Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi puhui siitä, millaiset kunnat ovat ottamassa uudistuksia vastaan. Hän näki huolet kuntien tehtäväkentän tyhjenemisestä liioiteltuna.  

– Kunnan tehtäväkenttä ei suinkaan tyhjene soten myötä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja on kuultu. Kunta on valtavan tärkeä kokonaisuus jäljelle jäävien tehtäviensä ja 2025 alusta myös TE-palveluiden osalta. Alueen elinvoiman edistäminen on kunnille tärkeä velvollisuus, joka ei mihinkään katoa, vaan jopa kasvaa uudistusten keskellä, Pitkäniemi kuvaili.  

Kuntien erilaiset polut ja eriytyminen herättävät kysymyksiä, ministeriön edustaja huomioi: kaikilla kunnilla tuskin on resursseja ottaa vastaan uusia vastuita ja tehtäviä. 

– Henkilöstön saatavuus voi olla jopa isompi haaste kuin raha. On mietittävä, onko tarkoituksenmukaista, että kaikki kunnat hoitavat jatkossa samoja tehtäviä. Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä tehtävien eriytystä: perusoikeuksien toteutuminen on peruste tälle ja sillä voidaan myös hyvin mitata kunnallisen itsehallinnon olemusta. 

Pitkäniemi kannusti hyvinvointialueita laittamaan uudistuksia vauhtiin mieluummin reippaasti kuin varoen. 

– Soteuudistukseen on laitettu nyt isot paukut. Nyt jos koskaan pitäisi kannustaa alueita saamaan uudistaminen isolla kädellä liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan vuosien ja jopa vuosikymmenten mittainen työ, mutta nyt on tärkeää saada siihen momentumia.  

Inflaatio, kustannusten nousu ja korot huolettavat vakavaraisiakin 

Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi talousnäkymistä ison kaupungin, Oulun, näkökulmasta. Oulun näkymät ovat monella tapaa hyvät. Se on Suomen 5. suurin kaupunki, jonka asukaspohja on nuorekasta ja kaupungin talous hyvässä kunnossa. 

– Viime vuoden tulosta paransivat huomattavasti sotekiinteistöjen myynnit. Tilikauden ylijäämä oli 164 miljoonaa euroa, josta vajaat 130 miljoonaa sotekiinteistöjen myyntivoitoista. Tälle vuodelle ei ole tarkoitus ottaa uutta lainaa investointeja varten, vaan käyttää tätä myyntituloa investointien rahoittamiseen.  

Oulussa investoidaan voimakkaasti, koska alueella on kasvua ja aktiivisuutta. Esimerkiksi vuoden 2025 asuntomessuihin liittyy infrainvestointeja; myös vuoden 2026 kausi Euroopan kulttuuripääkaupunkina tulee vaatimaan satsauksia. Huolenaiheita ja kysymysmerkkejä toki on pohjoisessakin: inflaatio, korkokehitys, energiamarkkinat ja yleinen talouden kehitys. 

– Pelkkä korkotason kehittyminen puolen vuoden sisällä vaikuttaa noin viiden miljoonan euron edestä, jos otamme lainaa suunnitelmien mukaisesti seuraavien vuosien aikana. TE2024-uudistuksessa on vielä myös paljon tehtävää edessä ja matalasuhdanteen aikaan siihen liittyy myös paljon rahoitusriskiä. Valtionosuusrahoitus on myös iso kysymysmerkki suunnittelussamme. 

Julkinen talous velkaantuu, kunnat uineet vastavirtaan – edessä selvä käänne heikompaan 

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohti inflaation vaikutuksia. Koska hintojen nousupiikki nähtiin vuosi sitten, vertailujaksosta tulee nyt Vesalan arvioissa helpompi – vaikkakin hintojen nousuvauhti on edelleen epämiellyttävän korkeaa. 

– Kuntien kustannuspaineen kannalta olennaista on se tietty viive, jolla inflaatio vaikuttaa. Viime vuonna julkinen sektori sai etupainotteisesti inflaation hyötyjä ripeästi nousseiden verotulojen muodossa; tänä vuonna korkojen vaikutus ja erilaiset indeksisidonnaiset menot alkavat näkyä ja henkilöstömenot nousevat. 

Vesala vertaili VM:n ennusteita keväältä 2022 ja maaliskuulta 2023 koskien valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden nettoluotonantoa. Lyhyessä ajassa on nähty hätkähdyttävänkin suuri käänne huonompaan: kun vuosi sitten arvio yhteenlasketusta alijäämästä vuosina 2023-26 oli noin 8-10 miljardia euroa vuodessa, uudessa arviossa ennustejakson lopulla yhteenlaskettu alijäämä nousisi jo 14-15 miljardiin.  

– Ennusteissa konkretisoituvat viime vuoden negatiiviset ilmiöt ja valtion paineet satsata omavaraisuuteen ja puolustusmenoihin. Kuntatalous on valtiovarainministeriön ennusteissa hieman vahvistunut eli kuntasektori on tässä uinut hieman jopa vastavirtaan. Kuntien omissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa odotetaan vuonna 2024 kuitenkin selvää käännettä heikompaan suuntaan. 

Nykyinen tilanne korostaa pääekonomistin silmissä kulukurin merkitystä. Valtiontalouden tasapainottamistarpeet tulevat näkymään myös kuntakentässä.  

– Tällä hetkellä on paljon painetta saada sotepalvelut ja hyvinvointialueet pyörimään hyvin: vaikutukset kuntakenttään ja paineet valtionosuuksien leikkaamiseen tulevat varmasti olemaan huolenaiheena lähivuosina. 

Keskustelussa oltiin kuitenkin luottavaisia siihen, että uudistuksiin liittyvä alkukankeus kyllä selätetään ja uudet toimintamallit löytyvät. Jani Pitkäniemi pohti, että soteen kohdistuva muutos on kuitenkin vielä käytännössä tuore: kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö löytyy kyllä, kun sille maltetaan antaa aikaa. 

– Nyt on kuitenkin tehty kaikkien aikojen uudistus ja eletty uutta aikaa vasta kolme kuukautta ja viisi päivää. Tarvitaan kärsivällisyyttä istua alas ja keskustella. Eivätköhän järkevät ihmiset kuitenkin saa tällöin asiat melko hyvin sovittua.  

Katso tapahtuman tallenne:


Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 31.5.

Tapahtumasarjan seuraavassa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen. 

Aika: keskiviikko 31.5. klo 10–11.30 

Paikkaverkkotapahtuma

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaantäällä

Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä. 

Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen seurannan

ESG-sovellus mahdollistaa kestävän kehityksen tunnuslukujen seurannan ja vertailun. Tarjoamme sovelluksen veloituksetta kunta-asiakkaidemme käyttöön osana digitaalisia palveluitamme.

Uudessa ESG-sovelluksessamme käyttäjä voi tarkastella kunnan kestävän kehityksen nykytilaa ja kehitystrendejä. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin. Uuden sovelluksen käyttöönotto ei vaadi asiakkailtamme toimenpiteitä, sillä se löytyy jo digitaalisten palveluidemme sovellusvalikosta olemassa olevilla käyttäjätunnuksilla. Sovellus on ensivaiheessa avattu kaikille lainasalkkusovellusta käyttäville kunnille.

– ESG-sovelluksen lanseeraus on luonnollinen seuraava kehitysaskel digitaalisille palveluillemme. Nyt voimme läpinäkyvästi tuoda asiakkaidemme päätöksenteon tueksi niitä vastuullisuuden tunnuslukuja, joita me myös Kuntarahoituksessa käytämme ESG-riskien arvioinnissa. ESG-riskit ovat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä, kertoo asiakassuhteiden yksikönjohtaja Jukka Leppänen.

Yhteistyökumppaniksi sovelluksen kehittämiseen valikoitui Sitowise Oy. Kuntarahoituksen ESG-sovelluksen tunnusluvut perustuvat Sitowisen MayorsIndicators-palvelun kuntakohtaisiin indikaattoreihin, jotka puolestaan pohjautuvat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.

MayorsIndicators-palvelussa käyttäjät voivat tarkastella kuntansa kehitystä vuodesta 2010 alkaen sekä vertailla sijoittumistaan muihin kuntiin. Tietopankissa on 200 eri vastuullisuuden indikaattoria ja se sisältää tietoja kaikista Suomen kunnista. Palvelun tiedot päivittyvät jatkuvasti.

– MayorsIndicators-palvelu luotiin neljä vuotta sitten vastaamaan kuntien kasvaneeseen tarpeeseen ymmärtää ja seurata oman alueensa kestävyyden tilaa. Viime vuosina kestävyyden merkitys on entisestään korostunut, ja samalla kestävä rahoitus on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. On selvää, että kestävälle kehitykselle ei ole vaihtoehtoja, painottaa Sitowisen ilmasto- ja vastuullisuuspalveluiden ryhmäpäällikkö Suvi Monni.

Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa oli Sitowiselle luonteva tapa jatkaa kuntien kestävyystyön tukemista.   

– Kunnat tekevät jatkuvasti investointeja, joiden vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ulottuvat vuosikymmenien päähän. Uskomme ESG-sovelluksemme herättävän yhä useampia kuntia tarkastelemaan kestävyyden eri näkökulmia laajasti myös investointipäätösten yhteydessä, Monni jatkaa.

– Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen vastuullisesti yhdessä asiakkaidemme kanssa on kaiken tekemisemme ytimessä. Toivomme, että sovelluksen tarjoama data tukee osaltaan asiakkaitamme tässä tärkeässä työssä, Leppänen sanoo.

Lisätietoja:

asiakaspalvelu(a)kuntarahoitus.fi

Lue lisää:

MayorsIndicators: https://www.mayorsindicators.com/

Kehittämistyötä ulkoisen laskennan parissa: Financial Controller Sari Salmea kiinnostavat tarinat ja prosessit lukujen takana

Salmen kiinnostus ulkoiseen laskentaan ja taloudenohjaukseen syttyi työn kautta.

– Opin töitä tekemällä hahmottamaan, mitä halusin isona tehdä. Lukion jälkeen työskentelin pankissa ikuista välivuotta viettäen, kunnes aloin töiden ohella opiskella iltaopintoina laskentatoimea ja tilintarkastusta Haaga-Heliassa, Salmi kertoo.

Tradenomiksi valmistuttuaan hän eteni urallaan suurten ja keskisuurten yritysten rahoituksen asiantuntijatehtävistä asiakkuusvastaavaksi. Tarinat yritysten numeroiden takana ohjasivat Salmen ennen pitkää analyytikon tehtäviin, kunnes hän siirtyi vastaamaan kansainvälisen pankin Suomen liiketoiminnan suurten luottoriskien ulkoisesta ja sisäisestä raportoinnista sekä niiden prosessien kehittämisestä. Samalla toive kehittää raportointia ja tehdä laajemmin ulkoista laskentaa kasvoi suuremmaksi.

– Elokuussa 2018 Kuntarahoituksessa avautui mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen unelmani päästä talousosastolle kehittämään ja toteuttamaan laskentaa ja tilinpäätösraportointia. Minulle oli tehtävää hakiessani hyötyä siitä, että olin kartuttanut vahvaa osaamista pankkiliiketoiminnan erilaisista lainaportfolioista, kehittämisestä ja luottoriskien raportoinnista.

Nyt Salmi työskentelee viidettä vuotta Kuntarahoituksen talousosastolla financial controllerina. Päivittäiseen työhön kuuluvat erilaiset projektit ja taloudellisen raportoinnin kehittäminen, joiden lisäksi hän vastaa ESEF-tilinpäätösraportoinnista.

Ylpeästi kuntarahoituslainen

Töissä parasta ovat työkaverit ja mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Tärkeäksi nousevat myös itsenäisyys ja luottamus: vastuu tuntuu Sarista luottamuksen osoitukselta.

– Olen kuntarahoituslainen ja ylpeä työnantajastani ja kollegoistani. Yli 15 vuoden uraani rahoitusalalla mahtuu useampi työnantaja, ja viimein koen, että olen löytänyt oman paikkani. Olemme vahva, kansainvälisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio. Teemme merkittävää työtä Suomen hyvinvoinnin rahoittamisessa ja rakennamme vastuullisempaa rahoitusta päivittäin.

Rento ilmapiiri, matala hierarkia ja lukuisat kehitysmahdollisuudet tekevät työstä mieluisaa.

– Tiiviiseen porukkaan ei mahdu siiloja. Täällä nähdään ihminen ihmisenä läpi organisaation ja matala hierarkia on totta arjessa. Käytävällä vaihdetaan kuulumisia niin lähikollegoiden kuin johtoryhmänkin kanssa. Mitä tulee oman työnkuvan kehittämiseen, muutoksien taustalla on avoin vuorovaikutus esihenkilön kanssa. Tavoitteista keskustelemalla minulle on tarjoutunut palkitsevia haasteita.

