Kuntarahoituksen tuloswebinaari järjestetään 9.2.2022
Tilaisuuden puheenvuorot:
- Esa Kallio, toimitusjohtaja
- Timo Vesala, pääekonomisti
- Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus
Esitysten jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Rohkeasti rahoituksen maailmaan – Jeren kesätyöpesti Kuntarahoituksessa jatkui riskienhallinnan monipuolisissa työtehtävissä
Moi Jere! Miten olet viihtynyt Kuntarahoituksessa?
”Aika on mennyt kuin siivillä. Hain Kuntarahoitukseen, kun valmistuin Oulun yliopistosta taloustieteen tiedekunnasta, ja nyt vuoden täällä työskennelleenä voin vain suositella tänne hakemista.
Aloitin työni jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Luottamus on ollut alusta lähtien läsnä: täällä uskotaan siihen, että myös kesätyöntekijät osaavat hommansa. Sen ansiosta olen päässyt kehittämään osaamistani laajasti vuoden aikana.”
Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?
”Keskeisimpiin tehtäviini kuuluu markkina- ja sopimusdatasta huolehtiminen sekä raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Kosketuspintaa on hyvin erilaisiin osa-alueisiin, ja myös omat kiinnostuksenkohteeni määrittävät työn suuntaa – työpäiviini mahtuu siis monenlaista!
Vuoden varrella tietyt perustehtävät ovat pysyneet pitkälti samana, mutta työaikaa jää myös muulle. Olenkin saanut vastuulleni erilaisia kehitystehtäviä. Esimerkiksi markkinadatan kontrolloinnin kehittäminen erilaisten työkalujen avulla on ollut mielenkiintoista.”
Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?
”Työssä minua motivoi jatkuva oppiminen. Onneksi tiimissäni pääsee omaksumaan paljon uutta. Riskienhallinta on kiinnostanut minua jo pitkään ammatillisesti, ja nyt olen päässyt kurkistamaan aiheeseen pintaa syvemmälle. Kehitystehtävien myötä olen myös syventynyt erilaisiin järjestelmiin, mikä on ollut erityisen mieluisaa. Töitä tehdessä ajatteluni on kehittynyt niin, että alan automaattisesti pohtia miten tekemistä voisi kehittää ja automatisoida. Se on ollut kiinnostavaa huomata.”
Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?
”Kuntarahoitus toimii kiinnostavalla alalla ja meillä on rento ilmapiiri. Perinteiseen pankkiin verrattuna henkilöstöä on vähemmän ja siksi jokainen saa työskennellä varsin laajalla kentällä. Tässä työssä ei aika käy pitkäksi.
Riskienhallinta ja analytiikka -yksikössä pääsee kehittämään niin teknistä kuin teoreettista osaamista. Yksi parhaista puolista onkin ollut se, että olen päässyt hyödyntämään laajasti erilaisia järjestelmiä, kuten SQL, Power BI ja Bloomberg Terminal. Kesätyöntekijälle tämä on siis mielenkiintoinen kokonaisuus, eikä tehtävässä joudu tekemään vain yhtä asiaa koko kesää.”
Mitä vinkkejä haluaisit antaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?
”Kannattaa hakea rohkeasti! Alalla ja Kuntarahoituksessa on monia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Suosittelen myös harkitsemaan Kuntarahoitusta potentiaalisena työnantajana, vaikka ei asuisi vielä pääkaupunkiseudulla. Itse olen Rovaniemeltä kotoisin ja opiskelin Oulussa. Uuteen kaupunkiin muuttaminen kannattaa mielestäni nähdä seikkailuna.
Hakijoille painottaisin myös sitä, että tärkeintä on osoittaa oma halu oppia ja kehittyä. Minullakaan ei ollut kauheasti kokemusta rahoitusmarkkinoiden parissa työskentelystä aloittaessani, mutta itse työ opettaa. Siitä on apua, että ymmärtää rahoitusmarkkinoiden perusteet ja tuntee perustermistön, mutta innostus ja positiivinen asenne ratkaisevat.”
Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!
