Kuntajohtajan pestistä yritysjohtoon – ja takaisin
Lauri Inna ja Jere Penttilä ovat pitkän linjan kuntajohtajia. Innan ura on vienyt vienyt Punkalaitumen, Hattulan ja Salon kautta Poriin. Penttilä on pysynyt idemmässä: Varkaudessa, Pyhäselällä, Kontiolahdella ja Joensuussa, välissä myös Riihimäellä. Molemmat ovat edenneet pienten kuntien puikoista maakuntakeskusten johtoon – askel askeleelta, kuten kunnanjohtajilla on tapana. Heitä yhdistää myös harppaus yksityiselle puolelle: sekä Inna että Penttilä ovat työskennelleet Keskon aluejohtajina, Inna Lounais-Suomessa ja Penttilä Itä- ja Keski-Suomessa.
”Kokeneet kuntajohtajat ovat johtamisen ammattilaisia, joille löytyy kysyntää myös yksityisellä sektorilla”, kirjoitti Kuntalehti maaliskuussa 2022. Vuoden 2017 kuntajohtajakysely kielii molemminpuolisesta kiinnostuksesta: vastaajat pitivät yksityistä sektoria varteenotettavimpana vaihtoehtona virassa jatkamiselle.
Miksi yritysmaailma kiinnostaa kuntajohtajia?
– Mahdollisuus nähdä ison pörssiyhtiön toimintaa ja päästä siihen mukaan veti puoleensa. Uraa on vielä jonkin verran edessä ja jos tilaisuuksiin ei tartu, ne lipuvat ohi, sanoo Penttilä.
– Välillä saattaa olla ihan hyväksi olla pois tästä kuntajohtajan kuplasta. Aluetalouden kehityksen, yritysten yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodot ja merkitys, sekä elinkeinoelämän ratkaisuiden perusteet ja logiikka on ihan hyvä osata ihan käytännön tasolla. Se antaa taas paljon syvyyttä tähän kuntajohtajan tehtävään, kommentoi Inna siirtymistään Keskolle.
Penttilä vietti Keskolla noin puolitoista vuotta, Inna kaksin verroin pidempään. Mikä sai kaksikon palaamaan kuntakentälle?
– Porissa tapahtuu koko maan kannalta erittäin tärkeitä asioita: mereltä saadaan pian pienen ydinvoimalan verran tuulisähköä, ja satama-alueen merkitys kasvaa länsi-integraation ja Nato-jäsenyyden myötä. Ainekset Porin ja koko Satakunnan kasvulle ovat olemassa. On ainutkertainen mahdollisuus päästä tällaiseen muutokseen mukaan, Inna pohtii.
Myös Penttilälle kaupunginjohtajan työ on ainutkertainen uramahdollisuus.
– Hieman harmittaa, että ura Keskolla jäi niin lyhyeksi. Mutta mahdollisuus päästä kotikaupungin puikkoihin tulee vastaan vain kerran elämässä. Kuntajohtajan tehtävää kiinnostavampaa työtä ei ole.
Yritykset edellä tiedon hyödyntämisessä
Johtaminen on lopulta hyvin samankaltaista, tapahtui se sitten julkisella sektorilla tai yrityksessä, sanovat kaupunginjohtajat. Avoin ja ihmisläheinen johtaja menestyy molemmissa ympäristöissä.
– Yksityinen ja julkinen laitetaan helposti vastakkain. Ihmiset ehkä odottavat, että niiden välillä olisi suuri ero. Samat johtamisen periaatteet ja hyvät käytännöt pätevät kuitenkin molemmissa. Arki näyttää lopulta melko samanlaiselta, Inna pohtii.
– Aluejohtaja on myös tekemisissä samojen sidosryhmien kanssa kuin kunnanjohtaja: media, oppilaitokset, yritykset, Penttilä listaa.
Eroavaisuuksiakin on. Molemmat kaupunginjohtajat sanovat, että kunnilla ja kaupungeilla olisi opittavaa siitä, miten yritykset hyödyntävät tietoa.
– Kaikki päätökset perustuvat dataan, kuvaa Penttilä Keskon toimintaa. – Myös kunnille kertyy valtavasti tietoa asukkaista. Sitä pitäisi käyttää päätöksenteossa paremmin.
Mittareissa on kuitenkin eroja.
– Yrityksen toimintaa sanelee ensi sijassa talous, kunnissa ja kaupungeissa myös muut arvot. Tämän takia myös tavoitteita voi olla vaikeampi määrittää, Inna lisää.
Kuntajohtamiseen liittyy aina moninaisia ulottuvuuksia. Tämä on jotain, mitä yrityksissä ei aina samalla tavalla hahmoteta.
– Näköala on niin valtava varsinkin isossa kaupungissa. Kaupunginjohtaja luotsaa tuhatpäistä organisaatiota, kuntakonsernia, sidosryhmäsuhteita ja erilaisia verkostoja. Yritysjohtaja saattaa olla tietyn alan huippuammattilainen, mutta kuntajohtaja on aina generalisti, Inna pohtii.
Yritysmyönteinen kunta erottuu edukseen
Työ yritysmaailmassa on auttanut molempia kaupunginjohtajia ymmärtämään yritysten päätöksiä paremmin.
– Esimerkiksi uutta kauppaa ei perusteta ilman todella tarkkoja laskelmia. Siinä ei jätetä mitään sattuman varaan. Yhtiö tietää tasan tarkkaan, kuinka paljon asukkaita ja ostovoimaa uusi toimipiste vaatii menestyäkseen. Ennen ajattelin, että päätöksissä on enemmän harkinnanvaraa, Penttilä sanoo.
– Kuntajohtaja saattaa ajatella olevansa kaiken keskellä, mutta se on harhaluulo. Kunnat ovat todellisuudessa hyvin riippuvaisia yritysten päätöksistä. On erittäin arvokasta, että kuntajohtaja ymmärtää, miten ne tehdään, Inna lisää.
Inna kannustaa kuntaorganisaatioita pysymään avoimina kehitykselle. Usein se kannattaa ja voi luoda kasvun edellytyksiä.
– Tein Keskolla töitä useiden kuntien ja kaupunkien kanssa, ja suhtautuminen yrityksiin vaihtelee paljon. Kaupunkikehitys saattaa tyssätä kaavojen tai rakennuslupien käsittelyyn, usein ihan pelkkään ratkaisuhaluttomuuteen. Joskus voi olla alueen omissa käsissä, onko se kasvuympäristö vai näivettymisympäristö.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Porin kaupunki ja Joensuun kaupunki / Tommi Rautio
