Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet rajalliset – edessä kustannusten leikkaus ja raju priorisointi?

Ministeriö määrittää ensimmäisen lainanottovaltuuden sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilinpäätös- ja talousarviotietojen perusteella. Lainanottovaltuus raamittaa hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet.

Lain mukaan lainanottovaltuus on ”hyvinvointialueen laskennalliseen lainanhoitokatteeseen perustuvan enimmäislainamäärän ja tilikauden alun ennakoidun lainamäärän erotus”. Lainanottovaltuuden laskenta perustuu lainojen kymmenen vuoden laskennalliseen takaisinmaksuaikaan. Mitä tämä tarkoittaa, Inspiran senior konsultti Juho Paananen?

– Vuosikate kerrotaan kymmenellä ja tämä määrittää vuotuisen maksimimäärän lainoille, jota hyvinvointialueella ei tulisi ylittää. Kun puhutaan suurista kiinteistöinvestoinneista, joiden käyttöaika on 30 vuotta, kymmenen vuoden laskennallinen takaisinmaksuaika on todella lyhyt, Paananen sanoo.

Realiteetit esiin

Inspira on jo tehnyt usealle hyvinvointialueelle selvityksen kestävästä investointitasosta ja laskelmat lainanottovaltuuksista vuoteen 2030 asti. Parhaillaan on käynnissä ja käynnistymässä uusia vastaavia toimeksiantoja. Skenaariot ovat tuottaneet melko karujakin näkymiä.

– Joillain hyvinvointialueilla lainanottovaltuus kääntyy negatiiviseksi jo vuonna 2024. Tämä johtuu negatiivisesta vuosikatteesta. Tällöin ainoa vaihtoehto lainanottovaltuuden nostamiseksi ja investointien toteuttamiseksi on säästöt toiminnassa, Paananen kertoo.

Lainanottovaltuus määritellään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueiden vuosittainen investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa valtuuden kanssa. Ensimmäinen esitys investointisuunnitelmasta vuosille 2023–2026 on tehtävä ministeriölle lokakuun alkuun mennessä.

– Julkisiin palveluihin jaettava rahamäärä ei sote-uudistuksen myötä tule valtakunnan tasolla kasvamaan. Lainanottovaltuus on tietoinen investointien ja kustannusten ohjaamisen työkalu. Laskentatapa voi kuitenkin johtaa siihen, että merkityksellisiä ja tarpeellisia investointeja jää toteuttamatta, Paananen harmittelee.

Investointisuunnitelmassa täytyy ilmoittaa myös vuokrahankkeet, niiden kustannukset sekä vaikutukset talouteen ja rahoitustapa.

– Tämänhetkinen lainanottovaltuuden laskentamalli suosii lyhyellä tarkasteluvälillä pitkiä vuokrasopimuksia, koska laskennassa huomioidaan vain näiden hankkeiden vuosikatevaikutus. Vuokrahanke heikentää lainanottovaltuutta pitkällä tarkasteluvälillä kuitenkin lainarahoitusta enemmän ja on lisäksi lainalla rahoitettua hanketta kalliimpi, eikä siksi ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto, Paananen muistuttaa.

Edessä leikkauksia ja priorisointia

Hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä edellytyksiä seurataan kriisikuntakriteeristöä muistuttavalla arviointimenettelyllä. Mikäli hyvinvointialueen täytyy anoa lisää lainanottovaltuutta välttämättömän investoinnin toteuttamiseksi, se voi päätyä arviointimenettelyyn. Sama tapahtuu, mikäli hyvinvointialue ei pysty toimimaan valtiovarainministeriön määrittämällä summalla ja joutuu hakemaan toimintaansa lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Arviointimenettely voi johtaa hyvinvointialueen muuttamiseen ja esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistymiseen.

– Hyvinvointialueiden talous täytyy saada pyörimään todella tiukassa raamissa. Investointitarpeita on paljon ja tiukkaa on jo ilman uusia investointejakin, Paananen kertoo.

