Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

TYS:n uusi Tyyssija tuo palvelut, opiskelijayhteisön ja energiapositiivisen asumisen saman katon alle

Päätöstä Tyyssijan rakentamisesta ohjasi TYS:n strategia. Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä pystyä tarjoamaan asunto joka neljännelle opiskelijalle Turussa.

– Tällä hetkellä kohteissamme asuu jo yli 20 prosenttia kaupungin opiskelijoista, mutta aivan tavoiteltuun 25 prosenttiin emme vielä yllä, kertoo TYS:n kiinteistöjohtaja Anssi Aalto. – Tähän pyrimme uudistuotannolla ja lisäämällä asuntopaikkoja.

Tyyssijan vetovoimaa on rakennettu useamman tekijän varaan. Yksi näistä on rakennuksen suunnittelu. TYS palkittiin vuoden 2021 Turun hyvän rakentamisen palkinnolla. Tyyssija ei ole perinteinen nelikulmainen pistetalo, vaan sen ovaali muoto henkii erottuvaa, hieman areenamaista tunnelmaa.

– Saimme kiitosta siitä, että TYS on kohteissaan uskaltanut tuoda mukaan erilaista muotokieltä. Tyyssijan suunnittelussa tämä näkyy mielestäni erityisen hyvin. Kaarevat muodot vaativat hieman enemmän detaljisuunnittelua, mutta pyrimme ja pääsimme pääasiassa selkeisiin ja mutkattomiin ratkaisuihin rakennusvaiheessa, Aalto kertoo.

Palvelut ja kohtaamispaikat lähellä

Tyyssija houkuttelee nuoria opiskelijoita paitsi hyvällä sijainnilla keskellä ylioppilaskylää, myös tuomalla palvelut lähelle asujia. Tyyssijan tiloista löytyvät Arkean opiskelijaravintola sekä CampusSportin kuntosali. Lisäksi rakennuksen katutasolle muuttivat K-Market Ylioppilaskylä sekä TYS:n toimisto.

Säätiö haluaa tukea myös asukkaiden yhteisöllisyyttä. Tyyssijan 186 asunnosta suurin osa on yksiöitä; asukkaiden kohtaamisia varten tarjolla on yhteiskäyttötiloja, joissa voi esimerkiksi opiskella ryhmissä, järjestää peli-iltoja ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa.

Ulkotiloissa viihtyvyyttä on luotu muun muassa valokuvataiteilija Santeri Tuorin taideteoksilla ja lisäämällä alueelle penkkejä ja portaita, joilla voi kokoontua viettämään aikaa, Aalto kertoo.

– Opiskelijatkin haluavat asua itsenäisesti ja löytää porukkansa omilla ehdoillaan. Kohteen suunnittelussa on pyritty siihen, että vastaamme tähän perustoiveeseen itsenäisyydestä, mutta samalla opiskelijayhteisö kuitenkin on mahdollista löytää heti kotioven ulkopuolella.  

Tavoitteena energiapositiivinen asuminen

Yhteisöllisyyden ja asumisviihtyvyyden lisäksi Tyyssijassa korostuu kestävä asuminen. TYS on mukana EU-rahoitteisessa RESPONSE-hankkeessa. Turku on Ranskan Dijonin ohella yksi hankkeen kahdesta niin sanotusta majakkakaupungista, joissa pilotoidaan ja kehitetään energiapositiivisia asuinkohteita.

Energiapositiivisen asumisen perusidea on yksinkertainen: asuinkohteen tai alueen tavoitteena on tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin mitä se itse kuluttaa. RESPONSE pyrkii näin luomaan hyvää elämänlaatua ja turvallista asumista, joka samalla taistelee ilmastonmuutosta vastaan. TYS:n lisäksi turkulaisista organisaatioista mukana ovat kaupunki, Turku Energia, Turku City Data sekä Turun ammattikorkeakoulu.