Pallopelejä, paloautoja ja perhe-elämää

Tällä hetkellä Sarin vapaa-aika kuluu tiiviisti kolmivuotiaan esikoisen kanssa.

– Perhe tuo vastapainoa työviikkoon. Lapseni ottaa sen ajan, mitä hän tarvitsee. Pikkuautojen, junaratojen ja duplojen parissa unohtuvat niin tilinpäätösasiat kuin pöydällä olevat projektit. Kuntarahoituksessa on töissä muitakin lapsiperheellisiä, mikä luo mukavaa ilmapiiriä, kun kollegat ymmärtävät hyvin arjen realiteetteja.

Oman työn merkityksellisyys on lähempänä arkea lapsen myötä.

– Lapseni kautta kaupungin julkiset palvelut ovat taas itsellekin ajankohtaisia. Tuntuu, että näen konkreettisesti sen hyödyn, mitä Kuntarahoituksen työllä saadaan aikaan.

Perheen kanssa puuhastelun lisäksi Salmi pitää ulkoilusta, golfista, sulkapallosta ja laskettelusta. Nuorempana jalkapalloon ja salibandyyn hurahtanut Salmi on opetellut pitämään kilpailuvietin erillään harrastamisesta.

– Lukiossa havahduin, että jalkapallosta oli kasvanut kokonaisvaltainen ja intensiivinen osa arkeani. Koska kouluun ja työhön panostaminen oli minulle tärkeää, aloin etsiä tapoja liikkua puhtaasta liikkumisen ilosta. Viime aikoina lapseni on inspiroinut minua tässäkin asiassa. Paloautot ovat hänestä mahtavia, joten teemme pikkulenkkejä Erottajan paloasemalle niitä ihastelemaan, pyöräilemme ja käymme metsäretkillä Nuuksiossa.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Sami Lamberg

Uusi puukerrostalo viitoittaa tietä tulevaisuuden opiskelija-asumiseen Lahdessa

Lahden Talot Oy -konserni on Lahden asuntomarkkinoilla merkittävä toimija: se omistaa seudulla 7141 asuntoa. Opiskelija-asunnoista konsernissa vastaa Lahden Asunnot Oy, joka rakennutti lokakuussa 2022 osoitteeseen Svinhufvudinkatu 11 valmistuneen uuden ja kiinnostavan kohteen: opiskelijoille suunnatun puukerrostalon. 

Kohteeseen saatiin paljon hakijoita ja uudet asukkaat löytyivät ennätysajassa.  

–  Alkuvaiheen perusteella uskallan sanoa, että onnistuimme vastaamaan kaikilta osin niihin toiveisiin, joita opiskelijoilla tänä päivänä on asumiselleen. Laadukas koti järkevään hintaan ja keskeisellä sijainnilla kiinnostaa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa, Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen arvioi. 

Opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut Lahdessa ja kohtuuhintaiselle asumiselle on kysyntää. Svinhufvudinkatu 11:n tontti hankittiin koulutuskeskus Salpaukselta. Tontille kohonnut kerrostalo sijaitseekin kätevästi Salpauksen laajan opiskelijakampuksen vieressä. 

–  Meiltä löytyy ARA-tuettuja kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, mutta tarvetta enemmällekin Lahdessa on. Omistamme yhteensä 580 opiskelija-asuntoa ja uuden kohteen myötä saimme 55 uutta asuntoa lisää, vieläpä opiskelijoiden näkökulmasta oikein hyvälle sijainnille, Anttonen jatkaa. 

Tehokas energiankäyttö ja materiaalipolitiikka kohteen ytimessä 

Hankkeen juuret johtavat vuoteen 2017, jolloin Lahden Asunnot Oy käynnisti ensimmäiset neuvotteluja tontista koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Käytännön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2021 ja rakennustyö saman vuoden lokakuussa: talo valmistui vuotta myöhemmin. Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rakennetussa noin 7,3 miljoonan euron kohteessa on panostettu laajaan kirjoon kestäviä ratkaisuja. 

– Kohde on rakennettu A-energialuokkaan ja käyttää hiilineutraalia kaukolämpöä. Katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimalan tuottamaa sähköä voidaan käyttää muun muassa kiinteistön viilennykseen, IV-laitteisiin ja valaistukseen, Anttonen listaa.  

Materiaaleissa on myös pyritty kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on käytetty CLT-ristiinliimattua puuta. Myös kohteen portaat ja hissikuilut ovat puurakenteisia. Monet materiaaleista, kuten maalit, ohenteet, laatat, liimat ja tasoitteet, ovat puhtaampaa sisäilmaa edistävää, vähäpäästöistä M1-luokitettua materiaalia. Laadukkailla materiaaleilla halutaan turvata tilojen pitkäikäisyys; esimerkiksi lattioiden vinyylilankuille on vaadittu 20 vuoden takuu.  

Rakennusmateriaalin hukkapalatkin on huolella kanavoitu hyötykäyttöön: asuntojen ovi- ja ikkuna-aukkoja sahattaessa syntyneestä hukkamateriaalista rakennettiin pihapiiriin polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto sekä tupakka-, oleskelu- ja pyöräkatokset. Yhteisöllisyys puolestaan näkyy monitoimitiloina, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin asukkaiden toiveiden pohjalta ja joilla mahdollistetaan asukkaiden luontevaa kohtaamista. Palaute vastaavista tiloista on ollut positiivista muissa Lahden Talojen opiskelijakohteissa, joten myönteisiä kokemuksia odotetaan Svinhufvudinkadullakin. 

Svinhufvudinkadulla rakennetaan paitsi huomisen tapaa asua, varaudutaan myös tulevaisuuden tapoihin liikkua. Kohteen yhteyteen on rakennettu latauspisteet sähköautoille, kaksi täyssähköautoja ja neljä hybridimalleja varten.  

Ympäristöpääkaupungin rooli vauhditti hanketta 

Svinhufvudinkatu 11 on Lahden Asunnot Oy:n ensimmäinen opiskelija-asumiseen rakennettu puukerrostalo. Päätös rakentaa puusta sai myötätuulta Lahden vuoden 2021 roolista Euroopan ympäristöpääkaupunkina.  

– Ympäristöpääkaupunkikausi osaltaan vaikutti hankkeen tahtotilaan. Kaupungilta tuli omistajaohjausta ja kohteesta haluttiin ensimmäinen ARA-tuettu puukerrostalohankkeemme, toimitusjohtaja Anttonen taustoittaa.  

Kohde valmistui aikataulussa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Materiaalien saatavuushaasteet ja hintojen nousu häilyivät taustalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta lopulta nämä haasteet eivät pääasiassa urakkaan vaikuttaneet. Hankkeen luonne toisaalta herätti omia kysymyksiään: kerrostalojen puurakentaminen on vielä verraten uutta sekä rakennuttajille että urakoitsijoille.  

– Markkinoilta ei vielä löydy kovinkaan paljoa urakoitsijoita, joilla olisi aidosti mittavaa kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Koska täysin lukkoon lyötyjä standardeja ei ole vielä muodostunut, jokaisesta kohteesta muodostuukin omalla tavallaan uniikki rakennus, Anttonen kuvailee. 

– Saimme hankkeesta kuitenkin myös paljon hyvää oppia. Tämä oli meille ensimmäinen puukerrostalohanke ja myös siitä saadut onnistumiset olivat erittäin positiivisia. Pääsemme jakamaan kokemuksia eteenpäin, sillä laadimme hankkeen yhteydessä alueellisen Puukerrostalon tilaajan ohjeen yhdessä Lahden kaupungin hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen sekä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivän rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Lue myös muista opiskelija-asumisen puukerrostalokohteista, joita olemme rahoittaneet: Hoasin puukerrostalo Tapiolassa ja Joensuun Ellin opiskelijatalo Lighthouse


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Lahden Talot Oy

Esa Kallio: Kuntien talous kääntyy negatiiviseksi – edessä vaikeita päätöksiä

Debattien kiivaudesta voi päätellä, että aihe ei ole helppo. Yksimielisyyttä lienee vain siitä, että jotain on pakko tehdä. Keskustelu virisi valtiovarainministeriön joulukuussa julkistamista synkistä luvuista, joiden mukaan julkista taloutta tulisi seuraavien kahden vaalikauden aikana vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla. Maaliskuun alun meno- ja rakennekartoituksessa VM listasi säästömahdollisuuksia ja keinoja karsia julkisen talouden menoja. Listoilla vilahtaa myös kuntien valtionrahoitus.

Suomella on velkaa jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Inflaatio ja korkokustannusten nousu synkistävät julkisen talouden tilannetta entisestään. Puolustusmenot ovat kasvussa ja vihreä siirtymä tarvitsee investointeja toteutuakseen. Yhtälö on hankala. Valtionvarainministeriön mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin tason 15 vuoden kuluttua, jos suunta ei muutu.

Kuntarahoitus antaa oman ennusteensa talouden tilasta neljännesvuosittain julkaistavassa suhdanne-ennusteessa, joka sisältää myös kuntaosion. Maaliskuun ennusteessamme oli ensimmäistä kertaa mukana oma painelaskelmamme kuntatalouden kehityksestä.

Vuoden 2023 taloussuunnittelussa kunnat eivät ehtineet täysimääräisesti huomioida voimakkaasti nousutta inflaatiota, palkkaratkaisuja ja korkotasoa, jotka nostavat kuluja. Kunnat kyllä ennustavat talouksiinsa voimakasta negatiivista käännettä vuonna 2024 ja lähes puolet kunnista ennustaa taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Oman painelaskelmamme mukaan kuntien talouden tilanne on niiden omia arvioita merkittävästi synkempi. Laskelmassamme kuntien vuosikate putoaa noin miljardilla eurolla ja lainamäärä kasvaa ylimääräisellä kahdella ja puolella miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä. Lainojen laskennallinen takaisinmaksuaika kasvaa viidestä 17 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kuntien investointikyky heikkenee.

Kuntien investointitarpeet ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan, vaikka sote-palveluista vastaavat nyt hyvinvointialueet. Nykytilanteessa investointeja on harkittava aiempaakin huolellisemmin. Niitä tulisi tehdä vain toimintaa kehittäviin sekä taloutta ja kestävää kehitystä vahvistaviin hankkeisiin. Investoinnin tarvetta ja tärkeyttä arvioitaessa investoidun euron tehokkuuden tulevaisuudessa pitäisi olla keskeisin kriteeri.

Myös hyvinvointialueet ovat ennustaneet niiden ensimmäisen vuoden talouden alijäämän olevan yhteensä miljardiluokkaa. Kun valtion on tuettava myös hyvinvointialueita, mitkä ovat sen mahdollisuudet auttaa kuntasektoria?

Jotta talouden alamäki saadaan hallintaan, kuntienkin on pakko sopeuttaa. Toimintojen luonteesta johtuen tulopuolen sopeuttaminen on hankalaa, kun kustannusten nousua ei voida täysimääräisesti siirtää asiakashintoihin. Kulujen leikkaamismahdollisuudet ovat aikaisempaa kapeammat, käytännössä leikkauksia on mahdollista tehdä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista tai elinvoimaa vahvistavista palveluista. Koulutuksen ei pitäisi olla leikkauslistan kärkipäässä, kunnissa tuskin on myöskään haluja karsia kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Tuloja voisi kasvattaa veronkorotuksilla, mutta inflaation myötä elinkustannukset ovat nousseet. Veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa entisestään.

Koko julkinen sektori on nyt epämiellyttävien valintojen edessä. Synkältä näyttävä tulevaisuus tarjoaa kuitenkin tilaisuuden tarkastella nykyisiä toimintamalleja – kenen on järkevä tehdä, mitä ja miten? Kuntien välisellä yhteistoiminnalla on mahdollisuus nopeastikin löytää järkeviä ratkaisuja ja saada toimintaan lisää tehokkuutta. Katse kannattaa kenties kääntää naapurin suuntaan. Yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja


Kuntien taloutta käsittelemme myös Huomisen talous -podcastin 28.3. julkaistussa Kuntatalous ristitulessa -jaksossa sekä 5.4. pidettävässä Talous & kunnat -tapahtumasarjassamme.

Kuntarahoitukselle ja SEKille kansainvälinen SABRE-palkinto pitkäjänteisestä viestintätyöstä – verkkotapahtumat vetävät tuhansia kuulijoita yhteiskunnallisten aiheiden pariin

Kilpailutyö ”Fortune Favors the Brave MuniFin’s path to public finance thought leader” kuvaa laajasti Kuntarahoituksen pitkäjänteistä työtä tärkeiden yhteiskunnallisten aiheiden, kuten kuntatalouden ja vastuullisuuden, nostamisessa julkiseen keskusteluun. Kuntarahoituksen ja konsernin viestintäkumppanina toimivan SEKin monivuotinen viestintätyö palkittiin laadukkaita sisältöjä painottavassa IN2 SABRE Awards -osiossa verkkotapahtumat-kategoriassa.

SABRE Awards EMEA on maailman suurin viestintäalan kilpailu, johon ilmoitettiin tänä vuonna huimat 2000 kilpailutyötä. Kilpailussa viestintätöitä arvioitiin erityisesti strategisen suunnittelun, luovuuden ja tulosten näkökulmista.  

– Viime vuosien taloudellinen epävarmuus on synnyttänyt sidosryhmissämme ennennäkemättömän tiedontarpeen talouden kehityssuunnista – siksi olemme tehneet isoja panostuksia myös verkkotapahtumiemme kehittämiseen. Nyt verkkotapahtumamme keräävät linjoille vuosittain tuhansia kuulijoita ja niistä on tullut keskeinen osa asiakasviestintäämme. Kansainvälinen tunnustus tehdystä työstä on upeaa ja kannustaa meitä kehittämään viestintäämme entisestään, iloitsee Kuntarahoituksen viestintäpäällikkö Heidi Penttinen.

Kuntarahoituksen tapahtumissa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä asiantuntijoiden johdolla. Viime vuoden suositut Ilmasto & kunnat -tapahtumat saavat tänä vuonna jatkoa Talous & kunnat -tapahtumasarjalla, jossa pureudutaan kuntatalouden ajankohtaisiin kysymyksiin.

– Haluamme nostaa keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita ja parantaa osaltamme verkkotapahtumillamme esimerkiksi tiedon saatavuutta ja merkityksellisten verkostojen syntymistä. Tapahtumamme ovat kaikille avoimia, joten tervetuloa linjoille jatkossakin, kannustaa Kuntarahoituksen viestinnän asiantuntija Jenni Heikkilä.  

Kuntarahoitus oli ehdolla myös SABRE Awards EMEA -kilpailun pääomamarkkinoiden viestintää palkitsevassa kategoriassa. Jo 19. kertaa järjestetty kilpailu huipentui 23.3.2023 Saksan Frankfurtissa järjestettyyn gaalaan, jossa palkittiin kymmeniä ansioituneita viestintätöitä. 
 

Kuntarahoituksen palkitut verkkotapahtumat jatkuvat 5.4.2023 Ilmasto & Kunnat -tapahtumasarjan ensimmäisellä tapahtumalla, jossa pureudutaan kuntatalouden näkymiin ja erityisesti sote- ja TE-uudistusten vaikutuksiin. Tapahtuma on avoin kaikille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä 

Lue myös: Kuntarahoituksen ja SEKin viestintäyhteistyölle tunnustusta Finnish Comms Awards -kilpailussa

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Tilaelementtien rahoituksessa on syytä olla valppaana – ”Hinta voi yllättää”

Viime vuosina tilaelementtirakentamisesta on tullut suositumpaa. Kunnille menetelmän valtti on jousto: siirrettävä tilaelementtirakennus tarjoaa ratkaisun tilanteeseen, jossa tiloja tarvitaan nyt, muttei välttämättä tulevaisuudessa.

Markkinoilla on aktiivisia toimijoita, jotka tarjoavat tilaelementtejä vuokralle. Vuokramalli voi olla hyvä vaihtoehto, jos kunnan tilatarve on äkillinen ja lyhytaikainen – lähtökohtaisesti alle viisi vuotta. Sen hinta voi kuitenkin yllättää etenkin, jos sopimus on pitkä tai jos kunta haluaa lunastaa kohteen omaksi myöhemmässä vaiheessa. Myös vuokrasopimuksen jatkaminen on kallista. Käy helposti niin, että kunta maksaa investoinnin jopa kaksinkertaisesti ilman, että omistusoikeus kohteeseen siirtyy kunnalle. Sopimuksiin leivotaan yleensä myös vuosittaiset indeksikorotukset, joiden hinta kertautuu nopeasti, kun inflaatio laukkaa.

Kun kunta kilpailuttaa tilaelementtitoimittajan ja rahoituksen erikseen, se saa rahoitetulle kohteelle tiukan kilpailutushinnan ja voi hyödyntää rahoituksessa kuntariskillä määriteltyä markkinahinnoittelua. Rahoitusmalliksi kunta voi valita taselainan lisäksi kustannustehokkaan ja joustavan leasingrahoituksen. Leasingrahoitteinen tilaelementtirakennus maksetaan usein kokonaan takaisin noin kymmenen vuoden vuokria vastaavalla summalla. Jokainen leasingmaksu pienentää rahoitussopimuksen pääomaa ja on pois kohteen lunastushinnasta.

Pitkäaikaiset tilatarpeet tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa eri tavalla kuin lyhyet. Näin varmistetaan, että useampi toimittaja osallistuu kilpailutukseen ja saadaan kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu. Tase- tai leasingrahoitettuun tilaelementtirakennukseen kannattaa lähtökohtaisesti ottaa takaisinostositoumus toimittajalta. Sitoumuksen avulla kunta pääsee halutessaan rakennuksesta eroon, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sopimuskauden jälkeen. Se on lähtökohtaisesti ilmainen optio, jolla kunta voi ulkoistaa jäännösarvoriskin aivan kuten vuokramallissa – mutta joustavammilla ehdoilla ja pienemmillä kuluilla.

Miksi siis valita kustannuksiltaan kallis vuokramalli, kun samaa joustoa saa leasingmallissa halvemmalla? Kerromme mielellämme lisää!

30 vuotta talossa: Heli Kärki ja Riitta Jämsä kertovat urastaan Kuntarahoituksessa

Heli aloitti Kuntarahoituksessa heinäkuussa 1992.  

– Aloittaessani olin seitsemäs yhtiöön palkattu työntekijä. Tase oli silloin seitsemän miljardia markkaa eli miljardi jokaista työntekijää kohtaan. Hoidin ensin maksuliikennettä, sittemmin työtehtävät ovat ehtineet kehittyä ja muuttua monesti, Heli kertoo. 

Reilua vuotta myöhemmin, marraskuussa 1993, Riitta aloitti työnsä. 

– Olin vuorostani kahdeksas työntekijä, joka rekryttiin yhtiöön. Käsittelin haltijavelkakirjoja, sillä olin tehnyt vastaavia hommia aiemmin pankissa, Riitta kertoo. –Aloitin kahden kuukauden määräaikaisuudella ja näin pitkälle on päästy. Matka on ollut hieno. 

Kolmekymmentä vuotta yhteistä matkaa  

– Kun aloitimme, Kuntarahoituksen toimisto sijaitsi Mannerheimintiellä Kuntien Eläkevakuutuksen tiloissa. Keva omisti meidät sataprosenttisesti ja toimiston huonekalutkin olivat Kevalta saatuja. Vuosien varrella toimisto on ollut myös Aleksanterinkadulla, Kalevankadulla ja Bulevardilla, Heli kertoo. 

– Manskulla meillä oli Helin ja erään toisen kollegamme kanssa yhteinen työhuone. Minä ja Heli emme kuitenkaan varsinaisesti ole koko tänä aikana tehneet yhdessä töitä, sillä olemme aina olleet eri osastoilla, Riitta täydentää. 

Tällä hetkellä Graniittitalossa työskentelee lähes 175 kuntarahoituslaista. 

Heli on kolmihenkisessä Treasury-tiimissä, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa pitkän likviditeetin sijoittaminen, lyhyt varainhankinta, lainahinnoittelut ja suojaukset. Hän ei ole juurikaan suoraan yhteydessä kunta-asiakkaiden kanssa, sillä tiimin vastapuolet ovat pääsääntöisesti ulkomailla. 

Riitta työskentelee Asiakasratkaisut-toiminnoissa. Korona muutti merkittävästi asiakkuuspäällikön arkea, kun kaikki tapaamiset siirtyivät täysin Teams-maailmaan. Nykyään asiakkaita pääsee näkemään taas kasvotusten, vaikka virtuaalikokouksia pidetäänkin edelleen paljon. 

Mieleenpainuvia ja uraauurtavia hetkiä 

Matkan varrelle on mahtunut monia erityisiä projekteja ja hankkeita. Muutama niistä pulpahtaa heti Helin mieleen. 

– Olin mukana kehittämässä Kuntarahoituksen velkasitoumusta eli KVS:ää, joka on tänä päivänä nimeltään Euro Commercial Paper. Se on tärkeä lyhyen varainhankinnan lähde. Myös Kuntaobligaatiot, joita aloitettiin myymään piensijoittajille, olivat jotain ainutlaatuista, ja niitä laskettiin liikkeelle useiden satojen miljoonien edestä. 

– Kuntarahoitus on kulkenut aina muutosta kohti. Olemme kuitenkin olleet dynaamisessa ympäristössä vakaita. Muutosmyönteisyyttä on kasvattanut se, että matalassa organisaatiossa omat näkökulmat on saanut tuoda esille, Riitta sanoo.  

Sitoutuminen ei ole jämähtämistä 

– Sitoutuneisuus yhtiöön on vuosien aikana vahvistunut. Sen taustalla ovat työtehtävät, uran aikana kasvanut vastuu ja se, että olen saanut alati kehittää omaa osaamistani asiantuntijana. Lisäksi ympärilläni olevista ihmisistä on ollut vaikea luopua, Riitta pohtii. 

– Aluksi olimme kuin yhtä perhettä. Kuntaobligaatioiden parissa työskenneltiin koko toimiston yhteisvoimin, ja teimme monia asioita ensimmäisenä Suomessa, Heli täydentää. 

– En koe millään tavalla jämähtäneeni, ja siitä saan kiittää myös ihania asiakkaitani. Tällä hetkellä teen sellaista työtä, mistä pidän. Saan suunnitella ja organisoida työni sekä itsenäisesti että tiimin kanssa yhdessä. Esihenkilöilläni on vuosien varrella ollut roolini muotoutumisessa merkittävä osa, he ovat antaneet vapauksia ja asettaneet sopivia rajoja, Riitta kertoo. 

– Muutos on rikkaus. Kuten Riittakin sen sanoo, koskaan ei pidä jämähtää ja vain tyytyä tekemään niin kuin on aina tehty. Ymmärrän hyvin työntekijöitä, jotka vaihtavat ja hakevat haastetta muualta. Olen ollut siinä mielessä urallani onnekas, kun olen löytänyt uusia haasteita saman katon alta, Heli sanoo. 

Yhteishengen nostatusta pohjoiskarjalaisittain 

Heli ja Riitta ovat molemmat Itä-Suomesta kotoisin. Karjalaisuus on yhdistänyt alusta asti. 

– Meillä menee hyvin sutjakkaasti jutut yhteen, Heli naurahtaa. 

– Itä-Suomessa mökkimme sijaitsevat sattumalta aika lähellä toisiaan. Reissaamme vapaalla yhdessä niin Suomessa kuin ulkomailla. Viimeisimpänä kävimme Keniassa. Helin kanssa on helppo olla ja heittäytyä, mehän esiinnyimme joskus firman juhlissakin, Riitta kertoo. 

– Totta, vedimme oikean ABBA-show’n! Muistan vielä upeat esiintymisasumme! Ylipäätään Kuntarahoituksessa on syntynyt monia ystävyyssuhteita. Emme ole ainoat, jotka reissaavat yhdessä ja viettävät aikaa työn ulkopuolella, Heli lisää. 

– Kaikki yhdessä vietetty aika on tärkeää. Etätöissä huomaa, kuinka kollegoiden kohtaaminen luo yrityskulttuuria. Kotitoimistosta käsin voi olla hankala muistaa, miten kivojen ihmisten kanssa saa tehdä töitä. Ilman ihmisiä mikään yhtiö ei ole työpaikkaa kummoisempi, Riitta sanoo. 

Yhteisistä työvuosista päällimmäisenä mielessä on ystävyys 

– Meitä kahta yhdistävät vuosien aikana nauretut naurut, samanhenkisyys, karjalaisuus, perhearvot ja elämän käänteet. Yhdistäviä asioita on loputtomasti, ja kuitenkin uskallamme olla ja olemmekin asioista myös eri mieltä, ei tästä muuten tulisi mitään, Riitta toteaa ja lisää:  

– Kumpikin meistä myös mielellään yrittää nostattaa yhteishenkeä. Jos kellään ei ole mitään sanottavaa, on varma, että jompikumpi keksii jotain.  

– Olet oikeassa, Heli sanoo ja päättää. – Kolmenkymmenen vuoden jälkeen mieleen jää erityisesti ne ihmissuhteet, jotka täällä ovat syntyneet. Ne ovat tosi tärkeitä, eivätkä ne siitä mihinkään häviä. 


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Riitta Jämsä

NAL Asuntojen kohde Espoon Suvelassa tarjoaa kohtuuhintaisia koteja nuorille aikuisille

NAL Asunnot on Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, joka rakennuttaa, vuokraa ja hallinnoi kohtuuhintaisia koteja alle 30-vuotiaille. Espoon Suvelassa sijaitseva kohde on yksi yhtiön uusimmista ja tarjoaa 59 kohtuuhintaista vuokrakotia. Rakennus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka pääasiallisena veturina on Espoon Asunnot. 

– Talomme on vain pieni osa aluetta, mutta olemme sentään korkeimmalla kohdalla, yhtiön toimitusjohtaja Samuli Killström nauraa.  

– Suvelan tulevaisuutta on mietitty pitkään. Tavoitteena on ollut tuoda 60–70-luvulta peräisin olevan rakennuskannan joukkoon modernia ja tehokasta, mutta myös monimuotoisempaa asumista. Espoon Asunnot rakensi alueelle vuokra-asuntoja kaikille kohtuuhintaista vuokra-asumista kaipaaville ryhmille, Asuntosäätiö tarjoaa asumisoikeusasumista ja meillä on Kirstinharju 4:ssä yksiöitä ja pieniä kaksioita nuorten aikuisten tarpeisiin. Alueella haluttiin korostaa myös yhteisöllisyyttä ja tarjota asukkaille muun muassa laajat yhteiskäyttötilat, joita voi varata vaikka omien syntymäpäivien viettämiseen tai etätöiden tekemiseen. 

Suunnittelu alkoi virallisesti 2017, mutta visio ja kaavoitus oli tällöin jo monella tapaa pitkällä. Vuonna 2021 käynnistynyttä rakennusvaihetta kesti noin 20 kuukautta. Kohde valmistui syyskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat Kirstinharjuun syys-lokakuun vaihteessa.  

Korona kiritti ensiasuntojen kysyntää entisestään 

Pandemian alkuvaiheessa NAL Asunnoilla odotettiin, että asuntojen kysyntä sakkaisi. Arvio oli, että harvempi nuori uskaltaisi epävarmassa tilanteessa vaihtaa paikkakuntaa ja esimerkiksi ravintola-alan supistuminen kaventaisi työllistymismahdollisuuksia. Lopputulos olikin lopulta päinvastainen: vuonna 2020 NAL Asuntojen käyttöaste nousi historiallisen korkeaksi ja hakijamäärät olivat korkeammat kuin kertaakaan yhtiön kolmekymmentävuotisen historian aikana. 

– Korona-aikana hakijoiden keski-ikä laski. Vuoden 2022 alussa se oli 23,5 vuotta, kun aikaisemmin hakijoiden keski-ikä oli kuitenkin lähempänä 25 vuotta. Todella moni kertoo etsivänsä omaa asuntoa, koska kotona on rauhatonta. Etätyöt ja -koulu johtivat siihen, että äkkiä koko perhe olikin kotona kellon ympäri. Moni nuori aikuinen huomasi nopeasti kaipaavansa rauhallisempaa ympäristöä, jossa alkaa rakentaa omaa elämäänsä. 

Nuorten aikuisten on tärkeää päästä kiinni omaan kotiin. Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaminen merkitsee monelle itsenäistymistä, joka myös edistää ja sujuvoittaa työelämän alkutaivalta, Killström kuvailee.  

– Kun vaikkapa vastavalmistunut sairaanhoitaja aloittaa työt pääkaupunkiseudulla, on hänen vaikea löytää järkevän työmatkan päästä kohtuuhintaista kotia. Meidän tavoitteemme on korjata tätä epäkohtaa. Onnellisimmat tarinamme ovat esimerkiksi niitä, joissa nuori aikuinen ponnistaa meidän asuntomme kautta hienosti itsenäisen elämän alkuun: isompaan asuntoon ansioiden parantuessa, ehkä yhteiseen kotiin uuden puolison kanssa, tai jopa ensimmäiseen omistusasuntoonsa.  

Yksi NAL Asuntojen tavoitteista on myös ehkäistä asunnottomuutta. Suomessa asunnottomuus on vuosia vähentynyt, mutta nuorten tilanne ei ole kohentunut samaa tahtia muiden ikäryhmien kanssa. Killström sanookin monen nuoren jäävän tilastoissa näkymättömäksi piiloasunnottomaksi. 

– He eivät nuku ulkona, mutta vakituinen osoite puuttuu. Nuori saattaa asua pätkittäin sukulaisten luona tai kavereiden sohvalla. Fakta on, että vaikka Suomessa monen nuoren asiat ovat todella hyvin, osalla menee tosi huonosti. Tämä jako on korostunut viiden viime vuoden aikana: meille se näkyy siinä, että palveluidemme kysyntä kasvaa koko ajan.  

Kysyntää valtavasti, tarjontaa niukasti 

NAL Asuntojen painopiste on pääkaupunkiseudulla, mutta kohteita on myös muissa yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Turussa. Strategiana on rakentaa kasvukeskuksissa niille alueille, joilla nuorten sukupolvien uskotaan asuvan myös tulevaisuudessa.  

– Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut korostuvat. Kirstinharju on tässä mielessä mainio sijainti: Espoon keskus on lähellä, alueella on hyvin kauppoja, päiväkoti ja muita palveluja. Myös seudun raide- ja bussiyhteydet ovat toimivat.  

Jokainen valmistuva koti tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Kysyntää kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on ollut vuosikausien ajan paljon enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.  

– Kohteidemme tekninen käyttöaste on 96,5 prosenttia. Asuntohakujärjestelmässämme on 2500 avointa hakemusta ja asuntoja on tarjolla joitain kymmeniä. Vuokra-asuntojen tarjonta on yleisesti kyllä kasvanut, mutta siitä huolimatta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on kysyntää laajasti.  

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. 

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: NAL Asunnot Oy

Kuntarahoitukselle Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus

Kuntarahoituksen henkilöstöjohtaja Minna Piitulainen kertoo uskovansa, että yhdessä henkilöstön kanssa tehty kulttuurityö, johon panostaminen käynnistettiin vuonna 2020, on osaltaan vaikuttanut henkilöstökokemuksen parantumiseen.

– Halusimme, että arvomme eli asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus aidosti ohjaavat arjen työtä, Piitulainen kertoo.

Henkilöstön rooli kulttuurin määrittelyssä ja kehittämisessä on ollut keskeinen.

– Yhdessä henkilöstön kanssa pohdimme, mitä asioita kulttuurissamme haluamme vahvistaa ja mitä parantaa. Määrittelimme myös sitä, millainen on hyvä työkaveri tai esihenkilö, Piitulainen jatkaa.

Osana kulttuurityötä esihenkilön roolia ihmisten johtajana täsmennettiin, ja määriteltiin kaikille yhteiset työyhteisötaidot. Kumpiakin taitoja puntaroitiin sekä työryhmissä että henkilöstölle suunnatussa kyselyssä ja taitoja on myös kehitetty valmennuksin.

Kuntarahoituksen kulttuurikirja kuvattuna harmaa taustaa vasten. Ohut, monivärinen kirja seisoo kahden lappeellaan olevan kirjasen päällä.

Kulttuuri koottiin vuoden 2021 lopussa yksiin kansiin Kuntarahoituksen kulttuurikirjaksi. Kirjaan painetut kolme kulttuurin kulmakiveä ovat ohjenuora, joita pyritään noudattamaan kaikessa tekemisessä.

– Keskeisimmät meitä yhdistävät tekijät ovat vastuullisuus ja työmme merkitys yhteiskunnassa. Pidämme osaltamme yhteiskuntamme rattaat pyörimässä ja rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa kestävämpää ja yhdenvertaisempaa Suomea, Piitulainen kuvailee.

Työn merkityksellisyys yksin ei tee työstä mielekästä, siihen tarvitaan myös ihmisiä.

– Asiakkaillemme olemme rahoituksen paras asiantuntija ja kumppani, joka auttaa eteenpäin muuttuvassa maailmassa. Työkavereille olemme arjen auttajia, kavereita ja valmentajia – pieni porukka, jolla on iso vaikutus yhteiskuntaan.

Hybridiaika haastaa yhteisöllisyyden ylläpitoa

Kulttuurityön käynnistäminen osui pahimpaan korona-aikaan. Tällöin ei vielä osattu aavistaa, että työ muuttuu pysyvästi ja hybridityö tulee jäädäkseen. Piitulaisen mukaan Kuntarahoituksessa on muokattu käytäntöjä pandemian eri vaiheiden mukaan.

– Yhteisöllisyyden vaaliminen tilanteessa, jossa lähes koko henkilöstö työskenteli etänä, aiheutti kyllä korona-aikana vähän harmaita hiuksia, Piitulainen myöntää.

Hybridityöskentely on tasapainoilua erilaisten asioiden välillä.

Kuntarahoituksen henkilöstöjohtaja Minna Piitulainen
Kuntarahoituksen henkilöstöjohtaja Minna Piitulainen

– Kaikissa työn tekemisen tavoissa on omat hyvät puolensa. Etänä työskentely tuo elämään joustavuutta, vahvistaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja on useimmiten hyvin tehokasta. Toimistolla työskentely taas synnyttää helpommin yhteisöllisyyden tunnetta ja kommunikointi on vaivattomampaa.  Kahvikoneilla vaihtuu yllättävän paljon hiljaista tietoa. Arjen kohtaamiset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, tapahtuivatpa kohtaamiset sitten toimistolla tai Teamsin välityksellä. Olennaista on, että kukaan ei jää yksin.   

Kuntarahoituksessa on otettu käyttöön yhteisen kuukausittaisen toimistopäivän käytäntö. Tällaisina päivinä saatetaan työstää asioita, joissa läsnäolo on tarpeen, mutta ennen kaikkea keskitytään tapaamaan kollegoita.

– Toimistopäivinä meillä on esimerkiksi puurobaari ja erilaista ohjelmaa. Viimeisimpänä työstimme yhdessä Kuntarahoituksen SWOTia. Meillä on paljon aktiviteetteja, jotka eivät ole kovin isoja, mutta kokonaisuutena merkittäviä juuri kuntarahoituslaisen yhteisöllisyyden rakentajina. Toimistopäivien selkeästi merkittävin anti on kuitenkin siinä, että voidaan tavata kollegoita laajasti. Kyllä ihmiset tulevat toimistolle toisten ihmisten vuoksi, Piitulainen kertoo.

Hybridityön sujuvoittamiseksi on luotu yhteisiä toimintamalleja ja tarjottu hybridityön johtamisen ja tekemisen valmennusta.

– Meillä on varmaankin finanssialan joustavin etätyökäytäntö – emme edellytä toimistolla työskentelyä lainkaan. En usko siihen, että pakotettu toimistolla työskentely synnyttäisi itsessään lisäarvoa, ehkä pikemminkin päinvastoin. Sen sijaan uskon, että työntekijämme osaavat arvioida, millaisia asioita on hyödyllistä edistää samassa paikassa.

Kuntarahoituksessa on luotu myös käytäntöjä, jotka tukevat lähikohtaamisia.

– Yksi näistä käytännöistämme on, että merkitsemme kalentereihimme, milloin olemme etänä ja milloin toimistolla.  Kokemuksen valossa näyttää siltä, että valtaosa meistä haluaa työskennellä toimistolla viikoittain. Vain hyvin pieni osa työskentelee täysin etänä.

Tiimin onnistuminen keskiöön

Pari vuotta sitten Kuntarahoituksen organisaatiohierarkiaa madallettiin ja esihenkilöiden roolia tarkennettiin. Keskiöön nostettiin oman porukan onnistumisen varmistaminen.

– Esihenkilötyötä Kuntarahoituksessa ohjaavat valmentavat käytännöt. Tehtävä on meillä palvelurooli, jossa raivataan onnistumisen esteitä sekä tuetaan kasvua ja hyvinvointia. Esihenkilö on ennen kaikkea onnistumisen johtaja, Piitulainen painottaa.

Sekä kulttuurin, työyhteisötaitojen että esihenkilötyön kehittäminen jatkuvat edelleen.

– Emme voi sanoa, että kaikki yhdessä määrittelemämme periaatteet toteutuisivat joka päivä täysimääräisesti. Kulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä jatkuvaa työtä – matka, jossa koko henkilöstöllä on keskeinen rooli. Emme missään nimessä ole perillä, mutta suunta on oikea ja siitä kertoo myös parantunut henkilöstökokemus, Piitulainen hymyilee.


Suomen innostavimmat työpaikat
Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus myönnetään Eezy Flow -henkilöstökokemustutkimuksessa parhaat tulokset saavuttaneille organisaatioille. Kuntarahoituksen tulokset olivat ottaneet merkittävän harppauksen vuodesta 2021 vuoteen 2022. PeoplePower-indeksi oli tasolla hyvä, eli AA. Tämän tason saavuttaa 38 prosenttia tutkimuksen toteuttavista yrityksistä.