Ensimmäisen yhteiskunnallisen rahoituksen raportin pääkirjoituksen laatiminen on suuri ilo ja kunnia. Usean vuoden valmistelutyö eteni vuonna 2020 vihdoin konkretiaan: rahoitimme ensimmäiset hankkeet yhteiskunnallisella rahoituksella ja laskimme liikkeeseen ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan.
Yhteiskunnallisella rahoituksella pyrimme edistämään yhdenvertaisuutta sekä tukemaan yksilön ja yhteisön hyvinvointia.Nämä asiat tahtovat valitettavan usein jäädä numeroiden jalkoihin, taloudellisten tavoitteiden jyräämiksi. Rahoittamissamme hankkeissa nousee vahvasti esiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy.
Yhteiskunnallisen rahoituksen ensimmäinen vuosi yllätti meidät positiivisesti. Asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan, ja yhteiskunnallista rahoitusta pidetään luontevana jatkeena viisi vuotta sitten lanseeraamallemme vihreälle rahoitukselle.
Rahoitettuja hankkeita on kertynyt yhteensä noin 30, joista suurin osa liittyy asumiseen. Ilahduttavasti myös kahden muun kategorian, hyvinvoinnin ja koulutuksen, hankkeita on niin ikään rahoitettu tämän ensimmäisen vuoden aikana.Hankkeiden joukossa on suuria investointeja, kuten sairaaloita, joilla on laajoja vaikutuksia jopa satojen tuhansien suomalaisten elämään. Mukana on myös pieniä hankkeita, joilla on suuri vaikutus yksilön tai ympäröivän yhteisön elämään.
Yhteisöllisyyden ja tilojen muokattavuuden huomiointi jo suunnitteluvaiheessa nousee esiin monessa hankkeessa. Asuinrakennuksissa on mietitty yhteisten tilojen lisäksi toiminnallisuutta ja yhteisen toiminnan ohjaamista. Koulurakennuksissa muuntojoustavuuteen ja tilojen hyödyntämiseen opetuksen ulkopuolella on kiinnitetty huomiota.
Modernien sairaaloiden suunnittelua ohjaa potilas; hänen turvallisuutensa, toipumisensa sekä läheisten mahdollisuudet läsnäoloon. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet huomioivat usein myös ympäristön – vastuullisuuden tarkastelu useasta näkökulmasta on näille hankkeille ominaista.
Maailmaa muutetaan teoilla. Yhteiskunnallinen rahoitus on yksi Kuntarahoituksen tavoista rakentaa ja ylläpitää yhteiskuntamme hyvinvointia, parantaa ihmisten arkea yhdessä asiakkaidemme kanssa. Se myös auttaa kuntia ja Suomea kohti YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita.
Hyvinvointi on menestyksemme mittari .Toivon, että asiakkaamme kertoisivat rohkeammin hienoista suunnitelmistaan ja hankkeistaan ja myös rohkeasti kokeilisivat uutta. Tämä voi inspiroida muita tavoittelemaan samaa tai asettamaan riman vielä korkeammalle.
Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa yhteiskunnallista rahoitusta ei tarvita, vaan kaikki rahoittamamme hankkeet täyttäisivät sen kriteerit.
Päivi Petäjäniemi Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä. Hän on vastannut Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vuonna 2020.
Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.
Vastuullisuudesta on puhuttu jo monta vuotta. Pääministeri Marinin ja UPM:n yhteenotto syksyllä vauhditti jälleen keskustelua yrityksien vastuullisuudesta. Itse olen jo hieman kyllästynyt aiheen käsittelyyn. Osa yrityksistä ottaa asian omaan agendaan, kun toiset korostavat asiaa juhlapuheissa ja mainoksissa. Vastuullisuudesta on tullut myyntiargumentti, koska ei haluta hävitä asiakkaista käytävää kilpailua.
Päivittäin näkee, kuinka vastuullisuus on nuorille ja miksei vanhemmillekin tärkeä asia. Halutaan tietää, missä vaatteet on tuotettu, ja että hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Keskustelu vastuullisuudesta on mielestäni hieman liikaa jumittunut juuri hiilidioksidipäästöihin. Vastuullisuuteen kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös sosiaalinen vastuu. Molemmat ovat mielestäni äärettömän tärkeitä. Mainitsin alussa vastuullisuuden olevan joillekin vain myyntiargumentti, ja se on ongelma.
Kun aikanaan lähdin yrittäjäksi ja perustimme Oton ja Veetin kanssa Avot Groupin, oli taustalla muukin syy, kuin vain tehdä voittoa. Hain 14-vuotiaana kesätöihin ja yleisin vastaus oli, että olet liian nuori meille töihin. Ärsytti. Tiesin, että omat asiakaspalvelutaitoni riittäisivät, eikä ikä olisi este. Meillä – Avot Groupilla – on missio. Työllistää nuoria ja tarjota heille ensimmäinen työpaikka, josta he voivat saada kokemusta. En ajatellut, että meidän täytyy toimia vastuullisesti, vaan tämä ajatus oli automaattisesti mukana yrityksemme ideassa. Avot Groupin pääarvoja ovat nuorekkuus ja kehittyminen. En koe, että meidän täytyisi toimia supervastuullisesti, vaan toimia yrityksen arvojen mukaisesti. Me haluamme olla ponnahduslauta nuorille työelämään – kasvattajayritys. Tästä tarinasta pääsemme siihen, miten itse ajattelen vastuullisuuden.
Vastuullisuuden on lähdettävä yrityskulttuurista ja arvoista ja olla osa brändiä. Sen täytyy näkyä yrityksen päivittäisessä toiminnassa, eikä olla vain irrallinen osa, jonka avulla saadaan kasvatettua myyntiä. Ikea toteuttaa vastuullisuutta juuri niin kuin sen brändi sitä kuvastaa. Ikean missio on ”parempi arki ihmisille kaikkialla maailmassa”. Sopii siis brändiin ja arvoihin, että heillä on tuotesarja HANTVERK, joka työllistää sosiaalisia yrityksiä Intiassa, Romanissa, Thaimaassa sekä Jordaniassa työllistäen muita. Ikean vastuullisuus näkyy heidän päivittäisessä tekemisessään, ja se on lähtenyt heidän arvoistaan. Toinen hyvä esimerkki on suomalainen Kotipizza, jonka missio on ”Parantaa maailmaa pizza kerrallaan”. Vastuullisuus näkyy yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ja työpaikan sisällä. Myös Kotipizzan vastuullisuus lähtee arvoista, brändistä ja yrityskulttuurista ja se näkyy jokapäiväisessä tekemisessä.
Vastuullisuus luo kilpailuedun ja on monille kuluttajille tärkeä seikka. Sen on kuitenkin lähdettävä yrityskulttuurista ja sisällyttävä yrityksen arvoihin ja missioon. Parhaimmillaan vastuullisuudesta tulee erottamaton osa yrityksen arkea, jolloin se luo niin asiakkaille kuin yritykselle uudenlaisen merkityksen. Vaikka kannatan yleisesti Fake it, till you make it–asennetta, vastuullisuudessa se ei toimi. Pienet teot ja aitous ovat vastuullisuudessa kaiken a ja o.
Aatu Veikkola
Kirjoittaja on vuonna 2019 Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää-kilpailun voittaneen Avotin perustajajäsen. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritys.
Kuuntele myös Huomisen talous -podcast, jossa Aatu Veikkola ja Eerika Nissiläkertovat, miten koronapandemia on iskenyt nuorten yrittäjien liiketoimintaan, ja kuinka poikkeusajan haasteista on kuorittu mahdollisuuksia.
Tuoreessa suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi talouskasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja vauhdittuvan ensi vuonna kolmeen prosenttiin.
– Suomella on ollut koronataantuman torjunnassa useita valttikortteja. Talous selvisi poikkeusvuodesta ennakoitua paremmin, mutta nyt kiihtyvä tautitilanne ja sulkutoimet viivästyttävät kotimaisen kysynnän toipumista. Voimakkain elpyminen ajoittuu näillä näkymin vuoden jälkipuoliskolle, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomen bkt supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Etätyösiirtymä onnistui hyvin, ja talouden perusfunktiot on saatu pyörimään verrattain pienellä lähityöpanoksella. Teollisuus yllätti koronakestävyydellään.
– Suomen teollisuus luisteli koronakuopan yli melko pienin vaurioin. Aluksi tuotanto pysyi yllä pitkien tilauskirjojen voimalla, ja syksystä lähtien tilausmäärät ovat toipuneet. Pelättyä teollisuuden peräaaltoa ei tullut, Vesala jatkaa.
Vientiteollisuus puskuroi talouden pudotusta, ja viime vuoden bkt-lasku johtui puhtaasti kotimaisen kulutuksen ja investointien supistumisesta. Työllisyys toipui kesäkuukausina ripeästi, mutta loppusyksystä hyvä kehitys hiipui. Tautitilanteen kärjistyessä lomautusten ja irtisanomisten määrä uhkaa kääntyä taas kasvuun, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Kuntarahoitus ei ole muuttanut arviotaan Suomen keskimääräisestä työttömyysasteesta, joka on 8,2 prosenttia vuonna 2021 ja 7,8 prosenttia vuonna 2022.
Kotimarkkinoiden elpyminen ottaa takapakkia, mutta viennistä voi tulla vetoapua
Kiihtyvä tautitilanne sulkutoimineen lykkää talouden toipumista: kotimarkkinoilla toimeliaisuus vahvistuu vasta, kun riskiryhmät on rokotettu.
Kasvu alkaa yksityisestä kulutuksesta, kun pandemian aikana patoutunut kysyntä purkautuu. Elpymisen toinen kivijalka on vienti, joka hyötyy maailmantalouden piristymisestä. Rokotuskattavuuden lisääntyessä myös yritysten investointirohkeus kasvaa.
Vaikka pandemian kulkuun liittyy yhä paljon epävarmuutta, ovat ennusteiden ylä- ja alasuuntaiset riskit aiempaa paremmin tasapainossa.
– Yhdysvaltojen kasvuodotusten huomattava nousu voi vauhdittaa koko maailmantalouden imua ja luoda positiivisen kasvuyllätyksen myös Suomeen, pääekonomisti Vesala kertoo.
Yhdysvalloissa voimakas elvytys tosin herättää jo huolta talouden ylikuumenemisesta ja inflaation kiihtymisestä. Euroalueella nämä riskit ovat huomattavasti vähäisemmät. Elvytys on Yhdysvaltoja maltillisempaa ja pitkäaikaisempaa, eikä se kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Riski inflaation pysyvään kiihtymiseen on huomattavasti pienempi. Euroalueen talouden perustekijät eivät tue korkotason voimakasta nousua.
Ennätysvuosi toi kunnille pelimerkkejä kriisin jälkihoitoon
Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 merkittävästi, pääasiassa valtion koronatukien ansiosta. Odotettua parempi vuosi ja ennakoitua pienempi, noin puolen miljardin rahoitusalijäämä, tarjoavat kunnille pelimerkkejä pandemian jälkihoitoon.
– Puskuri voi hyvinkin tulla tarpeeseen. Valtion yleiskatteiset koronatuet päättyvät, ja kriisin pitkittyessä työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun. Viime vuoden pelivaralla pitäisi selvitä myös koronan jälkipyykistä, kuten hoitovelan purusta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.
Kuntatalouden tulovirta palautuu jo vähitellen entiseen uomaansa. Investointitarpeet tuskin kutistuvat, ja kuntien velanotto alkaa jälleen kiihtyä.
Väestön ikärakenteen ja maan sisäisen muuttoliikkeen trendit puskevat kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Jos uusia yhteistyömalleja ei kehitetä, esimerkiksi syntyvyyden lasku uhkaa merkittävästi kasvattaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikkökustannuksia.
– Rakenteellisesti supistuvan aktiiviväestön oloissa kuntien keskinäinen vetovoimakilpailu johtaa helposti nollasummapeliin, joka pöhöttää kuntien palvelurakennetta. Köydenvedon tulisi tehdä tilaa kuntien väliselle yhteistyölle, Kallio tiivistää.
Pitkien korkojen viimeaikainen nousu on ollut markkinoiden polttavimpia puheenaiheita. Yhdysvalloissa nousu alkoi jo viime kesänä. Elokuun pohjatasoilta USA:n kymmenen vuoden lainan korko on kohonnut kutakuinkin prosenttiyksiköllä. Euroopan valtionlainamarkkinoille nousutrendi sen sijaan tarttui vasta vuodenvaihteessa. Saksan kymmenvuotinen lainakorko on vuoden alusta noussut kolmisenkymmentä korkopistettä, mikä on näin lyhyessä ajassa varsin merkittävä pomppu.
Sinänsä pitkien korkojen nousussa ei ole mitään yllättävää. Viimeisen puolen vuoden aikana usko talouden elpymiseen on vahvistunut ja myös tulevaisuuden inflaatio-odotukset ovat toipuneet. Olemme suhdannevaiheessa, jossa korkokäyrä yleensä jyrkkenee. Käyrän jyrkentyminen tapahtuu ensivaiheessa nimenomaan pitkien korkojen nousun kautta. Elvyttävä rahapolitiikka ankkuroi lyhyet korot mataliksi vielä niin pitkäksi aikaa, että taloudet ovat varmasti päässeet koronapandemian aiheuttamasta stressistä ulos.
Bidenin massiivinen elvytys tuonut korkonäkymään oman mausteensa
Tällä kertaa ylimääräistä pöhinää markkinoilla on aiheuttanut Yhdysvaltain uuden hallinnon massiivinen velkaelvytys, joka nousee kuluvana vuonna noin 14 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jopa uuskeynesiläiset talousprofessorit Larry Summers ja Olivier Blanchard – jotka eivät yleensä ole olleet elvytysaikeita jarruttelemassa – varoittelevat talouden ylikuumenemisen riskeistä. Liian löysä finanssipolitiikka voi heidän mukaansa johtaa epätoivottuun inflaation kiihtymiseen, jolloin keskuspankki Fed olisi pakotettu nostamaan nopeasti ohjauskorkoja.
Summersin ja Blanchardin viesti resonoi markkinoilla: USA:n lainakorot nousivat helmikuussa poikkeuksellisen voimakkaasti.
Ylikuumenemisteoria on sinänsä looginen ja varteenotettava riski, jota kannattaa ehdottomasti seurata. Summersin ja Blanchardin skenaario on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku. Markkinat ehkä innostuivat hinnoittelemaan sitä hieman liian nopeasti. Arvelisin, että seuraava merkittävä nousupyrähdys koroissa vaatii jo kouriintuntuvampaa näyttöä kysynnän ylikuumenemisriskeistä.
Euroalueella talouden perustekijät eivät vielä tue korkotason voimakasta nousua
Euroalueella pitkien korkojen merkittävä nousutrendi on vielä useamman mutkan takana kuin Yhdysvalloissa. Talouden perustekijät eivät toistaiseksi tue korkotason voimakasta nousua. Euroopassa elvytys on paljon maltillisempaa kuin Yhdysvalloissa, jakautuu pidemmälle ajalle eikä myöskään kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Siksi riskit inflaation pysyvästä kiihtymisestä ovat Euroopassa huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa.
Toki euroaluekin toipuu taantumasta, ja makrotalouden iso kuva on menossa selvästi parempaan suuntaan. Korkokäyrän maltillinen jyrkkeneminen on meilläkin perusteltua. Eikä korkojen nousu sitä paitsi Euroopassa vielä olekaan ollut erityisen voimakasta.
Väliaikainen hintojen nousu ei välttämättä merkitse pysyvää inflaation kiihtymistä
Talouden perustekijät ratkaisevat korkojen pidemmän aikavälin trendit, mutta välillä markkinoilla syntyy ilmiöitä, jotka aiheuttavat koroissa lyhyen aikavälin heiluntaa. Kuluvana vuonna yksi tällainen mahdollinen ilmiö saattaa olla inflaation lyhytkestoinen kiihtyminen.
Koronapandemia on aiheuttanut talouden tarjontapuolelle monenlaisia vauriota. Tuotannossa ja logistiikassa ei välttämättä heti pystytä vastaamaan elpyvään kysyntään. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen toipuminen tulee väliaikaisesti kiihdyttämään kustannusinflaatiota. Nämä ohimenevät tekijät tuskin kuitenkaan oleellisesti muuttavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, jotka ovat viime kädessä ratkaisevia keskuspankin rahapolitiikalle ja joukkolainamarkkinoiden hinnoittelulle.
Timo Vesala Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti
Miten talous kehittyy tulevaisuudessa? Kuntarahoitus julkaisee tiistaina Q1 2021 suhdanne-ennusteen tiistaina 9.3.2021. Ilmoittautuminen avoimeen julkaisutapahtumaan verkossa on nyt auki täällä.
Vaikutusraportissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä vuonna 2020 lanseeratun, erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.
Katso oheiselta videolta, miten toimitusjohtaja Esa Kallio ja asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kuvailevat Kuntarahoituksen vuotta 2020.
Rahoituksen määrä kasvoi, yhteiskunnallinen rahoitus herätti vahvaa kiinnostusta
Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarve kasvoi merkittävästi vuonna 2020. Rahoitusta uusiin kohteisiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 4 699 miljoonaa euroa, mikä on 52 % enemmän kuin vuonna 2019.
Asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä, vaikka kuntarahoituslaiset siirtyivät nopealla aikataululla etätöihin koronapandemian vuoksi. Asiakkaiden palveluun ja kohtaamiseen otettiin käyttöön uusia tapoja ja mahdollisuuksia digitaaliseen asiointiin laajennettiin.
– Pääekonomistimme taloudelliset katsaukset ja digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja, toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.
Alkuvuodesta 2020 lanseerattu yhteiskunnallinen rahoitus sai asiakkaiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Rahoitusta myönnettiin ensimmäisenä vuonna 589 miljoonaa euroa 27 eri hankkeelle. Kansainvälisille sijoittajille ensimmäisenä pohjoismaisena julkisen sektorin kategoriaan kuuluvana liikkeeseenlaskijana toteutettu 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti.
Kuntarahoituksen oma varainhankinta jatkui läpi vuoden keskeytyksettä, vaikka tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli erityisesti keväällä 2020 epävakaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä nousi 11 miljardiin euroon.
– Liikkeeseen laskettujen viitelainojen erinomainen menestys epävarmana aikana on osoitus varainhankintastrategiamme toimivuudesta ja Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Vuosi 2020 korosti Kuntarahoituksen perustehtävän merkitystä, Kallio iloitsee.
Vuonna 2020 Kuntarahoitus jatkoi uudistumistaan organisaation ja toimintatapojen kehittämisellä. Toiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu.
– Kaiken työmme tavoitteena on tehokkaampi ja entistäkin laadukkaampi palvelu asiakkaillemme, Kallio summaa.
“Aika hyvin, on mennyt jo pitkään. Kontiolahti on Itä-Suomen poikkeuskunta, meillä väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosikymmenen puoliväliin asti. Sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Myös taloudellisesti tilanne on vakaa. Viime vuonna tehtiin ennätystulos, yli viisi miljoonaa plussaa. Valtion koronatuet olivat isossa roolissa, mutta myös menot alittuivat.”
Mistä kunnan nopea kasvu on johtunut, ja mikä sai sen taittumaan?
”Kontiolahden luonnollinen väestönkasvu on pitkään ollut plussan puolella, parhaimmillaan tänne on syntynyt yli 200 lasta vuodessa. Nyt syntyvyys on vakiintunut 150 kieppeille. Muutama vuosi sitten kunnan muuttoliike painui pakkasen puolelle, tämä on ollut isoin tekijä kasvun tasaantumisessa. Pohjois-Karjalan maakunta on harventunut reunoilta lähtien, ja nyt nuo purot alkavat tyrehtyä.”
Miltä kunnan väestönkehitys näyttää tulevina vuosina?
”Varmaan aika tasaisella tasolla pysytään, ehkä maltillisessa nousussa. Henkisesti pieni kasvu olisi kyllä tärkeää. Pitää kuitenkin muistaa, että Pohjois-Karjalassa väki vähenee noin tuhannella hengellä vuosittain. Voiko yksi kunta pistää tälle kehitykselle kampoihin?
Nähtäväksi jää, miten korona vaikuttaa väestönkehitykseen. Viime vuonna Kontiolahden kaltaiset kehyskunnat saivat tuulta purjeisiinsa, täälläkin muuttoliike oli enää hieman miinuksella. Lisääntynyt etätyö tuo uusia mahdollisuuksia koko maakunnalle, mutta yksin siihen ei voida nojata. Joensuun kehitys määrittää koko Pohjois-Karjalan suuntaa.”
Mitä uutta Kontiolahdella tapahtuu?
“Tulossa on kuntahistorian suurimmat investoinnit: Kontiolahdelle rakennetaan uusi sote-keskus kunnan omaan taseeseen sekä kaksi uutta yhtenäiskoulua. Täällä on vahva kyläkouluverkosto, johon panostetaan strategisena valintana. Vajaan 15 000 asukkaan kunnassa on kymmenen alakoulua, joiden lähelle halutaan yhä rakentaa. Lähes puolet Kontiolahden rakentamisesta tapahtuu haja-asutusalueilla.
Koulu- ja sote-hankkeiden lisäksi kaavaillaan uutta elämää varuskunta-alueelle, jolla toiminta loppui vuonna 2014. Kontiolahdella on Suomen ainoa Kansainvälisen ampumahiihtoliiton hyväksymä stadion, jossa järjestetään ampumahiihdon maailmancup- ja maailmanmestaruuskilpailuja. Normaaliaikana kisat keräävät kymmeniä tuhansia vierailijoita. Varuskunta-alue sijaitsee aivan stadionin vieressä, ja sinne suunnitellaan majoitus- ja vapaa-ajan toimintaa.”
Aloitat pian työt Riihimäen kaupunginjohtajana. Mitä oppeja tuot mukanasi Kontiolahdelta?
”Haluaisin tuoda mukanani samanlaisen avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin, jonka olemme täällä Kontiolahdella rakentaneet. Tänä päivänä kuntaa tai kaupunkia ei voi uskottavasti johtaa, jos ei osallista kuntalaisia, yrittäjiä ja järjestöjä toimintaan mukaan. Yhteistyön on oltava saumatonta ja tiedon liikuttava hyvin. Tiedän, että Riihimäellä tehdään paljon työtä näiden asioiden eteen. Lahdessa varttuneena itse seutu onkin jo tuttu, mutta toimintaympäristö aivan erilainen. Odotan innolla uusia haasteita, Riihimäellä on potentiaalia vaikka mihin.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Opiskelin Kuopiossa sosiologiaa, ja maisteriksi valmistumisen jälkeen pääsin työvoimatoimistoon töihin. Sieltä tie vei Niuvanniemen oikeuspsykiatriseen sairaalaan, jossa hoidin henkilöstöasioita muutaman vuoden. Ura kuntapuolella alkoi vuonna 2003 Varkaudesta, kaupungin henkilöstöpäällikkönä. Sieltä muutimme Joensuuhun, ja menin Pyhäselän kuntaan ensin talous- ja hallintojohtajaksi ja sitten kunnanjohtajaksi. Pyhäselkä liittyi Joensuuhun 2009, ja työt jatkuivat Joensuun kaupungilla suunnittelu- ja liiketoimintajohtajana ennen siirtymistä Kontiolahdelle 2013.”
Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?
”Lenkillä tulee kuunneltua paljon podcasteja ja äänikirjoja, erityisesti elämänkertoja. Netflixillekin on enemmän aikaa nyt kun lapset ovat vähän kasvaneet, kaikki illat eivät kulu harrastuskuskina. Rahapajasta tulee kohta uusi kausi, sitä voin suositella.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Seuraava haastateltava voisi olla Linda Leinonen, joka aloitti juuri Laukaan kunnanjohtajana. Haluaisin kuulla, miltä tuntuu aloittaa työt Jyväskylän kehyskunnassa Pohjanmaan jälkeen ja mitä Laukaa tekee, että positiivinen kehitys kunnassa jatkuu.”
450000 kappaletta. Tämä on tiilimäärä, joka ladottiin syksyllä 2020 Oulun Pohjantikankujalle valmistuneen vuokrakerrostalon seiniin. TA-Yhtymä ja sen massiivitiilirakenteinen talo palkittiin tammikuussa Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinolla muun muassa esimerkillisen kehittämisotteensa ansiosta.
Paluu vanhan ajan rakentamistapaan oli pitkän suunnittelun tulos. Kaikki lähti liikkeelle ajatuksesta, että ehkä vanha rakennusmenetelmä ja painovoimainen ilmanvaihto voisivat olla ratkaisu nykyään niin yleisiin sisäilmaongelmiin.
Jouko Knuutinen näkee vanhan ajan rakentamistavassa useita hyötyjä.
– Eristemäärien jatkuva kasvattaminen mietitytti. Kuinka paljon niitä voi kasvattaa ilman terveyshaittoja? Myös höyrysulun oikeasta paikasta on esitetty erilaisia mielipiteitä. Nämä asiat veivät ajatukset entisajan tiilirakenteeseen, kertoo idean alkusysäyksistä TA-Yhtymä-konsernin rakennuttajakonsultti Jouko Knuutinen.
Koneellinen ilmanvaihto on tuottanut TA-Yhtymän taloissa päänvaivaa. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa suodattimien vaihtaminen jää usein asukkailta tekemättä tai tulee palveluna ostettaessa kalliiksi. Keskitetyssä vaihtoehdossa taas kaikille asukkaille sopivien säätöjen löytäminen vaatii monta säätökertaa, eikä ilmanvaihtoa ole mahdollista säätää omassa asunnossa omaan makuun sopivaksi.
– Tästä syntyi ajatus paluusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon, Knuutinen jatkaa.
Mistä tiilet ja suunnitelmien tekijät?
Perinteisten menetelmien ja nykyajan määräysten yhteensovittaminen vaati toteuttajilta sinnikkyyttä. Ensin näytti, että massiivitiilirakennetta ei saada täyttämään nykyisiä energiamääräyksiä. Oulun rakennusvalvonta kuitenkin kehotti hakemaan poikkeuslupaa innovatiivisuuteen ja kokeiluun perustuen. Painovoimainen ilmanvaihto hylättiin ensin määräysten vastaisena, mutta hyväksyttiin vuoden jatkosuunnittelun jälkeen.
– Pelkona oli, että ilma ei vaihdu kesäaikaan. Oulun yliopisto tuli mukaan projektiin ja toteutti simulaation, jolla pystyttiin osoittamaan ilman riittävä vaihtuminen. Hormeja lämmitetään kesäaikaan aurinkosähköllä riittävän ilmanvaihdon varmistamiseksi, Knuutinen kuvailee.
Ennen kuin ilmanvaihtoratkaisu voitiin viedä arvioitavaksi, piti sille löytää suunnittelija sekä rakennusvalvonnan edellyttämä toinen suunnittelutoimisto suunnitelman tarkastajaksi. Vanhojen menetelmien osaaminen on kuitenkin harvinaista, eikä suunnittelijoita tahtonut löytyä. Massiivitiilirakenne taas säikäytti monet urakoitsijat, eikä valtavan tiilimäärän hankkiminenkaan ollut ihan helppoa.
Vaikka tiili kerrallaan rakentaminen kuulostaa hitaalta, rakennusaika oli vain puoli vuotta normaalia pidempi ja siihen osattiin varautua. Knuutisen mukaan urakka sujui suunnitellusti, yllättävät tilanteet ratkottiin matkan varrella.
– Muurausvaiheessa työmaalla oli paljon työvoimaa, sitä käytiin ympäri Suomen ihmettelemässä. Rakenteiden kuivuminen vie aikaa, yksi kesä varattiin kokonaan kuivumiselle, Knuutinen kuvailee.
Rakennuksen lopullinen hinta ei vielä ole tiedossa, mutta arvion mukaan neliöhinta on noin 150 euroa tavallisen kerrostalon neliöhintaa korkeampi.
Kokeiluilla etsitään monistettavia käytäntöjä
Oulun Pohjatilkankuja 4 ei ole TA-Yhtymän ainoa kokeellinen kohde. Innovatiivisuus kuuluu kohtuuhintaisuuden ja energiatehokkuuden rinnalla pitkäaikaisen asuntojen omistajan filosofiaan.
– Suurena asuntojen omistajana ja rakennuttajana haluamme tehdä innovatiivisiakin kokeiluja. Rakennuskantaa täytyy pystyä kehittämään, on löydettävä parhaita toteutustapoja. Ratkaisut on mietittävä niin, että ne ovat kustannustehokkaita koko elinkaarensa ajan, TA-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Linnavuori painottaa.
Innovatiivisuus on yksi TA-Yhtymän kohteiden kulmakivistä, kertoo Jouni Linnavuori.
– Tiilirakenteen lämpöä ja kosteutta seurataan siihen asennettujen antureiden avulla. Haluamme nähdä, kuivuuko tiilirakenne vielä asumisen aikana. Asuntojen ilmanlaatua tarkkaillaan pistemäisten hiilidioksidimittausten avulla. Lisäksi asukkaiden kokemuksia kartoitetaan, Linnavuori kertoo.
Hanke halusi haastaa nykyiset energiamääräykset ja osoittaa, että massiivitiilirakenteinen talo ei häviä energiankulutuksessa nykyrankentamiselle. Rakennuksen käyttökustannuksia verrataankin vastaaviin kohteisiin Oulussa.
Voisiko massiivitiilirakenne tehdä paluun? TA-Yhtymällä Pohjantikankujan kiinteistö on jäämässä ainakin toistaiseksi sellaisenaan toteutettuna ainoaksi laatuaan. Pilotista saadaan kerättyä tietoa, jonka pohjalta voidaan harkita jatkopilotointia esimerkiksi kokeilemalla massiivitiilirakennetta normaalilla koneellisella ilmanvaihdolla tai painovoimaista ilmanvaihtoa normaalilla seinärakenteella.
– Meille valmistuu tänä vuonna noin 1000 asuntoa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota laadukasta asumista kohtuuhintaisesti. Kokeiluilla meillä on tarkoitus etsiä isoon rakentamisen volyymiin monistettavia uusia ratkaisuja. Meidän täytyy punnita ratkaisut aina myös hinnan näkökulmasta, Linnavuori muistuttaa.
Yksinkertainen kestää aikaa
TA-Yhtymä-konserni on ARA:n myöntämästä palkinnosta otettu.
– Palkinto kannustaa meitä edelleen kehittämään laadukasta asumista, Linnavuori iloitsee.
Juuri tämä on Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinnon taustalla.
– Valtion tukema asuntotuotanto on ollut jo vuosikymmenien ajan asumisen ja asuntorakentamisen kehittämistyön suunnannäyttäjä. Yleisesti tunnettu tosiasia kuitenkin on, että normien edellyttämästä minimitasosta on tullut toteutuksessa myös maksimitaso. Vuosittain tammikuussa jaettavalla Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnon keskeisenä myöntämisperusteena on hankkeessa osoitettu esimerkillinen kehittämisote, jossa tavoitellaan vähimmäistasoa korkeampaa laatua, ja samalla elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista, yliarkkitehti Vesa Ijäs Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta kertoo.
ARA valitsee vuosittain esillä pidettävät kehittämisteemat, joiden mukana oloa palkittavassa kohteessa ja sen toteutuksessa arvostetaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi asumisen uudet konseptit, rakentamistavat, esteettömyys, turvallisuus, energiatehokkuus, uusiutuva energia ja digitalisaatio.
Tämän päivän vakioituneisiin rakentamistapoihin nähden uuden massiivitiilirakenteen käyttöönotto hankkeessa oli Ijäksen mukaan onnistuneen asuntosuunnittelun ja kohtuuhintaisuuden rinnalla merkittävin yksittäinen asia palkinnon myöntämiselle.
– Halusimme nostaa esille elinkaarikestävän rakennuksen, joka yksinkertaisuutta korostavilla ratkaisuillaan tulee hyvin ylläpidettynä kestämään aikaa. Elinkaarikestävyyden sanoisin tässä tapauksessa olevan 300 vuotta. Hanke on myös kannanotto ja opponointi tämän päivän ”kertakäyttörakentamista” vastaan, missä elinkaarikestävyydellä tarkoitetaan noin 50 vuotta. Monissa tapauksissa tämäkin on liian pitkä ”elinajan” odote rakennukselle, Ijäs latelee.
Innovatiivisuus ja edelläkävijyys olivat myös Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän perusteet vihreän rahoituksen myöntämiselle.
– Arviointiryhmä vaikuttui hankkeen tavoitteesta osoittaa, että tietyillä vakioilla ja laboratorio-olosuhteissa rakennussuunnitelmien mukaan laskettu alustava energialuokka voidaan osoittaa vääräksi kohteen käyttövaiheessa. Rakennus, joka on rakennettu samalla tavalla kuin esimerkiksi Töölön vanhat kivitalot, voi osoittautua energiatehokkaaksi, vaikka alustava energialuokka olisi C. Juuri tällaisia rohkeita avauksia toivomme, Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kehittämisestä vastaava Rami Erkkilä myhäilee.
Kuntarahoituksen asiakkaat ovat kyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä yhtiöön. Luottamus Kuntarahoitukseen koronatilanteen hoidossa muihin toimijoihin verrattuna oli 6,3 asteikolla 1-7 ja 80% vastaajista koki luotettavuuden Kuntarahoituksen vahvuudeksi. Perinteistä suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-mittarilla (Net Promoter Score) arvioituna Kuntarahoitus saa poikkeuksellisen korkeita tuloksia muuhun rahoitusalaan verrattuna.
Kilpailukykyinen hinta ja asioinnin helppous ovat rahoittajan tärkeimmät ominaisuudet
Tutkimuksessa kartoitettiin myös niitä ominaisuuksia, joita asiakkaat eniten arvostavat rahoituskumppanissaan. Kärkeen sijoittuivat kilpailukykyinen hinta, asioinnin helppous, asiakkaiden tarpeisiin sopivat rahoitusratkaisut sekä vastuullisuus. Hintatason koki Kuntarahoituksen vahvuudeksi 86% vastaajista.
Asiakaspalvelun nosti Kuntarahoituksen vahvuudeksi 71% vastaajista. Erityistä kiitosta tutkimuksessa saivat yhteyshenkilömme, joiden asiakaspalvelun taso, asiantuntijuus ja sitoutuminen saivat huiman arvosanan 6,5 asteikolla 1-7. Lisäksi koettiin, että Kuntarahoitus on muutakin kuin rahoittaja – asiakkaamme mieltävät vahvuudeksemme palvelutarjontamme talouden suunnittelussa ja rahoituksen hallinnassa.
Digitaalisia palveluja arvostetaan
Asiakkaamme arvostavat sekä digitaalisten palveluiden helppoutta että niiden tuomaa laajempaa näkymää kunnan tai yrityksen kokonaistalouteen. Kyselyymme vastanneista 54 % näki digitaaliset palvelut Kuntarahoituksen vahvuudeksi. Neutraaleiksi eli alan tasoa vastaaviksi digitaaliset palvelumme näki 43 % vastaajista.
Asiakkaidemme vastaukset ovat meille tärkeitä ja kyselyjen tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä edelleen.
Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 1.12.-22.12.2020 välisenä aikana sähköpostikyselynä ja puhelinhaastatteluina, ja siihen vastasi reilut 200 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä. Tutkimuksen toteutti EPSI Rating Group.
Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.
– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa
Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.
– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.
Euroopan talous piristymässä
Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.
Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.
– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.
Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen
Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.
Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan
– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.
