Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Esa Kallio: Kuinka monta alueliigajoukkuetta Suomi tarvitsee menestyäkseen?

Julkiseen talouteen, kunnat mukaan lukien, korona jättää pitkän varjon, vaikka viime vuonna monen kunnan talous ylsi plussalle valtion koronatukien siivittämänä. Kuntien velkataakka on ollut selkeässä kasvussa ja usean kunnan taloustilanne haastava. Suomen väestörakenne muuttuu, eikä kaupungistuminen koronan myötä kääntäne suuntaansa. Ikäluokat pienenevät hurjaa vauhtia ja jo vuonna 2026 arvioidaan peruskoulun aloittavia lapsia olevan 15 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Ilmastokriisi painaa päälle, ja samaan aikaan kunnissa etsitään keinoja elinvoiman ylläpitämiseen ja palveluiden rahoittamiseen.

Pahimmillaan kamppailu elinvoimasta voi johtaa palvelurakenteita pöhöttävään nollasummapeliin, jossa toisen hyöty on yleensä naapurin tappio. Uusia upeita kouluja rakennetaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Pienistä lukioista saatetaan pitää kynsin hampain kiinni, vaikka nuoret joka tapauksessa lukion jälkeen karkaisivat isompiin kaupunkeihin. Tällaiset, paikallisesti toki ymmärrettävät ratkaisut, mietityttävät julkisen talouden tehokkuuden näkökulmasta jo alueellisella tasollakin. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että Suomen koululaitoksella on edessään “massiivinen ongelma”, kun lapsia ei monessa kunnassa synny edes yhden koululuokan vertaa.

Urheilussa on Suomessa mielestäni hieno järjestelmä, josta voi ammentaa mallia myös koulutukseen. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa luodaan pohja lapsen tulevaisuudelle. Kunnat ovat ikään kuin koulutuksen kasvattajaseuroja. Niitä on ja pitääkin olla melko tiheästi ympäri maata. Tämä tärkeä tehtävä tulee jatkossakin säilymään kuntien vastuulla.

Kun kasvattajaseura on tehtävänsä hoitanut, nuoren on aika ponnistaa seuraavalle tasolle, toiselle asteelle, urheilumaailmassa alueliigaan. Alueliigajoukkueita ei ole joka paikkakunnalla, eikä edes voi tai tarvitse olla. Tämä on koulutuksessakin harkinnan paikka: mikä on se koko tai väestöpohja, jolla pystytään kouluttamaan menestyviä alueliigapelaajia? Minkä kokoisissa ja millaisissa yksiköissä on mahdollista tai järkevää tarjota kuntien yhteistyöllä sellaista toisen asteen koulutusta, jonka avulla nuorella on hyvät mahdollisuudet menestyä työelämässä tai ponnistaa haluamaansa valioliigaan?

Korkeakoulut edustavat koulumaailman valioliigaa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, suurten maiden maineikkaat yliopistot pärjäävät vertailuissa. Menestyminen vaatii kansainvälisten yhteyksien rakentamista ja huippuopiskelijoiden houkuttelemista, myös oman maan rajojen ulkopuolelta. En usko, että meillä kansakuntana on tulevaisuudessa varaa satsata nykyisenkaltaiseen korkeakouluverkostoon ja moneen tähtikorkeakouluun, vaan niissäkin tarvitaan keskittämistä ja erikoistumista.

Jo ennen kuin koronan ote kokonaan hellittää, on palattava pitkän aikavälin haasteiden pariin. Mitkä ovat niitä valintoja, joilla kunnat ja yhteiskunta ovat tulevaisuudessa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä? Mitä ovat ne asiat tai palvelut, joita nykyajan kuntalaiset arvostavat? Entisajan tarjonnasta tiukasti kiinni pitämisen sijaan voisi olla järkevää suunnata resurssit asioihin ja investointeihin, joilla saataisiin elinvoiman kannalta kestävämpiä tuloksia. Usean kunnan voimat yhdistämällä voisi koulutuksessakin saada aikaan enemmän ja laadukkaammin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja ja jalkapallotuomari

IlmiötNäkökulmat

Rahoitusta vihreille edelläkävijöille

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Vihreällä rahoituksella rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita kestävästä rakentamisesta joukkoliikenteeseen – vesi- ja jätevesihuollosta ympäristönhoitoon.

Videolla Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo, VAV Yhtymän toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Tampereen kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelevät vihreän rahoituksen hankkeita ja kuntien ja kaupunkien kunnianhimoista ilmastotyötä.

Katso video!



Lue lisää Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Ei toista samanlaista päivää — finanssialalla varmaa on vain muutos

Krista Peltomäki tuli Kuntarahoitukselle nelisen vuotta sitten rahoituspalvelun rahoitusneuvojaksi. Yrityksessä tapahtuneet monet muutokset ja kasvu sattuivat Peltomäen aloittamisajankohtaan. Pitkän uran rahoitusalalla tehneelle Peltomäelle uudistukset olivat kuitenkin ennestään tuttuja, olihan hän aloittanut työuransa 90-luvun pankkikriisin ja laman aikoihin. Kuntarahoituksella käänteet sen sijaan ovat olleet pääosin positiivisia.

– Alan myllerrykset ovat opettaneet ymmärtämään, että mikään ei ole varmaa ja vain muutos on pysyvää. Ensimmäiset kuusi vuotta pankkialalla työskentelin kuudessa eri pankissa, joten kokemusta on kaikenlaisista muutoksista. Ympäristö muuttuu myös jatkuvasti lakimaailmasta asiakaskenttään. Kuntarahoituksellakaan en tunne itseäni täysin valmiiksi, vaan joka viikko tulee uusia asioita opittavaksi, Peltomäki toteaa.

Etätöissä on nyt oltu vuosi, ja kaipuu toimistolle on kova.

– Työkavereita on ikävä, ja sitä yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä toimistolla. Tehokkaissa videopalavereissa ei ylimääräistä jutustelua käydä, Peltomäki harmittelee.

– Toivottavasti pääsemme pian palaamaan takaisin normaaliin toimistoarkeen, nyt kotona työskennellessä työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät helpommin ja töitä tulee tehtyä usein myös iltaisin.

Merkityksellistä ja arvokasta työtä

Peltomäki työskentelee Kuntarahoituksen leasingrahoituspalvelun asiantuntijana nelihenkisessä tiimissä. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä talon sisällä muun muassa asiakkuuspäälliköiden sekä lakiosaston kanssa. Työhön kuuluu leasingrahoitustuotteen elinkaarenhallintaa, asiakkaiden neuvontaa ja palvelua, leasingsopimusten valmistelua sekä laadintaa ja projekteihin osallistumista. Asiakkaina on Suomen laaja kuntasektori ja sen lisäksi yhteyttä pidetään esimerkiksi urakoitsijoihin, tavarantoimittajiin, verohallintoon ja maanmittauslaitokseen. Peltomäen työhön kuuluukin paljon kontaktointia eri suuntiin.

– Meillä on huippumukavat asiakkaat! Pääsen kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä, neuvomaan ja ratkaisemaan ongelmia. Leasing-tiimissämme valmistelemme sopimusdokumentit ja yhdessä lakiosaston kanssa viimeistelemme ne kuntoon. Kun sopimukset on allekirjoitettu, pääsemme käynnistämään itse hankkeita. On mahtavaa seurata läheltä esimerkiksi turvallisen ja terveellisen päiväkodin rakentumista.

Viime aikoina Peltomäkeä on sykähdyttänyt Kalajoen Merenojan koulukeskuksen valmistuminen. Se on vihreän rahoituksen kohde, ja ensimmäinen Suomessa Joutsenmerkin saanut peruskoulu, mikä on huomioitu myös valtakunnallisesti.

– On hienoa olla mukana mahdollistamassa tällaisia tärkeitä hankkeita. Nämä vastuulliset, arvokkaat ja merkitykselliset kohteet ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Jaan Kuntarahoituksen arvomaailman ja olen hyvin ylpeä työnantajastani, Peltomäki kehuu.

– Usein asiakkaan kanssa mietitään ensin, mikä on hänen lähtökohdistaan ja näkökulmastaan hyödyllistä ja järkevää. Pyrimme yhteistyössä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Yhdessä onnistuminen on tätä päivää.


KRISTA PELTOMÄKI
– Kuntarahoituksessa vuodesta 2017
– Finanssialalla jo 30 vuotta
– Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat mies ja aikuiset lapset
– Harrastaa liikuntaa eri muodoissa


Lue myös:


Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Kuntien asiakastarinatKuntien uudet tietLeasing

Kuntarahoitukselle Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina –palkinto

Palkinnon myöntäjä Environmental Finance on vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu, joka palkitsee markkinoiden parhaat toimijat vuosittain yhteistyössä vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän kanssa.

– On suuri kunnia vastaanottaa tämä pääomamarkkinoilla arvostettu palkinto, joka on osoitus pitkäjänteistä sitoutumisestamme vastuullisuuteen. Laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkovelkakirjalainoja haluamme osaltamme edistää Suomen ilmastotavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisella kuntakentällä on erittäin merkittävä rooli, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut 500 miljoonan 10-vuotinen vihreä joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen 6.10.2020 ja se ylimerkittiin nopeasti lähes seitsemänkertaisesti. Merkintäkirja paisui lopulta 3,4 miljardiin euroon. Ennätykselliset 55 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Tällä hetkellä Kuntarahoitus on laskenut liikkeelle noin kahden miljardin euron edestä vihreitä joukkovelkakirjalainoja.

Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet aiemminkin tunnustusta. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.

Vihreän rahoituksen viitekehys on laadittu ICMAn (International Capital Markets Association) vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaisesti. Vihreän rahoituksen viitekehyksen on arvioinut CICERO yhteistyössä Stockholm Environment Instituten (SEI) kanssa, ja se on saanut toiseksi parhaan arvosanan Medium Green.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjan ensimmäisenä toimijana Suomessa. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti sijoittajien etsiessä vastuullisia sijoituskohteita. Kuntarahoituksesta tuli myös vuonna 2020 ensimmäinen suomalainen sekä ensimmäinen pohjoismainen julkisen sektorin kategoriaan kuuluva liikkeeseenlaskija, joka tarjoaa sijoittajille yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja. Yhteiskunnallinen rahoitus edistää investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vuoden 2020 lopussa osuus oli 9 prosenttia, Antti Kontio kertoo.

Vihreällä rahoituksella edistetään suomalaisia ympäristöinvestointeja

Asiakkaamme voivat hakea vihreää rahoitusta investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavat hankkeet voivat olla kestävään rakentamiseen, kestävään joukkoliikenteeseen, vesi- ja jätevesihuoltoon, uusituvaan energiaan, energiatehokkuuteen, jätehuoltoon tai ympäristönhoitoon liittyviä investointeja.

Rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, ja hankkeiden soveltuvuus arvioidaan Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Lopullisen arvion hankkeen soveltuvuudesta vihreän rahoituksen portfolioon tekee riippumaton asiantuntijaryhmä. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lue lisää

Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan – ennätykselliset 55 prosenttia allokoitui vihreille sijoittajille

Tutustu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin

Teksti: Jenni Heikkilä

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet: Kaupungistuminen jatkuu, mutta nopeita toimia tarvitaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi tänään Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartan, jossa arvioidaan, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen. Järjestyksessään viides Kaupunkipolitiikan tiekartta on toteutettu yhteistyössä Kuntarahoituksen, RAKLIn, Hypon ja Kuntaliiton kanssa.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, kuvaa MDI:n johtava asiantuntija Veera Mustonen tiekartan tuloksia.

Raportin laatimiseen osallistunut asiantuntijaryhmä esittää neljää teesiä Suomen kaupunkipolitiikan terävöittämiseen:

  1. Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi.
  2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta.
  3. Asuinalueiden polarisaatio on estettävä.
  4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.

Koronakriisi jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen. Jotta pysymme kehityksessä mukana, on meidän pakko uudistua. Suuret kaupungit ovat muutoksen ratkaiseva lenkki, kertoo raportin asiantuntijaryhmään kuulunut Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kaupunkien on näytettävä entistä voimallisemmin esimerkkiä siitä, miten kestävää kehitystä tuetaan. On luotava kokonaisvaltainen visio, mitä ilmastonmuutoksen hillintä ja sosiaalinen eheys käytännössä merkitsevät esimeriksi maankäytön, rakentamisen ja joukkoliikenteen kannalta.

Tiekartan julkaisutilaisuudessa Suomen kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr.), Minna Arve (kok.) ja Lauri Lyly (sd.) keskustelivat koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta ja siitä, miten Helsinki, Turku ja Tampere ponnistavat koronakuopasta ylös. Pormestariehdokkaiden ajatuksia kaupunkien tulevaisuudesta kuulet tapahtuman tallenteesta (linkki tallenteeseen, avautuu uuteen ikkunaan).


Lataa Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartta (avautuu uuteen ikkunaan)

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Pelkkää A-luokkaa

Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Y-Säätiön strategiaa. Kuvassa Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.

Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.

– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.

Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.

– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.

Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.

– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.

Treenitiloihin aamutossuissa

Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.
Vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt, sanoo Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.

Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.

–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.

Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.

– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.

Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.

Strategia ohjaa valintoja

Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.

A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.

Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.

– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.

Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.

– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.

Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.

– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.


Havainnekuva Jallukan ylimmän kerroksen kulmahuoneistosta. Runsas huonekorkeus ja parvi lisäävät tilan tuntua.


Kohtaamispaikkoja kaivataan

Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.

– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.

Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.

– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.

Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?

– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Enää ei ole varaa tehdä kuten eilen

Vihreän rahoituksemme määrä on kasvanut tasaista vauhtia. Vuoden 2020 lopussa olimme sitoutuneet asiakkaidemme hankkeiden rahoitukseen jo yli kahdella miljardilla eurolla. Tavoitteemme, jonka mukaan vastuullisen rahoituksen määrä on 20 % pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuonna 2024, on haastava mutta mahdollinen saavuttaa.

Rakentamisen hankkeet pitävät pintansa vihreän rahoituksen portfoliossamme. Erityisesti asuntorakentamisen osuus on edelleen kasvanut voimakkaasti. Tämä on osoitus siitä, että asiakaskunnallamme, yleishyödyllisen asuntotuotannon rakennuttajilla, on halua ja kykyä vastata ilmastotavoitteisiin ja tuleviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia eivät aseta ainoastaan lainsäätäjät, vaan kasvavassa määrin myös asukkaat.

Hiilidioksidipäästöistä 40 % aiheutuu kiinteistöistä ja rakentamisesta. Näiden hankkeiden elinkaari voi olla jopa yli 100 vuotta, ja siten tänään tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että juuri rakennetun ympäristön hankkeissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, materiaaleihin ja koko elinkaaren ratkaisuihin. Tehokkaat teknologiavalinnat myös vähentävät elinkaaren aikaisia kustannuksia. Eilisen teknologian käyttämiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Suuret muutokset, uuden teknologian hyödyntäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat tahtoa ja taitoa, ja näitä ominaisuuksia asiakkaillamme kiistatta on. A-energialuokan vuokra-asunnot yleistyvät, mutta vapaarahoitteisten asuntojen joukossa A-energialuokka on vielä harvinaisuus. Asiakkaamme ovat edelläkävijöitä, mutta koko alan mukaan saaminen vaatisi vastikkeellisia kannustimia ja tarkoituksenmukaista toimialaa tuntevaa sääntelyä, jonka pitäisi jättää sijaa myös uuden kokeilulle.

Asiakaskunnallamme on valmius innovaatioiden käyttöönottoon ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Tätä taustaa vasten seuraamme aktiivisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomian kehitystä. Kuntarahoitus pitää EU-taksonomiaa positiivisena ja tarpeellisena, mutta kehityksen murrosvaiheessa kansallisten eroavaisuuksien huomiotta jättämisestä voi olla myös haittaa. Ehdotettujen raskaiden raportointivaatimusten vuoksi etenkin pienemmissä hankkeissa saatettaisiin päätyä tavanomaisiin rahoituslähteisiin, mikä voisi vähentää vihreiden sijoituskohteiden tarjontaa markkinoilla ja hidastaa vihreää siirtymää.

Vihreä elvytys ja Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia hankkeita, millä on myös positiivisia vaikutuksia koronan runtelemaan talouteen. Ajan tasalla pysyminen ja rahoitus- ja tukikanavien löytäminen vaativat kuitenkin resursseja, jotka kunnissa ovat jo valmiiksi niukat. Yhteistyö yli kuntarajojen ja projektien koordinoitu suunnittelu ja toteutus voisivat lisätä niiden kiinnostavuutta, synergiaa ja parhaimmillaan alentaa myös kustannuksia.

Asiakkaamme ovat olleet kiitettävän hyvin valmiita jakamaan kokemuksia toteutuneista hankkeista. Näen, että vihreän rahoituksen suurin arvo onkin toimia kestävien investointien näyteikkunana ja parhaiden käytäntöjen viestintä- ja oppimiskanavana. Kannustan asiakkaitamme edelleen tiiviimpään yhteistyöhön ja rohkeaan uuden kokeilemiseen. Ympäristö muuttuu vain yhdessä tekemällä.

Rami Erkkilä
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.


Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Talousennustesovellus tukee kuntia talouden suunnittelussa

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat ratkaisu rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Talousennustesovelluksen avulla kunnat ja kuntayhtymät voivat tarkastella taloutensa kehitystä sekä erilaisten skenaarioiden vaikutusta tunnuslukuihin. Haastattelimme palvelun kehityksessä ja käyttökoulutuksissa mukana ollutta Janne Karausta: mistä talousennustesovelluksessa oikein on kyse?

Janne, mikä on talousennustesovellus?

”Talousennustesovelluksen avulla kunnat pystyvät suunnittelemaan taloutensa tulevaisuutta sekä havainnoimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta siihen. Sovelluksen avulla talouden näkymiä voidaan tarkastella esimerkiksi 5, 10 tai jopa 30 vuoden päähän. Myös investointien tai sote-uudistuksen vaikutuksia on helppo visualisoida sovelluksessa.”

”Talousennustesovellus on tärkeä työväline myös Talous tulevaisuudessa –työpajoissa, joissa kunnat pureutuvat taloutensa nykytilaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin asiantuntijoidemme johdolla. Työpajoissa luodaan toimintasuunnitelma kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi analysoimalla talouden tilannekuva, laatimalla ennuste talouden kehityksestä sekä kartoittamalla ratkaisuvaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi.”

Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjota sovellusta?

”Asiakkaillamme oli tarve kunnan talouden suunnittelun tuelle. Havainnollinen viestintäkeino investointien vaikutuksista kunnantalouteen puuttui. Aloitimme talouden mallinnuksilla Excelissä, joiden suuren suosion myötä aloimme kartoittamaan yksinkertaisempaa ja laajempaa mahdollisuutta tarjota työkalua asiakkaillemme. Lopulta päädyimme kehittämään oman sovelluksen jo silloin suositun lainasalkkusovelluksemme rinnalle.”

Miten sovellusta käytetään?

”Sovellusta on helppo käyttää. Se on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: lainasalkku-, sijoitussalkku-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa. Sovelluksen tulevaisuutta koskevista taustaoletuksista suurin osa tulee automaattisesti julkisista lähteistä, joten asiakkaan tehtäväksi jää vain tulevaisuuden skenaarioiden luominen. Me autamme tarvittaessa.”

Millaisille organisaatioille talousennustesovellus sopii?

”Talousennustesovellus sopii kaikille kunnille ja kuntayhtymille koosta riippumatta. Sovellus on toivotettu tervetulleeksi erityisesti kunnissa, joissa talousresurssit ovat vähäisemmät. Toisaalta myös isompien kaupunkien kohdalla sovelluksen visuaalinen esitystapa on saanut kiitosta johtamisen vaatimusten kasvaessa ja päättäjien odottaessa yhä tarkempaa tietoa kunnan talouden tulevaisuudesta.”

Millaisiin tarpeisiin se vastaa?

”Sovelluksen avulla talouden suunnittelu sujuu ammattimaisemmin. Sovellus antaa selkeän näkymän kunnan talouden kehittymisestä. Skenaariotyöskentelyssä avataan eri vaihtoehtoja tulevaisuuden näkymistä vastuullisen taloussuunnittelun tueksi. Esimerkiksi tilanteissa, joissa kunnan tulot jäisivät ennustettua vähäisemmiksi tai vastaavasti kulut ylittäisivät budjetoidun, pystymme havainnollistamaan skenaarioiden vaikutukset kunnan talouteen sekä auttamaan tulevien investointien järkevöittämisessä. Sovelluksesta löytyvät myös kaikki yleisimmät talouden tunnusluvut emokunnan tasolla sekä myös kriisikuntakriteerit. Tunnuslukujen kehitystä voidaan helposti tarkastella ja raportoida visuaalisten kuvaajien avulla.”

Miten käyttöönotto tapahtuu?

”Käyttöönotto useimmiten tapahtuu yhdessä tapaamisessa Kuntarahoituksen asiantuntijoiden johdolla. Tapaamisen kesto riippuu palveluun tallennettavan tiedon määrästä. Käyttöönottoa ennen Kuntarahoitus on lisännyt sovellukseen jo edellisvuosien tilinpäätökset. Käyttöönottopäivässä käydään läpi erilaisten skenaarioiden luominen, kuvaajien käyttöä ja muokkaamista omiin tarpeisiin sopiviksi sekä autetaan asiakasta hyödyntämään ennusteita omassa raportoinnissaan. Usein käyttöönoton yhteydessä esitämme päättäjille yhdessä kunnan edustajien kanssa luodun näkymän kunnan talouden tulevaisuudesta.”

Miten sovellusta kehitetään?

”Asiakaspalaute on tärkeässä roolissa tulevien kehityskohteiden pohdinnassa. Seuraavaksi olemme tutkimassa mahdollisuutta laajentaa sovelluksen käyttöä myös konserniyhtiöiden talouden suunnitteluun sekä pohdimme muutamien pienempien palvelun käyttöä helpottavien yksityiskohtien lisäämistä. Esimerkiksi mahdollisuutta suurempien kuluerien erittelyyn on toivottu.”

Talousennustesovellus

Talousennustesovelluksella saat visuaaliset analyysit kunnan talouden tilasta, hahmotat eri skenaarioiden ja investointien vaikutukset kunnan tunnuslukuihin sekä vertailet helposti kunnan tilannetta muihin kuntiin ja valittuihin vertailuryhmiin.

Lue lisää

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset – miten niitä voidaan vähentää?

Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla EU-jäsenvaltioista ensimmäisenä täysin hiilineutraali vuonna 2035. Rakennusten päästöissä huomio on tähän asti kohdistunut ennen kaikkea energiatehokkuuteen, mutta tulevaisuudessa on kiinnitettävä aiempaa enemmän materiaalien aiheuttamiin päästöihin. Miten erilaiset rakennusmateriaalit vaikuttavat ilmastoon? Onko kierrätysmateriaalien käyttäminen taloudellisesti järkevää? Lisääkö uudistuva sääntely rakentamisen kustannuksia?

Näitä asioita kysyimme erityisasiantuntija Matti Kuittiselta ympäristöministeriöstä, vanhemmalta erityisasiantuntijalta Jessica Karhulta Green Building Council Finlandista sekä kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälältä Suomen ympäristökeskuksesta.

Uudistuva lainsäädäntö huomioi ilmastotavoitteet

Ympäristöministeriössä valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Vanha, 90-luvulta voimassa ollut laki on puutteellinen ja jo useasti paikkailtu, joten uudistus on tarpeellinen ja valtiotasoltakin hoputettu.

Uusi lakiesitys huomioi esimerkiksi kansalliset ilmastotavoitteet ja vähähiilisyyden. Lakiesityksessä käsitellään myös kiertotaloutta, rakennusten elinkaariominaisuuksia ja kokonaisuutta läpileikkaavia digitaalisia muutoksia.

Vuosi sitten julkaistiin eurooppalaisiin standardeihin pohjautuva rakentamisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, jonka pohjalta ympäristöministeriö työstää omia laskelmiaan.

– Vuoteen 2025 mennessä rakennuksille on tarkoitus asettaa hiilijalanjäljen raja-arvot, jotka rakennuslupaa hakiessa täytyy laskennallisesti osoittaa, erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Ministeriö kerää parhaillaan vertailuaineistoa suomalaisesta rakennuskannasta ja arvioi, mihin raja-arvot tulisi asettaa.

– Olemme käyneet jo lähes 500 rakennuksen elinkaarenaikaiset päästöt läpi sekä lähes 4 000 rakennusta energiatehokkuuden ja energiatodistusten näkökulmasta. Tästä aineistosta saadaan ensimmäiset viitearvot esimerkiksi tavallisen koulun tai vaikkapa kerrostalon hiilijalanjäljestä. Aineiston perusteella voidaan siis tutkia, montako prosenttia arvoja voidaan pienentää eri ratkaisuilla, Kuittinen avaa.

Tärkeää uutta rakentaessa on määrittää tarkkaan materiaali- ja kulumäärä, jotta ylijäämää ei tule ja näin tuhlata neitseellisiä materiaaleja.

Materiaalivalintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa

Eri materiaalien vastakkainasettelun sijaan olisi hyvä suunnitella materiaalien hiilijalanjälki mahdollisimman pieneksi koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. Materiaalit, joiden päästöt valmistusvaiheessa ovat suhteellisen alhaisia, voivat osoittautua haitallisiksi, jos niitä joudutaan uusimaan usein. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös rakentamisen kesto, esimerkiksi käytetyn energian määrässä.

Ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä ominaisuuksia materiaaleissa ovat alhaisten valmistuspäästöjen lisäksi pitkäikäisyys, huollettavuus, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä lämpö- ja äänieristysominaisuudet.

Rakennusmateriaalien käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puun käyttö lisääntynee tällä vuosikymmenellä, sillä tulevien hallitusten odotetaan edistävän puurakentamista. Nykyisin rakennuskannastamme noin 81 % luokitellaan valtarakennusmateriaalin mukaan puutaloiksi ja puukerrostalojen suosio on kasvussa.

– Materiaalivalinnoissa on tärkeää kiinnittää huomiota niiden hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Vielä nyt tilanne on se, että rakennusten käyttövaiheen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin rakennusmateriaalien valmistuksen. Materiaalivalintojen merkitys kuitenkin korostuu tulevaisuudessa, kun energiatuotannon päästöt painuvat merkittävästi alaspäin, Jyri Seppälä kertoo.

Rakennusten resurssitehokkuutta ei mitata yhdellä selkeällä mittarilla. Yleensä seurataan käytönaikaista energiankulutusta sekä koko elinkaaren mittaista materiaalimäärää ja sen hiilijalanjälkeä. Myös rakennuksen kestoikä on yksi selkeästi mitattava kohta.

– Uudisrakennuksissa voidaan arvioida myös käytettyjen rakennusmateriaalien kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä rakennusta purettaessa, vaikka sen arviointi onkin vielä haasteellista. Tulevaisuudessa tämä helpottunee. Digitaalinen dokumentointi tulee auttamaan materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä, Seppälä jatkaa.

Seppälän mukaan valtaosa syntyneestä jätteestä, 57 prosenttia, muodostuu korjausrakentamisessa. Rakennusten purkamisesta syntyneen jätteen osuus on 27 prosenttia ja uudisrakentamisen 16 prosenttia.

Materiaalivalinta ei ole mustavalkoinen juttu 

Päästöjen lopputulemaa täytyy tarkastella monelta kantilta, eivätkä nämäkään asiat ole mustavalkoisia. Kaikissa materiaaleissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Puurakenteet eivät välttämättä ole niin kestäviä ja pitkäikäisiä kuin esimerkiksi betoni ja teräs, jolloin kohteen elinkaari on lyhyempi. Materiaalien kierrättämismahdollisuuksia pitää tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta. 

– Ei ole yksioikoista sanoa, että toinen rakennusmateriaali olisi ympäristöystävällisempi kuin toinen, koska asiaa täytyy tarkastella monelta eri kantilta. Vaikka puu on materiaalina luonnollisesti ympäristöä vähemmän kuormittava, rakennuksen elinkaarta tarkastellessa betoni voi olla pitkäikäisempi. Tärkeää on, että koko tuotantokaaressa ja rakennuksen elinkaaressa ympäristöasiat otetaan yhä perusteellisemmin huomioon ja asioita muutetaan parempaan suuntaan, vanhempi erityisasiantuntija Jessica Karhu Green Building Council Finlandista kertoo.

Green Building Council Finland edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöönottoa ja jakaa tietoa tavoista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä taloudellisista näkökulmaa unohtamatta.

– Lisäksi haluamme edistää kiertotaloutta ja kierrättämistä – miten rakennusmateriaalia voidaan hyödyntää sen elinkaaren lopussa tai miten vältetään neitseellisten materiaalien tuhlaamista, Karhu jatkaa.

Kierrätys kehittyy

Vuonna 2012 asetetun valtioneuvoston asetuksen mukaan 70 prosenttia rakennusjätteistä tuli voida kierrättää tai hyödyntää uusiomateriaalina vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta rakennusmateriaalien kierrätys työmailla on parantunut. Arvion mukaan jätteen hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Kierrättäminen onnistuu oikeiden lajitteluvälineiden ja keräyspisteiden avulla.

Kierrätys tulee kasvamaan myös rakennusmateriaalien tuotannossa. Prosessit ovat vielä pitkiä ja haasteellisia, minkä vuoksi kierrätysmateriaalien kustannukset nousevat korkeammaksi kuin neitseellisten, uusien materiaalien. Teknologian kehittyessä myös kierrättämisen menetelmät muuttuvat paremmiksi ja tehokkaammiksi ja materiaalit edullisemmiksi.

– Tulevaisuudessa purkumateriaaleja kierrätetään käyttöön yhä enemmän. Niiden haasteena on vielä materiaalien laadun ja turvallisuuden takaaminen ja hintakilpailu neitseellisten CE-merkittyjen materiaalien kanssa. Kierrätykseen on kehitetty uusia innovaatioita esimerkiksi betonimurskeen lajittelussa ja uudelleenkäytössä, Karhu kertoo. 

Puurakentaminen on päästöiltään sekä hiilijalanjäljeltään suhteellisen vähäistä, ja sitä onkin lisätty viime vuosina runsaasti myös suurhankkeissa. Puu mielletään materiaalina myös terveelliseksi.

– Olisi hienoa, jos Suomessa rakennettaisiin enemmän puusta ja nimenomaan kotimaassa tuotetusta sertifioidusta puusta. Kotimaisen puun käyttö tukee suomalaisia yrityksiä ja ympäristön kannalta kuljetusten hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Toisaalta metsämme ovat meidän tärkein hiilinielumme, josta pitää huolehtia. Meille tuodaan paljon rakennusmateriaaleja, vaikka niitä olisi myös omasta takaa. On nurinkurista, että esimerkiksi kierrätetyn kivimurskeen sijaan meille tuodaan katukiveysmateriaali Kiinasta, koska se on edullisempaa, Karhu summaa.

Karhun mukaan materiaalien kuljetuksenaikaisiin päästöihin pitää puuttua pikaisesti.

–  Jotta pysymme 1,5–2 asteen skenaariossa ilmaston lämpenemisessä, kierrätys- ja purkumateriaaleihin täytyy siirtyä yhä useammin.

Ympäristöministeriön yhteistyöryhmä on saanut myös valmiiksi kansallisen muovitiekarttahankkeensa, johon on koottu keskeisiä toimia muovin aiheuttamien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Muovin tiekartalla ennakoidaan myös EU:n tulevia muovistrategian toimia. Rakennusmateriaaleissa ahkerasti esiintyvää muovia kehotetaan korvaamaan muulla materiaalilla, kierrättämään oikein, vähentämään ja jopa suorastaan välttämään. Mutta onko muovi mahdollista jättää kokonaan pois uusissa rakennuksissa? – Muovia pyritään välttämään joskus esimerkiksi päiväkotien rakentamisessa, mutta siihen ei aktiivisesti vielä pyritä. Suurin osa muovista tuotetaan tänä päivänä fossiilisista materiaaleista, kuten öljystä, ja jätemuovin päätyminen luontoon on toki suuri ongelma. Jos kaikki rakennustyömailta kerätty muovi kierrätettäisiin ja uusiokäytettäisiin, sen käyttöä ei tarvitsisi kuitenkaan välttää. Muovitiekartta on hyvä työkalu muovin haasteisiin ja jatkokäsittelyyn. Muovi on pitkäikäinen ja se on suhteellisen helposti kierrätettävä materiaali, Karhu muistuttaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: haastateltavilta

IlmiötVastuullisuus