Kemi selvitti sote-uudistuksen vaikutuksia talouteen Inspiran avulla
Kemissä, kuten monessa muussakin pienemmässä kunnassa, talousasiat ovat muutaman asiantuntijan harteilla. Sote-uudistus ja siihen liittyvät selvitykset ovat työllistäneet sote-toimen lisäksi runsaasti talous- ja henkilöstöpalveluita.
– Epäselvyys ja epävarmuus ovat aiheuttaneet paljon työtä ja päänvaivaa. Koko ajan mietityttää, olemmeko osanneet arvioida oikein ja antaa oikeaa tietoa, Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg tuskailee.
Sote-palveluiden siirtymisen hyvinvointialueille arvioitiin vaikuttavan kaupungin talouteen positiivisesti, mutta varmuutta tai omia resursseja tilanteen analysoitiin ei ollut. Insipiran tarjoama apu vaikutusten arvioinnissa tuli sopivaan aikaan.
– Tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan ja tuntui, että valtionkaan päässä ei oikein ollut selvää, mitä on tapahtumassa. Meillä ennustamisen vaikeutta lisäsi myös Stora Enson viimekeväinen päätös lakkauttaa Kemin tehdas. Ennustaminen ei koskaan ole ollut näin epävarmaa! Tuli sellainen olo, että kaikki mahdollinen tieto, mitä on saatavilla, täytyy hyödyntää, Heberg kertoo.
Mustaa valkoisella päätöksenteon tueksi
Kemin talous on ollut usean vuoden peräkkäin alijäämäinen. Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.
– Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.
Konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty miettimään saman tien. Tavoitteena on saada talous tasapainoon meneillään olevan, vuonna 2025 päättyvän suunnittelukauden aikana. Kaupunginvaltuusto käsittelee sopeuttamisehdotukset maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on myös annettu oikeus hankkia ulkopuolinen selvittäjä tekemään kaupungin sopeuttamisohjelmaa.
– Sopeuttamistoimenpiteet voivat olla mitä tahansa. Käymme läpi kaikki kaupungin palvelut vapaa-ajasta ja kouluverkosta tekniseen puoleen, kaikki on pöydällä arvioitavana. Meillä on hyvät vapaa-ajan palvelut, mutta nyt meidän on valitettavasti mietittävä, mihin meillä realistisesti on tulevaisuudessa varaa, Heberg harmittelee.
Heberg kokee, että ulkopuolinen selvitys antaa viranhaltijoille selkänojaa.
– Päättäjät on helpompi vakuuttaa, kun on esittää myös ulkopuolisen laatima arvio.
Lue myös:
- Sote vaikuttaa kuntien tukipalveluihin – uudelleenjärjestelyillä alkaa olla kiire
- Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?
- Miten sote-uudistus vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon ja investointikykyyn?
- Joona Räsänen: Sote-uudistus on kunnille uudistumisen paikka
Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Kemin kaupunki
Talouden vahvaa perustrendiä varjostaa liuta riskitekijöitä – saavatko keskuspankit inflaation kuriin? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01/2022 on julkaistu
Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.
– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.
Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.
Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.
– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.
Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti
Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.
– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.
Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.
Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.
– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.
Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä
Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.
– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.
Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.
– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.
Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.
– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.
Laadukasta vuokra-asumista Lohjanjärven rannalla – Päivi viihtyy asuntomessualueella
Kuntarahoituksen rahoittaman vuokratalon ainutlaatuisuus on yllättänyt asukkaat positiivisesti. Onnistunut lopputulos niittää vuolaasti kehuja ja kiitosta.
– Kaikki on uutta, siistiä ja kaunista. Saamme asua uniikissa kohteessa, sillä rakennuksemme on osa asuntomessualuetta. Ilman messujen korkeita laatutavoitteita talostamme tuskin löytyisi ylimmän kerroksen saunaosastoa, josta on hulppeat järvinäkymät, puhumattakaan upeasta julkisivutaideteoksesta, Sahapiha 4:n asukas Päivi Perenius kertoo innoissaan.
Omakotitalosta Sahapihan taloon muuttanut Perenius kertoo jännittäneensä kerrostaloelämään siirtymistä. Onneksi arki yllätti iloisesti.