Tähän asti sairaanhoitopiirit ovat voineet itsenäisesti tehdä taloutta koskevia päätöksiä. Maaliskuun alusta alkaen päätökset täytyy hyväksyttää hyvinvointialueen valtuustolla. Paananen painottaa, että hyvinvointialueiden olisi nyt tärkeää tunnistaa oma tilanteensa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

– Keskustelu kustannusten leikkaamisesta on avattava heti ja investointeja on pakko priorisoida. Selvitystyöllämme pyrimme tuomaan esiin talouden realiteetit päätöksenteon tueksi.

Kunnat ovat pyrkineet helpottamaan omaa talouttaan myymällä kiinteistöjään. Suuriakin kauppoja on viime aikoina nähty. Mitä Paananen tästä tuumaa?

– Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien kiinteistöjen omistamiselle on tarjottu vähän vaihtoehtoja. Kukin kunta pyrkii edistämään omaa etuaan annetuissa raameissa. Se on aivan ymmärrettävää. Kiinteistöjen myyminen sijoittajille voi olla kuitenkin pidemmällä tähtäimellä oman nilkan sahaamista. Jos hyvinvointialueen ainoa vaihtoehto on vuokrata kiinteistöjä sijoittajalta, vaikuttaa se ikävästi talouteen. Kun julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan, hyvinvointialueiden kasvaneiden kulujen rahoitus tingitään jostain toisaalta. Arvelisin, että kuntien rahoitus on tällöin vaarassa. Sen sijaan, jos sairaanhoitopiirit tai muu julkinen taho kykenisi ostamaan kuntien kiinteistöjä, se helpottaisi hyvinvointialueiden taloutta. Tässä toivoisin sote-uudistusta valmistelevilta ministeriöiltä kauaskatseisuutta.

KuntarahoitusNeuvonantopalvelut

Kuntatodistuskauppa ja rahoituksen hakeminen verkkoon – asiointi sujuvoituu

Palvelujen digitalisoinnilla halutaan helpottaa ja joustavoittaa asiointia.

– Tuomme digiasioinnin sellaisiin kohtaamispisteisiin, joissa siitä on asiakkaille lisäarvoa, yksikönjohtaja Jukka Leppänen kertoo.

Kuntatodistussovelluksen tarjousnäkymä
Kuntatodistus-sovelluksen tarjousnäkymä

Ensimmäisenä käyttöön otetaan sovellus kuntatodistuskaupankäyntiin. Sen pilotointi alkaa kevättalvella, kaikkien asiakkaiden saataville digitaalinen kuntatodistuskauppa tulee myöhemmin keväällä.

– Sovelluksesta näkee heti kuntatodistuksen hinnan eri maturiteeteilla, vapaan limiitin ja kaiken muun päätöksenteossa tarvittavan informaation. Asiakas pystyy sopimaan uuden kuntatodistuksen liikkeeseenlaskusta helposti ja nopeasti, kehityspäällikkö Mikko Jouhtio kertoo.

Sovellusta rahoituksen hakemiseen pilotoidaan myös kevään aikana. Sen lisäksi, että digitaalinen palvelu sujuvoittaa asiointia Kuntarahoituksen kanssa, se auttaa asiakasta tekemään laadukkaita tarjouspyyntöjä myös muille rahoituksen tarjoajille.

– Ensimmäisessä versiossa asiakas voi laatia tarjouspyynnön, lähettää sen meille sekä ladata sen itselleen, jotta voi halutessaan hyödyntää samaa tarjouspyyntöä myös muiden rahoittajien kanssa asioidessaan, Leppänen tarkentaa.

Sovelluksesta näkee heti, mitkä tiedot ja asiakirjat tarjouspyyntöön tarvitaan, näin sitä ei tarvitse jälkikäteen täydentää. Tämä nopeuttaa tarjouspyynnön käsittelyä.

”Näyttää täydelliseltä!”

Sovelluksia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Lähes 20 asiakasta on osallistunut kehittämiseen haastatteluin sekä prototyyppejä ja toteutuksia kommentoimalla.

