ISHF:n järjestämisvastuussa ovat Housing Europe, ARA ja Helsingin kaupunki. Mukana on lisäksi nelisenkymmentä muuta yleishyödyllisen asumisen organisaatiota Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa.
Festivaaliosallistujat ovat pääasiassa sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita, mutta tapahtuma on avoin kaikille. Kaikkien tilaisuuksien kielenä on englanti.
Sosiaalisen asumisen festivaalitapahtuma on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin vuonna 2017 Amsterdamissa ja toinen vuonna 2019 Lyonissa.
Tapahtumien runsaudensarvi
Ohjelmassa on 79 tapahtumaa, joista 28 on kotimaisten ja 51 kansainvälisten kumppaneiden järjestämiä. Tarjolla on seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, verkostoitumistilaisuuksia, vastaanottoja, palkintogaaloja ja kohdevierailuja. Tapahtumiin voi ilmoittautua, kun on ensin rekisteröitynyt festivaalin verkkosivuilla.
Kuntarahoitus on mukana kahdessa festivaalin tapahtumassa:
KOVA ry:n, ARAn, ympäristöministeriön ja Kuntarahoituksen seminaarissa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio esittelee 14.6. festivaalien avauspäivän seminaarissa suomalaisen kohtuuhintaisen asuntotuotantojärjestelmän rahoitusta ja vastuullisen rahoituksen roolia.
Lisäksi Kuntarahoitus sponsoroi 15.6. järjestettävää Jätkäsaaren kaupunkikävelyä (toistaiseksi loppuunvarattu). Tapahtumien ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, koska vapaapaikkoja voi ilmaantua peruutusten myötä.
Kuntarahoituksen toukokuun alussa järjestämässä asuntosektorin Think Tank -tapaamisessa tutustuttiin vastuullisuuden trendeihin Sitowisen ja Y-säätiön puheenvuorojen kautta sekä keskusteltiin vastuullisuuden kehittämisestä ja mittaamisesta.
– Y-säätiön esittelemä, suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Tavoitteena on jopa elvyttää maaperän monimuotoisuutta osana rakentamista ja asumista. Puurakentamisella tuetaan asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hanke myös tuottaa monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä ekologisen, luonnon monimuotoisuutta edistävän puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta, Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen hehkuttaa.
Pohjoismaat ovat vastuullisen asuntotuotannon kansainvälisiä edelläkävijöitä ja tapaamisessa nähtiin myös naapurimaiden esimerkkejä vastuullisista hankkeista.
– Ruotsin ja Tanskan esimerkkikohteissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu monipuolisesti. Kaikki näissä maissa toteutetut ratkaisut eivät kuitenkaan Suomessa viranomaismääräysten vuoksi ole mahdollisia. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset rajoittavat puun hyödyntämistä rakentamisessa, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä harmittelee.
Kokeilut kehittävät koko alaa
Rahoitus nousi esiin monien ryhmien keskusteluissa vastuullisuuskehityksen yhtenä keskeisenä mahdollistajana.
– Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla on yhteinen tahtotila toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä pilottihankkeita. Suomessa nimenomaan nämä organisaatiot ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä asumisessa, niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta. Nämä samat toimijat vastaavat siitä, että ihmisten on ympäri Suomen mahdollista asua kohtuuhintaisesti, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen sanoo.
Uuden kehittäminen ja jonkun asian ensimmäistä kertaa tekeminen on kuitenkin riski ja usein investointivaiheessa tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna saattavat kestävästi toteutetuissa rakennuksissa jäädä pienemmiksi.
– Joskus saattaa olla vaikeaa löytää rahoitusta tai saada lupaa hankkeelle, jonka hyödyt ympäristölle tai yhteiskunnalle voidaan osoittaa vasta pitkän ajan kuluttua. Usein tässä vaiheessa tarkastellaan vain investointikustannuksia. Tuntuu siltä, että tahtoa on enemmän kuin mahdollisuuksia. Kaikkien eri toimijoiden lainsäätäjistä urakoitsijoihin pitäisi osaltaan kantaa riskiä. Asioita voidaan kehittää ja edistää vain kokeilujen kautta, Erkkilä painottaa.
Raportointi puhuttaa
Rahoittajat joutuvat tulevaisuudessa raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa rahoittamiensa kohteiden vastuullisuuteen liittyviä lukuja. Kasvavien vaatimusten taustalla on pyrkimys entistä parempaan ESG-riskien eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointiin liittyvien riskien arviointiin. EU:n komissio pyrkii taksonomian avulla suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin, ympäristöystävällisiin investointeihin sekä liittämään ilmastoriskit yhä vahvemmin rahoituksen hintaan.
– Vaikka tulevaisuuden vaatimukset eivät ole vielä selvillä, kannattaa vastuullisuuden raportointiin valmistautua jo nyt, erityisesti ympäristövastuuseen liittyvien lukujen raportointiin. Tulevaisuudessa rahan hinta tulee ohjaamaan entistä vahvemmin vastuulliseen rakentamiseen, Sistonen muistuttaa.
Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.
– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.
Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.
Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.
Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.
Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.
– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.
– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.
Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.
Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle
Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.
– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.
Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.
Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.
”Hirteen ei hirttäydytä”
Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.
– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.
– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.
Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.
– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.
Teksti: Tuomas Mäkinen Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman
Kuntaliitto on selvittänyt, mitä asioita kuntalaiset pitävät tärkeimpinä tekijöinä asuinpaikkaa valitessaan. Tärkeimpänä kuntalaiset pitävät hyvää asuinympäristöä, toisena hyviä palveluita, ja kolmantena luonnonläheisyyttä. Viime vuosina lähiluonnon arvostus on kasvanut kohisten: korona-aikana suomalaiset liikkuivat luonnossa lähes viidesosan enemmän kuin ennen pandemiaa. Fyysisen kunnon lisäksi luonnossa ylläpidetään henkistä hyvinvointia, rentoudutaan ja hiljennytään. Trendi tuskin kääntyy, sen takaa maailman meno.
Kuntien kaavoitusmonopoli varmistaa, että niiden päätökset sanelevat viime kädessä sen, miltä kuntalaisten arvostama lähiluonto näyttää. Maankäyttö on suurin lajeja uhkaava tekijä – rakentaminen kolmanneksi suurin. Kuntalaisten silmissä ei ole yhdentekevää, onko lähiseudun viheralue yhtenäinen kymmenien hehtaarien metsä vai pienten palstojen mosaiikki. Rikas, hyvinvoiva luonto on kaikkein arvokkainta, niin viihtyisyyden kuin terveysvaikutusten kannalta.
Ilmastotoimet alkavat olla kunnissa arkipäivää. Niistä on tehty järjestelmällinen osa kaikkea päätöksentekoa. Teot luonnon monimuotoisuuden eteen ovat kuitenkin vielä hajanaisia, ja lepäävät liian usein muutaman avainhenkilön harteilla. Silti hyviäkin esimerkkejä on: esimerkiksi Lahden kaupunki, jossa luonnon monimuotoisuuden tilaa on parannettu vuosikymmenien ajan. Vesijärven kunnostaminen aloitettiin jo vuonna 1987. Lahti on myös kokeillut ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Siinä lisärakentamisen haitat hyvitetään rauhoittamalla arvokkaita luontoalueita muualla.
Luonnon monimuotoisuus on monimutkaista. Siksi työ sen edistämiseksi vaatii valtavasti tietoa ja sitoutumista lähestulkoon kaikilta kuntaorganisaation aloilta: hallinnosta ja maankäytöstä teknisiin palveluihin, sivistys-, ympäristö- ja luonnonsuojelutoimea unohtamatta. Usein vahinkoja nimittäin sattuu, kun tieto ei leviä toimijalta toiselle. Kotikunnassani moottoritien varteen rakennettiin näyttävät meluvallit, joiden yläosa oli lasia. Lopputulos oli visuaalisesti miellyttävä, mutta alueen linnustolle kuolettava. Lähialueella pesivä kanahaukkapari lensi päin lasia ja poikaset kuolivat pesään. Vallien lasiosiin päädyttiin lisäämään teippejä, jotta linnut huomaisivat lasireunuksen.
Monimuotoisuustyö lähtee liikkeelle luonnon monimuotoisuusohjelmasta, jossa määritellään, miten luontoarvot huomioidaan arkisessa luonnossa: talousmetsissä ja rakennetun ympäristön lomassa. Monimuotoisuutta ei nimittäin turvata suojelualueilla. Ne ovat työn ydin, mutta todellinen vaikutus syntyy, kun luonnon monimuotoisuus on jokaisen kaavoittajan, suunnittelijan ja rakentajan työpöydällä. Liikkeelle pääsee liittymällä SYKE:n Luontokunnat-verkostoon, josta saa valmiita malleja ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi.
Ennustan, että lajikadon kiihtyessä rikas luonto nousee arvoon arvaamattomaan. Ihmisillä kun on tapana arvostaa asioita turhan myöhään. Joten kunnat, huolehtikaa luonnon hyvinvoinnista. Ilman sitä ei ole elinvoimaa.
Aloita luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelu. Se on työn kulmakivi.
Panosta työhön: rekrytoi ympäristösihteeri tai ympäristöjohtaja. Perusta poikkihallinnollinen työryhmä. Se säästää aikaa ja rahaa.
Nosta luontoasiat kunnan päätöksentekoon valtuuston ja hallituksen kokouksissa. Jos tarve vaatii, lähde liikkeelle pienin askelin. Korosta työn merkitystä, eritoten elinvoimaa.
Ryhdy hommiin ja ota kuntalaiset mukaan. Suomalaisilla on vahva talkoohenki, luonnosta halutaan huolehtia.
Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina
Kuinka vihreät edelläkävijäkunnat ehkäisevät luontokatoa? Uuden tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa perehdytään kuntien tärkeään rooliin luonnon monimuotoisuuden vartijoina. Mukana keskustelemassa:
Pekka Timonen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki: Suomen johtavan ympäristökaupungin monimuotoisuustyö
Riku Lumiaro, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija, SYKE: Käytännön esimerkkejä Luontokunnat-verkostosta
Mikko Noronen, Sustainability Analyst, Kuntarahoitus: Rahoitussektorin rooli luonnon monimuotoisuustyössä
Merta aloitti työuransa pankkimaailmassa. Lukion jälkeen hän hyppäsi kesätöihin Helsingin Osuuspankkiin ja työskenteli nuorena ammattilaisena myös Suomen Yhdyspankissa sekä Interbankissa. Monen pankkivuoden jälkeen veri alkoi vetää uusiin kuvioihin: vuosi oli 1996.
– Olin kiinnostunut näkemään rahoitusalaa muistakin kuin perinteisen pankkimaailman vinkkelistä. Silmääni sattui, että Kuntien Asuntoluotolla oli paikka avoinna. Hain tehtävää ja pääsin sisään.
Kuntien Asuntoluotto fuusioitui vuonna 2001 Kuntarahoituksen kanssa. Merta on ehtinyt matkan varrella nähdä erilaisia tiimejä ja työyhteisön kovan kasvun: Asuntoluoton aikaan organisaatiossa oli kymmenkunta henkilöä, nykyään Kuntarahoituksen organisaatiossa työntekijöitä on yli 160.
Asiakaskohtaamiset ovat työn suola
Merta työskentelee asiakkuuspäällikkönä Asiakassuhteet-yksikössä ja sen nelihenkisessä asuntosektorin asiakkuuksista vastaavassa tiimissä. Työhön kuuluu lainatarjouspyyntöjen käsittelyä, rahoitusesitysten valmistelua, asiakkaiden tarpeiden selvittämistä, niihin vastaamista ja taustatyötä.
– Pyrimme tapaamaan asiakkaita ainakin pari kertaa vuodessa. Käymme läpi heidän suunnitelmiaan ja tarpeitaan ja keskustelemme, miten voisimme heitä auttaa. Nyt tapaamiset ja alan tapahtumat ovat vaihtuneet Teams-puheluihin ja webinaareihin, mutta ehkä pian päästään taas kohtaamaan kasvokkain.
Suurin osa asiakkuuksista on vuosien mittaisia ja tiimit oppivat tuntemaan toisensa hyvin molemmin puolin pöytää. Kun asiakkuuspäällikkö onnistuu auttamaan pitkäaikaista asiakasta ja saa hyvää palautetta, on se hänelle palkitsevaa.
– Jos päivät olisivat pelkkiä kirjallisia harjoituksia, työ olisi paljon kuivempaa. Olemme saavuttaneet maineen luotettuna kumppanina ja sen kyllä näkee ja kokee asiakkaiden kanssa työskennellessä. Asiakkaiden kohtaaminen ja se tunne, että onnistuimme aidosti tukemaan heitä, tuo aina hyvän fiiliksen.
Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille
Työn yhteiskunnallinen luonne tuo siihen myös merkitystä. Merran asiakkaat ovat kuntien hallinnoimia asuntoyhtiöitä tai yleishyödyllisiä asuntotoimijoita: yhteinen pyrkimys on luoda kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia kaikille.
– Kuntarahoituksen työ erottuu juuri vastuullisuuden kautta. Toki muutkin rahoittajat pohtivat vastuullisuutta, mutta meillä on ainutlaatuinen asiakaskunta, yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen tuotteet, ja ihan oma painotus. Se tekee työstä hyvin erilaista kuin perinteisessä luottolaitoksessa.
Työ on kehittynyt suurin harppauksin sinä aikana, kun Merta on ollut mukana. Mukaan ovat tulleet muun muassa Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ja Inspiran lisäarvopalvelut. Merta on itsekin päässyt luomaan uutta: viisi vuotta sitten hän oli asiantuntijana kehittämässä rahoitusesityksiä ja -päätöksiä käsittelevää järjestelmää.
– Kartoitimme Kuntarahoituksen tarpeita järjestelmälle. Toimittaja rakensi systeemin käytännössä nollasta näiden tarpeidemme mukaan: sain olla mukana testaamassa uutta järjestelmää ja kouluttamassa kollegoita. Se oli erityinen projekti, koska pääsimme kehittämään tyhjästä jotain, mitä meillä ei aiemmin ollut.
Virtaa luonnosta, matkailusta ja kulttuurista
Töiden ulkopuolella Merta rentoutuu ulkoilun ja liikunnan parissa: hänet voi löytää Järvenpään alueen luontopoluilta kävelylenkiltä tai lumien sulettua myös pyörän selästä.
– Ennen koronaa nautin kovasti matkailusta. Kun pääsee jonnekin, missä on aurinkoa, lämpöä 25 astetta ja edessä ranta, kyllä siinä sielu lepää. Myös teatteri ja elävä musiikki houkuttelevat nyt, kun tilanne alkaa palata normaalimmaksi.
Koronan tuoma etätyö kuitenkin mahdollisti myös uuden harrastuksen ja lisän Merran vapaa-aikaan. Viime toukokuussa taloon saapui uusi perheenjäsen Pepe, pitkäkarvainen chihuahua.
– Emmin pitkään koiran hankkimista, mutta kun etätöistä tuli uusi normaali, tuntui aika sopivalta. Pentuvaihe oli paljon helpompi, kun uuden tulokkaan ei tarvinnut olla kahdeksaa tuntia päivässä yksin kotona. Pepe on siro ja pieni, mutta jaksaa nyt reilun vuoden ikäisenä jo pidemmänkin lenkin.
Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!
Laskimme liikkeeseen tiistaina 10. toukokuuta 500 miljoonan kiinteäkorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 17. toukokuuta 2029. Merkintäkirjojen auettua aamulla hinnoittelua tiukennettiin nopeasti ja vain kahden tunnin kuluttua kaupankäynti suljettiin merkintäkirjan paisuttua jo liki kolminkertaiseksi.
Liikkeeseenlasku houkutteli merkittävän määrän vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. ESG-sijoittajien osuus lopullisesta merkintäkirjasta oli jopa 80 %. Merkintäkirjaan osallistui muutenkin pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia, sillä keskuspankkien osuus oli 38 %, varainhoitajien 24 % ja pankkien osuus 22 %. Maantieteellisesti eniten merkintöjä tekivät saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset sijoittajat, jopa 24 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten merkintöjä tehtiin Belgiasta, Luxemburgista ja Alankomaista (23 %) sekä Pohjoismaista (16 %).
– Moninkertaisesti ylimerkitty transaktio osoitti jälleen kerran sen, kuinka vakaa maine meillä on kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja varsinkin vastuullisten sijoittajien suureen osuuteen. Huomattavaa on myös se, että vaikka rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina ollut epävarmuutta, houkuttelimme mukaan myös meille täysin uusia sijoittajia, sanoo analyytikko Lari Toppinen Kuntarahoituksen varainhankinnasta.
Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Maaliskuussa vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance myönsi Kuntarahoitukselle pääomamarkkinoilla arvostetun vuoden vihreän joukkovelkakirjalainan palkinnon paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa. Sama palkinto myönnettiin myös 2020. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.
Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään
Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
1.5% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:
10th May 2022
Payment Date:
17th May 2022
Maturity Date:
17th May 2029
Mid Swap Spread:
-11bps
Joint Bookrunners:
BNPP, Danske Bank, NatWest, SEB
Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme
“Congratulations to the MuniFin team for successfully launching their second EUR benchmark and first green bond of 2022. To execute such a solid transaction given the volatile market backdrop is a strong testimony of Munifin’s ability to build a strong and diversified investor following.”
Salma Guerich, DCM SSA, BNPP
“Congratulations to MuniFin on their highly impressive return to the EUR Green Bond market. With final pricing through fair value and a large and high quality orderbook in challenging market conditions, this truly demonstrates the strength of the credit and the support that MuniFin enjoys from the ESG focused investor community. Danske Bank is proud to have been part in this successful transaction.”
Axel Zetterblom, SSA Origination, Danske Bank
“A fantastic return to the Green Bond market for MuniFin. The quality of the investor base came through from the outset with investors showing strong support for the first MuniFin Green issuance of 2022. Amidst a more volatile backdrop, the extremely positive reception exemplifies the quality and demand for the MuniFin name, and support for their Green framework. We are very proud to have been involved at NatWest.”
Kerr Finlayson, Head of FBG Syndicate, NatWest
“SEB is delighted to have taken part in MuniFin’s latest triumph in the EUR Green bond market. Despite significant market volatility creating a challenging backdrop, the transaction garnered a high-quality, multiple times subscribed order book, and a final reoffer level through the fair value curve. This is a clear demonstration of MuniFin’s long-standing reputation amongst the ESG investor community.”
Rebekah Bray, Deputy Head of SSA Origination, SEB
Lisätietoja
Joakim Holmström
Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
Venäjän hyökkäyssota jatkuu, ja Kiinan talous kipuilee ankarien koronarajoitusten alla. Kevät on ollut kylmää kyytiä maailmantaloudelle, ja kovin isku kohdistuu Eurooppaan, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa.
– Erityisesti Euroopassa makrotalouden tunnusluvut, kuten erilaiset talouden luottamusmittarit, ovat kääntyneet alaviistoon. Myös teollisuuden tuotantomäärissä on tapahtunut selvää laskua esimerkiksi Saksassa. Yhdysvalloissa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajatumpia.
Keskuspankkien karu herätys
Kevään aikana väliaikaiseksi povattu inflaatio on jatkanut kiihtymistään, ja häiriöt talouden tarjontapuolella nostavat hintapaineita entisestään. Vesalan mukaan keskuspankit nukahtivat inflaatioriskien suhteen rattiin, ja nyt niillä on kiire korjata virheensä.
– Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että talouden koronaelvytystä jatkettiin liian kauan ja liian voimakkaana – varsinkin Yhdysvalloissa. Uinahduksen jälkeen on järkeilty, että varminta on ottaa rahapolitiikan kiristystoimissa terävä aloitus ja mikäli inflaatio alkaa hellittää, koronnostotahtia voidaan myöhemmin hidastaa.
Koronnostot on jo aloitettu muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Euroopan odotetaan seuraavan perässä.
– Arvopapereiden netto-ostot päättynevät vuoden toisen neljänneksen lopussa, jolloin ensimmäinen koronnosto voisi toteutua jo heinäkuussa. Heinäkuun koronnostoa pidettiin vielä hetki sitten lähinnä teoreettisena spekulointina, mutta nyt se alkaa olla enemmän kuin todennäköistä, pääekonomisti Vesala kertoo.
Markkinat odottavat EKP:ltä terävää mutta suhteellisen lyhyttä koronnostosykliä, jonka huippu saavutettaisiin jo ensi vuoden lopussa. Markkinaodotusten mukaan EKP:n talletuskorko olisi silloin noin 1,5 prosentin tasolla eli kaksi prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla.
Vesala näkee nopean korjausliikkeen loogisena suuntana, johon kuitenkin liittyy huomattavia riskejä.
– On epäselvää, missä määrin rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa inflaatioon, jonka juurisyyt ovat talouden tarjontapuolen häiriöissä. Toisaalta kaikki Ukrainan sodan ja Kiinan ongelmien vaikutukset tuskin ovat vielä valjenneet. Talous on siis joka tapauksessa jäähtymässä, mutta kuinka nopeasti? Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen melko pitkällä viiveellä, ja siksi keskuspankit yleensä suosivat asteittaisia muutoksia voimakkaiden ohjausliikkeiden sijaan.
Sota vaikuttaa kuntiin myös mutkan kautta
Suomessa epävarmuus on iskenyt talousluottamukseen lujaa. Erityisesti kuluttajien luottamus on ottanut kolauksen, vaikka talouden aktiviteetissa ei vielä näy voimakasta käännettä heikompaan.
– Työllisyystilanne jatkuu vahvana, ja Suomi ottaa sodan talousvaikutukset vastaan selvästi paremmista lähtökohdista kuin kahden vuoden takaisen koronakriisin, pääekonomisti Vesala kertoo.
Sota Ukrainassa vaikuttaa monella tapaa myös kuntiin. Välitön vaikutus kohdistuu palveluntarpeeseen, mutta vaikutuksia nähdään myös viiveellä. Vesala listaa sodan kolme heijastusvaikutusta Suomen kuntiin:
Valtio joutuu panostamaan entistä enemmän puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla liikkumavara muussa julkisessa rahankäytössä kapenee, millä voi olla negatiivinen vaikutus myös kuntien valtionrahoitukseen.
Venäjän viennin ja venäläisen turismin tyrehtymisellä voi olla huomattavia talousvaikutuksia, etenkin alueellisesti.
Venäjän eristäminen läntisestä maailmasta muuttaa Suomen geotaloudellista asemaa. Kilpailu kansainvälisistä osaajista ja investoinneista voi vaikeutua, mikä saattaa pitkällä aikavälillä heikentää kaupunkiemme vetovoimatekijöitä.
Ukrainan sota horjuttaa talousluottamusta, mutta miten voimakkaasti kasvu lopulta hidastuu? Kuntarahoituksen vuoden 2022 toinen suhdanne-ennuste julkaistaan jälleen isojen myllerrysten keskellä. Suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan talouden polttavimpiin kysymyksiin pääekonomisti Timo Vesalan ja toimitusjohtaja Esa Kallion johdolla. Tilaisuudesta saat markkinoiden tuoreimman tiedon talouden kehityssuunnista ja sen keskeisistä ajureista.
Aika: maanantaina 6.6. klo 10.00–11.00 Paikka: Microsoft Teams Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen.
Suomi hakee paikkaansa muuttuneessa maailmassa. Luulimme koronapandemian olleen 2020-luvun suurin kriisi, mutta vähänpä tiesimme. Venäjä pääsi yllättämään. Emme tiedä, kuinka pitkään Venäjän hyökkäys kestää, pitkittyykö konflikti vai eskaloituuko se. Rauhanomainen ratkaisu ei valitettavasti ainakaan kovin nopeasti vaikuta todennäköiseltä.
Suomi ei enää ole silta tai kohtaamispiste idän ja lännen välillä. Siitä ei myöskään toivottavasti tule Euroopan periferia. Suomi on ideologisesti ja taloudellisesti tiivis osa länttä.
Talous on ollut kovilla koronapandemian takia, ja jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan inflaatio ja korot olivat nousussa. Kustannukset jatkavat kasvuaan, mikä lisää julkisen talouden tilanteen tukaluutta entisestään. Sote-uudistus ja sen vaatimat uudelleenjärjestelyt rasittavat kuntien taloutta vielä vuosia eteenpäin. Paukkuja pitäisi riittää myös ilmastokriisin ehkäisyyn ja siihen sopeutumiseen, jotta voimme hillitä sen aiheuttamia vielä suurempia kustannuksia tulevaisuudessa. Haasteet eivät kriisistä toiseen tarpovilta päättäjiltä heti lopu. Toivottavasti voimia vielä riittää.
Kysymyksiä on paljon ja tulevaisuuden suunnittelua tehdään niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin melkoisessa sumussa. Pyrimme omilla talouden ennakointiin ja hallintaan liittyvillä palveluillamme auttamaan asiakkaitamme hälventämään tätä sumua niissä kohdissa, joissa pystymme. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira auttaa talousjohtoa hahmottamaan muun muassa uudistusten vaikutuksia kuntien talouteen.
Kriisinkin keskellä rahoituksen saatavuus kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on ollut hyvä ja olemme pystyneet tekemään varainhankintaa ennakoivasti. Olemme toiminnassamme varautuneet äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet kykymme jatkaa varainhankintaamme ja rahoittaa asiakkaitamme keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. Asiakkaidemme rahoitus on siis turvattu.
Koronapandemia ja sota Euroopassa ovat jo muuttaneet maailmaa sekä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä merkittävästi, kenties pysyvästi. Nato-kielteisestä kansasta tuli yhdessä yössä Nato-myönteinen. Pandemia muutti ihmisten liikkumisen, työnteon ja asumisen tarpeita ja tottumuksia.
Odottamattomalla tavalla muuttuneessa maailmassa vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Tulevaisuutta on päättävissä pöydissä yritettävä nyt hahmottaa uuden todellisuuden valossa. Haasteena on, että tarkastelemme asioita ”vanhan maailman” näkökulmista. Valintojen täytyy perustua tämänhetkiseen maailmantilanteeseen ja parhaaseen arvioon tulevaisuudesta. Silläkin riskillä, että tieto tulevaisuudesta on vajavainen ja huomenna kaikki voi olla toisin. Asiat ja päätökset, jotka ennen 24. helmikuuta 2022 olivat järkeviä, eivät välttämättä ole sitä enää tänään!
Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.
Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.
Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.
– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.
Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.
– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo
Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus
Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.
– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.
Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.
– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.
Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.
– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.
– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.
Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.
– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.
Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.
– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.
Asumiskoordinaattorit arjen tukena
Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.
– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.
Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.
– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.
Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.
– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.
Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Yhteiskunnallinen rahoitus Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Roope Huotari Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro
Uskalla yrittää on Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelman suomenmestaruuskilpailu. Ohjelmassa nuoret perustavat kouluissaan oikealla rahalla toimivan NY-yrityksen ja harjoittelevat yrittäjyys- ja työelämätaitoja käytännössä. Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen oli paikan päällä Triplassa tutustumassa nuorten yritysideoihin.
– Minulla oli kunnia päästä tuomariksi kilpailuun. Messuilla Triplassa kävi kova kuhina. Päällimmäisenä mieleeni jäi erityisesti nuorten kunnianhimo ja kova myyntihenkisyys. Näistä nuorista tullaan vielä kuulemaan, Kinnunen kertoo.
Finalistit kilpailuun valitaan eri puolilta Suomea alueellisissa semifinaaleissa. Kilpailussa Company of the Year -palkinto annetaan perus- tai toisen asteen yritykselle. Enterprise of the Year -palkinnon saa paras korkea-asteen yritys. Voittajat edustavat Suomea Tallinnassa järjestettävissä EM-kisoissa.
Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon peruskoulu ja toinen aste -kategoriassa vienyt Gente UFsuunnittelee ja valmistaa laukkuihin järjestystä tuovia lokerikkoja. Kysyntään vastaava tuote, toimiva liiketoimintasuunnitelma sekä yrittäjien myyntihenkisyys takasivat voiton. Nuoret yrittäjät opiskelevat Jakobstadt gymnasiumissa.
Korkea-asteen parhaan yrityksen tittelin puolestaan vei Haaga-Heliassa opiskelevien nuorten Troa NY, jonka liikeidea ruokahävikkiä vähentävästä mobiilisovelluksesta vakuutti tuomariston. Sovelluksessa asiakkaat näkevät lähikauppojensa alennetut punalapputuotteet yhdestä paikasta.
– Erityisen hienoa oli huomata, että suurin osa yrityksistä oli miettinyt tuotteensa vastuullisuutta. Troa NY on tästä yksi hyvä esimerkki. Gente UF:n lokerikkojen lisäksi oli muitakin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, kuten vaatteita, koruja ja kodin tuotteita. Lisäksi yritykset olivat kehittäneet myös ympäristöystävällistä tiskiainetta sekä luonnonmukaista sytytysainetta. Nämä nuoret ovat kestävämpien kulutusvalintojen edelläkävijöitä, Kinnunen kertoo.
–Ehkä yksi itselleni mieleenpainuvimmista ja innovatiivisimmista yritysideoista oli kuitenkin katuvaatemerkki Salstreet NY. Yrittäjä oli vaatemalliston lisäksi luonut moniulotteisen virtuaalimaailman, jossa peli ja muoti yhdistyivät. Musiikki, liikkuva kuva ja vaatteet loivat kokonaisvaltaisen kokemuksen. Myös tämä yrittäjä oli huomioinut tuotteensa vastuullisuuden käyttämällä kierrätettyä puuvillaa.
Troa NY:n sovelluksen avulla vähennetään ruokahävikkiä.
Gente NY:n vastuullisesti valmistetut lokerikot tuovat järjestystä laukkuun.
Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani
–Kilpailussa kuulimme NY-alumnin Jenni Parpalan inspiroivan tarinan siitä, miten tämä kilpailu voi muuttaa nuoren elämän. Rankan lapsuuden jälkeen ohjelma antoi hänelle rohkeutta ja eväitä ponnistaa menestyneeksi siivousalan yrittäjäksi. Juuri tämän kaltaisten tarinoiden takia on niin hienoa olla mukana tukemassa Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa, Kinnunen kertoo.
Tänä vuonna Kuntarahoituksen tuki kohdistetaan erityisesti 7.–9. luokkalaisille suunnattuun Oma talous -ohjelmaan, jossa harjoitellaan arjen taloustaitoja, osallisuutta sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitystä omissa kulutusvalinnoissa.
– Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeä osa yhteiskuntavastuutamme. Nuori Yrittäjyys ry:n kaltaisten toimijoiden kautta voimme olla mukana kasvattamassa huomisen yrittäjiä ja vastuullisia kuluttajia. On myös hienoa, että nuoret oppivat ongelmanratkaisua ja projektinhallintaa, mitkä ovat tärkeitä taitoja kaikille työelämässä, vaikka kipinä yrittäjyyteen ei lopulta syttyisikään, Kinnunen kertoo.
Uskalla yrittää -finalistien omia ajatuksia yrittäjyydestä on luvassa 10. toukokuuta ilmestyvässä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa. Kalle Kinnunen saa vieraakseen nuoret EkoPyykkää ja Keep it Safe UF -yritysten takana.
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.
