Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Näkökulma: Talous kyllä sopeutuu, mutta Euroopan umpiperäksi Suomen ei kannata jäädä

Viime viikkoina julkaistujen talousennusteiden perusviesti on varsin yhdenmukainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Suomen taloudellekin tuntuva kolaus, mutta taantumaa ei ole näköpiirissä. Viimeksi valtiovarainministeriö arvioi, että sota puolittaa kuluvan vuoden talouskasvun 1,5 prosenttiin.

Bkt-kehityksen osalta vauriot ovat siis jäämässä sangen pieniksi. Ainakin ne ovat aivan mitättömiä verrattuna hävitykseen, jota Ukrainassa joudutaan kokemaan. Maltillisiin kasvuvaikutuksiin lienee pari keskeistä selitystä: ensinnäkin, Venäjän vientimarkkinoiden merkitys Suomelle on vuoden 2014 jälkeen huomattavasti pienentynyt. Toiseksi suhdanteen perusvire on vahva ja työllisyystilanne parempi kuin vuosikymmeniin.

Vaikka lähiaikojen suhdannekuva ei Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kovin pahasti järkkyisikään, voi kriisillä silti olla merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia talouden suorituskykyyn. Maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistaminen sekä tarve auttaa sotaa pakenevia kiihdyttävät julkisten menojen kasvua. Lisäpanostukset vaikuttavat julkisen talouden rahoitusasemaan miljardiluokassa, mikä oleellisesti kaventaa talouspolitiikan muuta liikkumavaraa.

Samaan aikaan menoleikkauksia ja rakenneuudistuksia pelätään, koska ne vaativat jostain luopumista. Talouden sopeutumiskykyä kuitenkin helposti aliarvioidaan. Koronakriisissäkin saimme huomata, että yritykset ja kuluttajat löytävät nopeasti vaihtoehtoisia toimintatapoja. Bkt:n koronakuoppa jäi lopulta huomattavasti pelättyä matalammaksi. Sama lienee totta rakenneuudistusten osalta. Ehkä kriisien karaisemina opimme hiljalleen luottamaan siihen, että sopeutumiskykyä kyllä tarvittaessa löytyy.

”Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Tämä sillanrakennus on nyt käynyt mahdottomaksi.”

Julkisen talouden haasteitakin merkittävämpää voi olla muutos maamme talousmaantieteellisessä asemassa. Vaikka Suomi on kauan sitten integroitunut länteen, olemme silti hyötyneet solmukohtana idän ja lännen markkinoiden välissä. Venäjän julman sotapolitiikan seurauksena tämä sillanrakennus on käynyt mahdottomaksi. Solmukohta on muuttumassa umpiperäksi.

Huoltosuhteen nousun ja ohenevien osaamisresurssien vuoksi hyvinvointimme nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän kykyymme houkutella ulkomaista työvoimaa ja investointeja. Ukrainan kriisi seurannaisvaikutuksineen tuskin ainakaan parantaa Suomen kilpailuasemaa. Emme sitä paitsi ole tarpeinemme yksin. Demografinen vastatuuli pyyhkäisee tulevina vuosikymmeninä lähes kaikkien kehittyneiden maiden yli ja kansainvälinen kilpailu osaajista kiristyy.

Suurvaltapolitiikan muutoksille emme mitään mahda, mutta niiden vaikutuksia voimme yrittää lievittää. On hyväksyttävä, että myös turvallisuuspolitiikasta on tulossa talouteenkin vaikuttava argumentti. Kansalaisten turvallisuus ja mielenrauha ovat tietysti tärkeintä, mutta eipä meillä taida taloudenkaan näkökulmasta olla muuta vaihtoehtoa kuin hakea Naton jäsenyyttä. Muuten yritykset ja koulutettu työvoima voivat alkaa sopeutua kohonneeseen maariskiin sijoittumalla toisaalle.

P.S. Globalisaation ottaessa taka-askelia Euroopan unioni on Suomelle entistäkin tärkeämpi viiteryhmä. Parikymmentä vuotta sitten oli tapana sanoa, että vahva EU on pienen maan etu. Ehkäpä moinen ajattelu tulee vielä joskus uudelleen muotiin?

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 25.4.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen kulttuuri yksissä kansissa

Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.

– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.

Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.

– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa isolla otsikko: "Johtaminen ja työyhteisössä toimiminen".


Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää

Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.

– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.

Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.

– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.


Kuntarahoituksen kulttuurikirjan aukeama. Avattu kirja, jossa kuvakollaasi kuntarahoituslaisista.


Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.

– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.

Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.

– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.

Tutustu Kuntarahoituksen kulttuurikirjaan täällä! (linkki)

KuntarahoitusMeillä töissä

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

– Talouden suunnittelua tehdään nyt todella sumuisessa ympäristössä. Suuria kysymysmerkkejä on sekä tulo- että menopuolella. Näitä epävarmuuksia saimme osittain Inspiran kanssa yhdessä hälvennettyä, Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.

Skenaariotyön ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2021 Porvoo ja Inspira tarkastelivat tulevaisuuden investointikykyä.Työn tuloksena syntyi neljän vuoden investointiraami ja 100 miljoonan euron investointikatto.

– Meillä ei ole varsinaista työkalua investointikyvyn arvioimiseen. Skenaariotyön avulla kyettiin vahvistamaan johtopäätöstä, että investointikykymme laskee noin 30 miljoonasta eurosta vähintään noin 25 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on siis keskimääräinen vuosittain käytettävissä oleva summa tämän valtuustokauden aikana. Sadan miljoonan euron investointikatto ei ole sitova, mutta se ohjaa talouden suunnittelua, Rainio sanoo.

Inspira avasi investointikyvyn kehitystä kaupunginvaltuustolle talousseminaarissa syksyllä ja antoi suosituksia toimista, joilla talous saadaan pysymään tasapainossa.

Soten vaikutukset näkyviin

Skenaariotyö jatkui vuoden 2022 alussa, kun Porvoo ja Inspira paneutuivat käyttötalouden arviointiin.

– Hahmottelimme tilannetta soten jälkeen kaupungin käyttötaloudessa. Halusimme saada selville, kuinka paljon kasvu maksaa sote-uudistuksen jälkeen ja minkälaisia vaihtoehtoisia skenaarioita käyttötaloudessa on. Silmiä avaava havainto oli, että kasvu kallistuu huomattavasti vuoden 2023 alusta alkaen, Rainio kertoo.

Teknisten laskelmien mukaan sote-uudistus vie Porvoon tuloja 2,7 miljoonaa vuodessa. Todellisuudessa summa tulee olemaan huomattavasti suurempi.

– Kunnallisveroprosentin leikkaus oli ennakoitua suurempi. Talous ei myöskään sopeudu hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti vaan huomattavasti vähemmän. Laskelmiemme mukaan todellinen negatiivinen vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Eli meidän on pakko tehdä sopeutustoimia, korottaa veroprosenttia tai toteuttaa joku näiden yhdistelmä. On tietysti kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta ikävää, että meidän on heikennettävä palveluiden tasoa tai laatua ulkopuolisista syistä johtuen, Rainio harmittelee.

Sote-uudistuksen vaikutukset eivät näy vielä ensimmäisenä vuonna, vaan tulevat toden teolla näkyviin vuonna 2024 ja sen jälkeen.

– Sote ja sen vaikutukset ovat monimutkainen yhtälö talouden asiantuntijoillekin. Käyttötalouden skenaariot paljastivat, että uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta muutama vuosi sen voimaantulon jälkeen. Inspira auttoi myös päättäjiä hahmottamaan, mitä tämä oikeasti tarkoittaa – meillä ei ole varaa ylläpitää samanlaista rakennetta kuin tähän asti.

Porvoossa päivitetään parhaillaan kaupunkistrategiaa. Kasvu on tulossa strategiaan aiempaakin vahvemmaksi teemaksi. Skenaariotyö näkyy strategiassa talouden tasapainoon liittyvinä kirjauksina.

Viime vuosina kaupunki on panostanut paljon lapsiin ja nuoriin: kouluverkko on laitettu hyvään kuntoon. Jatkossa panostuksen kohteita mietitään ehkä uudella tavalla.

– Ikäihmisten määrän Porvoossa on arvioitu tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. He tuovat ostovoimaa ja tuloja kaupunkiin. Heihin tulee palvelujen suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota, Rainio pohtii.

”Kunnat selviytyvät tavalla tai toisella”

Vuoden 2023 talousarviotyö on Porvoossa päässyt toden teolla käyntiin valtiovarainministeriön julkistettua uudet kuntien rahoituslaskelmat. Kesäkuussa on suunnitteilla uuden organisaation hahmotteleminen sekä uuden organisaation kustannusten arviointi.

– Tämä on iso harjoitus. Soten myötä kaupungin organisaatioon tulee uusia tehtäviä ja rooleja muun muassa varautumiseen, hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen. Esimerkiksi tällaisia tarpeita ei ole huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa, Rainio harmittelee.

Viimeiset pari vuotta kaupungilla on mennyt hyvin. Nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti koronatukien takia.

– Nyt alkaa taas normaali niukkuuden jakaminen, Rainio toteaa. – Talouteen vaikuttavat myös inflaation nousu ja työmarkkinaneuvottelujen tulokset. Isoja epävarmuuksia on siis vieläkin. Niitä pystyy osin hälventämään tunnistamalla puutteet VM:n laskelmissa ja skenaariotyöllä.

Kunnille on tulossa myös uusia tehtäviä, kun vastuu TE-palveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Rainio uskoo kuntien selviytyvän, vaikka vaikeita vuosia on edessä.

– Toivottavasti selvyys TE-palveluihin saadaan pian, että jää kunnolla suunnittelu- ja valmisteluaikaa. Kunnat kyllä selviytyvät tavalla tai toisella. Hyvinvointiin ja työllisyyteen täytyy panostaa. Minusta se on hyvä lähtökohta, jos pystymme toteuttamaan perustehtävämme laadukkaasti tässä tilanteessa. Kaikki muu sen päälle on plussaa.

Lue myös: Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Sote-uudistus ravistelee kuntataloutta – skenaariotyö tuo vaikutukset näkyviin

Kuntatalouden perusfundamentit tärisevät. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. TE-palvelut on puolestaan tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana.

Kuntiin kohdistuu muutospaineita samaan aikaan monesta muustakin suunnasta.

– Sota Ukrainassa on saanut inflaation kiihtymään entisestään, kustannukset kasvavat ja koroissa on nousupainetta. Talouden kehitys, työllisyys, väestörakenteen muutos, muuttoliike – kaikki nämä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen pitkällä aikavälillä ja ne pitäisi pystyä ottamaan talouden suunnittelussa huomioon, Inspiran senior konsultti Lauri Pekkilä sanoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee uudet laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksista kuntiin huhtikuun loppuun mennessä. Kasvavat verotulot muuttuvat monessa kunnassa staattisiksi valtionosuuksiksi. Kuntien vuoden 2023 talousarviot tulevat ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa siihen, miltä talous sote-uudistuksen jälkeen ja mahdollisesti uudistetun strategian valossa näyttää.

– Uusi strategia ja soten jälkeinen organisaatio pitäisi onnistua viemään käytäntöön ja esittämään myös euroina. On tärkeää hahmottaa talouden kokonaiskuva, joka huomioi sekä sisäiset että ulkoiset muutostekijät että sote-uudistuksen ja sen vaikutukset. Valmisteluja ja pohjia talousarviolle kannattaa tehdä jo ennen valtionvarainministeriön lukuja, mikäli vaan mahdollista. Näin kunnassa voidaan heti alkaa purkaa lukujen vaikutuksia omaan talouteen, Pekkilä painottaa.

Pekkilä huomauttaa kuitenkin, että valtiovarainministeriön laskelmat ovat yleistys ja yhden hetken pysäytyskuva, joka perustuu tietyn ajankohdan tietoihin. Luvuissa ei ole huomioitu kuntakohtaisia erityispiirteitä.

Ennakoiva viestintä auttaa päätösten läpiviennissä

Talous on tasapainoilua ja sen arvioimista, mikä on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Talouden syklit ovat pitkiä ja tulovirtojen todentaminen hankalaa. Muutoksessa ja epävarmuudessa perinteinen taloussuunnittelun malli ei riitä, ja 1–3 vuoden aikajänne on liian lyhyt.

Inspira auttaa kuntia tekemään sote-uudistuksen ja muiden muutosten pitkän aikavälin vaikutukset talouteen näkyväksi ja helpommin viestittäviksi. Tiiviissä vuoropuhelussa kunnan kanssa tehtävässä skenaariotyössä hahmotetaan kokonaiskuva talouden tulevaisuudesta, tasapainosta ja kunnan investointikyvystä. Kassavirtaennusteet laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ennusteissa huomioidaan sekä makrotalouden että kunnassa tapahtuvien muutosten vaikutukset.

– Autamme kuntaa hahmottamaan, millä asioilla on suuri vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä, mihin kannattaa keskittyä ja mitä voi tehdä, että talous saadaan pidettyä tasapainossa. Parin vuoden tarkastelujaksolla esimerkiksi sote-uudistuksen vaikutukset voivat näyttää pieniltä. Kymmenen vuoden jänteellä niin hyvät kuin huonotkin talouden muutokset voivat kasvaa suuriksi, Pekkilä kertoo.

Talouden oikaiseminen voi vaatia kipeitäkin ratkaisuja ja kurinalaisia toimia. Esimerkiksi kunnan palveluverkkoa voidaan joutua karsimaan. Uudistuminen taas on vaikeaa ilman investointeja.

– Yhteinen kuva, tämä hetki ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden näkymät pitää pystyä viestimään päättäjille ja organisaatiolle. Muuten tarvittavia toimenpiteitä on vaikea saada toteutettua. Autamme talousjohtoa laatimaan materiaalit ja tarvittaessa esittelemme ne kunnan johtoryhmälle, hallitukselle ja valtuustolle. Kun pitkän aikavälin vaikutukset saadaan viestittyä ymmärrettävästi, päätökset niin investoinneista kuin leikkauksista on helpompi saada läpi.

Inspiran skenaariotyö kestää tyypillisesti 4–8 viikkoa, mutta se voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyemmässäkin ajassa.

Fokus omiin vahvuuksiin, nyt

Kuntien tilanteissa on suuria eroja, eikä kaikille sopivaa toimintamallia tai menestysreseptiä ole mahdollista löytää. Myös erot maakuntien ja hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.

– Tämän hetken tilanne muutoksineen ja epävarmuuksineen vaatii visiota, uskoa omaan tarinaan ja kurinalaisuutta. Rönsyilyyn ei ole varaa. Tilanne suorastaan huutaa suunnitteluhorisontin pidentämistä ja linkittämistä strategiseen kehykseen, Pekkilä korostaa.

Sote-uudistus siirtää kasvavia kustannuksia aiheuttavan vanhusväestön hoidon hyvinvointialueille. Kuntien toiminnan fokus on tulevaisuudessa yhä enemmän varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä elinkeinotoiminnassa.

 – Nyt on se hetki, jolloin viimeistään on lähdettävä aktiivisesti rakentamaan omannäköistä tulevaisuutta. On löydettävä se oman kunnan ainutlaatuinen tarina, jota voi lähteä vahvistamaan ja jonka päälle voi rakentaa alueellista elinvoimaa. Valintojen tekeminen vaatii rohkeutta, onnenkantamoiset ovat harvassa. Odottamaan jääminen on huonoin vaihtoehto, Pekkilä sanoo.

Neuvonantopalvelut

Suhdannekuva on ottanut kolauksen, mutta globaali taantuma ei näytä todennäköiseltä – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

Venäjän hyökkäys on ajanut maailmantalouden ahdinkoon. Häiriöt maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa nostavat hyödykkeiden hintoja ja nakertavat kotitalouksien ostovoimaa. Epävarmuus syö talousluottamusta kautta linjan. Maailmantalouden suhdannenäkymä on ottanut kolauksen, mutta taantuma ei vielä näytä todennäköiseltä, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön huhtikuun markkinakatsauksessa.

– Venäjän osoittamien julmuuksien vuoksi Eurooppakin tulee todennäköisesti pysäyttämään Venäjän kanssa käymänsä energiakaupan. Tämän välttämättömyyden seurauksena taantumariskit Euroopassa kasvavat.

Stagflaation uhka syö keskuspankkien liikkumavaraa

Länsimaissa hinnat ovat nousseet odotuksia nopeammin jo huomattavan pitkään. Korkotaso on noussut merkittävästi, ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän poikkeuksellisen ripeästi. Hintavakauden turvaaminen on nyt keskuspankkien ehdoton prioriteetti, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on jo aloittanut koronnostot ja ennakoi nostavansa ohjauskorkoa kuluvan vuoden aikana vielä kuusi kertaa. Euroopan keskuspankki saattaa myös aloittaa koronnostot vuoden jälkipuoliskolla.

Kun hinnat nousevat ja talouskasvu laantuu, kasvaa myös stagflaation uhka. Talouden ohjauksen kannalta kehitys on ongelmallinen.

– Inflaatiota on hankala hillitä hidastamatta kasvua lisää. Kasvua taas on vaikea elvyttää lisäämättä samalla hintapaineita, Vesala selventää.

Rahapolitiikan kiristysvauhti riippuu lopulta siitä, kuinka paljon sota vaikuttaa talouteen.

– Jos konflikti laajenee tai energiakauppa Venäjän ja Euroopan välillä pysähtyy, hidastuu myös korkojen nousu.

Suomen talous suuntaa kriisiin koronaa paremmista lähtökohdista

Sota Ukrainassa vaikuttaa laajasti myös Suomen talouteen. Kauppa Venäjän kanssa tyrehtyy, hintojen nousu nakertaa kotitalouksien ostovoimaa ja epävarmuus syö yritysten investointihaluja. Moni tekijä kuitenkin pehmentää sodan välittömiä vaikutuksia.

– Koronapandemia iski laskevaan talouteen, mutta uuteen kriisiin mennään hyvin vahvasta suhdannevaiheesta. Työllisyydessä tilannekuva on parempi kuin kenties vuosikymmeniin. Hintojen nousu on kotitalouksille ongelma, mutta heikoimmassa asemassa olevia tukee sosiaalietuuksien indeksisuoja. Keski- ja hyvätuloisille puolestaan on kertynyt korona-ajalta ylimääräisiä säästöjä, pääekonomisti Vesala luettelee.

Julkistaloudessa kriisi iskee ensimmäisenä valtiontalouteen, mutta epävarmuus kasvaa myös kunnissa. Kustannusten nousu lisää kuntien menopaineita ja vaikeuttaa investointien läpivientiä. Myös sotaa pakenevien auttaminen on kunnille mittava haaste.

– Onneksi kuntataloudessa on takana kaksi normaalia vahvempaa vuotta. Valtio myös jälleen kantanee päävastuun kriisiin varautumisesta, Vesala arvioi.

Kiristynyt turvallisuustilanne vaatii lisäpanostuksia puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla valtion on varauduttava ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vaikutuksiin. Paisuvat menotarpeet ovat välillinen riski myös kuntien valtionrahoitukselle.

– Suomen geopoliittinen asema on myös muuttumassa eikä kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista ainakaan helpotu. Kansainvälisiin vetovoimatekijöihin on kaupunkiseuduillamme oletettavasti panostettava lisää, Vesala lisää.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, huhtikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen

Miten Merijärven kunnalla menee, kunnanjohtaja Kari Jokela?

”Ihan kivasti, kiitos kysymästä. Laadimme parhaillaan tilinpäätöstä muiden kuntien tapaan. Mennyt vuosi näyttää pientä ylijäämää – ei montaa tonnia mutta kuitenkin. Merijärvellä on panostettu viime aikoina kunnan palveluihin, se työ on pian maalissa. Päiväkoti valmistui puolitoista vuotta sitten, ja kohta rakennetaan uutta vanhusten palvelutaloa.”

Mitä uutta Merijärvellä tapahtuu?

”Uusi palvelutalo on meidän mittakaavassamme todella iso hanke ja siinä mielessä kunnan suurin uutinen. Vajaan kolmen miljoonan euron investointi saattaa olla jopa kunnan historian suurin – melkoinen ponnistus siis. Suunnittelu on jo pitkälti tehty. Kauha isketään maahan, kunhan lumet sulavat, ja valmista on määrä tulla noin vuoden päästä.”

Mikä on kunnan suurin vahvuus?

”Olemme pieni kunta, meitä merijärvisiä on aika lailla 1 100. Se on toisaalta haaste, mutta myös suuri voimavara. Täällä on oma yhteisönsä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Se näkyy myös päätöksenteossa: kaikki tekevät työtä kunnan parhaaksi, ja puoluepolitiikka tulee väliin harvoin.”

Entä mitä muuttaisit Merijärvestä?

”Kaikki kunnathan haluavat lisää asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja – se on selvä. Näin kuntapäättäjänä voisin kuitenkin toivoa Merijärvelle lisää avoimuutta, ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin asioihin. Se ei tule aina itsellenikään luonnostaan, tällainen keski-ikäinen ’änkyrä’ kun olen.”

Mistä Merijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

”Pikkukuntiin yhdistetään aika-ajoin eräänlainen ’takapajulan’ leima. Ajatellaan, että pienillä resursseilla ei pysy menossa mukana. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa: Merijärvi kehittää alueen työllisyyttä, markkinointia ja liikennettä siinä missä muutkin naapurikunnat. Satsasimme alueen kunnista ensimmäisenä valokuituun. Merijärvellä se tuli joka kotiin, kun naapurit vasta miettivät, vedetäänkö kaapeleita. Päätös palkittiin, kun korona laittoi koulut säppiin ja mobiiliverkot ruuhkautuivat.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Ensimmäinen kesätyö taisi vierähtää pankin rakennustyömaalla, nyin nauloja laudoista. Sittemmin opintojen jälkeen tie vei kuntapuolelle. Olin mukana kylähankkeessa naapurikaupunki-Oulaisissa. Ideoimme Oulaisten kyliin uusia tapahtumia ja toimintaa, tavoitteena oli saada lisää asukkaita ja uutta eloa. Sieltä siirryin yrityshankkeeseen Vihannin kuntaan, joka on nykyisin osa Raahea. Vihannista vaihdoin yritysasiantuntijaksi Veteliin, josta siirryin Merijärvelle kunnansihteerin tehtäviin. Ja sille tielle jäin: kunnansihteerin virka vaihtui kunnanjohtajan pestiin, jossa onkin vierähtänyt jo 11 vuotta.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Lukeminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle, mutta Mika Waltarin romaanit ja hänen kykynsä kuvata tiettyä ajanjaksoa ja ympäristöä on aina kiinnostanut. Viime aikoina olenkin paneutunut todelliseen klassikkoon, Sinuhe Egyptiläiseen. Sitä voin kyllä suositella muillekin.

TV-sarjoista kannattaa katsoa Ylen viime vuonna julkaistu Sisäilma, joka kuvaa työvoimatoimiston arkea tulospaineiden alla. Työllisyyden kuntakokeilussa on tullut juteltua työllisyyspuolen ihmisten kanssa, ja sarja on putkahtanut ajoittain mieleen. Totuus on välillä tarua ihmeellisempää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Olisi mukava kuulla Kempeleen kuulumisia. Kunnan tekninen johtaja Tuomo Perälä oli meillä muutaman vuoden teknisenä johtajana ennen kuin siirtyi Kempeleelle. Heitetäänpä pallo seuraavaksi Tuomolle.”


KARI JOKELA
Työ: Kunnanjohtaja, Merijärven kunta
Koulutus: FM, suunnittelumaantiede, Oulun yliopisto
Kotoisin: Reisjärveltä
Asuu: Merijärvellä


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Anna-Reetta Nuorala, Kaunis Piirto Valokuvaus

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoitukselle toinen peräkkäinen voitto Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -kilpailussa

Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.

Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.

– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lisätietoja:

Antti Kontio
antti.kontio@munifin.fi
puh. +358 50 370 0285

Lue lisää:

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Tavoitteista toteutukseen – miten kestävä kehitys huomioidaan rakennushankkeen kilpailutuksessa?

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kunnilla ja kaupungeilla on tavoitteisiin pyrkimisessä keskeinen rooli, mikä näkyy niiden strategioissa. Strategiset linjaukset eivät kuitenkaan läheskään aina ohjaa hankintoja tai ohjaavat niitä vain osittain. Miksi näin on, Inspiran konsultti Pauliina Haro?

– Yksi syy voi olla, että viesti tavoitteista ei kulje kaikille hankintoja suunnitteleville ja tekeville henkilöille. Voi myös olla, että resurssien tai osaamisen puutteen vuoksi tai tottumuksesta asiat tehdään samalla tavalla kuin ne on aina ennenkin tehty. Tällöin tarjouspyynnöistä jää helposti kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset pois, Haro pohtii.

Myös raha vaikuttaa valintoihin.

–  Esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla on mahdollista säästää sekä luontoa että euroja varsin nopeasti, mutta toisinaan kestävään kehitykseen panostamisella saavutettavat hyödyt realisoituvat vasta seuraaville sukupolville. Joskus onkin vain hyväksyttävä, että lyhyellä aikavälillä kestävän kehityksen huomioiminen maksaa. Mutta toisaalta, huomioimatta jättäminen voi tulevaisuudessa tulla huomattavasti kalliimmaksi.

Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden yleistymistä hidastaa myös markkinoiden tarjonta – tai pikemminkin sen puute. Haron kokemuksen mukaan rakennusliikkeet voisivat olla aktiivisemmin mukana kehittämässä asiakkaidensa toimintaa ja hankkeita.

Markkinavuoropuhelu – keskustelumenettelyllä tavoitteiden mukaisia tarjouksia

Markkinatoimijoiden kanssa käytävä markkinavuoropuhelu auttaa viemään strategiaan kirjatut kestävyystavoitteet hankintoihin. Menettelyllä myös varmistetaan, että tavoiteltujen reunaehtojen mukaisia tarjouksia on ylipäätään mahdollista saada. Markkinavuoropuhelu on erityisen tärkeä vaihe kilpailutuksessa, kun tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen hanke.

– Nämä asiat ovat kaikille vielä melko uusia. On hyvä varmistaa etukäteen, mitä on mahdollista toteuttaa ja mitä ei, Haro painottaa.

Onnistunut markkinavuoropuhelu vaatii aikaa ja erityistä osaamista. Se on toteutettava riittävän aikaisessa vaiheessa, ennen hankkeen kilpailuttamista, jotta markkinavuoropuhelussa saatua palautetta voidaan ja ehditään hyödyntämään hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten määrittelyssä.

Markkinavuoropuhelussa markkinatoimijoille esitettävät kysymykset kannattaa valmistella huolellisesti ja myös toimittaa osallistujille etukäteen tutustuttavaksi. Inspira auttaa asiakasta kysymysten laadinnassa ja varaa tapaamiset toimijoiden kanssa. Markkinavuoropuhelu ei vielä sido millään tavalla siihen osallistuvia osapuolia, minkä ansiosta keskustelua voidaan käydä avoimesti.

– Meidän kokemuksemme on se, että potentiaaliset tarjoajat osallistuvat markkinavuoropuheluihin mielellään ja vastaavat kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Useita erityyppisiä toimijoita haastattelemalla muodostuu kattava kokonaiskuva ja eri vastauksille osataan antaa oikea painoarvo jatkoa ajatellen, Haro kuvailee

Markkinavuoropuheluun osallistuvien toimijoiden kanssa varataan kahdenkeskiset neuvotteluajat. Osallistujat ovat tyypillisesti rakennusliikkeitä, joskus myös materiaalitoimittajia.

– On hyvä, jos kunnan edustaja pystyy osallistumaan edes osaan tapaamisista. Ne, jotka ovat olleet mukana, ovat pitäneet tilaisuuksia erittäin hyödyllisinä, Haro kertoo.

Markkinavuoropuhelun jälkeen tarjouspyyntövaiheeseen

Inspiran asiantuntija laatii tapaamisista muistiinpanot sekä koostaa yhteenvedot ja havainnot. Tämän jälkeen laaditaan tarjouspyyntöasiakirjat yhdessä kunnan kanssa. Tässä vaiheessa varmistetaan, että kestävä kehitys tulee aidosti, lain vähimmäistasoa laajemmin huomioiduksi hankkeen vaatimuksissa, ja että valmis hanke tukee kunnan kestävyydelle asettamia tavoitteita.

– Pohdimme, mitkä vaatimukset ovat pakollisia ja mitkä voivat olla pisteytettäviä. Myös sillä, miten hintaa ja laatua painotetaan, voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon tarjoajat panostavat hankkeen kestävyyteen, Haro sanoo.

Tarjousajan päättymisen jälkeen Inspira auttaa myös tarjousten vertailemisessa ja tuottaa materiaalia päätöksenteon tueksi.

Kokeilusta vakiintuneeksi toiminnaksi

Miten kestävyyden huomioiminen saadaan muutettua kaikkiin hankintoihin ulottuvaksi toimintamalliksi?

– Pitää olla tahtoa tehdä paremmin ja kestävästi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kestävyyden huomioimista kaikissa hankkeissa ja hankinnoissa. Jotta tämä onnistuu, tavoitteet on vietävä osaksi esimerkiksi rakentamiseen ja hankintoihin liittyviä ohjeistuksia, Haro toteaa.

Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät vaatimukset ovat julkisissa rakennushankkeissa arkea. Rakennustöiden tekemisestä sääsuojan alla ollaan valmiita maksamaan ja aikataulua valmiita venyttämään, jotta betoni ehtii kuivua.

– On upeaa, että tilojen turvallisuus ja terveellisyys huomioidaan niin hyvin. Toivottavasti kestävyyden kanssa päästään pian samaan tilanteeseen. Vaikka kestävään rakentamiseen liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, hyviä malleja ja menetelmiä on jo nyt saatavilla, Haro iloitsee.


Teksti: Hannele Borra
Pauliina Haron kuva: Sami Lamberg

NeuvonantopalvelutVastuullisuus

Näkökulma: Kuntaverojen sote-leikkauksen kohdistaminen efektiivisiin veroasteisiin olisi tuonut kolme merkittävää etua

Kuntaverojen sote-leikkausten pohjaaminen bruttoveroasteelle muuttaa merkittävästi kuntien rahoitusrakennetta, heikentää niiden taloudenpidon ennustettavuutta sekä vaikeuttaa maakuntaveron käyttöönottoa.

Sote-uudistuksessa kaikkien kuntien bruttoveroasteita leikataan noin 12,4 prosenttiyksiköllä. Leikkaus johtaa varsin suuriin muutoksiin kuntien rahoitusrakenteessa ja hieman kummalliseen lopputulokseen, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kasvavan väestön ja vahvan veropohjan kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, tulevat aiempaa riippuvaisemmiksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan alueilla puolestaan valtionosuuksien merkitys vähenee ja epävarmojen omien verotulojen painoarvo kasvaa, Vesala analysoi.

– Bruttoveroasteiden tasaleikkauksen sijaan vastaavat tulot olisi sote-uudistuksessa voitu kerätä kuntien efektiivisen veroasteen tasasuuruisella alentamisella. Tällöin bruttoveroasteet olisivat alentuneet heikon veropohjan kunnissa enemmän ja vahvan veropohjan kunnissa vähemmän. Maksuunpannut asukaskohtaiset verotulot olisivat kuitenkin vähentyneet kaikkialla yhtä paljon, Vesala kirjoittaa.

Näillä kolmella tavalla efektiiviseen veroasteeseen perustuva leikkaus olisi muuttanut kuntien asemaa: 

1. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien rahoitusrakenteeseen olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi.
Kasvavissa ja suhteellisen vahvan veropohjan kunnissa omien verotulojen merkitys rahoituksessa olisi säilynyt korkeana ja toiminnan rahoitus pysynyt vahvemmin kunnan omassa kontrollissa. Toisaalta kunnat, joiden oma veropohja on heikkenevällä trendillä, olisivat jatkossakin saaneet enemmän tukea valtion tulonsiirroista.

2. Kuntien bruttoveroasteiden vaihteluväli olisi merkittävästi kaventunut.
Tämä olisi edistänyt eri puolilla Suomea asuvien veronmaksajien yhdenvertaisuutta.

3. Myös maakuntaveron käyttöönotto olisi helpottunut.
Yksi keskeisimpiä argumentteja maakuntaveroa vastaan on ollut pelko verotuksen alueellisen eriarvoisuuden kasvusta. Mikäli kuntaverojen eroja olisi sote-uudistuksen yhteydessä kavennettu, kynnys maakuntaveron käyttöönotolle olisi samalla madaltunut.

Näkökulma: Efektiivinen veroasteLataa

KuntarahoitusPääekonomistiTalous