– Kenties innovatiivisin ja tuorein ratkaisu on Tyyssijan kaksisuuntainen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpöpumppua käytetään lämmön ja kylmän tuottoon sekä tavoitellaan näiden energiamuotojen siirtoa muidenkin rakennusten käyttöön, Aalto valottaa. – Tyyssijan katolle asennetaan lisäksi aurinkopaneeleja ja rakennusmateriaalit valittu kestävä kulutus mielessä. Seuraamme tarkkaan, millaisia tuloksia pilottihankkeesta saadaan: odotukset ja toiveet ovat kovat.

Parhaat tulokset syntyvät yhteistyöllä

Kiinteistöjohtaja Aalto on ollut iloinen Tyyssijan saamasta vastaanotosta. Tyyssija houkutteli opiskelijoita jo rakennusvaiheessa: hakijoita asuntoihin oli runsaasti ja kaikki vuokrattiin odotetusti. Tuoreet tyyssijalaiset ovat ehtineet asua kohteessa vasta pari kuukautta, mutta ensipalautteet ovat olleet positiivisia.

Aalto kiittelee onnistuneesta lopputuloksesta myös kohteen toteuttanutta Peab Oy:ta ja suunnittelija SIGGE Arkkitehdit Oy:ta.

– Isoihin kohteisiin liittyy aina väistämättä paljon kysymyksiä ja haasteita, joihin on rakennettaessa löydettävä ratkaisut. Tässä vuoropuhelu tilaajan, rakentajan ja suunnittelijan välillä oli oikein sujuvaa ja toimivaa: Tyyssija saatiin hienosti maaliin yhteistyöllä.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: A-Insinöörit, Jonne Lindholm

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä

Kassaennustaminen on tärkeää jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle kokoon katsomatta. Sopivan työkalun, selkeiden tavoitteiden, jatkuvan kehittämisen ja yhteistyön kautta maksuvalmiutta voidaan ennustaa ja hallita pitkällekin tulevaisuuteen, kirjoittaa digitaalisten palveluiden asiantuntija Okko Rostedt.

Vuoden 2020 keväästä olin mukana 25 kunnan ja kuntayhtymän kassaennustesovelluksen käyttöönotossa, kun pilottiasiakkaamme pääsivät kokeilemaan uutta sovellusta käytännössä. Kaikki asiakkaamme jakoivat saman perusajatuksen ennustamisen tärkeydestä, mutta lähtötasossa ja tavoitteissa oli suuria eroja.

Parin erikoisen koronavuoden jälkeen on soteuudistuksen vuoro luoda painetta asiakkaidemme kassojen riittävyydelle, joten ajattelin avata muutamaa käyttöönotoissa esiin tullutta edellytystä kassaennustamisessa onnistumiselle.

Selkeät tavoitteet

Kassaennustamisen aloittaminen vaatii ensin selkeät tavoitteet. Sopivaa tavoitetasoa voi hakea esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kassaennustamisen prosessi nyt on käytössä?
  • Kuinka pitkälle halutaan ennustaa?
  • Kuinka tarkka ennusteen tulisi olla?
  • Halutaanko ennustetta laajentaa merkittäviin konserniyhtiöihin?

Resurssit ja yhteistyön merkitys

Kassaennustamista tehdään tyypillisesti muutamaksi viikoksi eteenpäin reskontrasta saataviin tietoihin perustuen. Lyhyellä aikavälillä tämä toimii kohtuullisen hyvin, mutta tiedossa oleviin maksuihin reagointi ei ole varsinaista aktiivista ennustamista eikä anna näkymää kassan riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä.

Onnistuneen pidemmän aikavälin likviditeetin ennustamiseen tarvitaan sopivan työkalun lisäksi henkilöresursseja. Prosessien automatisointi on tavoiteltavaa aina kun se on mahdollista ja järkevää, mutta vaikka kassaennusteen kaikki data saataisiin automaattisesti muista palveluista, tarvitaan ihminen ennusteen seuraamiseen ja arviointiin.

Tietojen läpinäkyvyyden ja ajantasaisuuden tarve korostuu, mikäli ennustamisessa halutaan siirtyä konsernitasolle. Yhteisen työkalun lisäksi tarvitaan selkeät säännöt siitä miten, millä tarkkuudella ja kuinka usein ennuste pyritään toteuttamaan. Onnistuminen edellyttää sitoutumista läpi organisaation. Ennustaminen konsernitasolla tuo mukanaan omat haasteensa tarvittavien tietojen saatavuudessa, mikä kannattaa huomioida huolellisesti heti alussa. 

Tärkeimpien kassavirtojen tunnistaminen ja prosessin jatkuvuus

Tavoitteiden asettamisen ja resurssien varmistamisen jälkeen on tunnistettava oleellisimmat kassavirrat sekä helpoimmat keinot tuoda ne kassaennusteelle. Jatkuvasti toistuvat tulot ja menot kuten verot ja valtionosuudet, palkat tai palveluostot ovat kaikkein ennustettavimpia, toki kausiluontoista vaihtelua voi esiintyä. Lyhyemmän aikavälin ennustamisessa toistuvien tapahtuminen merkitys korostuu, kun taas keskipitkällä aikavälillä painopiste muuttuu kohti suurempien epäsäännöllisten tulo- ja menoerien, kuten investointien maksuerien ennakointia.

Ennusteen halutussa tarkkuudessa voi olla suuriakin eroja riippuen siitä, halutaanko ennustaa rahoitustarvetta lähitulevaisuudessa vai investointimenojen paineessa olevan ylijäämäisen kassan kestävyyttä seuraavan vuoden aikana. Molemmat tavoitteet voivat elää myös samalla ennusteella rinnakkain ja jopa toisiaan täydentäen.

Ennusteiden onnistumista tulee seurata ja kehittää tiliotteen toteutumiin vertaamalla. Jatkuvan parantamisen kautta maksukäyttäytymisen vaihteluita ja epäsäännöllisyyksiä on mahdollista ennustaa yhä paremmin ja pidemmälle.

Okko Rostedt

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden senior-asiantuntijana.

Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti. Uusimman kassaennustesovelluksen asiakaspilotointi alkoi keväällä 2020, ja kaikkien asiakkaidemme saatavilla palvelu on ollut viime lokakuusta lähtien.

Lue lisää kassaennustesovelluksesta ja pyydä tarjous

Kuva: Sami Lamberg

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusNäkökulmat

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Kuntien asiakastarinat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Venäjän talous horjuu kuilun partaalla, sota vavisuttaa myös maailmantalouden näkymää – Suomen bkt-kasvu puolittumassa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa
Taulukko: arvio Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen talouden keskeisiin tunnuslukuihin.

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen poikkeuksellisen yksituumaisesti. Venäjään on kohdistettu mittavia pakotteita, ja maan rahoituslaitokset ja yritykset on käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen: maan talous horjuu syvän taantuman partaalla, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.

– Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut.

Kriisin talousvaikutukset tuntuvat myös muualla, erityisesti Euroopassa. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille. Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua, sillä Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä viljantuottajia.

– Häiriöt teollisten raaka-aineiden saatavuudessa voivat kärjistää myös maailmantalouden komponenttipulaa. Ylilentokiellot ja muut liikkumisen esteet saattavat pahentaa toimitusketjujen pullonkauloja, Vesala lisää.

Epävarmuus kalvaa rahoitusmarkkinoita – keskuspankkien inflaatioahdinko kasvaa

Riskejä liittyy myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että niiden vaikutusta on syytä seurata huolella, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Venäjä on ollut erilaisten rahoitus- ja hyödykemarkkinalinkkien kautta kiinteästi kytköksissä globaaliin talousjärjestelmään. Siksi maan totaalinen eristäminen voi aiheuttaa myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti.

Taloudelle haitallisinta lienee silti perustavanlaatuinen epävarmuus, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Sota järkyttää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta. Tulevaisuuteen suuntautuvat investointipäätökset joutuvat nyt uudenlaiseen puntariin.

Rahapolitiikan kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoittuu erittäin hankalaan saumaan. Kriisi nostaa hintapaineita entisestään, ja akuutti inflaatio-ongelma rajoittaa keskuspankkien liikkumavaraa. Päätöksiä ei voida enää tehdä pelkän hintavakauden ehdoilla, vaan keskuspankit joutuvat huomioimaan myös talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvät riskit.

– Rahapolitiikan lähivuosien näkymä tuskin vielä tyystin muuttuu, mutta kiristyksiä on luvassa selvästi verkkaammin kuin ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä arvioitiin, Vesala jatkaa.

Talousvaikutusten mittakaava hämärän peitossa – Suomessa kuluvan vuoden bkt-kasvu uhkaa puolittua

Erittäin suuren epävarmuuden vuoksi Kuntarahoitus ei tuota maaliskuun suhdanne-ennusteessaan uusia ennustelukuja Suomen talouden kehityksestä. Sen sijaan yhtiö esittää ensimmäisen arvionsa siitä, miten paljon kriisi voi Suomen bkt-kehitykseen vaikuttaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän 2022 vielä lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi kuluvana vuonna olla noin 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin ollen suunnilleen puolittumassa. Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan kuluvana vuonna 1–2 prosentin haarukkaan ja putoavan vuonna 2023 nollan ja yhden prosentin välille.

– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi. Arvio ei toistaiseksi sisällä skenaariota, jossa Venäjän energiatoimituksia Eurooppaan ajettaisiin merkittävästi alas. Energiatoimitusten katkeaminen johtaisi taloudessa todennäköisesti merkittävästi heikompaan kehityskulkuun. Nykyisten talouspakotteiden oletamme pysyvän voimassa koko ennustejakson 2022–2023 ajan, pääekonomisti Vesala kertoo ennusteen taustoista.

Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja laskevan 2,0 prosenttiin vuonna 2023.

– Nämä alustavat laskelmat ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja – arvioita joudutaan vuoden edetessä tarkentamaan mahdollisesti tuntuvastikin, kun geopoliittisen kriisin kehityksestä ja talousvaikutusten suuruudesta saadaan enemmän tietoa, Vesala muistuttaa.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021 sekä vihreä vaikutusraportti ja yhteiskunnallinen vaikutusraportti on julkaistu

Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

VIhreän vaikutusraportin kansi, jossa vasemmalla sähköauto latautumassa, oikealla tyttö koira sylissään paikallaan olevassa autossa takapenkillä.
Yhteiskunnallisen vaikutusrportin kansi, jossa vasemmalla puuverhoiltu asuintalo, oikealla iloinen kehitysvammainen nainen kuulokkeet päässä kotonaan.

Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea

Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.

Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.

– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.


Tutustu vuosikertomukseemme täälläLataa
Tutustu vihreään vaikutusraporttiimme täälläLataa
Tutustu yhteiskunnalliseen vaikutusraporttiimme täälläLataa

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Mari Tyster ja Esa Kallio: Hyvinvointialueiden rahoitusmalli turvattu – vaikeita valintoja silti edessä

Hallitus antoi helmikuun alussa eduskunnalle esityksen Kuntarahoituksen toiminnan kannalta keskeisen lainsäädännön eli Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksen myötä Kuntien takauskeskus voisi taata Kuntarahoituksen sellaisen varainhankinnan, jota käytetään hyvinvointialueiden uusinvestointien rahoittamiseen. Ilman tätä muutosta Kuntarahoitus voisi rahoittaa vain kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyviä lainoja. Voisimme siis tulevaisuudessa rahoittaa myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, niiden omistamien tai määräämisvallassa olevien yhteisöjen sekä liikelaitoksien uusinvestointeja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2022.

