Piispanmäen ”tummanvihreä” monitoimitalo on suunniteltu laatu edellä

Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, joka tulee palvelemaan yhteensä yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita. Lisäksi talo palvelee nuorisotoimea ja oppilashuoltoa ja useita yksiköitä palveleva tuotantokeittiö parantaa kaupungin ruokahuollon toimintavarmuutta.

Uudisrakennukseen päätymisen taustalla on vuonna 2017 selvitys kaupungin päiväkoti- ja kouluverkoston tilanteesta. Jo esiselvityksessä todettiin, että Jokilaakson ja Hakalahden koulut alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Vanhojen rakennusten kuluja verrattiin uudisrakennusten keskiarvoihin.

– Erityisesti lämmityskuluja katsoessa tuntui, että vanhojen rakennusten ylläpito on melkoista tuhlausta. Myös joidenkin kiinteistöjen sijainnit olivat hankalat. Korjaustarveselvitykset tukivat sitä, että jotain oli tehtävä: peruskorjaus ei olisi ollut järkevä ratkaisu, joten esitettiin, että useampi koulu ja päiväkoti yhdistettäisiin uudisrakennukseen, rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho taustoittaa.

Uudisrakennus haluttiin sijoittaa järkevästi.  Oppilaaksiottoaluetta tarkasteltiin, alueen lapsiperheiden nykyisiä ja tulevia tarpeita arvioitiin.

– Monitoimitalo rakennetaan keskeiselle paikalle. Piispanmäki on pientalovaltaista aluetta, mutta valmistaudumme alueen teolliseen muutokseen ja siihen, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, Isoaho jatkaa.

Rakennukseen liittyvä tieto tuodaan osaksi opetusta

Itse kohde on Isoahon mukaan melko tavallinen monitoimitalo, jollaisia Suomesta löytyy hänen mukaansa ”pilvin pimein.”  Poikkeuksellisen Piispanmäestä tekevät panostukset kestävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hyödyntämiseen läpi elinkaaren. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea vihreää rahoitusta. Urakan kilpailutuksessa painotettiin hinnan sijaan laatua ja kokonaistaloudellisuutta. Älykästä rakennusta ja siihen liittyvää tietoa tullaan käyttämään osana opetusta.

– Kouluissa on ennen ollut melko heikko ymmärrys itse opetustilojen lämmön- tai sähkönkulutuksesta. Piispanmäen koulussa tämä tieto halutaan mukaan pedagogiseen työhön. Tuomme oppilaiden arkipäivään esimerkiksi tietoa siitä, mistä kouluun käytetyt 300 000 tiiltä ovat peräisin, miten yhdeksän kilometrin pituinen primäärimaalämpöputkistojärjestelmä toimii, miten rakennuksessa käytetty betoni ja raudoitus on valmistettu, ja niin edelleen, Isoaho kuvailee.

Piispanmäellä koulua tulevaisuudessa käyvät lapset saavatkin opetuksen puitteiksi ja osaksi mallikelpoisen kappaleen kestävästä ja vastuullisesta rakentamisesta. Vihreän rahoituksen kriteerit ja tavoitteet on luettu Kokkolassa tarkkaan ja niihin on vastattu kunnianhimoisella otteella.

Lämmitys tullaan toteuttamaan hybridiratkaisuna. Normaalioloissa koulua lämmittää koulun omasta pihasta otettava maalämpö, ja elohopean pudotessa alle 15 pakkasasteen kaukolämpö kytkeytyy päälle. Kohteeseen asennetaan näiden lisäksi myös aurinkopaneelit.

– Kaukolämmönkin voimme osoittaa olevan 80-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Rakennuksen kaikki lasipinnat on suunniteltu myös estämään ylimääräistä auringonsäteiden läpäisyä, mikä vähentää energiankulutusta lämpiminä vuodenaikoina, kun tiloihin ei tarvita ylimääräistä jäähdytystä.

Kestävyys on huomioitu myös kohteen sijainnissa ja liikenneyhteyksissä. Alueen halutaan olevan helposti ja vähähiilisesti saavutettavissa: kevyen liikenteen väyliä ja bussireittejä on parannettu, jotta henkilöauto ei olisi välttämätön Piispanmäellä liikuttaessa.

– Koulualueen ympärille tulee myös sähköautojen latauspisteitä. Itse koulun tontille näitä ei kuitenkaan tuoda, jottei koulualueella liikkuisi henkilöautoja ja liikkumisen turvallisuus ei vaarantuisi.

Alueen luontoa halutaan hyödyntää opetustoiminnassa. Tontilla sijaitseva lehtometsä pääsee käyttöön päiväkoti-ikäisten opetuksessa.

– Metsikköön tullaan tekemään satupolku pienimmille lapsille. Myös tulevan koulun lähellä sijaitseva peltoalue on ostettu opetuskäyttöön: siellä voidaan tehdä kaupunkiviljelyä ja tuoda opetukseen hyvin käytännönläheisiä asioita ihan lähtien siitä, miten porkkanat tai muut hyötykasvit kasvavat.

Laaja työryhmä ja tavallisesta poikkeava toteutus

Maanrakennustyöt uuden koulun tontilla aloitettiin vuoden 2023 alussa ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa. Urakkamuodossakaan ei tyydytty tavanomaiseen vaan valinta perustui huolelliseen vertailuun.

– Kävimme läpi hankkeitamme viimeisen neljän vuoden ajalta ja tarkastelimme, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Suomessa on pitkälti menty rakennusliikevetoiseen kokonaisurakkamalliin, jossa tilaajalla on rajatut vaikutusmahdollisuudet, kun pääurakoitsija hoitaa aliurakoitsijat. Halusimme hankkeen omiin käsiin ja pystyä itse vaikuttamaan läpi koko urakan. Näistä syistä päädyimme jaettuun urakkaan, vaikka se tuottaa meille enemmän työtä, Isoaho kertoo.

Hankkeessa kaupungin lapsiystävyyttä ja osallisuutta painottava strategia viedään käytäntöön. Monitoimitalon suunnitteluun ja myös urakkavaiheeseen on osallistettu kaupungin henkilöstöä. Sivistystoimen ja kiinteistöhuollon asiantuntijoilta on kysytty kokemuksia vastaavista hankkeista neljän vuoden ajalta. Kaikkien asianosaisten halutaan tuovan panoksensa hankkeeseen.

– ­Prosessiamme voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, Isoaho kuvailee.

Pedagogiseksi asiantuntijaksi kutsuttiin eläköitynyt rehtori.

– Hän on ollut korvaamaton apu muun muassa tarveselvitysvaiheen tilaohjelman laatimisessa ja kalustohankinnoissa yhdessä sivistystoimen kanssa! Isoaho kiittelee.

Koulu-urakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Valvojat ”eivät vain aja työmaan ohi ja ota valokuvaa siitä, mitä syntyi” vaan ovat tiiviisti läsnä työmaalla ja raportoivat työstään viikoittain Isoaholle. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Asioita tarkastetaan tyypillisesti vasta, kun ne ovat valmiita. Tässä urakassa teemme asian toisin päin. Kaikista rakennusosista on tehty etukäteen tarkat suunnitelmat, jotka on vielä tarkastettu rakennuttajan kokoaman valvontatiimin ja projektin eri suunnittelualoihin perehtyneiden asiantuntija-managerien kanssa. Työmaalla jokainen rakennusvaihe katsotaan ensin tiimin ja valvojien kanssa läpi ja vasta sen jälkeen aletaan tehdä. Tärkeimpinä laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Tämä on tietysti vaatinut joustoa myös urakoitsijoilta. Pelisäännöt tästä mesta-ajattelusta, jossa työn sovittu laatu varmistetaan kolmiportaisena laadunvarmistusprosessina – edeltävänä, työnaikaisena ja työvaiheen jälkeisenä laadunvarmistuksena – on otettu hyvin vastaan, Isoaho kertoo.

Kokkolan kaupungin perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten erinomaisen energiatehokkuuden vaatimusten saavuttamiseen, uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan sitoutuminen ja rakennuksen toimimiseen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Hanke täyttää kaikki vihreän rahoituksen kriteerit ja sen toteutus on kuin suoraan oppikirjasta, Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä ylistää.

Kokkola aikoo todentaa kestävyyden ja monitoimitalon ”tummanvihreyden”.

– Kun Piispanmäki valmistuu, pidetään tarkastus ja katsotaan, pidimmekö sanamme ja pääsimmekö tavoitteisiin, Isoaho hymyilee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Kokkolan kaupunki

Energiakriisi harhautti hätiköimään suhdannekäänteen kanssa – torjuntavoitto ei välttämättä pitkälle kanna

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi geopolitiikan mannerlaatat liikkeeseen voimalla, jollaista ei ole toisen maailmansodan jälkeen nähty. Humanitaarisen ja turvallisuuspoliittisen katastrofin liitännäissairautena myös talous sai vakavia oireita. Inflaatio kiihtyi merkittävästi, mihin keskuspankit reagoivat kovilla koronnostoilla. Elinkustannusten nousu leikkasi ikävästi ihmisten ostovoimaa.

Viime vuoden turbulenssi huomioiden on oikeastaan aika yllättävää, että euroalue on toistaiseksi välttynyt bkt:n supistumiselta, ja Suomessakin on koettu vasta pieni tekninen taantuma. Talouden tunnelmien synkin hetki osui viime syksyyn. Tätä kirjoittaessa euroalueen osakemarkkinoiden kokonaistuottoindekseissä on syyskuun pohjien jälkeen kertynyt nousua kolmisenkymmentä prosenttia. Yhdysvalloissa ja Suomessa kurssinousu on ollut puolet pienempää, mutta tuntuvaa sekin.

Osakemarkkinat ennakoivat talouden syklejä, mutta ei niiden sentään pitäisi kääntyä nousuun ennen kuin taantuma on edes alkanut. Yrittääkö pörssi siis viestiä, ettei taantumaa lopulta tule lainkaan, vai elämmekö vain väliaikaista ”sucker rallya” ennen uutta laskumarkkinaa?

Ostovoiman laskun ja korkojen nousun erirytmisesti vaikuttava tuplashokki on saattanut harhauttaa sekä ekonomistit että markkinat. Elinkustannuskriisi iski nopeasti. Varsinkin energiakustannukset kohosivat vauhdilla. Sen sijaan korkotason nousun vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkälläkin viiveellä.

Euroopan energiashokista odotettiin lähtölaukausta taantumalle, mutta yritysten ja kotitalouksien kykyä sopeutua energian niukkuuteen aliarvioitiin. Samalla lauha talvi vähensi lämmityksen tarvetta. Valtioiden mittavat tuet ja kotitalouksien koronavuosina kertyneet säästöt myös puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Talous vaipui sivuttaisliikkeeseen muttei laskuun.

Torjuntavoiton hehkussa on voinut vähän unohtua, että rahoitusolosuhteiden kiristyminen potkii yhä kipeämmin yritysten ja kotitalouksien nilkoille. Lainaraha on kuin markkinatalouden verenkierto – sen pitää virrata. USA:n pankkikriisi on oma lukunsa, mutta kyllä Euroopassakin pankkien luotonanto on selvästi heikkenemään päin. Talouden korkoherkät sektorit, kuten rakentaminen ja asuntomarkkinat, niiaavat jo. Seuraavaksi jännitetään, miten teollisuuden käy.

Keskuspankitkin myöntävät, että suhdannekuvaan on ilmaantunut ilkeännäköisiä säröjä. Valitettavasti inflaatio ei anna yhtään armoa. Muutaman kuukauden maltillisemman vaiheen jälkeen euroalueen hintaindeksit ovat helmi–huhtikuun aikana olleet jälleen varsin jyrkässä nousussa. Inflaatioluvut ovat sen verran kauheita, että rahapolitiikan kiristyksiä on vaikea lopettaa, saati kääntää korkopolitiikka laskuun.

Akuutti energiakriisi selätettiin*, mutta se oli vasta ensipuraisu. Korkoshokki on vaikeampi sulattaa. En oikein jaksa uskoa, että taantuma on enää kovin pitkään vältettävissä, mutta toivottavasti matalasuhdanne jää lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Geopoliittisten uhkien torjunta, irtautuminen fossiilienergiasta ja muut vihreän siirtymän investointitarpeet vaativat vahvan talouden.

* Kaasuvarastot ovat nyt täynnä, mutta ei Keski-Euroopan energiahuollon ongelmia ole pysyvästi ratkaistu. Varsinkin, kun Saksa todella sulki loputkin ydinvoimalansa.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä!

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 15.5.2023.

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Ensimmäisenä esittelyvuorossa on kuntatiimi, joka vastaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Satakunnan kuntien ja osittain Uusimaan kuntien rahoitustarpeista. Asiakkuuspäälliköistä koostuvan kolmen hengen ydintiimin työtä tukevat nimetyt Inspiran, digitaalisten palveluiden ja vastuullisen rahoituksen asiantuntijat.

Miten teidän tiiminne käytännössä toimii?

– Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkuuksien hoidossa. Tapaamme yleensä asiakkaita kaksin ja pidämme toisemme kartalla asiakkaiden kuulumisista, asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo.

– Tunnemme kaikki yhteisen asiakaskuntamme kohtuullisen hyvin, joten asiakas voi lähestyä ketä tahansa meistä. Erilaiset osaamisprofiilimme täydentävät hyvin toisiaan, tiimin tuorein vahvistus, noin puoli vuotta sitten Kuntarahoituksessa aloittanut asiakkuuspäällikkö Heidi Havukainen jatkaa.

– Tiimimuotoisessa toiminnassa aina joku asiantuntijoista on asiakkaan käytettävissä myös loma-aikoina. Lisäksi on hyvä, että voi luontevasti pohtia monimutkaisempia asioita yhdessä kollegojen kanssa, jotka myös tuntevat asiakkaan, leasingrahoitukseen erikoistunut asiakkuuspäällikkö Karl ”Kalle” Lintukangas sanoo.

Tiimiin nimettyjä Inspiran asiantuntijoita Ville Riihistä ja Elias Hämäläistä sekä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilää, digipalvelujen asiantuntijoita Okko Rostedtia, Samuel Sainiota ja Jaakko Suhosta konsultoidaan ja kutsutaan mukaan tapaamisiin tarpeen mukaan.

– Tiettyjen henkilöiden nimeäminen osaksi tiimiä on tiivistänyt yhteistyötä organisaation sisällä. Asiakkaan käytössä ovat aina samat asiantuntijat, jolloin asiakasymmärrys kasvaa myös talon sisällä, Mika kertoo.

Asiakasyhteyksiä hoidetaan pitkälti Teamsissa tai puhelimessa. Koronapandemian ja hybridityöhön siirtymisen myötä matkustaminen niin asiakastapaamisiin kuin toimistolle on vähentynyt merkittävästi.

– Kyllä Teams on tuonut myös paljon hyvää. Aikaa ei kulu matkustamiseen ja palavereihin voidaan ottaa mukaan asiantuntijoita laajemmin koko talosta, Heidi toteaa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Digitaalisuus on palveluissa läsnä vahvasti. Lainatarjouspyynnöt voi tehdä digitaalisesti Kuntarahoituksen asiointisovelluksessa, oli sitten kyseessä talousarvio-, korkotuki-, tai esimerkiksi perusparannuslaina. Asioinnin digitalisoituminen muuttaa myös asiantuntijoiden työtä.

– Digiasiointi helpottaa ja selkeyttää meidän työtämme. Aikaa jää enemmän asiantuntijatyöhön ja tapaamisiin, Karl kuvailee.

– Asiakkaillemme taas jää sovellukseen historiatiedot näkyviin. Työnteko tulee läpinäkyvämmäksi, kun kaikki tiedot ovat sovelluksessa näkyvissä, Heidi sanoo.

Tiimi kannustaakin asiakkaita kokeilemaan lainatarjouspyynnön tekemistä digiasioinnissa.

– Kuulemme mielellämme kokemuksia ja kommentteja ja autamme tarvittaessa. Meihin voi olla missä vaan asiassa yhteydessä, Mika kehottaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Joustavuus työssä. Täällä annetaan raamit, joiden puitteissa saa itse suunnitella ja tehdä työn, Karl sanoo heti.

– Meillä toimitaan asiakaskeskeisesti ja organisaatiorakenne on hyvin matala. Palveluita pystytään kehittämään joustavasti ja ketterästi asiakkaiden tarpeisiin sopivaksi. Myös mahdollisuus hybridityöskentelyyn on itselleni tosi tärkeää. Kun työntekoon on mahdollisuus vaikuttaa, on myös itse valmiimpi joustamaan, Heidi jatkaa.

Tiimi nostaa esiin myös Kuntarahoituksen keskeisen roolin yhteiskunnan kehityksen ja toimintavarmuuden turvaajana.

– Parasta on työn merkityksellisyys. Täällä työskentely sopii omiin arvoihini, Mika päättää.


Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

Mikkeli hakee elinvoimaa elinkeinoelämästä, mutta kaupungintalouden vaje hidastaa vauhtia

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kaupungin ja hyvinvointialueen välillä?

“Isossa kuvassa hyvin. Toki moni asia on vielä avoinna; hyvinvointialue on järjestäytynyt alkuvuodesta, ja heillä riittää tehtävää oman toimintansa organisoinnissa. Yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaista yhdyspintatyötä on monella toimialalla, muun muassa työllisyyspalveluissa, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Jatkossa hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, ja kaupunki vastaa muista työllisyyspalveluista. Toimintojen pitää siis pelata yhteen.”

Miten Mikkelin kaupungilla menee?

”Mikkeli on vilkas ja eläväinen savolaiskaupunki. Paljon tapahtuu niin kulttuurissa ja matkailussa kuin elinkeinoelämässäkin, ja toiminnallisesti meillä menee hyvin. Taloudessa Mikkelillä on ollut haasteita.

Viimeisen viiden vuoden aikana sote-kustannukset ovat nousseet noin 75 miljoonalla eurolla, mikä on tehnyt mittavan loven kaupungin kirstuun. Se pitäisi kuroa umpeen vuoden loppuun mennessä, jotta vältämme kriisikuntamenettelyn. Alijäämää lyhennetään esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus kaupungin energiayhtiöstä.

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin kustannukset eivät enää kasva holtittomasti, ja taloudenpitoa on helpompi ennakoida. Meillä on lupaava suunnitelma siitä, miten Mikkelin talous käännetään kestävälle uralle.”

Mitä uutta Mikkelissä tapahtuu?

”Käynnistelemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulevaisuustyötä, jolla haemme yhteistä suuntaa Mikkelin elinvoiman kehittämiselle. Tulevina kuukausina visioimme alueen tulevaisuutta esimerkiksi yritysten, kauppakamarin, kehittämisyhtiöiden ja koulutuslaitosten kanssa.

Paljon onkin jo tekeillä: Veturitallit ja Satamalahden ympäristö kaupungin keskustassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, kuten myös Kenkäveronniemi Saimaan rannalla. Pursialan voimalaitosalueelle kaavaillaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointeja, joita edistävät Etelä-Savon Energia ja projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas.”

Mikä on mielestäsi Mikkelin suurin vahvuus?

”Muutaman kuukauden kokemuksella kehuisin erityisesti Mikkelin keskustaa ja sen elinvoimaa. Maalaispojalle Mikkeli on juuri sopiva: varsin kaupunkimainen ja vilkas, mutta silti lähellä luontoa, Saimaan rannalla. Täällä on esimerkiksi todella hyvä ravintolatarjonta, ja yli 6 000 opiskelijaa tuo kaupunkikuvaan eloa ja kansainvälisyyttä.”

Miltä Mikkeli näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Uskon, että Mikkeli on omiin vahvuuksiinsa nojaava elinvoimainen kaupunki ja Etelä-Savon eläväinen maakuntakeskus myös tulevaisuudessa. Toivon, että koko maakunta vahvistaa paikkaansa matkailun ja vientiteollisuuden keskittymänä Suomessa. Samaa tietysti toivon koko Itä-Suomelle, jonka suuntaan liittyy nyt paljon epävarmuutta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Aloitin kuntajohtajan työt Taivalkoskelta, Kuusamon kupeesta Koillismaalta, vuonna 2005. Sieltä siirryin Keski-Suomeen Saarijärven kaupunginjohtajaksi, sittemmin Viitasaarelle ja vuodenvaihteessa tänne Mikkeliin. Ennen kuntajohtajan uraani olen toiminut sivistysjohtajana, rehtorina ja myös muissa opetustehtävissä. Olenpa ollut Lahdessakin urheiluseuran toiminnanjohtajana ja suurtapahtumien pääsihteerinä.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen Citizen Kanea, Orson Wellsin klassikkoelokuvaa. Opiskelin aikanaan pari vuotta Yhdysvalloissa, jossa elokuva-ala ja draamaopetus ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Draamakurssit opettivat katsomaan elokuvia erilaisesta näkökulmasta, ja Citizen Kane jäi elävästi mieleeni.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Mieleen tulee Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän suuntaan, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteispeli on lähtenyt siellä käyntiin.”

JANNE KINNUNEN
Työ: Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri KM, oikeustieteen maisteri OTM
Syntymävuosi: 1970
Kotoisin: Viitasaarelta
Asuu: Mikkelissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Mikko Tuovinen

Tiedote osakkeenomistajille: Kuntarahoituksen osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään – kirjaamishakemusten toimittaminen yhtiölle

Kuntarahoituksen varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2023 yhtiön osakkeiden liittämisestä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen pyritään toteuttamaan yksinkertaistetulla mallilla osakeyhtiölain määräajoista poiketen, koska kaikki osakkeenomistajat ovat yhtiön tiedossa ja tavoitettavissa.

Osakkeenomistajan tehtävät arvo-osuusjärjestelmään siirtymiseksi

Osakkeenomistajille on lokakuussa lähetetty pyyntö toimittaa kirjaamishakemus yhtiölle 31.12.2023 mennessä. Mikäli ette ole saaneet pyyntöä kirjaamishakemuksen toimittamiseksi, olettehan viipymättä yhteydessä legal@kuntarahoitus.fi. Kirjaamishakemuksen perusteella asiamiespankkina toimiva OP huolehtii arvo-osuuksien kirjaamisesta. Yksinkertaistetun toteuttamismallin takia kirjaamishakemuksessa osakkeenomistaja antaa myös suostumuksensa osakeyhtiölain mukaisista arvo-osuusjärjestelmään liittyvistä määräajoista ja tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuuksista poikkeamiseen. Hakemukset tulee toimittaa sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen legal@kuntarahoitus.fi tai postitse osoitteeseen Kuntarahoitus / Lakiasiat, PL 744, 00101 Helsinki.

Arvo-osuusjärjestelmään kuuluminen edellyttää, että jokaisella osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Huolehdittehan siis arvo-osuustilien avaamisesta hyvissä ajoin ennen kirjaamishakemusten toimittamista. Arvo-osuustiliin yhdistetään hoitotili, jolle muun muassa osingot maksetaan. Varmistattehan omalta tilinhoitajalta tarkemmat menettelyohjeet ja vaadittavat asiakirjat arvo-osuustilin avaamiseksi.

Huom. osakkeiden omistuksissa ei saa tapahtua muutoksia kirjaamishakemusten toimittamisen jälkeen ennen arvo-osuusjärjestelmään kirjausta. Olettehan viipymättä yhteydessä yhtiöön, mikäli teillä on tiedossa osakkeiden omistuksiin liittyviä muutoksia. Arvo-osuusjärjestelmään liittymisen jälkeen tapahtuvissa omistajanvaihdoksissa luovutuksen saajan tai luovuttajan on ilmoitettava osakkeiden luovutuksesta luovuttajan tilinhoitajalle ja esitettävä saantoasiakirjat kirjauksen tekemiseksi arvo-osuusjärjestelmään.

Pantatut osakkeet

Mikäli olette pantanneet omistamianne yhtiön osakkeita, ilmoittaisitteko siitä viipymättä Kuntarahoitukselle. Pantinhaltijan tulee huolehtia pantattujen osakkeiden kirjaamisesta osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Toimitamme pyynnöstä erikseen pantattuja osakkeita koskevan kirjaamishakemuksen.

Alustava aikataulu

Siirtyminen arvo-osuusjärjestelmään pyritään toteuttamaan alkuvuoden 2024 aikana. Kuntarahoituksen hallitus päättää ilmoittautumisajasta, jonka aikana asiamiespankkina toimiva OP huolehtii arvo-osuuksien kirjaamisesta osakkeenomistajien toimittamien kirjaamishakemusten perusteella. Ilmoittautumisaika rekisteröidään kaupparekisteriin ja sen päätyttyä osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Siirtymisen aikatauluun vaikuttaa Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevat hakemukset kadonneiden väliaikaistodistusten kuolettamiseksi. Ennen käräjäoikeuden päätöksiä väliaikaistodistusten kuolettamisesta Kuntarahoitus ei voi liittää osakkeita arvo-osuusjärjestelmään. Päätöksiä odotetaan aikaisintaan tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Lisätietoa kirjaamishakemusten toimittamisesta tai arvo-osuusjärjestelmään liittymisestä saatte osoitteesta legal@kuntarahoitus.fi tai puhelimitse numerosta 0504925561 / Laura Riikonen, Legal Counsel.

Digitaalinen asiointi laajenee lainojen hakemiseen

Lainatarjouspyynnöt voi tehdä nyt digitaalisesti Kuntarahoituksen asiointisovelluksessa, oli sitten kyseessä talousarvio-, korkotuki-, tai esimerkiksi perusparannuslaina. Sovelluksen käyttö on helppoa, ja sen avulla kaikki tarjouspyynnöt liitteineen säilyvät digitaalisessa muodossa. Myös saadut rahoitustarjoukset voidaan hyväksyä sovelluksessa. Samaa hakemusta voi käyttää myös kilpailuttaessa lainaa muilla rahoittajilla.

– Lainatarjouspyynnön tekeminen sovelluksessa on helppoa ja nopeaa. Digitaaliset työkalut sujuvoittavat asiointia, kun hakemusta on helppo tarkastella kokonaisuutena ja nähdä nopeammin, onko sisältö kaikkine liitteineen kunnossa, kertoo sovelluksen kehittämisessä mukana ollut kehityspäällikkö Jori Kaipio.

Suurelle osalle asiakkaista sovellus on jo avattu kunta- ja yritystodistuskaupankäyntiä varten, mutta nyt käytön laajentamisen myötä se tullaan avaamaan kaikille.

Asiointisovelluksen käyttöönotto

Asiointisovelluksen käyttöönotto edellyttää digitaalisen asioinnin palvelusopimuksen tekemistä. Mikäli käytössä ei ole vielä muita Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita, avataan samalla myös maksuton lainasalkku light -sovellus.

Sopimukset eivät sido mihinkään, eikä niistä aiheudu kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin välttämätöntä digitaalisen asioinnin käyttöönottamiseksi.

Tulemme lähettämään kaikki tarvittavat sopimukset sähköisesti allekirjoitettavaksi. Mikäli asiointisopimus on jo tehty, sisältää se myös uuden pitkien lainojen hakemisen, emmekä lähetä uutta sopimusta allekirjoitettavaksi.

Järjestämme asiakkaillemme koulutuksia sovelluksen käytöstä, julkaisemme niistä tietoa verkkosivuillamme.

Voit tutustua palveluihin ja niiden käyttöön myös videoista:

Lainan haku digitaalisessa asioinnissa: korkotukilaina

Lainan haku digitaalisessa asioinnissa: talousarviolaina

Mikäli haluat kuulla asiasta lisää tai käydä digitaalista lainanhakua läpi henkilökohtaisesti, ole yhteydessä omaan asiakkuustiimiisi tai sähköpostilla asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi

Kestävää kaupunkirakentamista: Postipuistoon nousee näyttävä puukerrostalokortteli

Pohjois-Pasilan vanhan maaliikennekeskuksen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta vuodesta 2019 alkaen. Keskuspuistoa reunustava Postipuisto sijaitsee lähellä Ilmalan ja Käpylän juna-asemia. Alueen lähipalveluihin on kaavoitettu päiväkoti ja koulu. Alueelle rakennetaankin yksiöiden ja kaksioiden ohella perheasuntoja, joita on toivottu lisää ydinkeskustan tuntumaan.

Puukorttelihanke syntyi osana Asuntoreformi Helsinki 2020 -arkkitehtuurikilpailua. Postipuiston tontin voittajaidean suunnitteli KUMP Arkkitehdit Oy, ja hankkeen varsinainen suunnittelutyö syntyi yhteistyönä A-Konsultit Oy:n ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n kanssa. Ideassa korostui yhteisöllisyys ja puumateriaalin käyttö. Rakennuttajaksi valittiin Asuntosäätiö ja A-Kruunu Oy sekä KVR-urakoitsijaksi JVR Rakenne Oy.

– Tällä hetkellä tontilla tehdään perustustöitä, ja puuelementtiasennus on alkamassa. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoista A- ja B-rappu valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, C-rappu loppuvuodesta 2024. Kohteen noin 90 asuntoa pitävät sisällään niin yksiöitä kuin jopa viiden huoneen perheasuntoja, kertoo Pekka Sainio, Asuntosäätiön hankkeen projektipäällikkö.

Asun­to­sää­tiön ja A-Kruu­nun puu­ra­ken­teis­een kort­te­liin valmistuu yhteensä lähemmäs 200 asu­mi­soi­keus- ja vuok­ra-asun­toa. Korttelin rakentaminen rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– A-kruunun vuokra-asuntoja rakennetaan yhtä aikaa Asuntosäätiön kanssa. Taloissa tulee olemaan noin 90 kotia, jotka valmistuvat kahdessa vaiheessa, osa elokuussa 2024 ja loput saman vuoden joulukuussa, kertoo Jouni Isomöttönen, A-kruunun rakennuttamisjohtaja.

Havainnekuva katunäkymästä Asuntosäätiön ja A-kruunun puukerrostalokorttelin yhteydessä Postipuistossa Helsingin Pasilassa.

Puurakentamista kaupunkiympäristössä

Kotimainen valmistus ja suomalainen puu rakennusmateriaalina pienentävät rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Postipuiston A-energialuokan korttelista ympäristöystävällisen tekevät myös kohteen aurinkopaneelit, viherkatot ja viherseinämät.

– Olen ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa tämän mittakaavan puukerrostaloa. Projekti on tarjonnut paljon oppeja. Paljasta puuta ei esimerkiksi jätetä asunnoissa näkyviin kovin paljoa, sillä paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Betonikerrostaloista poiketen taloihin asennetaan myös kattava sprinklerijärjestelmä, kertoo Sainio.

Puurakentamista on edistetty lähivuosina ympäri Suomea. Joissain kaupungeissa ja kunnissa tontteja jopa kaavoitetaan niin, että tontille saa rakentaa vain puusta.

– A-kruunu on rakennuttanut useampia puukerrostalokohteita. Valmiita kohteita meillä on Tampereella, Sipoossa ja Kuninkaantammessa. Postipuiston ohella puukerrostaloasuntoja on rakenteilla Nurmijärvellä, kertoo Raisa Turtiainen, A-kruunun hankkeen projektipäällikkö.

Yhteisöllisiä tiloja löytyy pihapiiristä ja Postivarikon kylätalosta

Korttelin yhteisöllisyys näkyy talojen porraskäytävien yhteistiloissa, joissa voi tehdä etätöitä, leikkiä lasten kanssa ja hoitaa kasveja. Kuusikerroksisten puurakenteisten talojen väleihin sijoittuvat valopihat ja viherseinämät tuovat sisäpihalle varjoa kesäisin ja luonnonvaloa talvisin.

Koko Postipuiston alueella yhteisöllisyyttä luo pian ovensa avaava “kylätalo”. Postivarikko-niminen yhteisötalo tarjoaa asukkaille monipuolisia tiloja joustavaan käyttöön. Postivarikko pitää sisällään muun muassa kuntosalin, kahvilatilat ja verstaan. Tiloissa voi järjestää myös ohjattua toimintaa.

– Postivarikko valjastetaan asukaskäyttöön lähiaikoina. Siellä on tarkoitus järjestää kaikenlaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Jännittävää nähdä, miten asukkaat ottavat tilan ja sen palvelut haltuunsa. Sijainti on keskeinen, se on kaavasta katsoen kuin alueen sydän, kertoo Turtiainen.

Korttelikokonaisuus on edistynyt mallikkaasti

A-Kruunu ja Asuntosäätiö ovat tehneet yhteistyötä lukuisia kertoja. Hankkeen suunnitteluun, toteutumiseen ja etenemiseen on oltu tyytyväisiä puolin ja toisin.

– Korttelikokonaisuutta on ollut mahtavaa rakentaa yhdessä Asuntosäätiön kanssa. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti ja myös JVR-Rakenteen suunnittelutiimi on tehnyt hirmu hyvää työtä. Ei tällaisia hankkeita ihan jatkuvasti rakenneta, yhdessä syntyy hyvää jälkeä, Isomöttönen kehuu.

Lue myös:


Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Asuntosäätiö

Ympäristöministeriön avustushaku kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaan on avattu

  • Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029.
  • Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.
  • Vuonna 2025 alkavasta valtuustokaudesta eteenpäin avustusta voidaan myöntää kaikille kunnille riippumatta siitä, onko kunnalla ennestään ilmastosuunnitelmaa. Avustushaku on jatkuva.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta >>

Näkökulma: Pankkikriisi on vain jatkumoa koronan jälkeiselle hoipertelulle

Koronapandemian alussa sulkutoimet pudottivat yksityisen kulutuksen syvään kuoppaan. Kun rajoitukset poistuivat, patoutuneet kulutustarpeet ja talouden voimakas elvytys vauhdittivat kysyntää sellaisella tahdilla, ettei koronasta kohmeinen tuotantokoneisto pysynyt kyydissä. Rytmihäiriö johti kiihtyvään inflaatioon, jota Venäjän hyökkäys Ukrainaan entisestään pahensi.

Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että keskuspankit reagoivat hintapaineisiin liian hitaasti. Yleensä korkoja nostetaan maltilla, kuin loivaprofiilista portaikkoa pitkin. Nyt alun reagointiviiveen vuoksi kirityksissä on kuitenkin jouduttu etenemään funikulaarilla ja kaasu pohjassa.

Inflaatioriskien aliarviointiin vaikuttivat epäilemättä 2010-luvun kokemukset, jolloin keskuspankit yrittivät torjua päinvastaista ongelmaa eli deflaatiota. Korkojen viestittiin pysyvän matalina pitkälle tulevaisuuteen. Inflaatioyllätyksen edessä rahapolitiikan U-käännös vei aikansa, koska keskuspankit joutuivat ikään kuin pettämään aiemman lupauksensa.

Kevään aikana virinnyt pankkikriisi on jatkumoa koronan jälkeiselle hoipertelulle. Yhdysvalloissa markkinakorkojen voimakas nousu on houkutellut etsimään rahamarkkinarahastoista pankkitalletuksia parempaa tuottoa. Tiukentuneet rahoitusolosuhteet taas ovat pakottaneet yritysasiakkaita käyttämään aiempaa enemmän talletuspuskureitaan. Silicon Valley Bankille kävi kylmät, kun se joutui talletusvuotojen katteeksi myymään kesken juoksuajan sinänsä hyvälaatuisia joukkovelkakirjasijoituksia, joiden markkina-arvot olivat korkotason nousun vuoksi laskeneet.

Pankkisektorin ongelmat ovat ruokkineet huolia keskuspankkien rahoitusvakaus- ja hintavakaustavoitteiden ajautumisesta törmäyskurssille. Toistaiseksi kyse on kuitenkin ollut pääosin USA:n pankkijärjestelmän sisäisestä, melko rajatusta kouristelusta – pankkien asiakkailla ei ole vielä alkanut laajamittaisesti mennä huonosti. Alisuojattu korkoriski ja keskittynyt talletuskanta ovat muutamien toimijoiden kohdalla johtaneet likviditeettiriskien toteutumiseen. Likviditeettiongelmia ja inflaatiota vastaan keskuspankit pystyvät taistelemaan samanaikaisesti.

Saaga kuitenkin jatkuu. Yhdysvalloissa myrskyn silmään joutuneet aluepankit vähentävät luotonantoaan, mikä kiristää rahoitusolosuhteita ja hidastaa talouskasvua. Sama ilmiö lienee edessä myös Euroopassa, joskin maltillisemmassa mittakaavassa. Rahoituskustannusten nousu tuntuu monissa yrityksissä ja kotitalouksissa jo nyt pahalta. Seuraavaksi kysytään, milloin luottotappiot kääntyvät nousuun ja kuinka jyrkästi.

Ennen pitkää jännite keskuspankkien eri vakaustavoitteiden välillä todennäköisesti kasvaa. Pankkien luotonannon supistuminen vähentää koronnostojen tarvetta, mutta on äärimmäisen vaikea tietää, kuinka paljon. Jos vaikutusta yliarvioidaan, inflaatio ei taltu. Jos taas aliarvioidaan, reaalitalous voi ajautua pahoihinkin vaikeuksiin.

Koronapandemian alkutärähdys on vaimentunut mutta jälkijäristykset tuntuvat yhä syvällä talouden rakenteissa. Kovasti yllätyn, jos ryskeestä ilmaan taantumaa selvitään.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 17.4.2023.

Näkökulma: Asunto on keskeinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Asunnolla on merkittävä rooli nuoren itsenäistymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuokrasopimus on monelle nuorelle ensimmäinen sopimus, jonka he allekirjoittavat. Kun nuori muuttaa omaan kotiinsa, itsenäinen elämä vasta toden teolla alkaa. Se tuo mukanaan uudenlaisia vapauksia ja vastuita, sekä osalle myös haasteita.

Yksinasuminen on yleistyvä trendi, ja kasvukeskuksissa kilpaillaan kohtuuhintaisista asunnoista. Moni nuori on valmis tinkimään asuinneliöistä säästääkseen vuokrakuluissa. Sijaintikin on tärkeä, sillä töihin, harrastuksiin ja kavereiden luo kuljetaan usein ilman omaa autoa. Nuoren asema asuntomarkkinalla on erityisen haastava silloin, kun asunnolle on kiireellinen tarve.

– Väliaikainen asunnottomuus voi koskettaa nuoren elämää, kun hän muuttaa opintojen perässä toiselle paikkakunnalle tai jos kumppanin kanssa tulee ero. Tällöin nuori saattaa majoittua väliaikaisesti kaverin tai vanhemman luona, josta käsin on haastavampaa järjestää omaa elämää ja ylläpitää arkea, Tiina Irjala, Nuorisoasuntoliitto NAL Ry:n kehittämispäällikkö kertoo.

Nuorten asunnottomuus jää tilastoissa piiloon

Pitkäkestoisena jatkuva asunnottomuus syrjäyttää valitettavan tehokkaasti. Se voi aiheuttaa häpeää, vaikeuttaa avun piiriin hakeutumista tai johtaa muihin ongelmiin. Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski puhuu piiloasunnottomuudesta eli asunnottomuudesta, joka ei tilastoidu.

– Piiloasunnottomuutta on monenlaista. Nuori voi olla edelleen kirjoilla vanhempien tai entisen kumppanin asunnossa, mutta ei ole todellisuudessa tervetullut heidän luoksensa. Oikeasti nuori saattaa asua toisella paikkakunnalla, kaverin sohvalla tai yöpyä kadulla tai hätämajoituksessa, Koski kertoo.

Päihde- tai mielenterveysongelmat voivat olla syy tai seuraus pitkään jatkuneelle asunnottomuudelle. Kun kriisiytyneestä elämäntilanteesta tulee normi, kaikki aika kuluu seuraavasta haasteesta selviytymiseen: missä tänään nukkua, syödä, peseytyä tai pestä vaatteita.

– Ilman asuntoa minkäänlainen toipuminen on mahdotonta, sillä nuori ei yksinkertaisesti kykene järjestämään asioitaan seuraavaa hetkeä pidemmälle. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta pelkkä asunto ei takaa toipumista, vaan nuori tarvitsee myös yksilöllistä tukea elämänhallintaan, Koski jatkaa.

Asunnoton nuori jää usein ilman hänelle kuuluvaa tukea

Kosken ja Irjalan mukaan se, minkälaista apua ja tukea nuori tarvitsee, on aina yksilöllistä. Osalle asumisneuvonta auttaa asunnottomuuden ehkäisyssä. Jos nuorella on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä, neuvonta ja muistutukset ennaltaehkäisevät häätämistä ja sitä myötä myös asunnottomuutta.

– Kun asunnoton nuori saa oikeanlaista tukea asumiseen, se maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kärjistyneiden ongelmien hoitaminen on terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle kallista, huomattavasti kalliimpaa kuin oikea-aikainen ja oikeanlainen tukeminen, Koski sanoo.

– Tukipalveluihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti kiinni, sillä odotustaikana tilanteet menevät poikkeuksetta huonompaan suuntaan. Mielenterveyspalveluiden kohdalla haaste on suuri, sillä palveluiden saamisen ehtona on usein päihteettömyysvaatimus, Irjala lisää.

Asuntoja ja asunnottomien palveluja pitää olla tasavertaisesti saatavilla

Jotta nuorten asunnottomuutta ja sen seurauksia saataisiin minimoitua, kohtuuhintaisia asuntoja tulee olla riittävästi ja asumismahdollisuuksia tulee järjestää myös haastavassa elämäntilanteessa oleville ihmisille. Kohtuuhintaisten ja erityisryhmille suunnattujen asuntojen määrä ja asukasvalintakäytännöt vaihtelevat kunnittain ja toimijoittain.

Kuntarahoitus on merkittävä nuorten asumisen rahoittaja. Sen rahoittamiin kohteisiin kuuluu opiskelija-asuntoja ja nuorille suunnattuja asuntoja, kuten esimerkiksi NAL Asuntojen kohteita. Lisäksi nuoria asuu myös kuntien ja kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöiden kodeissa. Monet tuoreista kohteista on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella, jota myönnetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoiman toteutumista edistäville kohteille. Asumisen kohteissa yhteiskunnallisen rahoituksen perusteena ovat usein panostukset yhdenvertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

– On tärkeää pohtia, mitä yhteisöllisyys nuorille käytännössä merkitsee. Tilojen suunnittelulla voidaan luoda kohtaamispisteitä, mutta yhteistilat ovat usein vähällä käytöllä. Hyvää palautetta on saatu esimerkiksi talotutortoiminnasta. Talotutor toivottaa asukkaat tervetulleeksi ja järjestää kevyttä toimintaa, Irjala kertoo.

Asunnottomien nuorten tilanne luisuu huonompaan suuntaan

Koski kertoo olevansa huolissaan nuorista ja lapsista. Jos asunnottomuuden seurauksiin ja lieveilmiöihin ei vastata rakenteellisesti, se tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

– Tilanne luisuu hitaasti huonompaan suuntaan. Nuoria kiinnittyy katupäihdekulttuuriin ja rikollisuuteen jo vuosia ennen täysi-ikäistymistä. Se kertoo siitä, että nykyinen järjestelmä on epäonnistunut useammassa kohtaa heidän tukemisessaan. Kun yhä enemmän nuoria ja toimintakykyisiä ihmisiä kasvaa sisään katupäihdekulttuuriin, ongelmat kohdistuvat väistämättä myös ympäröivään väestöön, Koski sanoo.

– Helsingissä on tälläkin hetkellä vapaita asuntoja, joita voisi tarjota kodittomille, mutta uuden elämän rakentaminen vaatii muutakin kuin asunnon. Jättääkseen päihteet ja rikollisen alakulttuurin, ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja jotain, mihin kuulua. Ilman tukea nuori saattaa palata takaisin kadulle ainoan tuntemansa yhteisön luokse, Koski lisää.



Tukialus-hanke

Tukialus-hanke tekee päihde- ja mielenterveystyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.

Lue lisää Avautuu uuteen välilehteen

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

NAL on nuorten asumisen edunvalvoja, joka tarjoaa nuorille asuntoja ja asumisneuvontaa. NAL on esittänyt suosituksia keinoista asunnottomuuden kitkemiseksi.

Lue lisää Avautuu uuteen välilehteen

Teksti: Sara Pitzén
Kuvat: Diakonissalaitos ja Sami Lamberg