– Asiakkaiden vastaanotto on ollut innostunut. Kommentit, kuten ”Näyttää täydelliseltä!” tai ”Otan mielelläni käyttöön heti, kun mahdollista” vahvistavat, että olemme oikealla tiellä – digitaalista palvelua odotetaan ja se tulee tarpeeseen, Jouhtio kertoo.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu ei ole katoamassa mihinkään. Asiantuntijatyöhön vapautuu enemmän aikaa, kun rutiineja hoidetaan digitaalisissa palveluissa. Oman tutun asiakkuustiimin lisäksi uusi chat-asiakaspalvelu tukee digipalvelujen käytössä. Uusien sovelluksien käyttö on asiakkaille maksutonta.

– Harkitsemme huolella, mitä palveluja meidän kannattaa digitalisoida. Digitaalisen asioinnin täytyy tuottaa hyötyä sekä asiakkaalle että meille, Leppänen korostaa. – Meille ei myöskään tule palveluautomaatteja, ne eivät yksinkertaisesti sovellu meidän toimintaamme. Chatissakin on aina ihminen vastaamassa, hän jatkaa.

Kuntatodistuskauppa ja rahoituksen hakeminen ovat digitaalisen asioinnin päänavaus. Sovellusten kehittämistä jatketaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Myöhemmin tarkoituksena on tuoda myös muun muassa rahoituksesta sopiminen ja rahoituksen elinkaaren aikaiset tapahtumat osaksi digitaalista asiointia.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Keskuspankit haluavat inflaation kuriin, vaikka kasvun paras terä onkin ehkä jo taittumassa – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

Koronaviruksen omikronvariantti sai teollisuusmaat jälleen kiristämään rajoitustoimiaan. Talous on silti jatkanut kasvuaan, joskin hidastuvasti. Kuluvan vuoden bkt-ennusteita on laskettu, ja kasvu näyttää jaksottuvan arvioitua enemmän vuodelle 2023, pohtii Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa markkinakatsauksessa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää: Kiinan talous on vaikeuksissa, rahapolitiikka kiristyy kautta linjan ja tulenarka geopoliittinen tilanne uhkaa äityä sodaksi Euroopassa.

Viime aikoina talouskeskustelua on hallinnut inflaatio. Yhdysvalloissa ja Euroopassa hintojen nousuvauhti on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.

– Tasaantumista piti tapahtua jo viime vuoden lopulla, varsinkin Euroopassa. Hintatason nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja riski inflaatio-odotusten voimistumisesta uhkaa talouden tasapainoista kehitystä, Vesala arvioi.

Keskuspankkien kelkka kääntyy nopeasti

Pääekonomistin mukaan rahapolitiikka muuttuu nyt vauhdilla. Viime viikkoina keskuspankit ovat kertoneet lopettavansa talouden elvyttämisen selvästi ennakoitua nopeammin.

– Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka kasvun paras terä alkaakin taittua.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan tänä vuonna vähintään kuusi kertaa eli ainakin 1,50 prosenttiyksiköllä. Fedin uskotaan myös supistavan tasettaan vuoden puolivälistä lähtien, mikä kiristäisi rahoitusolosuhteita entisestään. Paine kasvaa myös Euroopassa.

– Euroopan keskuspankin arvellaan aikaistavan netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot mahdollisesti kuluvan vuoden loppupuolella.

Muutos rahapolitiikan suunnassa näkyy jo nousevina markkinakorkoina. Vesalan mukaan koronnostojen vauhtia on kuitenkin vaikea ennakoida: paljon riippuu siitä, miten talouskasvu ja rahoitusmarkkinat reagoivat koronnosto-odotuksiin ja miten keskuspankit suhtautuvat näihin reaktioihin.

– Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.

Pandemian loppulaskua vasta arvuutellaan

Talouden tarjontapuoli jatkaa toipumistaan, ja reaalitaloudessa riittää epävarmuuksia ilman kiristyvää rahapolitiikkaakin.

– Toimitusketjut ovat olleet ajoittain pahasti jumissa, eikä konttiliikenne toimi vieläkään normaalisti, pääekonomisti Vesala luettelee.

Toistaiseksi yritysten koronatuet ovat pitäneet konkurssimäärät ja pankkien luottotappiot poikkeuksellisen matalina, mutta yrityssektorin on hiljalleen alettava tulla toimeen omillaan.

– Samaan aikaan yrityksissä joudutaan miettimään, mitkä liiketoimintaympäristön muutokset jäävät pysyviksi ja miten korona-aikana otetut digiloikat saadaan parhaiten hyödynnettyä, Vesala lisää.

Useimmissa maissa myös julkista taloutta on alettava tasapainottaa massiivisen koronaelvytyksen jälkeen. Silti yhteiskuntien perustoiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, voivat yhä vaatia erityistä tukea.

– Kansanterveyteen ja ihmisten työkykyyn aiheutuneita ruhjeita parannellaan vielä pitkään. Pandemian loppulasku nähdään ehkä vasta vuosien päästä. Se, miten hyvin jälkihoidossa onnistutaan, voi vaikuttaa jopa eri maiden kilpailukykyyn.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntien uudet tiet: Monialainen Sysmän neuvottelukunta ideoi elinvoimaa

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, mistä oikein on kyse Sysmän neuvottelukunnassa?

”Sysmän neuvottelukunta on vuonna 1990 perustettu kokoonpano, joka oli alun perin kunnan kehittämislautakunnan valmistelema kokonaisuus. Aluksi neuvottelukunta toimi Sysmän kehitysyhtiön alla ja keskittyi vahvasti kehittämiseen ja teollistamiseen. Kehitysyhtiö on jo kadonnut ja ajat muuttuneet, mutta neuvottelukunta jatkaa toimintaansa ja on meille tavattoman tärkeä. Säännöllisesti kokoontuva ryhmä on meille ensisijaisesti kontaktipinta ja verkosto, joka tuo kuntaan monialaista ja syvää osaamista useilta yhteiskunnan osa-alueilta.”

Millaisia asioita neuvottelukunnassa käsitellään?

”Ryhmä käsittelee monipuolisesti hyvin erilaisia asioita. Joskus ne ovat kunnan ajankohtaisia asioita tai esimerkiksi julkista keskustelua herättäneitä teemoja. Ne voivat olla myös kunnan strategiaan liittyviä asioita tai hyvin konkreettisiakin kehitysideoita.”

Miten neuvottelukunta toimii ja miten se muodostetaan?

”Kunnanhallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenet esimerkiksi kunnan päättäjän tai kesäasukkaan esityksestä. Esityksen tueksi pyydämme henkilön ansioluettelon ja näkemystä siitä, miten kyseinen henkilö voisi auttaa kuntaa kehittymään. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu kunnan vapaa-ajan asukkaita, sidosryhmien edustajia sekä entisiä sysmäläisiä, joille kunta on edelleen tärkeä.

Neuvottelukunta työstää asioita sekä yhdessä että pienemmillä kokoonpanoilla. Sääntöjen mukaan neuvottelukunnalla on 3–5 hengen johtoryhmä, joista jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa, jota työstetään pienemmässä porukassa. Koko neuvottelukunnan yhteinen pitkäaikainen perinne on kesäseminaari, jossa puidaan ajankohtaisia asioita yhdessä ja perusteellisesti.”

Millaisia kokemuksia Sysmässä on neuvottelukunnasta saatu?

”Itse koen, että neuvottelukunta on Sysmän kunnalle todella tärkeä. Se on omaleimainen neuvotteluelin ja ideoija, joka antaa syötteitä kunnan päätöksenteolle ja lisäarvoa valmisteluun. Kaikkia jäseniä yhdistää rakkaus Sysmään, ryhmä on erittäin sitoutunut asiaansa. Kunnalle neuvottelukunta toimii peilinä – me kunnan viranhaltijat ja päättäjät tarvitsemme ulkopuolelta tulevaa tarkastelua ja perspektiiviä. Neuvottelukunta myös haastaa meitä ja ajatteluamme esimerkiksi strategisissa asioissa ja arjen valinnoissa. Nämä keskustelut opettavat, antavat uusia näkökulmia ja varmasti myös kehittävät Sysmää eteenpäin.”

Millaisia konkreettisia asioita tai esimerkkejä neuvottelukunnan työstä voisi mainita?

”Vuosien ja vuosikymmenien aikana neuvottelukunta on kehittänyt muun muassa Sysmän matkailua edelleen toiminnassa olevat ja todella suositut kartanokierrokset ovat saaneet alkunsa neuvottelukunnan ideasta. Myös neuvottelukunnan kanssa yhdessä muutama vuosi sitten pohjustettu laaja Sysmän elinvoimaohjelmatyö oli hyvin antoisaa ja tuloksekasta, ihan parhaita asioita koko omalla johtajakaudellani Sysmässä.”

Millä muulla tavoin Sysmä osallistaa asukkaita päätöksentekoon?

”Vähän aikaa sitten perustettu vapaa-ajan asukkaiden yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa. Se keskittyy erityisesti kesäasukkaita mietityttäviin arjen asioihin kuten jätehuoltoon.

Sysmän kansankäräjille taas kuka tahansa voi tuoda kysymyksiä, joihin minä ja muut viranhaltijat tai poliittinen johto vastaa. Nimi tulee menneiden aikojen käräjäkivistä. Kansankäräjät on ollut koronapandemian vuoksi pari vuotta tauolla, mutta foorumina se on tärkeä ja ehdottomasti säilyttämisen arvoinen.”


Teksti: Joonas Holste
Kuva: Ilola Inn, Jari Hudd

Kestävä kunta

Mari Tyster: Sääntely auttaa muuttamaan maailmaa – valuvioista huolimatta

Sääntelyn vauhti rahoitusalalla on kiihtynyt 80-luvun lopulta alkaen ja finanssikriisi lisäsi kierroksia entisestään. Kehitys ei ole aina ollut mutkatonta, saati edes loogista. Näkyvimmät muutokset ovat tuoneet toimintaamme, asiakkaille sekä markkinoille kuitenkin turvaa ja vakautta – valuvioista huolimatta.

Kiristyneet pääoma- ja likviditeettivaatimukset

Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys on korostunut pandemian aikana. Pankit ovat osoittaneet toimintakykynsä koronakriisissä, ja tässä varmasti yhtenä tekijänä ovat olleet vaatimusten mukaiset hyvät pääoma- ja likviditeettipuskurit. Toisaalta talous itsessään ei ole kärsinyt niin paljon kuin pelättiin.

Vaatimusten harmonisointi on tuonut selkeyttä pankkitoiminnan vaatimusten kokonaiskuvaan, mutta haasteena on erilaisten liiketoimintamallien erityispiirteiden huomioiminen.

Riskienhallintaan ja raportointiin liittyvät vaatimukset

Tavat tunnistaa, käsitellä ja huomioida riskejä ovat kehittyneet merkittävästi. Riskienhallinnan merkitys ymmärretään läpi pankkiorganisaatioiden. Asiat tosin alkavat olla niin monimutkaisia, että kokonaiskuvan hahmotus on vaikeaa.

Viranomaisraportointi on jo oma taiteenlajinsa, eikä yleinen taloushallinnon osaaminen enää yksinkertaisesti riitä. Viranomaisraportointia tehdään nimenomaan viranomaisnäkökulmasta, eikä se sellaisenaan palvele liiketoiminnan johtamista. Tämän seurauksena samoja asioita raportoidaan tehottomasti moneen kertaan. Toiveeni tulevaisuudelta olisikin raportoinnin yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen, mutta tämänhetkistä sääntelyn kehityskarttaa katsomalla se ei ole toteutumassa.

Sijoituspalvelujen tarjoamisen vaatimukset

Sijoituspalvelujen tarjoamiseen liittyy melkoinen määrä raportointia ja tiedon jakamista viranomaisten, asiakkaiden ja muiden markkinaosapuolien välillä. Sääntelyn mukaisten toimien tavoitteena on antaa turvaa kaikille markkinoilla toimijoille ja toisaalta auttaa viranomaisia valvontatyössä markkinoiden vakauden edistämiseksi.

Tietoähky voi johtaa siihen, että kokonaiskuva hämärtyy tässäkin. Tämä tuskin on ollut sääntelyn tavoite. Ratkaisu voisi olla legal design, jossa sääntelyä ja sen nojalla laadittua dokumentaatiota muotoillaan käyttäjäystävällisemmäksi.

Kuntarahoituksessa sijoituspalveluja tarjotaan suhteellisen pienessä mittakaavassa, mutta uusi sääntely on silti vaikuttanut meihin laajasti – jopa ehkä laajemmin kuin lainsäätäjän tarkoitus on ollut.

Pakko on usein hyvä kirittäjä. Edellä kuvatut asiat olisivat saattaneet kehittyä myös markkinoiden itsenäisen kehittymisen kautta, mutta tahti olisi voinut olla hitaampi ja vaihdella suuresti eri toimijoiden kesken.

Kiihtyvä globalisoituminen haastaa perinteiset toimintamallit

Kiihtyvä globalisoituminen asettaa lainsäädäntökehityksen perinteisille toimintamalleille suuria haasteita. Asiat ovat enää harvoin vain kansallisia. Nähtäväksi jää, onko tulevaisuudessa enää edes mahdollista toteuttaa sääntelyä tiukkoihin maantieteellisiin rajoihin perustuen.

Euroopan unioni on osittain ratkaissut ongelmaa luomalla eurooppalaiset markkinat. Euroalue ja Europan unioni eivät kuitenkaan ole sama asia, mikä tuo jo monta lisänyanssia sääntelyrintamalle. Karttaan piirretyt rajat eivät pysäytä maailmaa ja sen ilmiöitä. Tästä hyvä esimerkki on ilmastonmuutos sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, jolla pyritään vauhdittamaan ilmastotavoitteiden toimeenpanoa kytkemällä rahoitus investointien ympäristövaikutuksiin.

Tulevaisuudessa sääntelytuskaa tuottavat paitsi ilmastoriskit myös kybertuvallisuus. Tietoturvahyökkäys voi yllättäen iskeä mistä päin maailmaa tahansa. Maailmamme kehittäminen sääntelyn kautta on mahdollista, mutta jatkossa sitä olisi tehtävä entistä enemmän globaalissa yhteistyössä.

Me Kuntarahoituksessa seuraamme omaan toimintaamme liittyvää sääntelykehitystä tarkasti ja pyrimme vaikuttamaan mahdollisiin ongelmakohtiin. Muuttuvassa maailmassa tuskin kenelläkään on yksin avaimia käsissään, mutta avoimen dialogin ja yhteistyön kautta voimme saada aikaan yhteiskuntaa aidosti eteenpäin vievää sääntelyä.

Mari Tyster

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen.

Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Näkökulma: Rahapolitiikan suunta muuttuu nyt nopeasti

Vaikka kumpikaan ei tehnyt merkittäviä uusia päätöksiä, markkinat ovat puheista ja muista eleistä tulkinneet, että rahapolitiikan näkymä on oleellisesti muuttumassa. Rahatalouden arvellaan nyt kiristyvän huomattavasti nopeammin kuin vielä pari kuukautta sitten näytti.

Rahoitusmarkkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää jo taloutta

Viime aikoina rahapolitiikkanäkymän muutos on nostanut markkinakorkoja selvästi. Tämä markkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää taloutta jo ennen kuin keskuspankit ovat varsinaisesti puuttuneet peliin. Rahoitusolosuhteiden omaehtoinen kiristyminen tarjoaa keskuspankeille tärkeää palautetta siitä, miten reaalitalous reagoi korkotason nousuun. Mikäli markkinakorkojen nousu puree vahvasta kysynnästä johtuvaan inflaatioon, keskuspankit saattavat välttyä rajuilta kiristystoimilta.

Markkinoiden reaktiot ja niiden takaisinkytkentä keskuspankkien päätöksiin tekee koronnostojen nopeuden ennakoinnista hyvin vaikeaa. Tämä on erityisen totta nyt, kun keskuspankkien viestinnässä on lyhyessä ajassa tapahtunut huomattavan suuria muutoksia ja markkinaliikkeet ovat olleet voimakkaita.


Graafi valtioiden 10-vuotisten lainakorkojen kehityksestä.


Keskuspankkien hapuilu hermostuttaa markkinoita

Koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan häiriön talouden toimitusketjuihin, kuluttajien käyttäytymiseen sekä työmarkkinoiden toimintaan. On vielä hankala arvioida, mitkä muutokset ovat pysyviä ja mitkä ohimeneviä. Inflaation voimakas kiihtyminen nähtiin pitkään luonnollisena ja jopa odotettuna seurauksena koronan aiheuttamista häiriöistä. Nyt keskuspankkien sisällä on selvästi kasvanut pelko, että itseään ruokkiva hintojen nousu voi olla käynnistymässä ja rahapolitiikka jo pahasti myöhässä inflaation taltuttamisessa.

Huoli on erityisen suuri Yhdysvalloissa, jossa työvoimapula on pahentunut ja palkkojen nousu kiihtynyt. Euroopassa inflaation tasohyppäys on yhä selittynyt pääosin energian kallistumisella. Palkkojen ja palvelujen hintojen kehitys on toistaiseksi pysynyt suhteellisen maltillisena. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan euroalueen inflaation olisi kuitenkin pitänyt ohittaa huippunsa jo loppusyksystä. Näin ei ole tapahtunut, vaan vuosi-inflaation kiihtyminen jatkui myös tammikuussa.

EKP:n torstaisessa lehdistötilaisuudessa kävi selväksi, että myös keskuspankki on nyt hintadynamiikan luonteesta ymmällään. Oletettavasti EKP:n ja muiden keskuspankkien sisällä on myös tavallista enemmän erimielisyyttä inflaatioriskien vakavuudesta. Keskuspankkien hapuileva punninta inflaationäkymään vaikuttavista tekijöistä lienee yksi keskeinen syy markkinoiden hermoiluun: politiikkavirheiden mahdollisuus on nyt poikkeuksellisen suuri.

Inflaation torjunnan nousu ykkösprioriteetiksi on suhdanneriski

Riskimarkkinoiden kannalta huolestuttavinta lienee, että inflaatiokierteen torjunta on noussut selvästi keskuspankkien ykkösprioriteetiksi. Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka suhdannenäkymä ottaisikin siipeensä. Markkinat odottavat Yhdysvaltain keskuspankin nostavan tänä vuonna korkoja vähintään viisi–kuusi kertaa eli yhteensä 1,25–1,50 prosenttiyksiköllä. EKP:n puolestaan arvellaan aikaistavan arvopaperien netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot jo kuluvan vuoden lopulla. Keskuspankit joutuvat aiemman viivyttelynsä vuoksi kiiruhtamaan tekemättä jääneitä säätötoimia. Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä uudelleen pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.


Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Näppäilyvirheestä digipalveluiden syvään päätyyn – kesätöistä Kuntarahoitukseen jäänyt Samuel rohkaisee luottamaan omiin vahvuuksiin

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Samuel Sainio, 29 vuotta. Valmistuin viime keväänä projektijohtamisen tradenomiksi, ja nyt työskentelen Kuntarahoituksen Asiakassuhteet-yksikössä digitaalisten palveluiden parissa.”

Miten päädyit Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Tämä onkin hauska juttu. Hain Kuntarahoitukseen kesätöihin rahoitusneuvojaksi. Kun haku oli umpeutunut, minulle soitettiin, että en tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mutta minut pyydettiin haastatteluun toiseen pestiin liittyen. Olin siis itse vahingossa hakenut tehtävää, johon minulla ei ollut vaadittavaa kokemusta. Hakemukseni oli kuitenkin käyty huolellisesti läpi ja Kuntarahoituksessa nähtiin, että sopisin toiseen tehtävään, siihen, jota minun oli tarkoituskin hakea. Tämä hoidettiin meillä tosi ammattimaisesti. Ihmisille sattuu virheitä, mutta osaamiseni huomattiin ja osattiin yhdistää toiseen avoimeen tehtävään.”

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?

”Työskentelen asiakassuhteeseen liittyvien asioiden parissa. Asiakkaillamme on käytössä digitaalisia palveluita, joihin kuuluu lainasalkku-, talousennuste-, kassaennuste- ja sijoitussalkkusovellukset. Jos asiakkaalla tulee näiden sovellusten käyttöönoton tai käytön kanssa joitakin ongelmia, he kontaktoivat meidät. Meidän tiimimme vastaa näihin tukipyyntöihin. Olen perehtynyt erityisesti laina- ja sijoitussalkkusovelluksiin. Lisäksi olen mukana erilaisissa digipalveluiden projekteissa.”

Miten päädyit jäämään Kuntarahoitukseen kesätyöpestin jälkeen?

”Kesätöiden loppupuolella minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa Kuntarahoituksessa. Työnkuvaani laajennettiin ja sain asiakasneuvontatyön rinnalle uusia projekteja. Nyt olen mukana digitaalisiin palveluihin liittyvissä projekteissa sekä rahoituspalveluiden kuntatodistuskaupassa.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?

”Olen aina ollut kiinnostunut järjestelmistä, sovelluksista ja peleistä. Olen tykännyt räplätä niitä ja selvittää, miten ne toimivat. On ollut kiinnostavaa tulla uuteen paikkaan ja tutustua ihan uuteen alustaan. Olen päässyt opettelemaan sen käyttöä ja perehtymään kaikkiin erilaisiin ominaisuuksiin. Tuntuu, että on tavallaan vahvuuskin, kun ei ole koskaan käyttänyt mitään vastaavaa, ja pääsee kokeilemaan ja kehittämään sovelluksia ihan puhtaalta pöydältä.”

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Juuri viime viikonloppuna sanoin yhdelle kauppatieteitä opiskelevalle kaverilleni, että hänen pitäisi hakea Kuntarahoitukseen töihin. Täällä on tosi nykyaikainen asenne töiden tekemiseen. Moniin asioihin voi itse vaikuttaa ja talossa on hyvä ilmapiiri – on ollut helppo sopeutua ja viihtyä. Lähimmät työkaveritkin ovat vain joitakin vuosia minua vanhempia. Meillä voi itse suunnitella omia töitä ja hybridimallin ansiosta töitä voi tehdä myös etänä. Tämä vaikuttaa omaan arkeeni Hyvinkäällä paljon.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?

”Ei pidä pelätä sitä, että ei ole aiempaa kokemusta tai vuosien opintoja finanssialalta. Minullakin oli työkokemusta ainoastaan yhden kesän ajalta pankin kassapalveluista. Opiskellessa en valinnut juurikaan rahoituksen kursseja, vaan digitaalinen puoli kiinnosti enemmän. Kannattaa hakea omilla vahvuuksilla ja luottaa niihin.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Asiantuntijatehtävät digitaalisten palvelujemme parissa kiinnostavat. Haluaisin tuntea lainasalkkusovelluksen läpikotaisin ja osata aina ohjeistaa asiakkaan kirjallisesti eteenpäin. Kun tuntee sovelluksen hyvin, on sitä lopulta myös helppo myydä. Kehittämistehtävät ovat myös lähellä sydäntäni: sovelluksen pitäisi aina olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja asiakaslähtöinen, ja sitä pitäisi osata käyttää ilman aiempaa kokemusta.”


Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

KuntarahoitusMeillä töissä

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous