 kilotonnia ja mitä pienemmiksi päästöt käyvät, sitä hankalampi niitä on vähentää. Työ on edellä aikataulusta, mutta kyllä sitä vielä riittää.
Liikenne sähköistyy odotettua nopeammin
Viime vuosina katu- ja tieliikenne on ollut Turun suurin yksittäinen päästölähde energian käytön ja tuotannon ohella. Energiassa päästöjä on vähennetty nopeasti, liikenteessä verkkaammin. Liikenteen päästöjä on vähennetty 29 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tavoitteena on 50 prosentin vähennys 2015-tasosta vuoteen 2029 mennessä.
– Viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana olemme painottaneet kilpailutuksissa sähkön käyttöä energialähteenä. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että sähköbussit menivät myös kustannuspuolella kirkkaasti ohi dieselkalustosta, ilmastojohtaja Veivo kertoo.
– Kaupunki hankki kolmisenkymmentä henkilöautoa pari vuotta sitten. Silloin oli iso huoli sähköautojen hinnasta ja maahantuojien varastoista, mutta autoja saatiin lopulta huomattavasti ennakoitua nopeammin. Hintakin asettui pelättyä alemmaksi, kertoo Veivo ajoneuvohankinnoista, jotka kaupunki rahoitti Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
Liikenne sähköistyy nopeasti, ja se auttaa myös Turkua kaupungin päästövähennystavoitteissa. Pelkän sähköistymisen varaan tavoitteita ei silti voi laskea: yksityisautoilua tulee vähentää.
– Kaksi kolmasosaa liikkumisesta pitäisi tapahtua joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Nyt autoilun osuus on noin puolet, ja niillä paikkeilla se on pyörinyt pitkään.
Kestävän liikkumisen mallia haetaan maailmalta, esimerkiksi Pohjois-Saksan Rostockista ja Belgian Gentistä. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähempää: Oulussa on panostettu pyöräilyyn, Tampereella raitioliikenteeseen. Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on Euroopan terävintä kärkeä.
– Jos nämä laitetaan yhteen ja lisätään mukaan vielä Turun jokiranta kävelykeskustana, saadaan liikkumisen kannalta aika lailla täydellinen kaupunki, Veivo pohtii.
AutoVerkkokaupan Mika Maunu opastaa Turun ympäristötarkastajaa Petri Uggeldahlia kaupungin uuden sähköisen yhteiskäyttöauton Renault Zoen saloihin
Vetoapua verkostoista
Ilmastotyössä Turku vannoo verkostojen ja yhteisten mallien nimeen. Kaupungin ilmastosuunnitelma noudattaa yleiseurooppalaista Covenant of Mayors (CoM) -sitoumusta, joka on maailman laajin paikallistason ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma. CoM-kunnat ja -kaupungit saavat verkostolta esimerkiksi toimenpidesuosituksia, koulutusta ja opastusta sekä tukea ilmastotyön seurantaan.
– Euroopan komissio myös arvioi ja validoi laskelmat ja suunnitelmat. Ne raportoidaan kahden vuoden välein maailmanlaajuiseen järjestelmään, Veivo kertoo.
Turku on mukana myös Hinku-verkostossa, ja yhteistyö eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä on tiivistä. Kuntaliiton ILMAVA-valmennuksessa Turku, Tampere ja Lahti tekivät vertaisarvioinnit kaupunkien ilmastojohtamisesta. Valmennuksen järjestämistä tukivat ympäristöministeriö, Sitra, Kuntarahoitus ja Kestävä Lahti -säätiö.
– Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, siinä opitaan toisilta koko ajan. Kansainväliset verkostot ovat myös erittäin tärkeitä. Yhteiset opit eivät rajoitu Suomeen.
Turussa työn vahvuus on sen systemaattisuus. Ilmastotavoitteet ovat osa kaupungin energiapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja vetovoimaa; työ on koko kuntaorganisaation yhteinen asia. – Esimerkiksi kaupungin yrityspalveluissa on vahva näkemys siitä, että ilmastotyö on iso menestystekijä Turun seudulle. Se tuo sijoituksia ja uutta yritystoimintaa tänne. Kunnianhimoisen ilmastotyön edut ovat aika suuret.
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Savonlinnan Vuokratalojen tehtävänä on tarjota ja edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista Savonlinnan alueella. Asuntokanta on enimmäkseen peräisin 1970-1990-luvuilta, mutta vanhimmat kohteet ovat jo 1800-luvun puolella rakennettuja. Näistä vuokrataloista löytyy koteja laajalle joukolle kaupunkilaisia, toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo.
– Väkilukuun suhteutettuna olemme melko iso toimija: omistamme ja vuokraamme yhteensä 2 091 asuntoa, pääosin kerros- ja rivitalokohteissa. Jokunen luhtitalokin löytyy. Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy sulautui 1. tammikuuta osaksi toimintaamme, joten kohderyhmä laajeni samalla myös opiskelija-asujiin.
Savonlinnan väestörakenne on ollut kovassa turbulenssissa kautta 2000-luvun. Alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta ja vuonna 2018 tapahtunut opettajankoulutuksen lakkautus iski opiskelijaelämään. Kurki sanookin, että ellei mitään olisi tehty, asuntomarkkinat olisivat ”levinneet pahasti käsiin.”
– Olemme saneeranneet asuntomarkkinoita rankalla kädellä viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 700 asuntoa on purettu. Meillä näkyy sama trendi kuin monissa muissakin pienissä kaupungeissa: kaupungin laidoilla kysyntää on vähän ja sinne muodostuu ylikapasiteettia, mutta keskustasta asuntoja menisi enemmän kuin kykenemme tarjoamaan.
Öljystä maalämpöön vihreän rahoituksen tukemana
Olemassa olevasta asuntokannasta halutaan pitää huolta ja kehittää sitä moderniin suuntaan. Savonlinnan Vuokratalot sai Kuntarahoitukselta vihreän rahoituksen lainaa energiaremontteihin – tähän mennessä lainaa on haettu 1,5 miljoonaa euroa.
Energiaremontissa taloudellinen hyöty ja ympäristön etu käyvät käsi kädessä. Hanke tuottaa kaupungille selkeästi mitattavaa hyötyä ja edustaa hyvin myös Kuntarahoituksen tavoitetta auttaa asiakkaitaan tekemään talouden ja ympäristön kannalta kestäviä investointipäätöksiä, jotka tukevat hyvinvoivaa yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.
Savonlinnan Vuokratalojen yli sadasta kohteesta noin 30 on öljylämmitteisiä, joista useissa tekniikka alkoi olla tiensä päässä. Yhtiössä haluttiin katsoa ennakoivasti eteenpäin: lainan turvin uusitaan nyt energiaratkaisuja kahdessatoista kohteessa, joista löytyy yhteensä 215 asuntoa.
– Öljy ei ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Eikä myöskään taloudellisin vaihtoehto: öljyn hinnan nousu ajoi myös hanketta eteenpäin. Lämmitysmuodosta riippumatta tekniikkaa on säännöllisesti uusittava, joten nyt oli luonteva sauma öljykattiloiden uusimisen sijaan ajatella kokonaisuutta uusiksi ja siirtyä maa- ja kaukolämpöön.
Aktiivinen suunnittelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Päätökset tehtiin saman vuoden maaliskuussa ja pilottikohteen energiaremonttia alettiin valmistella.
– Prosessi on melko pitkä, kun haetaan energia-avustusta. Maalämpöratkaisujen kanssa on myös porattava kaivoja, jotka vaativat huolellista pohjatyötä. Ensimmäinen pilotti päästiin energiaremontoimaan syksyllä 2021: se onnistui hyvin ja seuraavia kohteita on tavoitteena päästä toteuttamaan tulevana kesänä. Tarkka määrä ja ajankohta riippuu avustus- ja korkotukilainojen käsittelyajoista ja päätöksistä. Monesta kohteesta odotamme esimerkiksi vielä ARAn päätöksiä energia-avustuksesta, Kurki kertoo.
Sähköä säästäen, mutta tinkimättä viihtyvyydestä
Energiaremontti tulee nostamaan kohteiden sähkönkulutusta jonkin verran, mutta öljynkulutuksen päättyminen vie lopputuloksen selkeästi plussalle. Pilottikohde, 28:n asunnon rivitalokohde Telakkatiellä, säästää energiaremontin jälkeen vuosittain noin 35–40000 euroa.
Maalämmön avulla Telakkatien E-luku tulee putoamaan alle puoleen aiemmasta. Moderneja ja kestäviä ratkaisuja pohditaan ja otetaan käyttöön myös muilla tavoin, kun mahdollisuuksia ilmenee. Keväällä Savonlinnan Vuokratalot alkaa rakennuttaa keskustaan uutta seniorikohdetta Kipparintornia; hankkeen suunnitelmaan kuuluvat myös katolle asennettavat aurinkopaneelit.
– Tänä talvena olemme lisäksi kiinnittäneet huomiota pienempiin seikkoihin, joilla voidaan minimoida tarpeetonta sähkönkulutusta. Saunavuorolistoista olemme poistaneet tyhjiä vuoroja välistä, säätäneet yleisten tilojen lämpöä pienemmälle, ja niin edespäin. Aina pidämme kuitenkin mielessä sen, miten edistämme kaupunkistrategian mukaisesti ”parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä”. Meille se on asumisviihtyvyyttä kohteissamme ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamista.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Mandaatti transaktiolle julkaistiin tiistaina 14. helmikuuta ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamuna. Kysyntä oli vahvaa alusta alkaen ja hinnoittelua onnistuttiin tiukentamaan kahdella korkopisteellä. Merkintäkirja paisui lopulta jopa 2,2 miljardiin euroon ja kirjat suljettiin jo 2,5 tunnin jälkeen.
Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista 46 % olivat pankkeja ja 31 % pankkien varainhoitajia. Lisäksi jopa 80 % merkintäkirjaan osallistuneista sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Maantieteellisesti jakauma oli monipuolinen. Pohjoismaihin allokoitiin 37 % merkintäkirjasta, DACH-maihin (Saksa, Itävalta ja Sveitsi) 29 % ja Benelux-maihin (Alankomaat, Belgia ja Luxemburg) 13%.
–Tämä oli järjestyksessä nyt Kuntarahoituksen kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalaina. On mahtavaa huomata, kuinka kysyntä vastuullisiin sijoitustuotteisiin kasvaa vuosi vuodelta. Varainhankintatiimin uusimpana jäsenenä tämä liikkeeseenlasku oli hieno kokemus myös minulle henkilökohtaisesti, sillä se oli ensimmäinen merkittävä liikkeeseenlasku, johon pääsin osallistumaan, sanoo analyytikko Aaro Koski.
Tämän ennätyksellisen vihreän joukkovelkakirjalainan jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut noin 40 % vuoden 8-9 miljardin pitkäaikaisen varainhankinnan tavoitteestaan.
Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.
3% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:
15th February 2023
Payment Date:
22nd February 2023
Maturity Date:
25th September 2028
Mid Swap Spread:
-3bps
Joint Bookrunners:
CACIB / Danske Bank / HSBC / NatWest Markets
Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme
“Credit Agricole CIB is proud to have assisted MuniFin with its successful return to the green bond market. MuniFin not only achieved an outstanding result in terms of tight pricing and diversified high-quality investor demand, it also raised the bar on the green bond issue size of EUR 1 billion – the largest EUR green bond in the Nordic SSA market to date. Credit Agricole CIB would like to congratulate the MuniFin team for its longstanding commitment to Sustainability and for continuously supporting the development within the Nordic region and on a global scale.”
Lawrence Duquesne-Garner, Managing Director, SSA Origination, Credit Agricole CIB
“This is a fantastic outcome for Munifin and a testament of the quality in their recently updated green bond framework. We are pleased to see a Munifin being able to attract such a strong order book with pricing through their EUR curve despite an uncertain market backdrop. Danske Bank is proud to have supported Munifin with the framework update and as a lead manager on the first green bond issue thereafter.”
Gustav Landström, Head of SSA Origination at Danske Bank
“A stellar result for MuniFin, capitalizing on constructive market conditions to print its largest ever green benchmark. Today’s deal highlights the strong following MuniFin receives from the global investor base as well underlining MuniFin’s strength as a green issuer. The deal was 2x oversubscribed, allowing pricing to move 2bps through execution and price with a minimal new issue concession. HSBC is proud to have helped lead this transaction. Congratulations to the MuniFin team.”
Sabrina Khalfoune, SSA DCM, HSBC
“With this transaction, MuniFin have issued their largest green benchmark to date. This represents an ongoing commitment from MuniFin to create large liquid benchmarks in Green format and also highlights an increased engagement from the investor community. The latter point is evidenced by a 2x oversubscribed book and issuance at fair value. ESG is at the core of NatWest’s business model and we are incredibly proud to have been involved in this issuance.”
Damien Carde, Head of FBG DCM, NatWest Markets
Lisätietoja
Joakim Holmström – Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
TA-Yhtiöiden rakennuttama Tuulensuunkatu 27 on ekologinen asumisoikeustalo, joka valmistui keväällä 2022. Viisikerroksinen, puuverhoiltu talo sijaitsee Naantalin ydinkeskustassa, Vanhankaupungin itäpuolella. Tuulensuunkatu 27 on osa TA-Yhtiöiden omistamaa keskustakorttelia, jonka tontinluovutuskilpailun yhtiö voitti vuonna 2016.
– Keskustakorttelihankkeesta on toteutettu puolet. Ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2020. Tällä hetkellä korttelissa on 50 omistusasuntoa ja 22 asumisoikeusasuntoa, ja suunnitteilla on vielä 40 omistusasuntoa lisää, kertoo TA-Yhtiöiden aluejohtaja Matti Keitilä.
Uusi Tuulensuunkadun kerrostalo sijaitsee vanhalla seurakuntatalon tontilla ja kohteen naapurissa on suojeltu asemapäällikön talo. Naantalin torille on kävellen alle kilometri.
Naantalin keskustassa palvelut ovat lähellä.
Tuulensuunkadun asunnot menivät käsistä
Tuulensuunkadun kerrostalo oli vuoden 2022 asuntomessujen oheiskohde. Talossa on näyttävä sisääntulo kadun puolelta, jossa korkean aulatilan ikkunat nousevat porrashuoneen kattoon asti. Valoa tulvii sisään viidestä kerroksesta.
Kaikissa asunnoissa on oma lasitettu parveke. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteinen sauna, vilvoitteluparveke ja kerhotila. Katon aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa asuntojen ilmanvaihtoon. Kivijalan liiketilojen päällä on pihakansi, jossa on viljelyslaatikoita, istutuksia ja pergola.
Asuntomessukohteena talosta löytyy myös muita hienouksia. Talon hissi on toteutettu Koneen flow-järjestelmällä, joka keskustelee asukkaiden älypuhelimien kanssa. Kun asukas saapuu alaovelle, hissi tulee automaattisesti alas ja osaa viedä asukkaan tämän asuinkerrokseensa – nappia painamatta.
– Järjestelmään kuuluu myös älykäs ovipuhelin, jonka avulla asukas näkee kännykästään, kuka ovipuhelinta soittaa. Vastaavia ratkaisuja ei ole toteutettu kovin monessa asuintalossa, Keitilä lisää.
Kaikki kohteen 22 asumisoikeusasuntoa löysivät asukkaansa helposti. Asuntoja on kaksioista neliöihin; asuntojen pinta-alat vaihtelevat 51–79 neliömetrin välillä. Hakijoita asuntoihin oli yhteensä noin kahdeksankymmentä.
– Kysyntä oli erinomaista. Asumisoikeudet myytiin kaikkiin asuntoihin jo hyvissä ajoin, vajaa vuosi ennen talon valmistumista, Keitilä kertoo.
Vehreä pihakansi kutsuu viihtymään.
Tärkeät palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat lähellä
Tuulensuunkadun pohjakerroksessa on kaksi liiketilaa. Toisessa tiloista on kauneushoitola ja toista vuokraa fysioterapeutti. Kerrostalon välittömässä läheisyydessä sijaitsee ruokakauppa sekä terveyskeskus, ja lisää palveluita löytyy lyhyen matkan päästä.
Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat TA-Yhtiöille tärkeitä, ja myös ARA korostaa kestävää liikkumista rahoituspäätöksissään. Tuulensuunkadulta pääsee bussilla Turkuun lähes vartissa ja matkan kesto Raision suuntaan on suunnilleen sama. Kerrostalon viereisellä pysäköintipaikalla on kuusi sähköauton latauspistettä tarjolla asukkaille.
Tuulensuunkatu 27:n julkisivu on valmistettu käsittelemättömästä lehtikuusesta, joka harmaantuu vanhetessaan. Talon näyttävä ulkokuori ja sen keskeinen sijainti ovat tehneet asumisoikeustalon tunnetuksi nopeasti; Naantalilaiset puhuvat Tuulensuunkatu 27:stä ”puutalona”. A-energialuokan talo rakennettiin Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa). Se pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi. Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Tilikauden kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Ilman kertaluonteisia eriä kulut olivat 69 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa) eli 12,2 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
Liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 11,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää pääosin konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 97,6 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 13,8 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 97,6 % (118,4 %).
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut vuoden aikana häiriöttä. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 30 660 miljoonaa euroa (29 063 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 5,5 % (5,6 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 0,2 % (4,3 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 4 375 miljoonaa euroa (3 671 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 33,8 % (vuotta aiemmin lasku oli 16,9 %) 1 457 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 251 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 734 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 42,9 % (46,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 8 827 miljoonaa euroa (9 395 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa40 210 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 35 560 miljoonaa euroa (36893 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä pieneni markkinakorkotason nousun seurauksena kasvaneiden realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta.
Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli tilikauden lopussa 11506 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 257 % (335 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 120 % (124 %).
Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67580370,54 euroa. Vuonna 2022 osinkoa maksettiin 40235711,94 euroa.
Näkymät vuodelle 2023: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2023.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
1–12/2022
1–12/2021
Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*
170
213
-20,0
Liikevoitto (milj. euroa)*
215
240
-10,3
Korkokate (milj. euroa)*
241
280
-13,9
Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
4 375
3 671
19,2
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*
8 827
9 395
-6,0
31.12.2022
31.12.2021
Muutos, %
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
29 144
29 214
-0,2
Taseen loppusumma (milj. euroa)
47 736
46 360
3,0
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)
1 482
1 408
5,2
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)
1 482
1 756
-15,6
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
1 482
1 756
-15,6
CET1-vakavaraisuus, %
97,6
95,0
2,7
Tier 1 -vakavaraisuus, %
97,6
118,4
-17,6
Kokonaisvakavaraisuus, %
97,6
118,4
-17,6
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %
11,6
12,8
-9,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %*
9,9
10,7
-7,9
Kulu-tuotto-suhde*
0,2
0,2
10,1
Henkilöstö
175
164
6,7
* Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2022
Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti inflaatiota ja heikensi raaka-aineiden saatavuutta. Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vei Euroopan energiakriisiin ja johti energian hinnan voimakkaaseen nousuun. Sähkömarkkinoiden vakuusvaateet asettivat osaltaan energiayhtiöille vakavia likviditeettihaasteita.
Lokakuussa Euroopan komissio antoi valtiontukisääntelyn puitteissa Kuntarahoitukselle poikkeusluvan rahoittaa kuntaomisteisia energiayhtiöitä sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneiden likviditeettivaatimusten kattamiseksi. Joulukuussa poikkeuslupa laajeni kattamaan myös energiayhtiöiden vallitsevasta kriisistä johtuvat muut rahoitustarpeet. Tuemme näin omalta osaltamme energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.
Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat erilaisten kertaluonteisten erien, kuten koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtionavustusten ja omaisuuden myynnin takia sekä siksi, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä, ja korkotukilainapäätösten saaminen on volatiilissa markkinatilanteessa hidastunut.
Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia. Pitkäaikaisten investointien rahoitukseen liittyvää epävarmuutta haluttiin hälventää ja välttämättömästä rahoituksesta sopia hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia muutettiin keväällä 2022 niin, että Kuntarahoitus voi rahoittaa myös hyvinvointialueiden uusia investointeja. Koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseninä takaamassa Kuntarahoituksen varainhankintaa, Kuntien takauskeskus kuitenkin rajoitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen määrää. Voimme vuonna 2023 rahoittaa hyvinvointialueiden pitkäaikaisia investointeja 400 miljoonalla eurolla, ja lyhytaikaista rahoitusta voimme myöntää 900 miljoonaan euroon asti. Arviomme on, että hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen tarpeet tulevat olemaan huomattavasti meille allokoitua limiittiä suurempia. Takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen hyvinvointialueille ja niiden määräysvallassa oleville yhteisöille myöntämää uutta rahoitusta.
Meneillään olevalla taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi hinnoitteluun tekemiemme muutosten, mutta myös joidenkin odottamattomien kulujen johdosta – muun muassa euroalueen merkittävien pankkien kriisinhallintarahastoon vuonna 2022 maksamamme vakausmaksu nousi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, vaikka riskiasemassamme ei ole tapahtunut muutoksia. Korkojen nousu loppuvuotta kohden toisaalta tuki yhtiön kannattavuutta.
Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Likviditeettitasoamme on pidetty jatkuvasti korkeana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Talouden yleinen epävarmuus leimasi kulunutta vuotta, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja tulevaisuuteen suuntaavasta yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja sitoutumisesta yhteisen päämäärämme eteen.
Näkymät vuodelle 2023
Suhdannenäkymä on kaikilla päätalousalueilla selvästi heikentynyt. USA:ssa kasvun hidastumisen suurin syy on nopeasti kiristyvä rahapolitiikka, euroalueella energia- ja elinkustannuskriisi. Kiinassa kasvuodotuksia puolestaan painavat maan koronatilanne sekä kiinteistösektorin ongelmat. Euroalueen odotetaan ajautuvan taantumaan alkuvuodesta 2023. Koska yritykset ovat sopeutuneet energian niukkuuteen ennakoitua nopeammin ja kotitaloussektorilla on yhä jonkin verran jäljellä pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä, taloustaantuman arvioidaan jäävän suhteellisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi.
Inflaatio on edelleen kansainvälisen makrotalouden suurin ongelma. Kuluttajahintojen voimakkain nousuvauhti oletettavasti rauhoittuu talvikuukausien aikana, mutta inflaation aleneminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta. Koronnostot todennäköisesti jatkuvat ainakin vuoden 2023 alkupuoliskon ajan ja muut rahapolitiikan kiristystoimet vielä selvästi tätäkin pidempään. Yhdysvalloissa keskuspankkikoron ennakoidaan nousevan 5 %:n tuntumaan ja euroalueella yli 3 %:iin.
Reaalisen ansiotason merkittävä aleneminen sekä yritysten investointihalujen väheneminen ovat painamassa myös Suomen talouden lievään taantumaan. Toimialoista erityisesti vähittäiskaupan ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet. Talouden yleinen epävarmuus ja nouseva korkotaso ovat asuntomarkkinoiden kannalta hankala yhdistelmä. Rakennuslupien kehitys ennakoi asuinrakentamisen supistuvan selvästi vuonna 2023.
On odotettavissa, että taloussuhdanteen jäähtyminen välittyy lopulta myös työmarkkinoille: työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyysaste kääntyy maltilliseen nousuun. Monilla aloilla työvoimapula on kuitenkin niin suurta, ettei voimakasta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä.
Julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä. Uusien menopaineiden vuoksi erityisesti valtionhallinto velkaantuu selvästi enemmän kuin vielä jokin aika sitten arvioitiin. Sen sijaan kuntataloudessa vuodesta 2023 on tulossa ennätyksellisen vahva. Sote-uudistuksen veroleikkaukset näkyvät täysimääräisesti kuntien verokertymissä vasta vuonna 2024, mutta sotemenot kuitenkin poistuvat heti vuoden 2023 alusta. Verohyödyn ansiosta kuntatalouden rahoitusaseman on arvioitu olevan vuonna 2023 yli miljardi euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys ja energiakriisi sekä uusien tehtävien, esimerkiksi työllisyyskokeilun ja oppivelvollisuuden pidennyksen todelliset kustannukset.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953 Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Vuosikertomus vuodelta 2022 julkaistaan arviolta 7.3.2023. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
