Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Esa Kallio: Tulevaisuus ei odota

Julkisen talouden alijäämä on ollut kyllästymiseen asti, mutta perustellusti, otsikoissa valtiovarainministeriön viime vuoden lopun ennusteesta lähtien. Suomen tuore hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla. Kesäkuun alussa julkaisemassamme suhdanne-ennusteessamme ennakoimme kuntien rahoitusjäämän kääntyvän 1,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuodesta 2024. Ensi vuonna 260 kunnan talouden ennustetaan painuvan nollaan tai pakkaselle.

Kuntien, kuten koko julkisen talouden, yhtälö on hankala ratkaistava. Toisin kuin viime vuosien tulot, talouden ongelmat eivät ole kertaluonteisia vaan rakenteellisia, pitkän ajan kuluessa syntyneitä. Kulukurin perään on huudettu pitkään, mutta sopeuttamistarve on niin suuri, että juustohöylä ei tässä tilanteessa riitä.

Kunnissa säästömahdollisuudet vähenivät vuoden vaihteessa, kun sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmaksi käyttötalouden menoeräksi jäi sivistys ja koulutus, joista säästäminen on vaikeaa. Harvaan asutuilla seuduilla tältä sektorilta voisi kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä löytyä säästöjen lisäksi mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Tätä potentiaalia selvittää ainakin Kuntaliiton hallinnoima Verkostoperuskoulu-hanke.

Kuntien investointitarpeet eivät sote-uudistuksessa alentuneet läheskään samalla volyymilla kuin käyttömenot, ja investointitarve kunnissa onkin edelleen suuri. Tarvetta on niin peruskorjauksiin kuin elinvoiman kasvattamiseen liittyviin investointeihin. Niukkuutta jaettaessa optimaalisen suhteen löytäminen elinvoima- ja peruskorjausinvestointien välillä ei ole helppoa, mutta sitä pitäisi aktiivisesti etsiä. Tulevaisuus ei odota. Ja sen minkä taakseen jättää, edestään löytää – peruskorjausten kohdalla entistä isompana. Viivyttely kasvattaa kustannuksia.

Talouden näkymää kannattaakin rakentaa tietoon pohjautuen yli vaalikausien. Investoinnit eivät ole nyt eivätkä tulevaisuudessa mahdollisia ilman hyvää vuosikatetta ja tasapainossa olevaa käyttötaloutta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki piirsi tulevaisuuden näkymää tytäryhtiömme Inspiran neuvonantopalveluiden avulla. Nyt kaupunki etsii sopeuttamismahdollisuuksia laajasti, jotta talous olisi tasapainossa tulevaisuudessakin.

Vuosia kestäneen kriisitunnelin päässä on onneksi näkyvissä myös valoa. Vihreä siirtymä luo kunnille mahdollisuuksia sekä tuo investointeja ja työtä myös harvemmin asutuille alueille. Lapin kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali yltää 43 miljardiin euroon. Suurin osa potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Monet kunnat ovat jo voineet tuulivoimasta saamiensa tulojen ansiosta alentaa veroprosenttejaan tuntuvasti. Osa voisi periaatteessa lopettaa kuntaveron keräämisen kokonaan.  Lisäksi Nato-jäsenyys tuo Suomeen vakautta myös investointiympäristönä.

Julkisen sektorin alijäämää ei paikata yhden sektorin optimoinnilla. Toimintaa ja sen tehokkuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena – kuka tuottaa mitäkin palveluja, miten niitä tuotetaan, ja minkälaisella hallinnollisella mallilla asioita edistetään. Voivottelun ja jupinan sijaan on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja kestävän kasvun luomiseksi. Siihen vaaditaan yhteistyötä ja rohkeita panostuksia tulevaan.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Parempia päätöksiä ja apua arkeen – Jaakko Suhonen kehittää digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin

Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Inspiran neuvonantopalveluiden selvitys tukee talouden suunnittelua Kuopiossa – tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut

Kuopion kaupunki halusi saada talousarviovalmistelun tueksi paremman kuvan talouden tilasta. Erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa työ pohdittiin, ja palvelu päädyttiin hankkimaan Inspiralta.

– Halusimme pystyä päivittämään talouden tilannekuvaa ja pidemmän aikavälin ennusteita rullaavasti. Inspiran tekemiä ennusteita voimme jatkossa päivittää itse Kuntarahoituksen talousennustesovelluksessa, Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen kertoo.

Kuopion, kuten muidenkin kuntien, kehitysnäkymät ovat haastavat. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Takana on koronapandemia ja energiakriisi sekä korkojen nopea nousu. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet kutistuivat kuudesosaan.

– Talouden kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut hankalaa. Meillä oli aavistus rakenteellisesta alijäämästä, ja Inspiran tekemä työ vahvisti sen, Martikainen sanoo.

Käynnissä olevia hallitusneuvotteluja seurataan tarkasti.

– Vähän jännittää, millä keinoin kasvua ja työllisyyttä haetaan, miten finanssipolitiikka kiristyy ja miten tasapainottamistoimet kohdistetaan.

Tuottavuusohjelmassa tarkastellaan sopeuttamistoimia laajasti

Kuopio on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Verotulokehitys on ollut hyvää. Kasvu vaatii investointeja, jotka rahoitetaan suurelta osin velkarahalla. Mikäli nykyinen menojen kasvuvauhti ja raskas investointitaso pidetään ennallaan, kaupungin velkamäärän arvioidaan tuplaantuvan ja nousevan 1,1 miljardiin euroon vuonna 2032.

Vuosi 2023 tulee vielä olemaan kuntataloudelle hyvä, mutta valtionosuudet pienenevät vuodesta 2024 alkaen. Inspiran selvitys paljasti, että Kuopion investointitaso ja menojen kasvu ovat liian korkeita verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaiseen kehitykseen verrattuna.

– Rahalla on jälleen hinta ja lainanhoitomenot kasvavat. Nykyinen noin 100 miljoonan euron vuosittainen investointitaso on liian suuri, investointeja on pakko vähentää. Meidän on katsottava tarkkaan, minkälaisen lainasalkun pystymme kantamaan, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Tulemme arvioimaan investointien välttämättömyyttä, kiireellisyyttä sekä ajoittamista, Martikainen kertoo.

Inspiran tekemässä työssä Martikainen pitää erityisen hyvänä sitä, että se sisälsi myös toimenpidesuositukset. Kaupunki onkin jo alkanut suunnitella talouden tasapainottamistoimia suositusten perusteella. Tuottavuusohjelmaa on ryhdytty rakentamaan eri toimenpidekorien kautta.

– Investointien lisäksi tarkastelemme mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, kasvattaa tuloja, myydä omaisuutta ja korottaa veroprosentteja. Tuloja on pystyttävä löytämään lisää. Myymällä omaisuutta voimme päästä eroon kuluista sekä vähentää käyttökustannuksia ja rahoittaa muita investointeja, Martikainen listaa vaihtoehtoja.

Tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut kuntalaisille

Talouden tilannekuvaa ja skenaarioita on esitelty niin luottamushenkilöille, talousarvion valmistelijoille, konsernille kuin konserniyhtiöille.

– Joka taholta on tullut kiitosta siitä, että pystymme nyt esittämään talouden pitkän aikavälin tilannekuvan. Se on iso apu talouden tarkemmassa suunnittelussa.

Vaikka talous vaatii sopeuttamista, Martikainen haluaa korostaa, että Kuopion tilanne on hyvä.

– Kaupungin tase on vahva. Haluamme pitää talouden tasapainossa ja tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja jatkossakin. On tärkeää, että meillä on päivittyvä kuva tulevasta ja näin mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Erityisesti muutostilanteessa tällainen näkymä on välttämätön.

Työ Inspiran kanssa sujui Martikaisen mukaan ketterästi ja joustavasti lyhyessä ajassa.

– Työpajatyöskentely edellytti tietysti myös meiltä panostusta. Inspira tuntee kuntakentän ja kuntien talouden hyvin ja siitä oli yhteistyössä hyötyä. Ulkopuolisen tekemänä näkymä saa enemmän painoarvoa organisaation sisällä.

Inspira on kuntien talouden ja rahoituksen neuvontantopalveluihin erikoistunut Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Inspiran keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit ja palvelutuotannon uudelleen järjestelyt.

Lue lisää: kuntarahoitus.fi/inspiran-neuvonantopalvelut/


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

Tekstiä muokattu 15.6.2023. Lisätty infolaatikko Inspirasta.

Kestävä kuntaKuntarahoitusNeuvonantopalvelutTalous

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin.

Tämän juttusarjan päättää toisen kunta-asiakkuuksista vastaavan tiimin esittely. Asiakkuuspäälliköt Daniel Eriksson, Riitta Jämsä ja Antti Luotola vastaavat Espoon, Vantaan, joidenkin Kuuma-kuntien sekä Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Lapin kuntien asiakkuuksista ja rahoituksesta.

Mitä tiiminne käytännössä tekee?

Asiakkuuspäälliköt kysyvät säännöllisesti asiakkaiden kuulumisia. Työhön kuuluu paljon myös neuvonantoa, kysymyksiin ja pyyntöihin vastaamista. Ongelmiin etsitään ratkaisuja tarvittaessa laajemmalla tiimillä.

Neuvonantopalveluiden (Inspira) ja digipalveluiden asiantuntijoita kutsutaan paikalle, kun asiakas tarvitsee heidän osaamistaan. Neuvonantopalveluista tiimin asiantuntijoiksi on nimetty Tutta Pentinmikko ja Olli Immonen. Vastuullisen rahoituksen asioissa tiimiä tukee senior asiantuntija Rami Erkkilä ja digipalveluihin liittyvissä asioissa Okko Rostedt, Samuel Sainio ja Jaakko Suhonen.

– Nykyinen tiimimalli on selkiyttänyt toimintaa. On hyödyllistä, että Inspirassa on nimetyt yhteyshenkilöt, jotka myös oppivat tuntemaan meidän asiakkaamme, Daniel sanoo.

Asiakkuuspäälliköt hoitavat työtään itsenäisesti, mutta tiimiälystä on hyötyä ongelmanratkaisussa ja oppien jakamisessa.

– Meillä on ollut jokaisella vähän oma tapamme tehdä asioita. Nyt jaamme parhaat käytännöt ja pyrimme toimimaan aiempaa yhtenäisemmällä tavalla, Riitta kuvailee.

– Ongelmanratkaisu on helpottunut, kun voi lähikollegoiden kanssa pohtia asioita, Daniel jatkaa.

– Nykyisellä tiimimallillamme pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä paremman ja asiantuntevamman palvelun. Asiakkaiden haasteiden pohtiminen porukalla haastaa sopivalla tavalla omia työrutiineja, Antti täydentää.

Asiakkuuspäälliköillä on jokaisella oma erityisosaamisalueensa tai -roolinsa Kuntarahoituksessa. Tyypillistä työpäivää ei ole, vaikka tietyt tehtävät päivissä toistuvatkin. Riitta on tiiviisti mukana Kuntarahoituksen digitaalisen asioinnin kehityksessä.

– Työviikkooni kuuluu muun muassa asiakastapaamisia, kehityspalavereita, tapaamisten suunnittelua ja sopimista sekä rahoitustarjousten työstämistä. Me vastaamme tarjousprosessista siihen asti, kun asiakkaalle lähetetään tarjous, Riitta kertoo.

Daniel hoitaa hiljaista aikaa vaativat työt aikaisin aamulla, kun ei ole kokouksia tai viestikanavat eivät laula. Hän on tiimin leasingasiantuntija.

– Ennen koronaa työhön kuului paljon matkustamista ympäri Suomea. Nyt tapaamiset hoidetaan pitkälti Teamsissa. Tämän vuoden puolella asiakaskäynnit ovat taas ilahduttavasti lisääntyneet ja tapahtumiakin on taas järjestetty. On kivaa, että voi olla taas ihmisten parissa!

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Lainatarjouspyynnöt ovat vähitellen siirtymässä sähköpostista digiasioinnin puolelle. Tämä muuttaa myös asiakkuuspäälliköiden työtä.

– Poimimme digiasioinnissa tehdyt tarjouspyynnöt työstettäväksi suoraan asiakkuudenhallintajärjestelmästämme, Daniel kertoo.

– Tämän jälkeen kaikki tapahtuu digiasioinnissa: päätös, hinnoittelu, tarjouksen lähettäminen, tarjouksen hyväksyminen ja sopimus, Riitta jatkaa.

Tiimi kannustaakin digiasioinnin käyttöönottoon. Prosessin sujuvoitumisesta on hyötyä molemmille osapuolille.

– Jotkut asiakkaat tekevät tarjouspyyntöjä melko harvoin, eikä digiasiointi välttämättä juuri sillä hetkellä ole mielessä. Saatankin pyytää asiakasta täyttämään tarjouspyynnön siellä. Meidän asiointisovelluksessamme tehtyä tarjouspyyntöä voi hyödyntää pohjana myös muille pankeille lähetettävässä tai meille tehtävässä seuraavassa tarjouspyynnössä, Riitta sanoo.

– Uutena hyvänä lisänä digiasiointiin on tullut ESG-sovellus. Sovelluksessa asiakkaamme voivat näppärästi tarkastella kuntien kestävän kehityksen nykytilaa ja vaikka vertailla oman kunnan sijoittumista muihin kuntiin, Antti jatkaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Tähän kysymykseen Daniel vastaa napakasti ja heti.

– Asiakkaat. Asiakkaat ovat myös omistajiamme ja se luo erityisen suhteen. Meille uskoudutaan ja meihin luotetaan, tiedetään, että ajattelemme asiakkaan parasta.

Myyntityö Kuntarahoituksessa poikkeaa monella tapaa siitä, mikä perinteisesti mielletään myynniksi.

– On hienoa, että asiakkaat ovat yhteyksissä meihin, jos he tarvitsevat apua. Tapaamisissa kerromme asiakkaalle vaihtoehdoista, ja välttämättä sillä hetkellä ne eivät ole ajankohtaisia, mutta usein niihin palataan myöhemmin, Riitta sanoo.

Riitalla on takana jo 30 vuotta Kuntarahoituksessa. Organisaatio on kasvanut ja ja työ muuttunut vuosien aikana.

– Ihmiset ovat minulle tässä työssä se juttu. Asiakkaat ovat kivoja! Joidenkin kanssa olen tehnyt pitkään yhteistyötä.

Myös kollegat saavat suitsutusta.

– Täällä on mukavia ihmisiä töissä. Ilmapiiri on hyvä ja lämmin, Riitta sanoo.

– Kuntarahoituksessa on paljon pitkiä työuria. Hyvin täällä viihdytään! Daniel päättää.

Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet

Kuntarahoitus

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023. Arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista vuosina 2022–2024.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Taulukko: Kuntatalouden kehitys Kuntarahoituksen ennusteessa.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Kuntarahoituksen Mika Korhosen vieraina olivat Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola, sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Yksittäiselle hankkeelle on lukuisia hankinta- ja rahoitusmalleja

Kunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta erittäin hyvillä ehdoilla käytännössä rajoituksetta, mutta kunnan talouden kantokyky on kuitenkin aina perusta investointien toteuttamiselle.

Inspiran konsultti Ville Riihinen kertoi ja esimerkitti puheenvuorossaan erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja. Isotkin investoinnit palveluverkkoon voivat olla kannattavia, jos ne luovat suuria säästöjä pitkällä aikavälillä.

– Elinkaarimalli kasvaa hankintamallina. Se on hyvin lähellä KVR-urakkasopimusta, mutta samalla kilpailutuksella hankitaan rakennukselle pitkäaikainen ylläpito palveluntuottajalta, joka vastaa teknisistä riskeistä. Elinkaarimalli voidaan rahoittaa lainarahoituksella tai leasingrahoituksella, Riihinen kertoi.

Tapahtumassa Riihinen kävi läpi erilaisia esimerkkejä toteutuneista hankkeista Espoosta Imatralle. Voit tutustua esimerkkihankkeisiin katsomalla tapahtuman taltioinnin (kohta 21.51, linkki avautuu uuteen ikkunaan). Hän kertoo myös vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten Suomen ensimmäisestä talonrakentamisen projektirahoitushankkeesta.

– Espoon PPP-hankkeella tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa tilankäyttöä kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta uudenlaista kustannustehokkuutta. Hankkeen kustannukset kuitenkin ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, hän toteaa.

Kouvolan kaupunki investoi nuoriin ja yrityksiin

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset elinvoimalle. Kouvolassa rakennusomaisuuteen investoidaan, vaikka väestömäärä vähenee.

– Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on ikääntynyttä rakennuskantaa ja laajat palveluverkot. Korjausvelka on yhden laskelman mukaan jopa 240 miljoonaa euroa, joka kattaa miltei 500 000 neliömetriä kouluista liikuntatiloihin ja sote-rakennuksiin, kertoi Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.

Kaupungin investointitahti on kunnianhimoinen. Pelkästään kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan kymmenvuotiskauden aikana noin 150 miljoonaa euroa. Koko investointimäärä 10-vuotiskaudella on noin 600 miljoonaa euroa. Strategian mukaisesti investointien painopisteinä ovat erityisesti nuoret ja lapset, sekä yritykset.

Kaikkea ei rakenneta omaan taseeseen. Käytössä on ollut muita rahoitus- ja toteutusmuotoja, kuten leasingrahoitus ja siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut.

– Kuntaliitoksen jälkeen emme osanneet pitkään tehdä päätöksiä tai investoida riittävästi. Korjausvelkaa muodostui verrokkikuntiin nähden selvästi enemmän, ja haaste on edelleenkin se, että rahaa on vähän ja tulevaisuudessa ehkä yhä vähemmän, Ahola sanoi.

Nyt suunnitteilla on kymmenryhmäinen varhaiskasvatuksen yksikkö. Lautakunta puolsi hanketta ja parhaillaan odotellaan valtuuston arviota. Investoinnin pitäisi tuottaa käyttötaloussäästöjä, ja siksi Kouvolassa on otettu hankesuunnitelman liitteeksi käyttötalouslaskelma.

– Se ei ole elinkaarilaskentaa, vaan nykytilannetta verrataan siihen tilanteeseen, kun investointi on valmis. Käyttötalouslaskelmassa on mukana kaikkien toimialojen tulot ja menot, eli mitä lähtee kaupungin kassasta ulos ja mitä sinne tulee, hän selvensi.

Kaarina jakoi positiivisia kokemuksia osallistavasta investointisuunnittelusta

Kaarinan väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaupunki investoi palveluverkossaan elinikäiseen oppimiseen. Viimeisimpiin hankkeisiin kuuluu kolme koulurakennusta, joiden suunnittelussa on osallistettu niin henkilökuntaa kuin nuoria ja lapsia.

– Ajatuksena on ollut suunnitella ajanmukaisia opetustiloja, jotka paitsi palvelevat oppilaiden ja henkilöstön tarpeita ovat myös osa lähiyhteisöä ja innostavat elinikäiseen oppimiseen, kertoi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Hovirinnan koulutalon, Valkeavuoren lasten ja nuorten talon ja Piispanlähteen hankekokonaisuuden valmisteluissa on laadittu pedagoginen suunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet huomioivat muun muassa kestävää kehitystä, liikkuvaa koulua, joustavaa opetusta, yhteisiä pelisääntöjä, vastuullisuutta ja avoimuutta.

Eri hankkeissa henkilöstön edustajia on osallistettu jo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Esimerkiksi vasta suunnitteilla olevan Piispanlähteen lasten ja nuorten talon opettajista on muodostettu rakentamisryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä pedagogista suunnitelmaa ja tehdä arkkitehtiyhteistyötä.

– Osallistetulle henkilöstölle on järjestetty muun muassa tutustumismatkoja Etelä-Suomen nykyaikaisiin koulutiloihin. Vierailuja on tehty esimerkiksi koulujen taito- ja taideaineiden opetustiloihin.

Hovirinnan koulutalon prosenttitaiteen suunnitteluun osallistettiin myös oppilaat, joiden kädenjälki näkyy esimerkiksi koulupihan taiteessa.

Minkälaisiin tiloihin kannattaa investoida, kun menot ovat varmempia kuin tulot?

Esitysten jälkeen keskustelu jatkui katsojakysymysten siivittämänä. Katse siirrettiin myös muihin hankkeisiin, kuten kaupunginteatteriin ja monitoimitaloihin. Kun menot ovat varmoja ja tulot epävarmoja, maksavatko tämänkaltaiset investoinnit koskaan itseään takaisin?

– Kaarinaan rakennettiin koko kaupungin oma olohuone, Kaarina-talo, joka tuo kaupungin palveluita saman katon alle. Heti valmistumisen jälkeen kirjaston lainausluvut olivat kasvussa ja tällä hetkellä aineiston lainaus on kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen nähden. Jos kaupunki haluaa pitää kiinni elinvoimastaan ja kilpailukyvystään, ei näitä investointeja voi jättää tekemättä, Virta pohtii.

– Samaa mieltä, mielestäni esimerkiksi kaupunginteatteriin investoiminen pitää nähdä ensisijaisesti elinvoimaan sijoittamisena. Kaupunkien ja kuntien ei kuitenkaan tule toimia kilpailluilla markkinoilla, Ahola lisää.

– Linjaus on meilläkin sama, kilpailluille markkinoille ei kannata suunnata. Kaarinan kaupunki ei esimerkiksi rakenna yrityshalleja, sillä sijoittajia näille hankkeille löytyy muutenkin, Virta lisää.

Keskustelua käytiin myös muun muassa arkkitehtuurikilpailuiden kustannustehokkuudesta, yksityisen sektorin ja kaupungin vastuista ja rooleista elinvoimaan investoijina, sekä pitkän tähtäimen investointien suunnittelusta.

Seuraa tallenteelta esitysten jälkeistä keskustelua, jossa syvennytään vielä lisää kokemuksiin, katsojakysymyksiin ja siihen, tuovatko investoinnit kuntaan lisää elinvoimaa.

Katso myös edellisen Talous & kunnat -tapahtuman tallenne: Talous uudistusten keskellä 5.4.

Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

KuntarahoitusTalousTapahtumat

16 kunnan yhteinen ponnistus paransi paikallista jätehuoltoa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla

Vestia Oy palvelee kuuttatoista kuntaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Alueella asuu noin 92 000 asukasta vauvasta vaariin. Pääasiassa haja-asutusalueella ja maaseudulla toimivan yhtiön suurin kaupunkikeskittymä on 15 000 asukkaan Ylivieska.

– Vestian jätehuolto palvelee asukkaita Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksoissa. Huolehdimme kuntalaisten jätteen vastaanotosta, käsittelystä, hyödyntämisestä, kuljetuksesta ja kierrätysneuvonnasta, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio nojaa oveen yhtiön toimistolla.
Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Uudet lajittelupihat parantavat alueen jätehuoltoa

Alun perin vuonna 2005 alueelle rakennettiin 15 hyötyjäteasemaa, jonne kuntien asukkaat saivat viedä jätettä, jota ei voinut kierrättää kodinjäteastioissa. Asemilla lajiteltiin esimerkiksi kodin kemikaalit ja maalit, rikkinäiset huonekalut ja suuret sähkölaitteet.

– Vanhat hyötyjäteasemat olivat hyvin yksinkertaisia. Asemilla oli keskimäärin kerran viikossa henkilökuntaa paikalla vastaanottamassa jätettä, ja siksi asemille muodostui toisinaan pitkiäkin jonoja. Kuntalaisten näkökulmasta lajittelua oli haastava sovittaa arjen muiden menojen kanssa yhteen.

Palvelun saatavuutta haluttiin parantaa. Vuodesta 2020 alkaen vanhoja asemia on korvattu uusilla itsepalveluun pohjautuvilla lajittelupihoilla, jotka vastaanottavat kotitalouksien ja pienyritysten jätteitä peräkärrykuormalasteittain pidemmillä aukioloajoilla.

– Itsepalvelumallin ansiosta uudet lajittelupihat ovat auki käytännössä joka arkipäivä, mikä on parantanut huomattavasti alueen jätehuoltoa. Palvelun saatavuus on moninkertaistunut, ja itsepalvelumalli on otettu hyvin vastaan. Lajitteluapua saa tarvittaessa etävalvomon asiakasneuvojilta, jotka työskentelevät Ylivieskasta käsin.

Vastuu hankkeen toteuttamisesta jätehuoltoyhtiöllä

Hanke eteni suunnittelusta toteutukseen, kun kuntalaisten palautteen perusteella Vestia halusi pohtia parempaa vaihtoehtoa vanhalle järjestelylle. Rahoitus hankkeen toteutumiselle järjestyi Kuntarahoituksen kautta, ja rahoituksen takasivat yhtiön omistajakunnat.

– Ensimmäistä lajittelupihaa pilotoitiin Kalajoen kaupunkialueella, missä on paljon turismia ja satunnaisia kävijäpiikkejä. Seuraavia pilottikohteita valikoitui maantieteellisesti etäälle Ylivieskasta, mikä tarjosi tilaisuuden testata etävalvontaa ja tietoliikenteen toimivuutta. Täysin vastaavia lajittelupihoja ei ole nimittäin aiemmin toteutettu Suomessa ja olimme hankkeen kanssa uuden äärellä. Pilotista karttunut kokemus oli arvokasta.

Uusi lajittelupihaverkosto on haluttu rakentaa kolmessa vuodessa, jotta palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlaatuista kuntien kesken. Alkuperäistä suunnitelmaa on kasvatettu vielä parilla täysin uudella lajittelupihalla, joten tämän hetken arvio on, että kaikki hyötyjäteasemat on uusittu 2024 kevääseen mennessä.

– Käytännössä kaikilla Vestian omistajakunnilla on oma lajittelupihansa. Sijainnit tarkastettiin yhdessä kuntien kanssa, sillä vanhojen asemien rakentamisen jälkeen kunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet. Osassa kunnista sijainti vaihtui uudelle tontille ja osassa pysyttiin vanhan aseman sijainnissa.

Kaksi henkilöä käyttävät itsepalvelupistettä Vestian lajittelupihalla.
Uudet lajittelupihat toimivat itsepalveluperiaatteella. Palvelujen parempi saatavuus kerää positiivista palautetta.

Positiivista palautetta palvelun paremmasta saatavuudesta

Lajittelupihoille voi viedä huonekalujen ja kemikaalien lisäksi muun muassa lasia, pahvia, paperia, metallia, purkujätettä ja puutarhajätettä. Mitä perusteellisemmin jäte on lajiteltu ennen pihalle tuontia sitä pienempi käsittelymaksu kuntalaista odottaa.

– On hyvä, että Vestia omalta osaltaan myös tällä tavoin kannustaa kuntalaisia lajittelemaan jätteitä ja siten saamaan jätteitä hyötykäyttöön, pohtii Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu.

– Lajittelupihoista on saatu oikein hyvää palautetta. Aiemman palautevirran suurimmat risut liittyivätkin pitkälti hyötyjäteasemiin ja erityisesti niiden aukioloaikoihin. Jotta uusista pihoista saatiin mahdollisimman toimivia, asiakasystävällisyys ja käytettävyys huomioitiin osallistamalla kuntalaisia erilaisin kyselyin ennen hankkeen toteuttamista, Soinio lisää.

– Parannus entiseen on huomattava, ja nyt mentiin kerralla nykyaikaan. Etävalvonta on lisännyt aukioloja huomattavasti ja on helpottanut muun muassa työssäkäyvien asiointia, kehuu Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kaupungin uutta lajittelupihaa.

Jokilaaksojen alueella on 140 Vestian omaa ekopistettä ja 51 Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopistettä. Peruspisteellä kerätään paperia, lasipakkauksia ja pienmetallia. Keskustaajamien pisteillä on lisäksi säiliöt keräyskartongille. Rinki Oy kerää osalla ekopisteitään myös muovipakkauksia. Yhteinen jätehuolto niittää Jokilaaksossa kiitosta.

– Vestian toiminnan kautta olemme saaneet pidettyä koko alueella saman hintatason palveluissa, mikä on tärkeää asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Pyhäjärvellä meitä miellyttää myös Vestian kiertotalousliiketoimintojen kehitys, sillä kaupunkina olemme itsekin kiertotalouden edelläkävijöitä. Yhtiöllä on kehitystyössä hyvä ote, Kiviniemi hymyilee.

– Vestia on näkyvä toimija alueella ja yhtiö hoitaa alueen jätehuollon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Vestia tarjoaa kuntalaisille laadukasta ja myös edullista palvelua. Nivalan kaupungin näkökulmasta voimme olla erittäin tyytyväisiä Vestian toimintaan, Karikumpu päättää.


Teksti: Sara Pitzén ja Roope Huotari
Kuvat: Vestia

Kuntien asiakastarinat

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Asuntorahoituksen asiakkuuspäälliköt Päivi Petäjäniemi, Sari Sistonen, Kristiina Seppälä ja Paula Merta vastaavat noin 900:n kohtuuhintaista tai erityisryhmien asumista tarjoavan toimijan rahoitustarpeista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Nelikon kanssa tiivistä yhteistyötä tekee erityisesti asuntotuotannon asiakkaiden toimintaan syventynyt Inspiran konsultti Lassi Vuorela.

Mitä tiiminne käytännössä tekee?

– Me asiakkuuspäälliköt vastaamme asiakassuhteen hoitamisesta. Teemme tarjouksia ja rahoitusesityksiä ja yhdessä muiden Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa pyrimme ratkomaan asiakkaiden rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia, Päivi kuvailee.

Viime aikoina asiakkaiden yhteydenotoissa on näkynyt hintojen ja korkojen nousu. Työhön sisältyykin paljon myös asiakkaiden neuvontaa.

– Korkojen nousun nopeus yllätti monet. Vuokrissa on kova korotuspaine, Kristiina sanoo.

– Sama tilanne on myös yksityisillä vuokranantajilla. Yleinen markkinatilanne kuitenkin jarruttaa vuokrien nostoa, Lassi jatkaa.

Moni asiakkuuspäälliköistä on tehnyt yhteistyötä samojen asiakkaiden kanssa pitkään. Tiimi tulee apuun, kun jollain työt ruuhkautuvat tai kyselyitä tulee paljon samaan aikaan. Korona-aika pakotti yhteydenpidon Teamsiin, minkä tiimi kokee helpottaneen yhteistyötä.

– Keskustelemme aktiivisesti Teamsissa. Sen käyttö on ehdottomasti parantanut tiedonkulkua niin tiimin sisällä kuin koko organisaation sisällä. Meillä on paljon enemmän vapaata ajatustenvaihtoa, Sari iloitsee.

– Asiakkaiden haasteista ja murheista on hyödyllistä keskustella yhdessä. Välillä pidämme vapaamuotoisempia etäkahvihetkiä, joissa sparrailemme toisiamme ja kerran viikossa tapaamme toimistolla, Paula kertoo.

– Tiimimallista on myös se etu, että loman aikana työt eivät kasaannu, kun muut hoitavat vähintään kiireelliset työt, Päivi kiittelee.

Työskentely erityisesti Inspiran kanssa on tiivistynyt viime vuosina ja on vähintään viikoittaista. Inspira auttaa asiakkaita mallintamaan taloutta, ehdottaa toimenpiteitä talouden kuntoon saattamiseksi ja etsii reunaehtoja, joilla investointeja on mahdollista toteuttaa.

– Inspiran asiantuntemus tukee meitä asiakkuuden kokonaisvaltaisessa hoidossa, Sari kiittelee.

Vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijan Rami Erkkilän sekä digipalvelujen asiantuntijoiden Okko Rostedtin, Samuel Sainion ja Jaakko Suhosen kanssa asuntotiimillä on yhteinen palaveri kerran kuussa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Asuntotiimi pitää digiasiointia ja erityisesti digitaalista lainanhakuprosessia erittäin hyödyllisenä ja lainanhakuprosessia sujuvoittavana. Useat asiakkaat ovat jo siirtyneet digitaaliseen lainan hakemiseen ja asiakkaille on pidetty erilaisia koulutuksia. Ensimmäinen hakemus voidaan myös tehdä asiakkaan kanssa yhdessä.

– Asiakkaan tarjouspyynnön käsittely nopeutuu ja myös meidän työmme helpottuu. Kun manuaalinen työ vähenee, asiakastyölle jää enemmän aikaa. Monelle asiakkaalle digitaalinen asiointi on tuttua jo ennestään, Kristiina sanoo.

– Asiakas pystyy hyödyntämään samoja tarjouspyyntödokumentteja, jos hakee lainaa muiltakin pankeilta. Ja asiointisovelluksessa voi käyttää aiempaa tarjouspyyntöä pohjana seuraavalle. Kyllä tämä asiakastakin helpottaa, Paula jatkaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Asuntotiimin seurassa ei voi välttyä huomaamasta sitä, että tämä tiimi on hitsautunut hyvin yhteen. Nelikolla on valtavan pitkä kokemus rahoituksesta. Asiakkaat nousivatkin esiin tiimin tärkeimpänä motivoijana, mutta myös lähikollegat ovat yksi työn keskeinen suola.

– Parasta on asiakkaat ja lähikollegat. Jos on pulassa, aina voi työkaverilta kysyä apua, Paula vastaa heti.

– Osaavassa ja kokeneessa tiimissä työskentely on mutkatonta. Ja tuntuu, että sekä asiakkaat että oma organisaatio luottavat meihin. Meillä on tilaa hoitaa työmme melko itsenäisesti ja joustavasti, Sari jatkaa.

Myös tiimin keskinäinen luottamus ja yhteishenki ovat vahvat.

– Aina ei olla kaikesta samaa mieltä, mutta se on ihan sallittua. Välillä me jopa ihan väittelemme, Paula hymyilee.

– Kyllä. Ja yhdessä itketään ja nauretaan, Kristiina päättää.


Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

KuntarahoitusTöihin meille

Talous selvisi energiakriisistä, mutta korkoshokki voi vielä puraista – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05/2023 on julkaistu

Kuntarahoitus markkinakatsaus, toukokuu 2023Lataa

Energiakriisin piti sysätä Euroopan talous taantumaan, mutta lauha talvi tuli hätiin, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa. Yritykset ja kotitaloudet sopeutuivat energian niukkaan saatavuuteen odotettua paremmin, ja valtioiden mittavat energiatuet sekä koronavuosina kertyneet säästöt puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Toimintaympäristön merkittävin muutos on kuitenkin korkotason nousu.

– Kuluvan vuoden aikana rahoituskustannusten nousu laittaa talouden suhdannekuvan uuteen testiin. Sen vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkällä viiveellä. Talouden korkoherkimmät sektorit, kuten asuntomarkkinat ja rakentaminen, ovat jo selvästi heikentyneet. Myös teollisuudessa suhdannenäkymä on kääntynyt laskuun, pääekonomisti Vesala varoittaa.

Yhdysvallat viitoittaa tietä taantumaan, korot hakevat uutta normaalia

Rahatalouden kiristyminen näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, jossa myös aluepankkien kriisi lisää talouden epävarmuutta. Riski taloustaantumasta on selvästi noussut.

– Vahvin vastalääke on alhainen työttömyys, mikä tukee kotimaista kysyntää Yhdysvalloissa ja näyttäisi pitävän mahdollisen USA-vetoisen taantuman varsin lievänä, Vesala pohtii.

Helpotusta haetaan myös hellittävästä inflaatiosta, ja vuositasolla hintojen nousu onkin hidastunut. Vesala muistuttaa, että kuluvan kevään aikana inflaatio on silti ollut liian nopeaa: kevään aikana hinnat ovat nousseet euroalueella 7 prosentin ja Yhdysvalloissakin lähes 7 prosentin vuosivauhdilla.

– Varsinkin euroalueella inflaation vastainen taistelu on edelleen keskeisin rahapolitiikkaa määräävä tekijä. Euroopan keskuspankki joutunee nostamaan ohjauskorkoja vielä ainakin pariin otteeseen ja pitämään korot huipputasolla odotettua pidempään. Yhdysvalloissa koronnostosyklin huippu sen sijaan voi hyvinkin olla jo käsillä.

Pääekonomistin mukaan korkoympäristössä on käynnissä pitkäkestoinen muutos: vaikka akuutti inflaatio-ongelma pian helpottaisi, korkojen uskotaan jäävän selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeammiksi.

– Vihreän siirtymän edellyttämä massiivinen investointiaalto saattaa nostaa pääomamarkkinoiden tasapainokorkoa. Samaan aikaan ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan voi liittyä inflaatiota kiihdyttäviä lieveilmiöitä, millä olisi nimelliskorkoja kohottava vaikutus. Myös työvoimapulan kroonistuminen sekä protektionismi saattavat lisätä tuotannon kustannuspaineita.

Kolme kysymystä sanelee Suomen suuntaa

Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys on painanut kotimaista kulutuskysyntää jo pitkään, ja talous ajautui viime vuoden jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan.

– Alkuvuonna kuluttajien luottamus sekä tunnelmat kaupassa ja palvelualoilla ovat kuitenkin hivenen kohentuneet, pääekonomisti Vesala iloitsee. – Vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljännekseltä odotetaankin positiivista kasvua.

Pääekonomisti listaa kolme tekijää, jotka määräävät Suomen talouden suuntaa.

– Jatkossa Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, miten voimakkaasti kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu vientiteollisuuteen, kuinka pitkään rakentamisen ”syväkyykkäys” jatkuu ja miten paljon kuluttajien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna.

Kuntarahoitus markkinakatsaus, toukokuu 2023Lataa

Lue myös:

KuntarahoitusPääekonomistiTalous