Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.



Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet:

Kestävä kuntaKuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Vihreät kentät vetävät vastuullisuusanalyytikkoa puoleensa töissä ja vapaa-ajalla

Noronen valmistui Tampereen yliopiston vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta vuoden 2021 alussa. Sivuaineinaan hän on suorittanut laskentatoimen opintoja. Vastuullisuusanalyytikon tehtävä yhteiskunnallisesti merkittävän rahoitusalan toimijan leivissä kuulostaakin tätä taustaa vasten täsmäpositiolta.  

Aivan suoraan koulun penkiltä Noronen ei kuitenkaan tehtävään saapunut: opintojen ohessa hän ehti työskennellä lähes kuusi vuotta Vantaan kaupungin omistamalla VAV-konsernilla, joka toimii kohtuuhintaisen asuntotuotannon parissa. Tuona aikana Noronen ehti työskennellä muun muassa taloushallinnon, julkisen kilpailuttamisen, asiakasprosessien sekä vastuullisuusraportoinnin ja -ohjelman kehitystyössä. 

– Viihdyin hyvin myös VAV:lla eikä painetta työpaikan vaihtoon ollut, mutta Kuntarahoituksen tarjoama tehtävänkuva oli houkutteleva, etenkin kun vaatimukset rahoitusalalla raportoinnin sekä ilmastoriskien tunnistamisen osalta kasvavat vauhdilla. Lähdin mukaan avoimin mielin ja tässä ollaan. Hyvin olen myös viihtynyt. 

Asiakkaiden näkökulmasta 

Norosen työpäiviin mahtuu monenlaista. Ensimmäisinä kuukausina ison osan ajasta on vienyt työskentely Kuntarahoituksen vihreän viitekehyksen laatimisen ja julkaisun parissa. Keväällä julkaistaan myös siihen liittyvä vihreän rahoituksen vaikutusraportti.  

Kestävä rahoitus ja sen sääntely kehittyvät nyt vauhdilla, mikä näkyy myös Norosen arjessa. EU:n kestävän rahoituksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä sääntely (SFDR, CSRD ja EU-taksonomia) sekä raportointivaatimuksetedellyttävät varautumista ja koko yhtiön kattavaa kehitystyötä.

– Kehitämme asioita kokonaisvaltaisesti ja seuraamme edistymistämme tavoitteiden ja ESG ratingin välityksellä. Oma työnkuvani kehittyy ajan kuluessa vielä, mutta jatkossa olen tekemisissä myös asiakkaidemme kanssa arvioidessani rahoitettavien hankkeiden sopivuutta vihreän rahoituksen piiriin. Olen myös jo päässyt tapaamaan asiakkaita ja käynyt keskustelemassa heidän kanssaan muun muassa vastuullisuusraportoinnista, Noronen kuvailee.  

Arki on heti alusta asti ollut tuoreen vastuullisuusanalyytikkomme makuun mukavan vaihtelevaa. Yllättäviä uusia tilaisuuksiakin on tarjoutunut: Noronen pääsi jo toukokuun lopussa mukaan puhumaan Ilmasto ja kunnat -verkkotapahtumassa rahoitussektorin roolista luonnon monimuotoisuustyössä. 

Työtehtävissään Norosta vetää puoleensa niiden yhteiskunnallinen merkitys. Jo koulussa historia, yhteiskuntaoppi ja maantieto olivat hänen vahvuuksiaan. Vastuullisuus ja kestävä kehitys tuntuvat nykyisessä maailmanajassa hyvin luonnolliselta jatkumolta näille aiheille. 

–  Tietysti Kuntarahoituksen perustehtävä erottaa myös meidät alan muista toimijoista ja tuo oman merkityksensä päivittäiseen työhön: haluamme olla asiakkaidemme paras kumppani. Työssä on helppo löytää se tunne, että tehdään asioita juuri asiakkaiden näkökulmasta eikä vain oman tuloksen kannalta. 

Töiden vastapainoksi divarifutista  

Tuore vastuullisuusanalyytikko pääsi aloittamaan työskentelyn Kuntarahoituksessa tiukimpien koronarajoitusten jo väistyttyä. Mahdollisuus tutustua uusiin kollegoihin ja eri yksiköiden toimintaan lähemmin motivoi Norosta saapumaan myös paikan päälle toimistolle.  

– Vastaanotto on ollut tosi mukava: ihmiset ovat aktiivisia ja heistä aistii halun edistää asioita. Talon tasolla on myös ollut hauska nähdä, että halutaan pitää yllä organisaatiokulttuuria, joka on ollut ennen koronaa: vähintään kerran kuussa on koko talon yhteisiä kokoontumisia, kuten aamupaloja, kahvitilaisuuksia ja afterworkeja, joilla ihmisiä houkutellaan toimistolle.  

Töiden ulkopuolella analyytikko rentoutuu urheilun parissa. Pallo- ja mailapelit ovat kovaa valuuttaa, mutta ykköslaji on jalkapallo: Noronen pelaa kolmosdivarissa Helsingin Palloseuran puolustuksessa ja keskikentällä.  

– Katsotaan, miten kauan paikat vielä kestävät tavoitteellista futista, kun 30 vuottakin tuli jo mittariin, Noronen nauraa. – Mutta niin kauan olen jo pelannut, että tuntuisi vaikealta äkkiä olla pelaamattakaan. Aika varma juttu on, että vaikka jossain vaiheessa lopettaisin tosissaan ja seurassa pelaamisen, niin höntsävuoroilla pitää vähintään jatkaa. 


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!



Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Liisa Valonen

KuntarahoitusTöihin meille

Esa Kallio: Uusia ulottuvuuksia etsimässä

Olemme kuluneella vuosikymmenellä kohdanneet sekä inhimillistä että taloudellista resilienssiä ravistelleita kriisejä yksi toisensa perään. Ensin korona moninaisine vaikutuksineen, tuoreimpana Venäjän hyökkäyssota ja energiapulan uhka. Kriisien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi hintojen, etenkin energian hinnan nousu, aiheuttaa huolta niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Samaan aikaan kunnat ja hyvinvointialueet tekevät hartiavoimin töitä julkisen sektorin historian suurimman uudistuksen parissa.

Kuntien talous näyttää todennäköisesti kolmatta vuotta peräkkäin kohtuullisen hyvältä johtuen muun muassa valtion koronatuista ja verokorttiuudistuksesta. Pelkästään viime vuosien numeroiden tarkastelu ei näytä todellista kuvaa. Rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Investointitarve on etenkin kasvukeskuksissa edelleen suuri, ja sote-uudistus mullistaa rahoitusrakenteen. Osa kunnista tulee aiempaa riippuvaisemmiksi valtiosta. Samaan aikaan monella paikkakunnalla jo entisestään heikko huoltosuhde huononee entisestään. Yli viidennes kuntien menoista tullaan ensi vuoden alusta alkaen kattamaan markkinatyyppisillä tuotoilla, kuten myynti-, maksu- ja osinkotuloilla. Kunnat ovat taloudenpidossa aivan uudenlaisessa tilanteessa. Laki säätelee menot, mutta tulopuolella kuntien vaikutusvalta vähenee.

Kuntien tiet ovat jo muun muassa väestörakenteen muutoksen vuoksi eriytyneet, viimeaikaiset kriisit ja sote-uudistus erilaistavat niitä entisestään. Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat alueisiin eri tavoin. Itä-Suomessa näkyy ja tuntuu yhteyksien katkeaminen Venäjään, vaikka rajat ovatkin osittain olleet auki. Turisteja, investointeja ja vapaa-ajan asukkaita täytyy nyt tavoitella muualta.

Muuttuneessa maailmantilanteessa Suomi joutuu luomaan itsensä uudestaan. Maa kaipaa kipeästi uusia investointeja, sekä kotimaasta että maailmalta. Mikä on vetovoimatekijämme nyt, kun tänne ei enää hakeuduta vieressä sijaitsevan suuren Venäjän-markkinan vuoksi? Mistä vetovoima löytyykin, se tehdään todeksi kunnissa. Kuntien asema hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkönä – elämisen, asumisen ja yritysten toimimisen alustana ei ole muuttumassa. Niillä on edelleen keskeinen rooli investointeja houkuttelevien olosuhteiden luojana. Tähän kuntien pitäisi myös entistä enemmän suunnata resursseja.

Uusi tilanne vaatii kuntien johdolta uudenlaista osaamista. Myös kuntajohtajan tehtäväkenttä on viime vuosina kehittynyt. Usein kunnanjohtaja toimii paikkakuntansa kasvoina ja keulakuvana, markkinoijana ja äänitorvena, on kyse sitten elinvoimasta tai koulutuksesta. Uudenlaisessa maailmantilanteessa meillä onkin monella tasolla uusien ulottuvuuksien etsimisen paikka.

Me Kuntarahoituksessa pyrimme tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoa ja tukea kunnille ja hyvinvointialueille myllerryksen keskellä. Haluamme myös auttaa kuntaomistajia ratkaisemaan energiayhtiöiden ongelmat itsenäisesti. Olemme varautuneet talouden kriiseihin ja pystymme rahoittamaan kuntia myös, mikäli ne tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkumisen varmistamiseen.

Toivotan kaikille voimia ja avoimuutta monin tavoin historialliseen syksyyn!

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Ville Riihinen: Huolettaako kustannusten nousu?

Samaan aikaan on hyvin epäselvää, mitä tuloille tapahtuu – heikoimmassa skenaariossa tulot pienenevät samaan aikaan kun kulut kasvavat.

Talouden ulkopuolelta tulevilla kriiseillä voi olla myös yllättäviä vaikutuksia, kuten syyskuun alussa realisoitunut energiajohdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksien nopea nousu. Tämän seurauksena myös kunnat energiayhtiöiden omistajina joutuvat mahdollisesti pääomittamaan tai lainoittamaan yhtiöitä nopealla aikataululla ja merkittävillä euromäärillä.

Kustannustason nopean nousun vaikutukset aiheuttavat rakennushankkeissa suhteessa suurimpia ja pitkäaikaisimpia haasteita kunnan talouteen. Tavanomaisen kouluhankkeen investointikustannus on noussut usealla miljoonalla eurolla lyhyessä ajassa. Samaan aikaan myös nollakorkoisen lainarahan aika on tullut päätökseen, joten vaikutus kunnan talouteen tulee kahta kautta. Tilanne on ollut niin vaikea, että hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, on jouduttu laittamaan jäihin odottelemaan parempia aikoja. Onneksi jo nyt esimerkiksi puutavaran hinta lähtenyt laskuun. Toivoa parempien aikojen palaamisesta siis on.

Rakennushankkeiden kilpailutusmalleihin on tullut uusia ominaisuuksia kustannustason noususta johtuen. Suurissa hankkeissa, joissa rakentamisjakso kestää usean vuoden, rakennusliikkeet pyrkivät saamaan urakkasopimukseen indeksiehdon. Ehto sitoo urakkahinnan rakennuskustannusindeksin kehitykseen. Siirtämällä rakentamisen aikaisen kustannusnousun riskin tilaajalle rakennusliikkeiden pitäisi pienentää urakkatarjouksen riskivarauksia. Tärkein lähtökohta täytyy kuitenkin pitää aina kirkkaana mielessä: urakkakilpailuissa hyvä kilpailutilanne takaa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen. Rahoitussopimuksissa ennakoitua suuremmat rakennuskustannukset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa alkuperäistä rahoituslimiittiä pitää nostaa. Rahoituksen limiittiä ei voi sitoa indeksiin, vaan niin sanottu kasvuvara pitää sopia rahoituksen kilpailutuksen yhteydessä suurempana limiittinä.

Tulevaisuuden kehitykseen liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mutta hyvällä valmistautumisella on mahdollisuus varautua erilaisiin skenaarioihin aina sitkeämmästä inflatorisesta ja/tai stagflatorisesta kehityksestä talouden nopeaan elpymiseen ja kriisien nopeaan ratkeamiseen.

Me Inspirassa uskomme, että tänään tehty työ vahvistaa kunnan taloutta tulevina vuosikymmeninä. Autamme kuntia ja kaupunkeja talouden suunnittelussa sekä hankkeiden että niiden rahoituksen kilpailutuksissa myös näinä haastavina aikoina.

Ville Riihinen
Huolestunut konsultti

Kirjoittaja työskentelee Inspirassa johtavana konsulttina

NeuvonantopalvelutNäkökulmatTalous

Okko Rostedt: Mitä korkokäyrät kertovat tulevasta? – Korkoriskit, osa 1

Korkokehitys on pohjimmiltaan markkinoiden yritystä tulkita ja hinnoitella talouden makrodatan muutoksia. Pääekonomistimme Timo Vesala tiivistää ansiokkaasti markkina- ja suhdannekatsauksissaan niitä tekijöitä, joita markkinoillakin yritetään tulkita.

Oheisessa kuvaajassa on malliksi syyskuun toiselta viikolta termiinikäyrät (forward curve) euribor 6 kk -viitekorosta sekä 10 vuoden swapkorosta. Euriborkorot ovat nousseet voimakkaasti vuonna 2022 ja kuvaavasta on helppo päätellä, että nousun odotetaan edelleen jatkuvan vuoden 2023 puolellakin.

Käyrän muoto kuitenkin indikoi epävarmuutta siitä, kuinka pitkään korkojen nousun odotetaan jatkuvan. Termiinihinnoittelu 6 kk euriborin osalta kääntyy laskuun jo ensi vuoden puolella, kunnes jälleen pidemmällä aikavälillä korkoennuste on tyypilliseen tapaan maltillisen nouseva.

Vastaavasti pitkä 10-vuotinen korko on jo noussut 2,5 prosentin tuntumaan, mutta pidemmälläkään aikavälillä sille ei hinnoitella merkittävää lisänousua. Molempien korkojen näkymissä on suurta epävarmuutta nyt kun euroaluetta piinaa korkean inflaation lisäksi myös energiakriisi. Euroopan keskuspankki yrittää hillitä inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa, mutta samanaikaisesti eurovaltiot harjoittavat elvyttävää politiikkaa tukeakseen kansalaisia ja yrityksiä nousevia kustannuksia vastaan.

Lähde: Kuntarahoitus

Lisäselitystä ilmiölle voimme hakea tuottokäyrältä ja erityisesti sen muodosta. Tuottokäyrä kertoo markkinoiden hinnoittelusta eri korkomaturiteeteille ja oletusarvona käyrän muodon voisi mieltää loivasti nousevaksi, koska yleensä pidemmälle sitoutumiselle odotetaan korkeampaa tuottoa kuin lyhyelle. Käyrän muoto onkin tällainen tyylillisesti silloin, kun talouden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.

Tuottokäyrä on kuitenkin vuonna 2022 markkinakorkojen noustessa muodostunut yhä tasaisemmaksi ja nykytilanteessa 2 vuoden korko on lähes samalla tasolla kuin 10 vuoden korko. Tuottokäyrän tasoittumista pidetään yleisesti merkkinä taantumapelkojen lisääntymisestä. Tämä osaltaan selittää myös euribor-ennusteiden hinnoittelua, näkyvyyden ollessa hyvin heikko edes tulevan talven yli.

Lähde: Kuntarahoitus

Tuottokäyrä ei ole euroalueella vielä käänteinen toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa käyrän lyhyempi pää on alkukesästä asti ollut korkeammalla kuin pidempi. Tällaista käänteistä tuottokäyrää pidetään yleisesti yhtenä selkeimmistä tulevan taantuman indikaattoreista. Tuottokäyrän liikkeet alkavat yleensä ennakoida muutoksia jo hyvin aikaisessa vaiheessa, joten aivan varmasti ja etenkään tarkasti, sekään ei tulevaa ennusta.

Moni varmasti tuntee lausahduksen ”vale, emävale, tilasto” ja samankaltainen tulkinnan haaste liittyy myös korkokäyriin. Erittäin todennäköisesti markkinakorot eivät tule toteutumaan pidemmällä aikavälillä juuri niin kuin ne tämän päivän tiedon valossa hinnoitellaan. Korkojen osalta ennustekäyrät ovat kuitenkin markkinoiden paras näkemys tulevasta kehityksestä, johon kohdistuu paljon epävarmuuksia.

Vaikka korkokäyriin ei voi orjallisesti luottaa, niitä kannattaa käyttää budjetoinnin tukena lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Korkoriskeiltä voi aktiivisesti suojautua muokkaamalla rahoitussalkun jakaumaa lyhyen ja pitkän koron osalta, mutta myös varautuminen nouseviin rahoituskustannuksiin on yhtä lailla suojautumisen muoto korkoriskejä vastaan.

Tulevat kirjoitukseni käsittelevät muun muassa suunnitelmallisuuden tärkeyttä korkoriskien hallinnassa sekä korkosuojauksiin ja suojausasteeseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Okko Rostedt

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden ja johdannaisten senior asiantuntijana.

Tutustu myös aiempaan blogiini:

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä

NäkökulmatTalous

Valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä kaipaa uudistuksia – muuttoliike ja energiansäästötarpeet edellyttävät reagointia

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymätLataa

Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ehkäissyt segregaatiota ja asunnottomuutta sekä lisännyt ihmisten tasa-arvoa tarjotessaan asuntoja muun muassa opiskelijoille, senioreille ja vammaisille ihmisille. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä on menestystarina, mutta muuttunut toimintaympäristö edellyttää siltä myös muutoksia.

Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukeman asuntotuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suurin osa vastaajista (73 prosenttia) koki, että järjestelmä toimii hyvin, mutta vastauksissa korostui huoli valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin, muuttuvat asumistarpeet sekä rakentamisen kustannukset ja ilmastovaikutukset luovat järjestelmään painetta, johon valtion toivotaan asuntopolitiikallaan vastaavan.

Kuntarahoitus koosti kyselyn tuloksista ja asiantuntijahaastatteluista keskustelupaperin, jossa yhtiö esittää suosituksia valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän kehittämiseen.

Muuttotappio kurittaa harvaan asuttuja alueita – 90 prosenttia vastaajista on huolissaan asuntokannan rapistumisesta

Kuntarahoituksen kyselyssä 90 prosenttia vastaajista näki kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistumisen suurena tai melko suurena ongelmana. Keskustelupaperissa haastatellut Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ja asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen peräänkuuluttavat muutoksia valtion tukemaan asuntotuotantojärjestelmään.

Kaakisen mukaan ratkaisu alueiden eriytymiseen vaatii muutoksia maan hallinnon tasolla: rakennettu ympäristö tarvitsee oman ministeriönsä.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön, Kaakinen ehdottaa.

Inflaatio ja raaka-aineiden saatavuusongelmat uhkaavat pysäyttää rakentamisen

Asuntosektorin toimijat ovat erittäin huolissaan rakentamisen kustannuksista ja raaka-aineiden riittävyydestä. Kuntarahoituksen kyselyssä jopa 94 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa lisäävät rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Huoli voimakkaasti kohoavista materiaalikustannuksista toistui lähes jokaisessa avoimessa vastauksessa, ja osa vastaajista odotti asuntorakentamisen pysähtyvän täysin.

61 prosenttia kyselyn vastaajista näkee, että valtion tukema asuntotuotanto voisi auttaa tasaamaan suhdannekuoppaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo kuitenkin aloittaisi uudistamisen kaavoituksesta, joka nousi myös Kuntarahoituksen kyselyssä esiin merkittävänä pullonkaulana. 78 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että asuntokaavoituksen hitaus tai asunnoille kaavoitettujen alueiden puute aiheuttavat Suomelle suuria tai melko suuria ongelmia.

Kuntarahoitus kartoitti kyselyssään myös asuntosektorin toimijoiden käsityksiä rakentamisen ilmastovaikutuksista. 61 prosenttia vastaajista näki, että ilmastonmuutos huomioidaan rakentamisen materiaalivalinnoissa riittävän hyvin. Rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset ilmastovaikutukset ovat mittavia, mutta vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa hidastavat osaltaan ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajat. Kuntarahoitus ehdottaa siksi, että hyväksyttyjen kustannusten arviointitapaa muutetaan.

– Keskeistä on huomioida, että energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Aku Dunderfelt.

Kuntarahoituksen kolme suositusta suomalaiseen asuntopolitiikkaan: Sujuvampaa kaavoitusta, elinkaarikustannuksia ja joustoa prosesseihin

Miten suomalaisen valtion tukeman asuntotuotannon menestystarina turvataan tulevaisuudessa? Keskustelupaperissa Kuntarahoitus nostaa esiin kolme suositusta. Suositukset perustuvat Kuntarahoituksen teettämään kyselyyn sekä keskustelupaperin asiantuntijahaastatteluihin:

  1. Kaavoituksesta on tehtävä sujuvampaa etenkin kasvukeskuksissa, missä päätöksenteon hitaus hidastaa rakentamista. Kaavoituksen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää ja tehdä kaavoituksesta mahdollistavaa rajoittavan sijaan.
  2. Rakentamisen kustannuksia on arvioitava koko elinkaaren näkökulmasta. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana. Siksi ARA-kohteissa tulisi voida hyväksyä nykyistä korkeampia rakentamiskustannuksia, jos ne johtuvat energiatehokkuusinvestoinneista, jotka alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia.
  3. Valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän prosessien ja ehtojen on joustettava enemmän. Korkotukilainojen käsittelyprosessien on oltava nopeita ja sujuvia. Myös korkotukilainojen lyhentämisestä tulee tehdä joustavampaa.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymätLataa

Keskustelupaperin verkkosivu

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut, Kuntarahoitus
Puh. 050 336 3914
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi

Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan. Siinä kuntatalouden, johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijat arvioivat kuntien tilaa sekä visioivat sitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Asuntosäätiö rakennuttaa Joutsenmerkkiä tavoittelevia aso-koteja Karakallioon

Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.

– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.

Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.

– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.

Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.

Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon

Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.

– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.

Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.

– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.

Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.

Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.

– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan.   Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.

Viivästykset vältetty hyvällä suunnittelulla: “Nappisuoritus”

Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.

– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.

NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.

Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.

– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.

Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Asuntosäätiö

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

Lisää kunnianhimoa ja läpinäkyvyyttä – uudistettu vihreän rahoituksen viitekehyksemme on julkaistu

Vihreän rahoituksen viitekehys määrittelee, miten vihreillä joukkovelkakirjalainoilla hankitut varat ohjataan asiakkaidemme kestäviin hankkeisiin. Se asettaa reunaehdot vihreän rahoituksen myöntämiselle, hankkeiden arvioinnille sekä raportoinnille.

– Samalla toivomme, että viitekehys toimii oppaana asiakkaillemme siinä, millaisia kestävyyttä edistäviä asioita hankkeissa on mahdollista huomioida, vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoo.

– Asiakkaillamme on suuri rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Vihreä rahoitus marginaalialennuksineen on keinomme kannustaa yhteisiin ilmastotalkoisiin sekä tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille kestäville hankkeille, kertoo vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016. Vastuullisen rahoituksen markkinat ovat sittemmin kehittyneet vauhdilla, ja esimerkiksi EU-taksonomia on luonut tarvetta tarkentaa sitä, millaiset investoinnit nähdään kestävinä.

–  Tiukat ilmastotavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia. Uudessa viitekehyksessämme arviointiperusteita on tiukennettu. Jatkossa emme esimerkiksi hyväksy mitään hankkeita, jotka käyttävät suoraan fossiilisia energianlähteitä, Erkkilä sanoo.

Samalla arviointikriteereistä tulee entistä läpinäkyvämpiä.

– Aiemminkin rakentamisessa vaatimuksena oli A-energialuokka, mutta muita arviointiperusteita ei ollut kirjoitettu näin laajasti auki. Nyt hankkeet ovat keskenään paremmin vertailtavissa, kun kriteerit on listattu, Erkkilä lisää.

Päivitystyön tavoitteena oli myös suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa rahoituksen hakemista ja hankkeiden arviointia. Jatkossa hankekategorioita on seitsemän sijaan neljä: kestävä rakentaminen, kestävä joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto.

Arviointikriteerien avaaminen mahdollisti myös arviointiprosessin muuttamisen. Tähän asti hankkeet on käsitellyt ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä, mutta vihreän rahoituksen suuri suosio on herättänyt tarpeen ketterämmälle prosessille.

–  Olemme organisaationa oppineet valtavasti viimeisen kuuden vuoden aikana siitä, mitä kaikkea tällaisissa hankkeissa pitää ja on mahdollista huomioida. Kunkin arviointiryhmäläisen erityisosaaminen on osaltaan mahdollistanut tätä kehitystyötä, Erkkilä kertoo.

Jatkossa arvioinnin tekee Kuntarahoituksen omista asiantuntijoista koostuva sisäinen arviointiryhmä.

– Sisäinen arviointiryhmämme voi kokoontua nopeastikin tarvittaessa, minkä ansiosta pystymme paremmin ajoittamaan hankkeen kestävyyden arvioinnin asiakkaan rahoitustarpeen aikatauluihin, Kinnunen sanoo.

Uusia aluevaltauksia

Viitekehykseen on lisätty mahdollisuus rahoittaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä hankkeita.

– Nyt monimuotoisuutta edistävät yksityiskohdat, kuten rakennusten viherkatot, voivat toteutua rakennushankkeiden yhteydessä. Uusi viitekehys mahdollistaa vastaavien hankkeiden rahoittamisen myös suoraan. Pystymme myös kertomaan hankkeiden vaikutuksista aiempaa monipuolisemmin, Kinnunen kertoo.

– Voisimme siis rahoittaa vaikkapa tulvavalleja tai viheralueiden rakentamista. Myös ennallistamishankkeisiin, kuten saastuneen maa-alueen puhdistamiseen, olisi hienoa joskus päästä mukaan. Niihin harvoin pyydetään ulkopuolista rahoitusta, mutta nyt toteutus ei ainakaan jää rahoituksesta kiinni, Erkkilä sanoo.

Vastuullisen rahoituksen markkinoiden ja sääntelyn kehittymistä tarkkaillaan Kuntarahoituksessa aktiivisesti.

– Esimerkiksi EU-taksonomia ja EU:n standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille voivat valmistuttuaan aiheuttaa tarvetta uusiin muutoksiin. Olemme olleet vihreän rahoituksen edelläkävijöitä ja aiomme olla sitä jatkossakin, Kinnunen sanoo.

Tutustu uudistettuun viitekehykseen:

MuniFin Green Bond frameworkLataa
Vihreän rahoituksen edellytykset ja hakeminen syyskuu 2022Lataa

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Kuntarahoitukselle haetaan mahdollisuutta rahoittaa suoraan myös kuntien energiayhtiöitä: tavoitteena huoltovarmuuden vahvistaminen

Kuntien takauskeskus tekee ilmoituksensa komissiolle yhteistyössä Kuntarahoituksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vallitsevat olosuhteet sähkömarkkinoilla ovat johtaneet tilanteeseen, jossa energiayhtiöiden käyttämiin johdannaisiin liittyvät vakuusmaksut ovat kohonneet nopeasti ja yhtiöiden toimintakyky on vakavasti uhattuna.

Kuntarahoitus on jo aiemmin ilmoittanut voivansa tarjota nopeallakin aikataululla energiayhtiöitä omistaville kunnille rahoitusta, jolla energiatuotannon jatkuvuus voidaan varmistaa. EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei kuitenkaan tähän saakka ole pääsääntöisesti voinut rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Kuntien energiayhtiöiden rahoittamisen on tarkoitus tapahtua Kuntarahoituksen normaalin liiketoimintamallin tapaan: energiayhtiön laina, kuten muutkin yhtiölainat, vaatii kunnalta 100-prosenttisen takauksen.

– Sähkömarkkinoiden paisuneet vakuusvaatimukset ja samanaikaisesti vähentynyt energiatarjonta ovat luoneet kriisitilanteen, jossa on tarve varmistaa kansalaisten kannalta välttämättömien palvelujen saatavuus. Näissä olosuhteissa katsomme, että ehdotettu järjestely on kilpailulainsäädännön mukainen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. 

Kuntarahoitus on taseella mitaten Suomen suurimpia luottolaitoksia ja sen kansainvälinen varainhankinta on pystynyt jatkamaan toimintaansa myös poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen, koronapandemian ja finanssikriisin aikana.

Kuntarahoituksella ei ole koskaan ollut luottotappioita. Pankkien kansainvälisen vakavaraisuussäätelyn tarkoitus on minimoida pankkien toimintaan liittyviä riskejä, ja Kuntarahoituksen CET1-vakavaraisuus ylittää Euroopan keskuspankin siltä vaatimat pääomapuskurit yli kuusinkertaisesti.

– EU-komissiolle tehdyn ilmoituksen käsittelyaikaa on vaikea ennakkoon arvioida. Käsittelyn kesto riippuu myös siitä, tullaanko Kuntien takauskeskukselta tai Kuntarahoitukselta vaatimaan lisäselvityksiä, Esa Kallio sanoo.

Kuntien takauskeskus (KTK) takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan ja sen toiminta perustuu Lakiin Kuntien takauskeskuksesta (487/1996). Kaikki Manner-Suomen kunnat ovat KTK:n jäseniä.

Lue Kuntien takauskeskuksen tiedote 7.9.2022: Viiden miljardin euron ohjelma kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Esa Kallio
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä
mari.tyster@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3686 860

Lue myös

Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena energiakriisissä

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden vaikeudet kasautuvat kuluvalla vuosineljänneksellä, energiakriisi synkentää sekä Euroopan että suomalaiskuntien näkymää

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2022Lataa

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näyttävät iskeneen Suomen talouteen pelättyä hitaammin, mutta sodan pitkittyessä konfliktin laajemmat vaikutukset ihmisten arkeen ovat vääjäämättä voimistumassa.

– Hyvä työllisyyskehitys on pysähtymässä ja reaalipalkat laskevat enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun lopun jälkeen. Kuluttajien ostovoima kokee nyt kolhuja useista suunnista: kotitalouksien sähkölaskut sekä ruokamenot paisuvat huomattavasti ja monilla asuntovelallisilla kuukausittaiset korkokustannukset ovat pahimmillaan moninkertaistumassa. Nouseva korkotaso heikentääkin erityisesti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymiä. Erittäin vilkkaan jakson jälkeen rakennusinvestointien volyymi supistunee ensi vuonna selvästi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala listaa suhdannekäänteen syitä.

Samanaikaisesti epävarmuus koko maailmantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt.

– Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit viestivät, että korkoja nostetaan toistaiseksi riippumatta siitä, miten voimakkaasti talouden kasvuodotukset alenevat. EKP:n viestien perusteella vaikuttaa siltä, että EKP:n talletuskorko nousee noin 1,25–1,50 %:n tasolle vuoden loppuun mennessä. Ripeiden kiristysten jälkeen koronnostotahti kuitenkin hidastuu ja voi ensi vuoden kuluessa pysähtyä kokonaan, jos talous ajautuu syvään taantumaan. Koronlaskut ovat kuitenkin epätodennäköisiä ennen kuin inflaatio on uskottavasti palannut 2 %:n tavoitetasolle, Vesala selittää.

Suomen talous on jo lievässä taantumassa

Ainakin lievä talouden taantumajakso on todennäköisesti jo alkanut. Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste perustuu skenaarioon, jossa Suomen bkt-supistuu vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla ja kysyntätekijöiden heikentyminen jatkuu vielä pitkälle ensi vuoteen.

Yhtiö pitää kuitenkin kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan 1,5 %:ssa. Kokonaistuotannon vahva lähtötaso ja alkuvuoden yllättävän hyvä kehitys pitävät vuositason bkt-kasvun selvästi positiivisena, vaikka vuoden 2022 sisäinen kasvu voikin jäädä negatiiviseksi.

Sen sijaan vuodelle 2023 siirtyy negatiivista kasvuperintöä, mikä heikentää merkittävästi ensi vuoden kasvuodotusta. Tämän vuoksi vuoden 2023 bkt-ennustetta on alennettu -0,5 %:iin. Kuntarahoitus uskoo talouden toipumisen käynnistyvän ensi vuoden jälkipuoliskolla, mikä antaa paremmat lähtökohdat vuoteen 2024. Ennuste vuoden 2024 bkt-kasvuksi on 1,5 %.

Odotus kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 6,8 %. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 7,4 %:iin ja olevan vuonna 2024 keskimäärin 7,3 %.

Energiakriisin vaikutuksia on mahdotonta ennustaa

Kuntarahoituksen ennuste Suomen keskimääräiseksi inflaatioksi vuonna 2022 on 6,7 %. Inflaation voimakkain vaihe alkaa vaimenevan kysynnän myötä ennen pitkää hellittää, mutta selvempää laskukäännettä hintojen vuositason nousuvauhdissa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.

Euroopassa sekä energian merkittävä kallistuminen että euron heikkeneminen luovat laaja-alaista nousupainetta hintoihin, ja odotettu inflaation laskukäänne on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen. Myös Suomessa energiakriisin uhka on todellinen.

– Sähkön hintaan liittyy tulevina kuukausina poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, minkä vuoksi inflaation ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pahimmissa skenaarioissa sähkön kallistumisella voi olla dramaattinen vaikutus kuluttajahintojen kehitykseen, sanoo pääekonomisti Timo Vesala.

Myös Kuntarahoitus on varautunut energiakriisin nopeaan eskaloitumiseen. Kunnalliset energiayhtiöt vastaavat merkittävästä osasta Suomen energiantuotannosta ja niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset ovat riski toiminnan jatkuvuudelle.

– Olemme valmiita tarjoamaan rahoitusta energiayhtiöitä omistaville kunnille yhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Pystymme vastaamaan rahoituksen kysyntään, vaikka siihen tulisi hyvinkin merkittävä piikki: meillä on entuudestaan vahva likviditeettipuskuri, ja Venäjän hyökkäyssodan takia olemme yhtenä varotoimenpiteenä kasvattaneet sitä entisestään juuri tällaisten yllättävien tilanteiden varalta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2022Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala@kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702

Esa Kallio, toimitusjohtaja
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

KuntarahoitusPääekonomistiTalous