– En ole asunut kerrostalossa sitten opiskeluaikojen, joten pelkäsin kerrostalon meluja ja hissien paukkaamista. Todellisuudessa talo on erittäin rauhallinen, kiitos hyvän äänieristyksen. Olen tyytyväinen asuessani täällä.
”Suunnittelijoille täydet pisteet”
Kaksiossa asuva Perenius kehuu lopputuloksen erinomaista suunnittelutyötä. Suunnittelun toteutti UKI Arkkitehdit Oy.
– Asunnon neliöt on käytetty järkevästi ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kaksiossani on useita oivaltavia ratkaisuja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. Liikenteen melu on muun muassa onnistuttu piilottamaan kahden oven taa, ja eteisen yhteydessä on varasto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Häkkivarastossa ei tarvitse ravata jatkuvasti hakemassa tavaroita, sillä ne ovat koko ajan saatavilla.
Arkkitehdin ja suunnittelijoiden oivaltavat ratkaisut eivät rajoitu vain huoneistoihin. Asukkaita hemmotellaan myös erilaisilla yhteiskäytössä olevilla ylellisyyksillä.
– Ihastuin kuudennen kerroksen saunatilaan heti. Elämystä tukee saunaosaston oma lasitettu parveke, jonne voi mennä vilvoittelemaan ja nauttimaan järvimaisemista löylyjen välissä. Tämä jos joku on arjen luksusta.
Lisäksi Perenius mainitsee Sahapiha 4:n julkisivusta löytyvän Kim Jotunin taideteoksen, joka kuvaa alueen historiaa.
– Jo parissa kuukaudessa julkisivun teoksesta on tullut minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa olemassaolollaan. Sen nähdessäni tiedän, että olen tullut kotiin. Uitto-taideteoksen tarina on myös merkityksellinen, sillä asumme vanhalla Sahan alueella, jossa on aikanaan uitettu tukkeja.
Sahapihalla tehdään yhdessä
Asuinalue ja sen rakennukset on suunniteltu yhteisöllisyys edellä, eikä yhdessä tekeminen ole jäänyt arjessa ajatuksen tasolle. Naapurissa sijaitseva asumisoikeustalo on avannut ovensa Sahapiha 4:n asukkaille, minkä ansiosta talojen kerhotilat ovat nyt vapaasti kummankin talon asukkaiden käytössä.
– Olemme järjestäneet naapuritalon kerhotilassa kaikenlaista aina illanistujaisista rentoutushetkiin. Pidimme myös omalla kattoterassillamme vastikään pikkujoulut. Yhteiset tilat mahdollistavat naapureiden kokoontumisen kunnioittaen samalla jokaisen yksityisyyttä.
Lohjanjärven rannalle rakentunut asuinalue kehittyy tulevaisuudessa entisestään, mutta asukkaansa se on hurmannut jo nykyisellä olemuksellaan.
– Muutaman kuukauden täällä asuneena voin todeta, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mennyt aivan nappiin. Modernit ratkaisut eivät ole jääneet vain suunnittelupaperille, vaan ne toimivat aidosti käytännössä. Sahapihalla voi asua laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti järven rannalla, aivan kaupungin palvelujen äärellä. Mitä muuta asumiselta voisi toivoa, Perenius kiteyttää.
Lue lisää Sahapihan ratkaisuista:
- Artikkeli: Järvinäkymiä ja saunomista katolla
- Ratkaisupankki: Sahapiha 4, Lohjan Vuokra-asunnot Oy
Teksti: Julia Ruuskanen
Kuva: Roope Huotari
Riskienhallinta vaatii epäsuotuisten tilanteiden pohtimista
– Kiinnostuin Kuntarahoituksesta, sillä olemme Euroopan keskuspankin alainen luottolaitos. Vaikka henkilöstömäärämme ei ole kovin suuri, vaatii EKP:n alaisuus sen, että pääomien ja likviditeetin hallinta ja niihin liittyvät suunnitelmat ja raportointivaatimukset ovat samalla tasolla kuin muillakin EKP:n pankeille, Antti kertoo.
Antin tausta on akateemisessa maailmassa, jossa hän on toiminut kansantaloustieteiden tutkijana vuoteen 2009 saakka. Väitöskirjan julkaisun jälkeen hän päätti poiketa akateemiselta uralta yritysmaailmaan. Nokia- ja Microsoft-vuosien jälkeen Antti teki kuitenkin paluun finanssialalle vuonna 2016, ja vuonna 2017 ovet aukesivat Kuntarahoitukselle.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat suomalaiset kunnat ja yleishyödylliset asuntotoimijat. Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisulla rahoitetaan yhteiskunnallisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä kohteita, kuten julkiseen liikenteen hankkeita ja kestävää rakentamista.
– Vaikka asiakaskunta on suomalainen, varainhankinta ja riskienhallinta ovat kansainvälisiä. Tekeminen on kansainvälisempää kuin uskoisikaan, Antti kertoo.
Tiivis ja kunnianhimoinen työyhteisö
Kuntarahoituksen toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, jossa työskentelee noin 170 henkilöä, mikä tekee Kuntarahoituksesta verrattain pienen toimijan. Antti näkee kuitenkin suhteellisen pienen ja matalan organisaation positiivisena asiana.
– Firman sisällä on helppo luoda verkostoja, kun istumme kaikki samassa toimistossa. Täällä voit helposti törmätä johtoryhmän jäseniin ja pääekonomistiin käytävillä ja kahvikoneen äärellä. Teemme töitä kunnianhimoisesti pienellä porukalla, Antti kertoo.
Pienen organisaation etu on myös se, että tehtävänkuvat ovat laajoja ja oman työnjäljen pääsee jättämään monenlaisiin projekteihin.
– Pidän siitä, että pääsen laaja-alaisesti miettimään pankkibisnestä sekä asiakasrahoituksen että varainhankinnan näkökulmasta. Välillä on myös kiva miettiä, miten makrotalouden asiat vaikuttavat meidän liiketoimintaamme, Antti kertoo.
Antti on myös tyytyväinen siihen, että sisäiseen urakehitykseen on panostettu vuosi vuodelta enemmän.
– Aina urakehitys ja vaativampi työtehtävä ei vaadi tehtävänvaihtoa, vaan meillä on käytössä eri vaativuustasot. Kun vaativuustasoani korotettiin, sain laajemman asiantuntijatehtävän ja sitä kautta enemmän vastuuta.
Riskienhallinta on varautumista tulevaan
Työ riskienhallinnassa on varautumista epäsuotuisiin tilanteisiin ja katse pidetään vahvasti tulevaisuudessa. Kuntarahoituksella riskienhallinnan tehtävät on jaettu eri vastuualueisiin, joista kannattavuus ja vakavaraisuus laskeutuvat Antin tontille.
– Työhöni kuuluu pääomien hallinnan suunnittelua sekä raporttien ja ennusteiden tekemistä, joihin kirjoitan myös pidempiä narratiiveja. Tutkijakoulutuksessa tekstin tuottamista englanniksi opeteltiin paljon, mistä on ollut todella paljon hyötyä nykyisessä työssäni.
Riskienhallinnassa tehdään tulevaisuuden ennusteita. Toiminnalla pyritään varmistamaan se, että vaikka tapahtuisi epäsuotuisa skenaario, toimintaa ja asiakkaiden rahoittamista pystytään jatkamaan.
– Syksyisin meitä työllistävät erityisesti budjetointi sekä vuotuisen elvytyssuunnitelman päivitys – se vaaditaan kaikilta EKP:n alaisuudessa toimivilta pankeilta. Suunnitelma tehdään niiden kaikista epäsuotuisimpien tilanteiden varalle.
Rima nousi EKP:n valvonnan alaisuudessa
Vuonna 2017 Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvonnan alaisuuteen, minkä myötä Kuntarahoituksessa tehtiin kunnianhimoisia järjestelmähankkeita, kuten yhteinen tietovarasto, tasehallintajärjestelmä ja viranomaisraportoinnin järjestelmä.
– Raportoinnissa rima nousi selkeästi EKP:n myötä. Raportointikielikin vaihtui englanniksi, kun raportteja alettiin lähettää EKP:lle Frankfurtiin. Meidän raporttimme ovat isojen pankkien dokumenttien seassa, mikä nostaa rimaa entisestään. Haluamme yltää samalle tasolle.
EKP:n alaisuus on tuonut työhön myös huippuhetkiä, kuten matkat samoihin tilaisuuksiin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien työntekijöiden kanssa.
– On se konkarillekin edelleen iso juttu, kun pääse EKP:n pankkivalvojien kanssa samoihin tapaamisiin kuulemaan, mitä he ajattelevat koko Euroopan pankkisektorista. Hienoja hetkiä on ollut myös se, kun olen päässyt käymään Frankfurtissa tilaisuudessa, jossa ohjeistetaan esimerkiksi elvytyssuunnitelmaa, Antti toteaa.
Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!
Monien muutoksien Muonio
Miten Muonion kunnalla menee?
”Oikeastaan aika hyvin. Muoniossa on viime vuodet ollut tekemisen meininki, monia isoja uudistuksia ja hankkeita on ajettu läpi. Nyt keskitytään niiden toimeenpanoon ja tulevien uudistuksien valmisteluun. Itsekin välillä hätkähdän, kuinka paljon viime vuosina on tapahtunut.”
Mitä uutta Muoniossa tapahtuu?
”Kunnassa on tehty iso organisaatiouudistus, joka astui voimaan elokuussa. Elinkeinotoimi ja tekninen osasto yhdistettiin, samalla uusittiin kunnan hallintosääntö. Viranhaltijoilla on nyt enemmän toimivaltaa muun muassa henkilöstövalinnoissa, kaikki rekrytoinnit eivät käy lautakuntien, hallituksen tai valtuuston läpi. Kynään tuli niin sanotusti lisää virtaa.
Iso juttu oli myös THL:n kunniamaininta, jonka Muonio sai marraskuussa ansiokkaasta työstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kiitosta tuli etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Tämä oli meille hieno kunnianosoitus, nuorisotyöhön on satsattu pitkään.”
Saitte viime vuonna päätökseen kunnan työkulttuuria uudistavan HYPPY-hankkeen. Kertoisitko hankkeesta ja sen tuloksista?
”HYPPY-hanke sai alkunsa syksyllä 2019, kun organisaatiouudistusta alettiin pohtia. Silloin nähtiin, että uusi organisaatio vaatii myös uudenlaista työkulttuuria. Työsuojelurahaston rahoittamalla hankkeella haluttiin tukea kunnan työntekijöiden hyvinvointia ja tehdä johtamisesta kuntaorganisaatiossa valmentavaa ja osallistavaa.
HYPPY-hankkeessa esimiehet valitsivat oman työyhteisönsä kanssa kehittämiskohteen, jota he edistivät hankkeen aikana. Parantamisen varaa löydettiin esimerkiksi palaverikäytännöistä, työvuorolistoista ja työn suunnittelusta. Palautekyselyssä 78 prosenttia vastaajista sanoi, että tiimeissä on asetettu yhteinen kehittämistavoite, ja 93 prosenttia kunnan työntekijöistä kertoi osallistuneensa työyhteisön yhteisiin keskusteluihin. Seuraavaksi uusia, parempia käytäntöjä tuodaan osaksi koko organisaation toimintaa. Hanke oli hyvä alku, mutta työn pitää jatkua. Kunta on työnantajana niin iso ja tiimit niin erilaisia, ettei kulttuurin muutos tapahdu yhdessä yössä.”
Mikä on mielestäsi Muonion suurin vahvuus?
”Alkuun on sanottava nämä perinteiset: luonto, onnellisuus, maailman puhtain ilma. Niillä pääsee jo pitkälle. Mutta näiden lisäksi Muonio on todella yhteisöllinen paikka. Kohtuullisen pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa, ja naapurista pidetään huolta. Olen itsekin pienen kunnan kasvatti, ja täältä oli helppo löytää oma paikkansa – vaikka maisemat ovatkin vähän erilaisia kuin Merijärvellä, Oulun korkeuksilla.”
Entä mitä muuttaisit Muoniosta?
”Valoa voisi toki olla enemmän, ainakin näin kaamoksen aikaan. Mutta tasataan sitten kesällä. Vakavasti ottaen haluaisin tuoda kuntaan lisää kokeilevaa kulttuuria. Monia muutoksia on saatu läpi, mutta paljon on varmasti vielä edessä.”
Miltä kunnan tulevaisuus näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?
”Ennustaminen on vaikea laji, mutta näen Muonion tulevaisuuden valoisana – kunhan muistamme olla aktiivisia alueella ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Paljon on kiinni myös valtakunnallisista päätöksistä ja siitä, mihin suuntaan koko maa menee. Toivon, että päättäjät muistavat alueiden erilaisuuden: se mikä sopii Helsinkiin, ei välttämättä sovi tänne Tunturi-Lappiin.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Kunta-ala kiinnosti jo nuorena, ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Merijärven kunnan kansliassa. Myöhemmin, kun muutin Rovaniemelle opiskelemaan, tein siivoushommia opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen 2017 tulin Muonioon sijaistamaan hallintojohtajaa, ja sille tielle jäin. Parin kuukauden viransijaisuus vähän venähti, ja olen toiminut välissä myös hallintosuunnittelijana sekä hallinto- ja henkilöstösuunnittelijana. Syksyn organisaatiouudistuksessa titteli muuttui henkilöstöpäälliköksi, ja lokakuusta eteenpäin olen taas sijaistanut hallintojohtajaa.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Yksi syksyn suosikkisarjoista oli Ylen Politiikka-Suomi, joka kuvasi todella hyvin suomalaista politiikkaa, sen historiaa ja nykypäivää. Raadollinen laji. Viime aikoina olen katsonut myös Pahan väri -draamasarjaa. Sarja on sekoitus faktaa ja fiktiota, ja se kertoo kolmesta suomalaisesta sarjamurhaajasta. Aluksi mietin, miten tällainen yhdistelmä voi toimia, mutta sarja on kieltämättä vienyt mukanaan.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Helena (Vuopionperä-Kovanen) heitti viimeksi pallon kotiseudulle, ja minä taidan tehdä samoin. Olen tuntenut Merijärven kunnanjohtajan Kari Jokelan pitkään, ja olisi mielenkiintoista kuulla syntymäkunnan kuulumisia. Toki niitä tulee muutenkin seurattua, mutta kaikkea en varmasti tiedä.”
MATTI PINOLA
Työ: vs. hallintojohtaja, Muonion kunta
Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri, Lapin yliopisto
Syntynyt: 1990
Kotoisin: Merijärveltä
Asuu: Muoniossa
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Otto Ponto
Vuosi 2021 – negatiiviset korot asiakkaiden hyödyksi, soteen liittyvillä palveluilla kysyntää
Syksyllä pystyimme tekemään hinnoittelussamme asiakkaitamme merkittävästi hyödyttävän ja jo pitkään odotetun uudistuksen, kun siirryimme velkakirjaluotoissa negatiivisen viitekoron huomioivaan koronlaskentatapaan. Lokakuun alusta asiakkaamme ovat päässeet hyötymään negatiivisista koroista entistä paremmin.
Aiemmin Kuntarahoitus noudatti yleistä markkinakäytäntöä, jossa lainan viitekorko oli vähintään nolla, ja sen lisäksi veloitettiin viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Muutoksen myötä asiakasmarginaali lisätään todelliseen korkoon ja luoton kokonaiskorko voi painua jopa nollaan.
– Yleensä tällaiset lievennykset tehdään uusiin sopimuksiin, me siirsimme hyödyn kaikille asiakkaillemme, myös jo tehtyihin sopimuksiin. Taloudellisesti hyöty näkyy tuntuvammin asiakkaillemme tämän vuoden puolella, sillä koron laskutavan muutos tuli voimaan lainan seuraavan korontarkastuksen yhteydessä 1.10.2021 jälkeen. Joillekin asiakkaillemme hyöty voi olla miljoonia euroja vuodessa, Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kertoo.
Muutoksen teki mahdolliseksi kesäkuun lopussa voimaan astunut pankkien vakavaraisuussääntely, jonka myötä Kuntarahoitus on julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution). Tämä muutos madalsi merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta.
Vastuullisen rahoituksen kysyntä kasvaa – raportointiin uusia vaatimuksia
Vastuullisen rahoituksen kysyntä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2021.
– Yhä useammat maailman kaupungit, myös meidän asiakkaamme, haluavat entistä vahvemmin profiloitua vastuullisuuden soihdunkantajiksi. Edelläkävijänä haluamme tukea vastuullisen rahoituksen kanavoitumista asiakkaidemme erinomaisiin investointeihin, yksikönjohtaja Jukka Leppänen sanoo.
Vastuulliseen rahoitukseen liittyy merkittäviä seuranta- ja raportointivaatimuksia. Nämä vaatimukset kiristyivät viime vuonna entisestään, kun EU:n kestävän kehityksen taksonomia-asetusta vahvistettiin huhtikuussa julkistetulla kestävän kehityksen rahoituspaketilla. Paketti laajensi raportoinnin vaatimuksia – yritysten täytyy raportoida viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti.
– Asiakkaillemme Kuntarahoituksen myöntämän vihreän rahoituksen hyöty näkyy edullisemman marginaalin lisäksi raportoinnissa, jonka me hoidamme asiakkaan puolesta, Leppänen jatkaa.
Sote-uudistus ravistelee kuntien identiteettiä
Pitkään valmisteltu sote-uudistus nytkähti eteenpäin, kun eduskunta kesäkuussa hyväksyi siihen liittyvän lakipaketin. Kunnille tämä tarkoitti kiireellistä käytännön asioiden valmistelua, mutta myös epävarmuutta talouteen. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran sote-vaikutuksiin liittyvät neuvontapalvelut olivat syksyllä kysyttyjä.
– Sote-uudistus muokkaa kuntien identiteettiä ja rahoituspohjaa. Tehtäväkentän kapenemisesta huolimatta kunnat tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjinä ja rakentajina, Dunderfelt painottaa.
Soten lisäksi kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa jo pitkään huolenaiheena ollut väestön ikääntyminen sekä muutto maalta kaupunkeihin. Tutkimme kuntien eriytyviä teitä ja mahdollisia tulevaisuuksia kuntavaalien alla julkaistussa, Demos Helsingin kanssa yhteistyössä toteutetussa keskustelupaperissamme.
– Halusimme nostaa keskusteluun kuntien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuja, joita esimerkiksi kestävään talouteen ja elinvoiman ylläpitämiseen liittyen on kunnissa löydetty. Tähän teemaan liittyvää keskustelua tulemme jatkamaan myös tänä vuonna, Dunderfelt kertoo.
Digitaalinen lainaprosessi asiakkaiden käyttöön 2022
Vuoden 2021 aikana Kuntarahoituksessa on kehitetty hartiavoimin digitaalista asiointia. Kehitystyön tulokset alkavat näkyä asiakkaille vuoden 2022 alkupuoliskolla, kun lainaa voi alkaa hakea digitaalisen palvelun kautta.
– Ensimmäisenä asiakkaillemme avautuu mahdollisuus hakea kuntatodistusta verkossa. Suunnitelmissa on jatkaa palveluiden kehitystä ja jatkossa tuoda myös tukea rahoituksen kilpailuttamiseen, Jukka Leppänen kertoo.
Palvelujen digitalisoinnin tavoitteena on asioinnin helpottaminen ja nopeuttaminen. Henkilökohtainen palvelu ja tuki eivät kuitenkaan ole katoamassa mihinkään.
– Täysin automatisoitu palvelu tai palveluautomaatit eivät sovi meidän toimintaamme ja palveluumme. Oma asiakastiimi tulee tukemaan asiakkaitamme digitaalisen prosessinkin aikana, Leppänen korostaa.