Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Pirkkalassa? 

”Meillä kaikki lähtee kunnan strategiasta: viiden tähden Pirkkalasta. Strategiassamme on viisi teemaa, eli tähteä, joista yksi on ympäristö. Olemme osoittaneet tähdille yksiselitteiset tavoitteet. Esimerkiksi luontokadosta todetaan, että Pirkkalan tavoitteena on säilyttää luontoa ja vaalia arvokkaita luontokohteita.  

Määritimme ympäristötavoitteemme ensi kerran vuonna 2016, jolloin kunta antoi myös kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen mukaan Pirkkala kasvaa kestävästi ja tekee aktiivisesti kestävän kehityksen työtä yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Tavoittelemme 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, kuten muutkin Hinku-kunnat. Tähän pyrimme esimerkiksi rakentamalla vähäpäästöisesti ja panostamalla kestävään liikkumiseen: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Toinen suuri tavoite on pysäyttää luontokato Pirkkalassa tämän vuosikymmenen aikana. Laadimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme muutama vuosi sitten. Siinä kartoitimme Pirkkalan tärkeimmät viheralueet sekä niiden väliset yhteydet ja laadimme suunnitelman niiden säilyttämiselle ja kehittämiselle.” 

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?  

”Selkeä strategia ei vielä yksin riitä, vaan henkilöstöä pitää myös kouluttaa. Kestävä kehitys vaikuttaa kaikkien työhön kuntaorganisaatiossa, ja esimerkiksi hankintoja pitää miettiä uudelta kantilta. 

Usein sanotaan, että mitä ei seurata, sitä ei tehdä. Tämän totuuden kanssa mekin olemme kipuilleet. Otamme pian käyttöön ”ympäristövahdin”, joka auttaa seuraamaan ilmasto- ja ympäristötyön etenemistä. Se on selainpohjainen sovellus, jossa nimeämme toimenpiteille vastuuhenkilöt: nämä vastaavat raportoivat työn etenemisestä sovelluksen kautta. Lataamme ympäristövahtiin ensin kunnan Hinku-tiekartassa määritellyt toimenpiteet ja täydennämme mittaristoa myöhemmin.” 

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?  

”Monilla tavoin. Talousarviossa painotamme esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja raitiotiehanketta. Raitiotien hankesuunnitelma onkin ollut kuluvan vuoden tärkeimpiä painopisteitä. Keskitämme kaavoituksen tiheästi rakennetulle alueelle, ja pyrimme säilyttämään luontoa. Kehitämme myös luontoalueita ja parannamme liikenneyhteyksiä virkistysalueille.” 

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?  

”Kyllä se on tämä seutuyhteistyö. Ihmiset sahaavat kuntarajojen yli koko ajan, liikkuivatpa he sitten autolla tai bussilla; eivät ne päästötkään siihen kunnan rajalle pysähdy. Esimerkiksi Tampereelta Pirkkalaan laajeneva raitiotie nähdään täällä alueen yhteisenä hankkeena, joka tukee koko Tampereen seudun kestävää kehitystä. Tavoitteita ja suunnitelmia kannattaa laatia yhdessä, ja siihen kannustamme kaikkia.  

Oppia voi myös ottaa Pirkkalan poliitikoista, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen esimerkillisesti. Esimerkiksi Hinku-tiekartan laatineessa valiokunnassa oli edustajia useista puolueista. Asioista keskusteltiin hyvin rakentavassa hengessä. Kun tavoitteista on neuvoteltu yhdessä ja niistä sovitaan saman pöydän ääressä, on päämääräkin jaettu.” 

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?  

”Voisimme ottaa kuntalaiset ja Pirkkalassa toimivat yritykset vielä tiiviimmin mukaan kestävän kehityksen työhön ja tavoitteiden määrittelyyn. Kuluttajien valinnat ja yrityksissä tehtävät päätökset kuitenkin pitkälti ratkaisevat sen, saavutammeko tavoitteemme vai jäävätkö ne haaveiksi. Tavallinen pirkkalalainenhan sen valitsee, taittaako hän kymmenen kilometrin matkan tänä aamuna autolla vai pyörällä. Sitä ei kunta päätä hänen puolestaan. Liikenteen päästöissä meillä riittää myös tekemistä. Ne ovat ilmastotyön suurin haaste koko Tampereen seudulla.” 

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Pirkkala-kampus. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?  

”Pirkkala-kampus on monikäyttöinen ja muuntojoustava. Se kestää aikaa. Kampusrakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilat, nuoriso- ja liikuntatilat sekä tapahtumatilan kokous-, koulutus- ja kulttuurikäyttöön. Tapahtumatilassa kokoontuu aikanaan myös kunnanvaltuusto. Tiloja siis käytetään hyvin monipuolisesti, eivätkä ne seiso tyhjän panttina.  

Suunnittelussa kiinnitimme paljon huomiota rakennuksen pitkään elinkaareen ja energiatehokkuuteen. Pirkkalan kunta rakentaa vain A-energialuokan rakennuksia, eli pienestä energiankulutuksesta ja uusiutuvien energianlähteiden käytöstä sai pisteitä myös kampusurakan kilpailutuksessa. Lopputuloksena on erittäin energiatehokas rakennus, joka lämpiää uusiutuvalla ja vähäpäästöisellä energialla. Energiakaivoja on 36 ja meillä on myös aurinkovoimala.”

Pirkkala-kampus on Pirkkalan kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmä kehuu kampuksen energiatehokkuutta ja matalaa hiilijalanjälkeä. Säännönmukaisuus on vihreän rakentamisen sala, sanovat hankevastaavat. Tutustu hankkeeseen! 

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja pääsee käyttämään haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?  

”Kunnan yhdyskuntatoimialan johtoryhmässä ehdotettiin, että palkintorahoilla voisi istuttaa puita. Summalla tekee jo paljon sillä saralla. Ehkäpä istutamme pienen metsikön, vaikka jalopuita, kampuksen ympäristöön – ja nimeämme sen kilpailun mukaan.”

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?

”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.

Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.

Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.

Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.

Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.

Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.

Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden.  Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”

Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”