Finanssivalvonta linjasi alkuvuonna, että hyvinvointialueiden saatavat kuuluvat valtion ja kuntien tapaan pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin kutsuttuun nollariskiluokkaan. Tämä oli erittäin tärkeä kanta ja se asettaa hyvinvointialueet osana julkishallintoa samaan asemaan kuntien kanssa rahoituksen saatavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Olemme hallituksen esitykseen ja Finanssivalvonnan linjaukseen erittäin tyytyväisiä. Mikäli esitys hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon investointien rahoituksen saatavuus jatkossakin turvattu kaikissa markkinaolosuhteissa. Kun investoidaan pitkällä tähtäimellä, on myös rahoituksen syytä olla pitkäaikaista. Näin rahoitusriskejä pystytään hallinnoimaan paremmin.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla tekemämme pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn ansiosta pystymme hankkimaan rahoitusta edullisesti kaikissa markkinaolosuhteissa laajalta kansainvälisten sijoittajien verkostolta. Tämä on ainutlaatuinen vahvuutemme julkisten investointien ja yleishyödyllisen asuntorakentamisen hankkeiden rahoittajana. Mahdollisuus toimia hyvinvointialueiden rahoittajana vahvistaa asemaamme myös kansainvälisten sijoittajien silmissä. Suomalaista julkishallintoa tarkemmin tuntemattomille on selkeämpää, että Kuntarahoituksen rooli rahoittajana ei eroa hallinnon eri toimijoihin nähden.

Siirtymäaikana, ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista 1.1.2023, tehtäviin rahoituspäätöksiin liittyen lainsäädäntö ei ole kovin yksityiskohtainen. Muun muassa siirtymäajan päätösvaltuuksiin liittyy käytännön kysymyksiä, joita yritämme ratkoa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Käymme näistä asioista myös vuoropuhelua Kuntaliiton kanssa, jotta ohjeistus meiltä ja Kuntaliitosta asiakkaidemme suuntaan olisi mahdollisimman yhtenevä.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa haasteellisessa tilanteessa. Väestö ikääntyy, ja vanhuspalveluiden tarve kasvaa. Lisäksi korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa entisestään, kaikki pandemian vaikutukset eivät ole vielä edes selvillä. Myös nämä kasvavat tarpeet täytyy pystyä hoitamaan ja toimintaa tehostamaan, vaikka talous on jo valmiiksi tiukalla. Vaikeita valintoja on todennäköisesti edessä.

Myös kunnanvaltuustot ovat uuden edessä. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja tulot poistuvat kunnilta, kuntien rahoituspohja muuttuu merkittävästi. Monet elinvoimaiset, vahvan veropohjan kunnat ovat aiempaa riippuvaisempia valtion rahoituksesta. Tämä heikentää kuntien omaa päätösvaltaa ja sillä voi olla vaikutuksia rohkeuteen ja kykyyn investoida tulevaisuuteen. Aika näyttää, mitä vaikutuksia sote-uudistuksella on julkiseen talouteen ja kuntien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Mari Tyster ja Esa Kallio


Tyster on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen, Kallio Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

KuntarahoitusNäkökulmat

Kuntarahoituksen lainarahoituksen saatavuudessa ei häiriöitä Ukrainan sodan vuoksi

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Jo aiemmat kriisit, kuten koronapandemia ja finanssikriisi, ovat osoittaneet, että Kuntarahoituksen varainhankinta on pystynyt jatkumaan keskeytyksettä myös kriisiolosuhteissa. 

Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät vaikuta suoraan Kuntarahoituksen toimintaan. 

– Seuraamme pääomamarkkinoita aktiivisesti ja olemme jatkuvassa yhteydessä kansainvälisiin välittäjäpankkeihimme, mitä kautta saamme myös olennaista tietoa pääomamarkkinoiden toiminnasta kriisitilanteessa, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo. 

Kuntarahoitus tukee kriisin uhreja hyväntekeväisyyslahjoituksen kautta.  

Kuntarahoitus

Elias Tuori motivoituu vastuullisuudesta: ”Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan on minulle tärkeää”

Tuori opiskelee taloustiedettä Aalto-yliopistossa. Syksyyn kuului maisteriopintojen kurssien viimeistelyä; nyt hän on ehtinyt syventyä täysipäiväisesti työelämään.

Kuntarahoituksella Tuori on mukana kehittämässä vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutuslaskentaa ja raportointia. Aiemmin tämä on ollut pääasiassa ulkopuolisten konsulttien tehtävänä, mutta nyt kehitystyö tapahtuu talon sisäisenä prosessina. Tuore vastuullisuusosaaja onkin ollut innoissaan erityisesti tilaisuudesta päästä mukaan kehittämään yhtiön toimintaa.

– Minulle myönnettiin paljon vastuuta, kun suunnittelimme, kuinka vihreän rahoituksen vaikutuslaskennasta tulee osa Kuntarahoituksen omia prosesseja. Tuntuu merkitykselliseltä päästä jättämään kädenjälkeni talon toimintaan ja prosessiin, jota monet työntekijät tulevat soveltamaan tulevina vuosina.

Vastuullisuus tuo merkitystä työpäiviin

Ensimmäisen vastuullisuuskipinänsä Tuori sai jo aiemmin urallaan. Hän työskenteli viime kesällä 2021 Fenniassa analyytikkoharjoittelijana: työhön kuului mm. tutkimusta vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullisuusraportoinnista.

– Silloin pääsin ensi kertaa näkemään käytännössä, millaisia positiivisia vaikutuksia vastuullisella rahoituksella voidaan yhteiskunnassa saada aikaan, Tuori muistelee. – Kun näin Kuntarahoituksen hakevan vastuullisuusharjoittelijaa, tuntui paikka heti omalta: tehtävä oli kiinnostava, sopi omiin arvoihini ja vastasi hyvin sitä, mihin haluan urallanikin syventyä.

Kuntarahoituksen riveissä Tuori on mukana kehittämässä muun muassa vihreän rahoituksen sekä yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutusraportointia. Hänen työpäiviensä painopiste on tällä hetkellä hieman enemmän vihreän rahoituksen parissa.

– Vihreän rahoituksen vaikutuslaskelmat vaativat käytännössä enemmän aikaa, koska niihin liittyy energiankulutusten ja hiilipäästöjen laskentaa sekä muita teknisiä selvityksiä. Yhteiskunnallisella puolella tarkastellaan usein hieman yksiselitteisempiä lukuja kuten esimerkiksi koulun oppilasmääriä tai hyvinvointikeskuksen asiakaskäyntejä. Julkisessakin keskustelussa näkyy, että tällä hetkellä ihmiskunnan kiire ja huolet painottuvat planeetan hyvinvointiin. Ekologinen kestävyys on siksikin tärkeä tavoite, että jos laiminlyömme ympäristöä, se heijastuu ennen pitkää haasteina myös yhteiskunnan arkeen ja ihmisten hyvinvointiin.

Vaikka vihreän rahoituksen kehitys nappaakin parhaillaan enemmän työtunteja, on monimuotoinen vastuullisuus lähellä Tuorin sydäntä.

– Nautin kaikenlaisen vastuullisuuden edistämisestä. Positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, millä tasolla hyvänsä, on minulle itseisarvoisesti motivoivaa ja tärkeää: se tuo merkitystä työpäiviini. Myös Kuntarahoituksen aito kiinnostus ja työyhteisön positiivinen asenne vastuullisuuteen on inspiroivaa.

Etätyö on arkea, mutta toimistovisiitit virkistävät

Koronatilanne pakotti loppuvuodesta myös finanssialan asiantuntijoita takaisin etätyön pariin. Laaja etätyösuositus ei ollut vielä Tuorin aloittaessa käynnissä, joten hän pääsi tutustumaan uusiin työkavereihinsa paikan päällä toimistolla.

– Pidin hybridityöstä, koska se auttoi pääsemään konkreettisesti osaksi työyhteisöä. Sain nähdä talon eri toimintoja ja mitä niissä käytännössä tehdään. Työyhteisön kulttuurista oli helpompi saada kiinni ensipäivistä lähtien ja suhteet kollegoihin myös muodostuivat heti helposti.

Tällä hetkellä tilanne näyttää jälleen hieman valoisammalta ja Tuorikin on päässyt käymään taas fyysisesti konttorilla.

– Kävin eilen pitkästä aikaa toimistolla ja pakko sanoa, että siitä sai virtaa. Olen ehtinyt tottua monen muun tavoin etätyön rutiineihinkin, mutta ehkä tilanne sallii säännöllisen hybridimallin taas keväällä ja toimistopäivät onnistuvat useammin, hän toivoo varovaisen optimistisesti.

Vapaa-ajallaan Tuori irrottautuu arjesta monipuolisella liikunnalla: saliharjoittelu, kamppailulajit, kiipeily, juoksu ja ulkoilu auttavat kaikki jaksamaan. Hän odottaa innolla myös kaupunkikulttuurin ja erityisesti kesäisten ulkoilmatapahtumien paluuta, kun pandemia toivon mukaan alkaa väistyä.

– Ihan vielä en rohkene odottaa täysin normaalia kesää, mutta toivotaan että sellaista uskaltaa pian jo suunnitellakin!


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Kaupunkilaisten kohtauspaikka ja hyvinvoinnin edistäjä: Iisalmi uudistaa uimahallinsa

Uimahalliuudistus on ollut kaupungin suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen ajan. Alkuperäinen suunnitelma oli peruskorjata nykyinen halli. Kuntokartoituksessa selvisi kuitenkin, että korjausaste olisi ollut korkea, peräti 89 prosenttia.

Vaaka kääntyi uudisrakentamisen puolelle ja Iisalmen kaupunginvaltuusto päätti uuden uimahallin rakentamisesta vuonna 2017. Vuonna 2019 valmistuneen kaavan myötä kaupunki päivitti hankesuunnitelmaa: uusi rakennus nousisi nykyisen uimahallin parkkipaikan alueelle. Samana vuonna valmistui myös hallin palvelusuunnitelma sekä sitä varten toteutettu asiakastarvekysely.

– Vastauksista kävi ilmi, kuinka paljon uudelta hallilta odotetaan. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat monille kaupunkilaisista selvästi tärkeitä, kertoo Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.

– Hankkeen suunnittelu noudattelee hyvin esiin nousseita toiveita. Esteettömyys tulee uusissa tiloissa paranemaan merkittävästi: olivatpa asiakkaan tarpeet millaiset tahansa, uudessa uimahallissa niin allas- ja saunaosastot kuin pukutilatkin tukevat sujuvaa, kaikille mahdollista asiointia.

Terveyttä iäkkäille, uintitaitoa lapsille

Vanhoissa tiloissa oli Partasen mukaan enemmän ”bruttoneliöitä”, mutta myös hukkatilaa. Uudet tilat on suunniteltu paremmin käytettäväksi. Samalla päästään parantamaan uimahallin ekologisuutta: rakennusmateriaalit, lämmön talteenottojärjestelmät ja vedenpuhdistus päivitetään kaikki nykyaikaan. Suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus asentaa tulevaisuudessa aurinkokennoja uuden hallin katolle.

Uuteen uimahalliin tulee yhteensä kuusi allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 740 neliömetriä: kuntouintiallas, lasten opetusallas, hyppyallas, vesijumppa-allas, poreosasto ja pienten lasten kahluuallas. Halliin rakennetaan myös tekniset valmiudet vesijumppien virtuaaliseen järjestämiseen ja ohjaukseen.

– Uinti on tärkeässä roolissa monenlaisessa kuntoutustoiminnassa ja tunnetusti hyvä fysioterapian muoto, kertoo Iisalmen talousjohtaja Eeva Suomalainen. – Lisäksi korkeatasoiset liikuntamahdollisuudet tukevat oma-aloitteista kunnon edistämistä ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyä. Molemmat ovat tärkeä osa sekä vanhan että uuden uimahallin palveluja iisalmelaisille ja haluamme tuoda niitä vahvasti esiin.

Uimahallin asiakaskunta jakautuu tasaisesti vauvasta vaariin. Vaikka vanhusten osuus tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan, ovat myös lapset keskeinen asiakasryhmä. Monen lähikunnan lapset saavat koulu-uinnin opetusta Iisalmessa, Pekka Partanen kertoo.

– Uintitaito on arvokas kansalaistaito. Mittaamme kuudesluokkalaisten uintitaitoja säännöllisesti ja tällä hetkellä Iisalmi on valtakunnallista keskiarvoa edellä. Uusi halli parantaa opetustiloja, joten toivottavasti sama kehitys jatkuu myös tulevina vuosina.

Yhteisön tärkeä kohtauspaikka

Kaupungin johdossa on vahva näkemys Iisalmesta seutukaupunkina ja Ylä-Savon keskuksena. Tämä näkyy myös siinä, millaista asiakaskuntaa uuteen uimahalliin odotetaan.

– Arvioimme, että noin kolmannes asiakkaista tulee kaupungin ulkopuolelta. Lähikuntien asukkaat ovat iisalmelaisten ohella merkittävä asiakasryhmä, kertoo Suomalainen.

– Ja kun koronapandemia alkaa väistyä, odotamme turistien löytävän uuden uimahallin, joten kaupungin ulkopuolisten asiakkaiden osuus voi hieman kasvaakin, jatkaa Partanen.

Vanhalla uimahallilla oli Iisalmessa paljon uskollisia vakiokäyttäjiä. Heidän osuudekseen on arvioitu korkeimmillaan jopa 60 prosenttia kokonaiskäyntimäärästä.

– Monelle iäkkäämmälle kaupunkilaiselle halli on arvokas kohtauspaikka, johon mennään paitsi liikkumaan, myös näkemään tuttuja. Saunaosaston lauteilla kokoontuu usein vakiokaarti pitkän linjan hallikävijöitä, Partanen valottaa.

Uimahallin rooli sosiaalisena tilana ja kaupunkilaisten kohtauspaikkana tulee nousemaan esiin myös rakennuksen seinillä. Hankkeessa toteutetaan prosenttitaiteen periaatetta: noin prosentti rakentamisen kokonaisbudjetista käytetään rakennusta elävöittävään ja koristavaan taiteeseen.

Tavoitteena uusi kasvu

Uusi uimahalli on kokonaisuudessaan noin 15 miljoonan euron projekti. Hanke saa miljoona euroa valtionavustusta sekä 13,2 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen myöntämää yhteiskunnallisen rahoituksen lainaa. Iisalmessa uskotaan vahvasti, että uusi halli tuo alueelle hyvinvointia vuosien aikajänteellä sekä piristysruiskeen jo rakennusvaiheessa.

– Halli rakentuu jaettuna urakkana, jossa huomioidaan myös paikallisen yritystoiminnan elinvoimaisuus, Eeva Suomalainen kertoo. – Iisalmi on halunnut kautta linjan tarjota paikallisille aliurakoitsijoille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen.

Iisalmen uusi uimahalli sai nimekseen Saukko ja se avasi ovensa huhtikuussa 2023. Pienen uintitauon jälkeen kaupunki odottaa, että uusi halli vetää puoleensa entistä enemmän kävijöitä.

– Koronatilanne on luonnollisesti leikannut asiakasmääriä kahden viime vuoden aikana, mutta ennen pandemiaa asiointikertoja oli noin 165 000 vuodessa. Kun toivon mukaan tilanne palailee normaaliin ja rajoitukset päättyvät, odotamme uuteen uimahalliin 180 000 asiakasta vuodessa, arvioi Partanen.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.

Lue myös ratkaisupankkiartikkelimme valmistuneesta hankkeesta

Artikkelin tekstiä ja kuvia päivitetty 3.4. uuden uimahalli Saukon avauduttua.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Siren Arkkitehdit Oy

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatYhteiskunnallinen rahoitus

Tampereen Nekalaan uusia koteja mielenterveyskuntoutujille – monipuolinen tuki saattelee asukkaat itsenäiseen elämään

Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.

– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.

– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.


Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen istuu tietokoneen ääressä valoisassa toimistohuoneessa ja katsoo kameraan.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.


Kohti itsenäistä asumista

Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.

– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.

Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.

– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.

Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.

Mielen ry:n Nekalan kohteen työmaata joulukuussa 2021. Betonielementtejä neljässä kerroksessa, etualalla sininen työmaakontti.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.

Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia

Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.

– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.

Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.

– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.

Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.

– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.

Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.

– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua.  Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.

Yhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Joonas Holste
Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry
Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen

Kuntien asiakastarinatVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus