Palvelukeskus Metsola on Jyväskylän ”piilossa oleva aarre” –katso video!

Miten palvelukeskuksen asukkaat on huomioitu tilojen suunnittelussa? Videolla Kuurojen Palvelusäätiön toimitusjohtaja Anne Puonti ja Palvelukeskus Metsolan johtaja Jaana Ruippo kertovat uuden palvelukeskuksen toiminnasta ja sen suunnittelun lähtökohdista. Katso video!

Yhteiskunnallinen rahoitus


Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue lisää yhteiskunnallisesta rahoituksesta

Vähähiilinen rakentaminen on kiinteistön koko elinkaaren mittaista työtä – mutta miten EU-taksonomia vaikuttaa tulevaisuuden hankkeisiin?

Tytti Bruce-Hyrkäs vastaa hiilineutraaliuden kehittämisestä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla ja johtaa myös Green Building Council Finlandin vähähiilisen rakentamisen toimikuntaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa Suomen vuotuisista päästöistä noin 30 prosenttia, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.

– Alan tavoite on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä.  Tällä hetkellä ala saa vetoapua siitä, että sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt pudottavat päästöjään. Rakentajat voivat tehdä osansa tukemalla kohteissaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaa energia tuottavia ratkaisuja.

Kunnat voivat edistää samaa kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että julkisen maankäytön ja kaavoituksen osalta, Bruce-Hyrkäs korostaa.

– Jos esimerkiksi tontinluovutus kilpailutetaan, vähähiilisyys voidaan asettaa yhdeksi kriteeriksi ja näin kirittää yksityisiä toimijoita hakemaan parhaita ratkaisuja. Kunnat voivat tässä liikkua valtiota ketterämmin. On myös tärkeää huomioida, että suurimmat vaikutukset tehdään jo silloin, kun valitaan hankkeen toteutustapaa.

Resurssiviisaasti ja yhteistyöllä

Hiilineutraaliuden tavoite on osa Järvenpään kaupungin päivittäistä työtä ja strategiaa kaupungin kiinteistöhankkeissa. Mestaritoiminta Oy vastaa kaupungin kiinteistöjen rakennuksesta ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Jani Kervinen puhui yhtiön resurssiviisauden periaatteesta.

– Isossa kuvassa resurssiviisaudessa on kyse siitä, että kehitämme hyvin laajalla sektorilla useita osa-alueita: kaupunkirakennetta ja liikkumista, ympäristön tilaa, energia- ja materiaalikulutusta, Kervinen kuvailee.

– Laadimme kaupungin kiinteistöihin esimerkiksi pitkän tähtäimen energiatehokkuussuunnitelmia ja kehitämme lämmön, veden ja sähkön automaattista kulutusseurantaa, jotta ymmärrämme kiinteistökantaamme paremmin.

Kervisen kuvailema lähestymistapa vähähiiliseen rakentamiseen on pitkäjänteistä työtä. Ratkaisuja tarkastellaan kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun asti. Järvenpäässä keskusteluun haetaan mukaan laajasti eri osapuolia yhteistyötä painottavalla kiinteistöallianssimallilla.

– Allianssimallinen toiminta antaa meille moniammatillista ymmärrystä. Pääsemme kiinni laajasti kiinteistön ylläpitoon, rakentamisen tavoitteisiin, käyttäjien toimintaan ja kykenemme ajattelemaan yli perinteisten vastuurajojen. Vuorovaikutus on keskeisessä asemassa: meillä koulujen rehtoritkin ovat oppineet puhumaan sujuvaa “betonipäätä”.

Taksonomia määrittelee kestävän rakentamisen kriteerit uusiksi

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertasi vihreän rahoituksen etuja ja kriteerejä kiinteistöjen ja rakentamisen osalta. Kuntarahoitus pitää vihreän rahoituksen edellytyksinä muun muassa uudisrakennuksissa A-energialuokkaa ja korjausrakentamisessa 30 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Toteutustavoissa on kuitenkin liikkumatilaa.

– Kun annamme rakennusalan osaajille mahdollisuudet toteuttaa hanke asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, syntyvät parhaat ratkaisut. Tällöin rahoittajan ei tarvitse lähteä mikromanageroimaan toteutusta, Erkkilä kuvailee.

– Eräänlaisena vihreän rahoituksen huoneentaulunamme on, että rahoitetuissa hankkeissa halutaan tehdä asioita paremmin ja ennakkoluulottomammin kuin aiemmin on tehty. Tätä kautta hankkeissa onkin syntynyt erinomaisen hyviä ratkaisuja.

Kiinteistö- ja rakennusalaan tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi Euroopan komission vihreä taksonomia, joka määrittelee EU:n yhteiset kriteerit ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Pähkinänkuoressa taksonomian mukaisen toiminnan tulisi hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta määritellystä ympäristötavoitteesta, oltava tuottamatta merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle sekä oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen.

Erkkilä näkee EU-taksonomian tuoman harmonisoinnin erittäin tervetulleena. Hän korostaa, että alkukankeutta voidaan kuitenkin odottaa, ennen kuin rakennusala alkaa löytää taksonomialle yhteiset tulkintatavat. Suomalaisille toimijoille päänvaivaa voi ainakin ensi alkuun tuottaa taksonomian kuudes tavoite, terveiden ekosysteemien suojelu.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että puuston kaataminen tai neitseelliselle metsämaalle rakentaminen ei ole taksonomian mukaista. Tämä on sinänsä hieno, mutta pohjoismaisessa rakentamisessa ja ympäristössä haastava tavoite.

Vihreä kehitys vaatii edelläkävijöitä, jotka uskaltavat kokeilla

Kervinen alleviivasi keskustelussa uskalluksen ja markkinavuoropuhelun tärkeyttä. Nykyistä maailmantilannetta hän kuvaa “rakentamisen pula-ajaksi”, jolloin yhteistyön rooli korostuu.  

– Voi olla, että tiettyä materiaalia ei vain ole saatavilla, jolloin joudutaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Kervinen pohtii.

– Yhteistyö ei toki aina ole ongelmatonta. Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia. Se vaatii työtä vielä Järvenpäässäkin, mutta tahtotila on olemassa.

Erkkilä peräänkuuluttaa pilottihankkeita, joiden kautta EU-taksonomian käytännön tulkinnat alkavat löytyä. Hän näkee myös monien kuntatoimijoiden ennakkoluulottomuuden rakennushankkeissa positiivisena ilmiönä.

–  Jos julkisilla varoilla rahoitettu hanke epäonnistuu, voi kyyti olla julkisuudessa kylmää. On ollut hienoa nähdä, että asiakkaamme ovat silti uskaltaneet lähteä olemaan edelläkävijöitä.   

Bruce-Hyrkäs myönsi, että EU-taksonomia herättää vaihtelevia tuntemuksia. Taksonomian määrittely on EU:lta iso hanke, joten yksityiskohdat hakevat vielä paikkaansa ja kiinteistö- ja rakennusalalla on edessään työtä kriteerien selkeyttämiseksi.

– Toisaalta olen jo nähnyt ison positiivisen muutoksen: toimijat ovat alkaneet selvittää kohteidensa ja hankkeidensa taksonomian mukaisuutta, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä on syntynyt. Näen tässä myös ison mahdollisuuden.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Mitä kuuluu Kevaan, toimitusjohtaja Jaakko Kiander?

Valtiotieteiden tohtori Jaakko Kiander valittiin vuosi sitten Kevan toimitusjohtajaksi. Työsarka oli valtava: Suomen suurin eläkevakuuttaja, julkisomisteinen Keva, oli määrä liittää yksityisten yhtiöiden työeläkejärjestelmään. Kianderin piti johtaa maan historian suurinta pääoman siirtoa.

Syksyllä 2021 uudistus päättyi umpikujaan. Sote-uudistus toteutui odotettua valtiovetoisemmin, ilman palvelujen laajamittaista yksityistämistä. Välitön tarve järjestelmien yhdistämiselle katosi, ja työmarkkinajärjestöt olivat erimielisiä uudistuksen hyödyistä.

Muutokselta putosi pohja, ja samalla muuttui myös Kianderin tuleva työnkuva. Keva palaa nyt juurilleen, julkissektorin eläkevakuuttajaksi.

– Muutos työeläkeyhtiöksi olisi vaatinut paljon monimutkaisia järjestelyjä. Koko organisaatio olisi käytännössä jaettu kahtia. Nyt päästään vähemmällä, ja lyhyellä aikavälillä säästyy myös rahaa, Kiander kertoo.

Pitkäjänteisyys palkitaan, kun markkinoilla myllertää

Kiander aloitti Kevan toimitusjohtajana marraskuussa. Työsarkaa on riittänyt, vaikka suuruudistus karsiutui tehtävälistalta. Keva on Suomen suurin sijoittaja, joka hallinnoi yli 60 miljardin euron eläkevaroja. Yli puolet on sijoitettu osakkeisiin.

– Markkinaturbulenssi tuottaa jännitystä, ja seuranta työllistää. Kevan sijoitukset on onneksi hajautettu hyvin, eikä meillä ole yksittäisiä riskikeskittymiä.

Julkisena toimijana Kevan vakavaraisuussääntely on eläkeyhtiöitä höllempi. Kriisimarkkinassa joustosta on apua, Kiander kertoo.

– Me kestämme lyhytaikaisia heilahteluja aika hyvin, eläkeyhtiöitä sääntely voi velvoittaa vähentämään riskejä. Kevassa sijoitustoimintaa katsotaan pitkällä tähtäimellä, ja siksi myös tuotto on hieman parempi.

Markkinakriisissä mitataan myös Kuntarahoituksen arvo. Keva on Kuntarahoituksen suurin omistaja, ja Kiander tuntee yhtiön historian hyvin.

– Esimerkiksi finanssikriisissä pankkijärjestelmä ei voinut lainoittaa kuntia. Kuntarahoitus takasi lainansaannin jatkuvuuden. Yhtiöllä on tärkeä rooli siinä, etteivät kunnat joudu kassakriisiin.

Huoltovarmuuden lisäksi Kiander painottaa kustannussäästöjä. Kuntarahoituksen kautta Manner-Suomen kunnat ovat yhteisen varainhankinnan piirissä. Lainarahan hinta on suunnilleen sama kuin Suomen valtiolla.

– Kuntien yhteinen lainanotto on sijoittajille todella riskitöntä, minkä ansiosta kunnat saavat Kuntarahoituksen kautta hyvin edullista lainaa. Viimeisen 20 vuoden aikana korkosäästö on ollut valtava. Siitä hyödymme me kaikki.

Hyvinvointivaltio kriisin partaalla

Suomen julkinen talous on suuren muutoksen edessä. Väki vanhenee, ja arviolta kolmasosa kunta-alan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla, sanoo Kiander.

– Lasten ja työikäisten määrä vähenee, eläkeläisten osuus kasvaa. Suhde muuttuu aika epäedulliseen suuntaan. Ensi alkuun se näkyy henkilöstöpulana erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Mutta kyllä tässä on näkyvissä myös laajempi hyvinvointivaltion kriisi.

Kevassa muutos näkyy välillisesti asiakasyhteisöjen kautta, mutta pitkällä aikavälillä myös eläkkeiden rahoitukseen kohdistuu painetta. Ongelmaan ei ole yksioikoista ratkaisua, toteaa Kiander. Kaikkia keinoja tarvitaan.

– Työperäistä maahanmuuttoa, pidempiä työuria, ennaltaehkäisevää hoitoa, hän luettelee. – Esimerkiksi eläkeläisiä voisi kannustaa töihin verohelpotuksilla. Sehän voisi olla ihan mielekäs yhdistelmä: tehdä osa-aikaisesti töitä ilman täyden työviikon paineita.

Työelämästä tulee siis tehdä nykyistä houkuttelevampaa. Samalla on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että siellä myös pysytään. Kianderin mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut jo pitkään, mutta luvuissa näkyy huolestuttava muutos.

– Perinteiset sydänsairaudet ja selkävaivat ovat vähentyneet aika lailla, mutta samaan aikaan yhä useampi jää työkyvyttömäksi mielenterveysongelmien vuoksi. Masennus on suurin yksittäinen diagnoosi.

Ongelmat eivät välttämättä kumpua työyhteisöstä, mutta Kiander uskoo, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon niiden ennaltaehkäisemiseksi. Kunta-alalla työntekijöiden jaksamista voitaisiin tukea paremmalla johtamisella, hän sanoo.

– Tavoitteenasetteluun, palautteen antamiseen ja henkilöstön tukemiseen voisi panostaa. Palkkausjärjestelmiäkin voisi kehittää niin, että huomioidaan työn vaativuus ja tavoitteiden saavuttaminen paremmin. On varmasti paljon pieniä askelia, joita voidaan ottaa.

Eläkejärjestelmien yhdistämiseen palataan vielä

Kiander on luotsannut Kevaa pian kahdeksan kuukautta. Toiminta jatkuu entisellään, julkissektorin eläkevakuuttajana. Miten työ on maittanut, kun suuret suunnitelmat jäivät toteutumatta?

– Ei se mikään kriisi ollut, tekee elämästä yksinkertaisempaa. Muutos työeläkeyhtiöksi olisi ollut aika vaativa prosessi. Nyt tehtäväkenttä on selvästi rajattu, ja sijoitustoimintaakin voidaan jatkaa samoissa raameissa.

Kiander uskoo, että eläkejärjestelmien yhdistämiseen palataan vielä. Toistaiseksi hanke on kuitenkin haudattu, eikä sitä Kevassa valmistella.

– Varmasti tämä nousee uudelleen pöydälle, luultavasti vuosikymmenen loppua kohden. Ei mikään ole pysyvää.


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Keva

Digitaalinen kuntatodistuskauppa nyt käytössä – ”helppous yllätti”

Kuntatodistuskauppaa voi nyt tehdä digitaalisesti. Kaupankäynti Kuntarahoituksen asiointisovelluksessa on helppoa ja nopeaa. Sovelluksessa asiakas näkee saman tien vapaana olevan limiitin, voimassa olevat liikkeeseenlaskut sekä hinnoittelun kaikille maturiteeteille.

Ensimmäisen kaupan sovelluksessa teki Apotti, joka tekee kuntatodistuskauppoja noin kerran kuussa.

–Sovellus on hyvin ketterä ja intuitiivinen. Siinä voi mallintaa korkoskenaarioita ja näin ollen analysoida nostoajan pituutta tarkasti. Aiemmin, kun kauppaa käytiin sähköpostitse muiden töiden lomassa, oli riski, että kaupan vahvistaminen olisi jäänyt kesken. Nyt kauppa onnistuu yhdellä suorituksella, Apotin controller Noora Hyttinen sanoo.

Loviisa oli ensimmäinen kuntatodistuskaupan uudessa asiointisovelluksessa tehnyt kunta. Kaupunki tekee kuntatodistuskauppoja noin kerran kvartaalissa.

– Sovellus oli selkeä, sen käytön helppous jopa yllätti. Ennen kuntatodistuskauppa oli sähköpostien kirjoittelua tarjouksen pyytämisestä kaupan vahvistamiseen, nyt kaupanteko onnistui parilla klikkauksella, Loviisan kaupungin talouspäällikkö Frederik Böhme kertoo.

Pilottiasiakkaat ovat kevään aikana testanneet palvelua ja usealle asiakkaalle on jo avattu oikeudet digitaaliseen kaupankäyntiin.

– Kaikki palvelua testanneet ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Tavoitteenamme on siirtää kaikki kuntatodistuskaupankäynti verkkoon vuoden loppuun mennessä, Kuntarahoituksen yksikönjohtaja Jukka Leppänen kertoo.

Sovelluksen käyttöönotto vaatii digitaalisen asioinnin palvelusopimuksen tekemisen sekä vahvistuksen henkilöistä, joilla on oikeus käydä kuntatodistuskauppaa. Henkilöt kirjautuvat sovellukseen vahvan tunnistautumisen kautta.

– Sopimusasiat hoituvat nopeasti, sovelluksen voi saada käyttöön jo samana päivänä. Sovelluksen käyttöönotto hoituu oman asiakkuustiimin kautta, Leppänen sanoo.

Asiointisovelluksen käyttöön pääsee tutustumaan verkkokoulutuksissa 16. ja 31.8. Lisätietoja koulutuksista täältä.

Mitä kuuluu Suomen matkailulle?

Miten alueen matkailu on palautunut koronakuopasta?

Nina Vesterinen, matkailupäällikkö, Helsingin kaupunki: ”Helsingin matkailu on palautumassa hyvää vauhtia kotimaisten ja eurooppalaisten matkailijoiden siivittämänä. Toukokuu 2022 oli jo lähes vuoden 2019 tasolla, ja kesän varaustilanne on hyvä. Geopoliittinen tilanne, kustannusten nousu ja työvoimapula kuitenkin hidastavat toipumista.”

Satu Hirvenoja, myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku: ”Varsinais-Suomessa myönteinen käänne tapahtui kesällä 2021, jolloin alan liikevaihto alkoi kasvaa nopeasti. Loppuvuodesta oltiin jo lähellä koronaa edeltävää tasoa. Vaikka ulkomaisten matkailijoiden määrä putosi rajusti, suomalaisten myönteinen asennemuutos kotimaan matkailuun on näkynyt parhaimmillaan jopa ennätysvilkkaana niin saaristossa kuin kaupungissa.”

Jaana Komi, toimitusjohtaja, Savonlinnan Seudun Matkailu Oy: ”Savonlinnan seudulla koronavuodet ovat olleet matkailun näkökulmasta oikeita huippuvuosia, ja viime vuonna rekisteröityneiden yöpymisten kokonaismäärä oli jo suurempi kuin koronaa edeltävänä vuotena.”

Mats Lindfors, toimitusjohtaja, Ruka-Kuusamo Matkailu ry: ”Kokonaisuutena Kuusamon ­­matkailu ei ole ollut koronakuopassa. Kotimaan yöpymisiä on tullut niin paljon, että kasvu on jatkunut. Kansainvälisen matkailun kehitystä onkin sitten hankalampi ennakoida.”

Näkyykö sota Ukrainassa vierailijoiden määrässä?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Koronan ja Ukrainan sodan vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Majoitustilastoissa sodan alku ei aiheuttanut notkahdusta, mutta osalle yrityksistä se oli paha takaisku. Kansainvälisiä risteilyjä on peruttu, ja venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden paluu on epävarmaa ajankohdan ja määrän suhteen. Suomen saavutettavuus Aasiasta on heikentynyt etenkin Venäjän ylilentokiellon johdosta.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Turun seudulla sota ei mielestäni näy vierailijoiden määrässä. Kansainväliseen matkailuun vaikuttaa nyt monta häiriötekijää samaan aikaan, ja siksi epävarmuuden tarkkaa syytä ja vaikutusta on vaikea sanoa.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Savonlinnan seudulla noin puolet ulkomaisista matkailijoista on tullut Venäjältä, joten sodalla on iso vaikutus. Myös kansainväliset matkanjärjestäjät ovat varovaisia varausten suhteen, koska sijaintimme on niin lähellä Venäjän rajaa.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Kokonaisuudessaan kansainvälinen matkailu on palautunut Ruka-Kuusamon alueella hyvin, mutta itänaapurin vieraita täällä ei enää paljon näy. Tiettyä epävarmuutta on ilmassa, mutta uskon että sekin hälvenee, kun Suomi toivottavasti pian pääsee Naton jäseneksi.”

Jääkö lisääntynyt kotimaanmatkailu ohimeneväksi buumiksi, vai näettekö siinä pysyvämpää trendiä?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Helsingissä kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat jakautuneet lähes tasan. Uskomme, että kasvu tulee ulkomailta, mutta toki toivomme myös lisää kotimaan matkailijoita pääkaupunkiin.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Pandemia-aikana suomalaiset todella havahtuivat siihen, kuinka paljon kotimaassa on koettavaa ja nähtävää. Luotamme innostuksen jäävän pysyväksi, mutta matkailutoimijoilta vaaditaan aktiivista viestintää ja markkinointia. Matkailijoiden odotukset ovat yhä korkeammalla, matkoilta halutaan arjen luksusta.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Yrittäjiltä tulleen palautteen mukaan tulevan kesän varaustilanne on hyvä. Viime kesien kaltaisiin huipputuloksiin tuskin kuitenkaan päästään. Meillä kotimaan matkailun kasvuodotukset kohdistuvat etenkin syksyyn ja kevääseen. Savonlinna on aina ollut matkailullisesti vahva kesäkaupunki.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Kyllä kotimaan matkailu on noussut pysyvästi uudelle tasolle. Korona on tukenut kasvua, mutta taustalta löytyy laajempia trendejä, kuten vastuullisuus ja ympäristön huomioiminen. Varsinkin luontomatkailu tulee varmasti kasvamaan.”

Mikä on mielestäsi suurin haaste matkailun kehittämiselle alueellasi?

Nina Vesterinen, Helsinki: ”Työvoimapula ja siihen liittyvä kohtaanto-ongelma.”

Satu Hirvenoja, Turku: ”Saavutettavuus, niin fyysinen kuin digitaalinen. Matkailijat ostavat nykyään enemmän verkon kautta ja silloin digitaalinen saavutettavuus pitää olla kunnossa. Turun seudulla on myös huolehdittava saariston saavutettavuudesta ympäri vuoden.”

Jaana Komi, Savonlinna: ”Ympärivuotisen matkailun kehittäminen. Kesäsesonki on lyhyt, mikä näkyy työvoimapulana matkailu- ja ravintola-alalla.”

Mats Lindfors, Ruka-Kuusamo: ”Työvoimapula tuntuu leviävän pitkin maata, pahin pula on keittiö- ja salihenkilöstöstä. Täällä Koillismaalla myös saavutettavuus on tärkeää. Matkaketju on pitkä, ja siitä pitäisi tehdä mahdollisimman sujuva niin kotimaan vierailijoille kuin ulkomaisille.”

kuvat: haastateltavilta

Jani Kervinen: Siiloutumisen purkaminen parantaa rakentamisen vastuullisuutta ja laatua

Järvenpäässä Mestaritoiminta Oy hoitaa kaupungin tilakeskuksen tehtäviä. Kaupunki omistaa tilat, me vastaamme kiinteistöjen rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Energiatehokkuuteen olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota vuodesta 2008, vuosien myötä vastuullisuusajattelu on laajentunut ympäristö- ja taloudellisesta vastuusta myös sosiaaliseen vastuuseen.

Määrätietoisemman työn rakentamisen ja kiinteistönpidon vastuullisuuden kehittämiseksi aloitimme vuonna 2015, jolloin myös rakensimme ensimmäisen Joutsenmerkin saaneen rakennuksen Suomessa. Strategiassamme olemme määritelleet, että haluamme olla askeleen edellä, kärkijoukoissa miettimässä, miten tulevaisuudessa toimimme entistäkin ilmastoviisaammin.

Vuodesta 2015 lähtien olemme myös arvioineet onnistumistamme. Mittaamme muun muassa korjausvelkaa, energiankulutusta ja käytön tehokkuutta. Mittaaminen ohjaa päivittäistä tekemistä toivomaamme suuntaan. Myös GRI-raportointi tuo toimintaan läpinäkyvyyttä. On kuitenkin tärkeää, että myös tilaaja asettaa tavoitteita. Me voimme nostaa kehityskohteita esiin ja luoda työkaluja tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tilatehokkuuteen kiinnitämme erityistä huomiota. Pyrkimyksenämme on vähentää rakennettujen neliöiden määrää, sillä jokainen rakennettu neliö kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelemme kriittisesti, mitä rakennuksia palveluntuotannossa tarvitaan. Näitä rakennuksia peruskorjataan ja tarvittaessa laajennetaan – joskus vanhan tilalle on myös järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

Päätöksen rakennusmateriaalista teemme tilaajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Puurakenteisen rungon hiilijalanjälki on pienempi kuin betonirakenteisen, mutta ylläpito vaatii nykytiedon mukaan enemmän toimenpiteitä. Molemmat tavat ovat hyviä: tärkeintä on varmistaa, että rakennetaan käyttäjien tarpeiden mukaisia, turvallisia rakennuksia.

Meidän reseptimme onnistumiseen on yhteistoiminnallinen rakentamisen malli ja käyttäjän osallistaminen rakennus- tai korjaushankkeeseen aina tarveselvityksestä viimeiseen naulanlyöntiin asti. Tavoitteenamme on, että tilat ovat viihtyisiä ja rakennuksen käyttäjä pystyy toimimaan niissä mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistoiminnallisella mallilla varmistamme, että pelaamme kaikki samaan maaliin. Kaikissa rakennushankkeissa on ongelmia, suurempia tai pienempiä. Kun luottamus on syntynyt, vaikeatkin ongelmat on mahdollista ratkaista yhdessä. Pyrimme keskittymään laatuun, yhteistyöhön ja ammattitaitoon. ARAn päätös sulkea yhteistoiminnalliset mallit korjausrakentamisen ulkopuolelle oli meille pettymys, koska oman kokemuksemme mukaan tämä toimintatapa on paras keino ratkaista urakanaikaiset yllätykset kestävällä tavalla.

Kokemukseni mukaan suuret organisaatiot ovat heränneet vastuullisuuteen, mutta suuri osa alan toimijoista on vielä unessa. Meidän tehtävämme julkisena toimijana on herätellä muitakin mukaan ilmastoviisaaseen ja vastuulliseen rakentamiseen. Vastuullisuuteen tarvitaan tekoja, pelkät korulauseet eivät muuta toimintaa.

Viestinnällä on suuri rooli niin käyttäjien ja asukkaiden sitouttamisessa kuin operatiivisen toiminnan parantamisessakin. Viestintään panostamalla olemme saaneet muun muassa kaupunkien omistamien kiinteistöjen talopäälliköiden tyytyväisyyttä kiinteistöihin parannettua merkittävästi yhden vuoden aikana. Talopäälliköt vastaavat tiedon jakamisesta kiinteistössä ja toimintojen järjestämisestä.

Parantaminen lähtee ihmisistä niin rakennushankkeissa kuin ylläpidossakin. Koko ketjulla kaavoituksesta ja suunnittelusta koululaisen roska-astiaan heittämään banaaninkuoreen on vaikutusta jättämäämme jälkeen.

Jani Kervinen
Kirjoittaja on Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja ja yksi Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen -tapahtuman puhujista. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama yhtiö vastaa omistajiensa kiinteistöjen johtamisesta, ylläpidosta ja rakennuttamisesta.


Jani Kervisen vinkit vastuulliseen rakentamiseen

  1. Pura siilot. Vanhakantainen siiloutuminen pitää saada rakentamisesta karsittua pois. On vastuutonta rakentaa omaan pikkuiseen rooteliin tuijottaen. Siiloutuminen on myös rakentamisen laadun suurin heikentäjä.
  2. Tee pitkällä tähtäimellä. Rakennukset pitäisi rakentaa niin, että ne kestävät myös tulevaisuuden olosuhteita, kuten rankkasateita ja tulvia, vaurioitumatta.
  3. Muista muunneltavuus. Käyttötarpeet todennäköisesti muuttuvat jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Tämä on syytä huomioida suunnittelussa.
  4. Perusta päätökset tietoon. Korjaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Oikeaan tietoon perustuen voidaan tehdä myös rakennuksen elinkaaren kannalta järkeviä päätöksiä.
  5. Hyödynnä teknologiaa. Tekoäly tekee tuloaan myös ylläpitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Näiden ratkaisujen hyödyntämisessä haluamme olla kärkijoukoissa.

Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen 17.6.2022

Miten rakentamisen vähähiilisyyteen tällä hetkellä panostetaan ja millä aikataululla alan panostukset hiilineutraaliuteen saavat aikaan riittävän ison mittakaavan tuloksia? Tapahtumasarjamme toisessa osassa perehdytään ilmastopäästöjen vähentämiseen rakentamisessa ja kiinteistönpidossa. Mukana keskustelemassa:

  • Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy; Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja, Green Building Council Finland
  • Jani Kervinen, toimitusjohtaja, Mestaritoiminta Oy
  • Rami Erkkilä, Senior asiantuntija, vastuullinen rahoitus, Kuntarahoitus

Lue lisää tapahtumasta täältä.
Ilmoittaudu verkkotapahtumaan 17.6. klo 10.30–12.00 täällä.

Kasvava kehyskunta – Kempeleessä on vetovoimaa

Miten Kempeleen kunnalla menee?

”Kempeleessä menee hyvin. Sijaitsemme lähellä Oulun kaupunkia ja meidän noin 20 000 asukkaan kunta kasvaa jatkuvasti. Kuntaan muuttaa keskimäärin kolmesataa uutta asukasta vuodessa, ja kovaa kysyntää on asuintonttien lisäksi myös yritystonteista. Hyvinvointialueuudistuksessa olemme järjestäytyneet hieman uudestaan ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämiseen on viime aikoina panostettu, alueelle muuttaakin paljon nuoria lapsiperheitä.”

Mitä uutta kunnassa tapahtuu?

Entisen kalliolouhosmontun paikalle suunnitellaan hienoa matkailualuetta, johon tulee muun muassa uimaranta, rantaravintola, aktiviteettipuisto, majoitustiloja ja yritysalue. Destian vanha louhosalue siirtyi Kempeleen hallintaan kesällä 2019. Louhosalueen toiminta lakkasi, ja nyt paikalle muodostuu kirkasvetinen Zeniitin kalliojärvi. Kempeleläisille tuttu uimaranta, Ouluntullin kalliolouhos, tuntuu pian pieneltä tähän verrattuna.

Kuntarahoitus rahoittaa tällä hetkellä Kempeleen kunnan historian suurinta rakennushanketta. Kirkonkylälle rakennetaan saman katon alle koulua 960 oppilaalle, päiväkotia 240 lapselle, koko kuntaa palveleva keskuskeittiö ja kunnan päätearkisto. Muitakin rakennus-, infra ja kaavoitushankkeita on käynnissä.”

Mikä on mielestäsi Kempeleen suurin vahvuus?

”Sijainti on tietenkin Kempeleessä huikea. Oulun keskustasta kulkee kymmenessä minuutissa Kempeleen keskustaan. Nelostie halkoo kuntamme läpi, länteen ajaa kasitietä ja itään Kuusamon tietä. Suomen toiseksi suurin lentokenttä on ihan vieressä, juna-asema löytyy Kempeleestä ja satamakin on lyhyen matkan päässä. Moottoritien varteen kaavoitetut yritysalueet menevät ihan käsistä, sekin puhuu sijaintimme puolesta.

Kempele on myös sopivan kokoinen kunta. Meillä on kolme koulualuetta lähellä toisiaan, joista muodostuu yhteensä noin 3 000 oppilaan koulukokonaisuus. Palautteen perusteella kuntalaiset ovat kunnan palveluihin tyytyväisiä, ja erityisesti liikuntapuolen tarjontaan on meillä panostettu. Köykkyrin maastoliikuntareitistö on uusinta liikuntatarjontaa Kempeleessä.”

Miltä Kempeleen tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Meillä on isoja hankkeita käynnissä ja luulenpa, että Kempeleen vetovoima säilyy erittäin hyvänä pitkällekin katsottuna. Taustalla on isojakin muutoksia, vielä ei selvästi voi sanoa, miten hyvinvointialueuudistus lopulta vaikuttaa Kempeleeseen – vai vaikuttaako mitenkään. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelu on pitkälle viety ja hyvällä mallilla. Suurimmat kiinteistöt mitkä alue ottaa haltuun ovat Kempeleen terveyskeskus ja paloasema.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Olen työskennellyt aiemmin Lieksan kaupungilla, Merijärven kunnan teknisenä johtajana ja sittemmin Tyrnävän kunnan teknisenä johtajana. Ennen kuntauraani toimin YIT rakennuksella mm. työmaamestarina, joten vyön alla on hieman erilaistakin kokemusta.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Sain kunnanjohtajaltamme lahjaksi Tuomas Kyrön kirjan Vasara ja käytettyjä nauloja. Kirja kertoo rakennusprojektista, joka ei mene kuin Strömsössä. Pieneksi kaavaillusta remontista kasvaakin jälleenrakennusurakka, sillä kirjassa katastrofeilta ei vältytä – jopa saunarakennuskin kärventyy. Tarinassa seikkailee tuttu Mielensäpahoittaja-hahmo, joka lopulta itse pitää rakennusporukan kurissa. Oikein hauska juttu ja kevyttä luettavaa, kirjan parissa sai nauraa.”

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Siilinjärven kunnassa käytiin taannoin vierailulla, sillä Siilinjärvi on kehyskunta Kuopiolle niin kuin Kempele on kehyskunta Oululle. Ari Kainulainen, kunnan tekninen johtaja, voisi kertoa seuraavana mietteitään.”


TUOMO PERÄLÄ
Työ: Tekninen johtaja, Kempeleen kunta
Syntynyt: 1979
Kotoisin: Oulusta
Asuu: Limingassa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Emilia Ahvenjärvi / Studio Kuulas

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on investointi tulevaisuuteen

Kuntarahoituksen ensimmäisessä Ilmasto & kunnat -tapahtumassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Pekka Timonen kuvasi Lahden matkan ruskeasta teollisuuskeskittymästä vihreäksi kaupungiksi. Lahden ympäristötyö alkoi jo 1980-luvulla Vesijärven puhdistamisesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Timonen korosti, että luonnon moniarvoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä työtä, jota kaikkien kuntien ja kaupunkien tulee tehdä.

– Kyse on kunnille kriittisten asioiden, kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä. Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Lahdessa on muun muassa pilotoitu ekologista kompensaatiota, jossa luontoarvojen heikentyminen jollain alueella korvataan suojelemalla vastaavia arvoja toisaalla. Kaupungissa myös tutkitaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja kaupungin viherryttämisohjelma on työn alla.

– Ekologinen kompensaatio, ja kokeilut ylipäätään, vaativat poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Myös kansallisille linjauksille olisi tarvetta, Timonen sanoi.

Luonto kaupungissa auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Myös Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro toi esiin monimuotoisen luonnon kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään. Kaupunkien keskuspuistot ja lähimetsät ovat tärkeitä virkistysalueita.

– Tiheässä ympäristössä asuvat hakevat luontoa kauempaa, jos sitä ei läheltä löydy. Matkustaminen kauemmas taas lisää kasvihuonepäästöjä. Tästäkin syystä viheralueita pitäisi olla myös urbaanissa ympäristössä.

SYKE on ollut mukana Lahden ekologisen kompensaation pilottikokeilussa.

– Kompensointi on yleistymässä, mutta se on edelleen pilotointia. Kaavoitukseen tarvittaisiin mahdollisuus kompensaatiomerkintään, jotta luontoalueita voisi alustavasti varata tähän tarkoitukseen.

Kun ilmasto lämpenee, sateiden määrä lisääntyy ja tarve hulevesien hallinnalle kaupungeissa kasvaa. Esimerkiksi hulevesikosteikot ja viherkatot sitovat hulevesiä ja vähentävät putkistojen rakentamisen tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös perinnebiotooppien tuominen kaupunkiin olisi tärkeää.

– Neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä ja valtaosa kadonneista lajeista Suomessa on perinnebiotooppien lajeja, Lumiaro sanoi.

Luontokunnat-verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoitumismahdollisuuksien sekä ajankohtaisen tiedon ja koulutusten tarjoaminen. SYKE kehittää luontokuntaindikaattoreita ja muun muassa kompensaation mittaamissa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitteilla on myös tavoitteellisemman toiminnan kehittäminen Luontoviisaat kunnat -nimen alla.

Luonnon taloudellisia arvoja ei vielä hahmoteta

Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen painotti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä.

– Rahoittaja on mahdollistaja, joka pystyy tukemaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa kestävän rahoituksen avulla. Myös hinnoittelu on yksi keino ohjata pääomia kestäviin hankkeisiin. On tärkeää, että rahoitus on mukana suunnittelussa ajoissa, jotta rahoitettavat projektit pystyvät täyttämään myös rahoittajien vaatimukset.

Myös rahoitukseen liittyvä sääntely kehittyy. Se harmonisoi ja kiihdyttää yritysten toimintaa. Nyt EU:n taksonomiassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on etusijalla, biodiversiteetti tulee mukaan taksonomiaan vuonna 2023.

Noronen viittasi helmikuussa julkaistuun Dasguptan raporttiin, jonka mukaan luonnon tarjoamista taloudellisista hyödyistä ja tuotoista on tunnistettu vasta pieni osa. Raportissa vaaditaan taloudellisen järjestelmän uudistamista ekosysteemejä elvyttäviksi ja tukeviksi.

Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

– Kyllä Suomessa eletään hyvää elämää sadankin vuoden päästä. Myönteistä kehitystä on parhaiten mahdollista vauhdittaa koulutuksen kautta, kuten Suomessa on aina tehty, Lumiaro kiteytti.

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä.


Seuraavassa Ilmasto & kunnat -tapahtumassa käsitellään rakentamisen ilmastovaikutuksia sekä vähä- tai nollahiilisiä rakennusratkaisuja. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Lue myös: Riku Lumiaron blogi ja vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kuluttajien ostovoima historiallisessa luisussa – talouskasvu hiipuu 2023 puoleen prosenttiin

Ennustetaulukko, jossa Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista.

Venäjän hyökkäyssota on kääntänyt talouden kuvan uuteen asentoon: kuluttajien luottamus on luisussa, ja myös elinkeinoelämän suhdanneodotukset osoittavat alaviistoon. Kustannusten ja korkotason nousu varjostaa näkymiä erityisesti rakentamisessa. Suomen talous lipuu kohti vastatuulta, mutta uusi kriisi otetaan vastaan koronaa paremmista lähtökohdista, muistuttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyvää virettä, ja myös työllisyydessä vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, että sen voimin teollinen tuotanto yltänee kasvuun ainakin tänä vuonna.

Heikko ostovoima jarruttaa kulutusta – Kuntarahoitus ennustaa talouskasvuun tuntuvaa pudotusta

Kotimaan taloudessa suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, kuinka voimakkaasti kiihtyvä inflaatio jarruttaa kotimaista kulutuskysyntää. Suuri osa hintapaineesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan, polttonesteisiin ja asumiseen. Myös korkomenot ovat lähdössä reippaaseen nousuun.

– Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Inflaation käännettä seurataan silmä kovana, mutta Vesalan mukaan helpotusta saadaan vielä odottaa.

– Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat vielä jonkin aikaa nousussa. Näillä näkymin inflaatio kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.

Kesäkuun suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi Suomen kuluttajahintainflaatioksi 5,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2,5 prosenttia vuonna 2023. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana 1,5 prosenttia, ja 0,5 prosenttia vuonna 2023.

Hiipuva talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio kiristävät syksyn palkkaneuvotteluja, joita käydään poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Reaalitulojen kehitys on syvästi pakkasella, mutta stagflatorisen paineen alla myös työnantajien palkanmaksukyky kärsii.

– Tilannetta mutkistavat kunta-alan jumittavat sopimusneuvottelut, jotka voivat kiihdyttää palkkavaatimuksia muissakin pöydissä. Nimellispalkkojen nousukierrettä ei kuitenkaan saisi nyt päästää laukalle, jottei inflaatiosta tule pitkäaikainen riesa, Vesala varoittaa.

Sota lisää valtiontalouden alijäämää – kunnille jaetaan niukkuutta

Sodan vaikutukset näkyvät myös Suomen kunnissa: lisämenot puolustukseen ja huoltovarmuuteen kasvattavat valtiontalouden alijäämää, ja pienentävät liikkumavaraa julkisessa taloudessa. Nyörien kiristyminen on ilmeinen riski kunnille, jotka ovat osittain riippuvaisia valtion rahoituksesta. Samalla kuntien on varauduttava taloudenpidossaan korkomenojen selvään kasvuun.

Koronapandemiassa yhteiskunnan sulkutoimet koettelivat erityisen raskaasti suuria kaupunkeja, joissa palvelualojen merkitys on muita kuntia suurempi. Myös sodan talousvaikutukset näkyvät ensi sijassa kaupungeissa.

– Suomi on pitkään hyötynyt asemastaan lännen ja idän markkinoiden solmukohdassa. Nyt on riskinä, että meidät nähdään entistä leimallisemmin Euroopan reuna-alueena. Vaikutus on suurin kaupungeissa, joilla on keskeinen rooli kilpailussa ulkomaisista investoinneista, työvoimasta ja turisteista. Suomen Nato-jäsenyys on tärkeä askel luottamuksen säilyttämiseksi kansainvälisten osaajien ja sijoittajien silmissä, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Myös sote-uudistus luo riskejä kasvavien kaupunkiseutujen taloudelle ja pitkän aikavälin investointikyvylle.

– Veropohjaltaan vahvat kaupungit menettävät sote-uudistuksessa keskimääräistä enemmän omia verotuloja ja saavat tilalle valtion rahoitusta, jonka kehitysnäkymä on valtiontalouden haasteiden vuoksi kyseenalainen, Kallio lisää.


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853


Lue myös:

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy