Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän
Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.
– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.
– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.
Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti
Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.
– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.
Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää
Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.
Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.
Keskustelu kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta on ollut viime vuosina synkkää. Epävarmuutta aiheuttavat väestörakenteen muutos, sote-uudistuksen lopullinen muoto ja aikataulu sekä koronapandemia. Toimintaympäristö on kuitenkin selkeytymässä, mikä tarjoaa kunnille mahdollisuuden keskittyä enemmän pitkän aikavälin suunnitteluun.
Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperi Päätösten aika– tienviitat kestävään kuntaanpureutuu kuntien mahdollisuuksiin rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta globaalien muutospaineiden ja paikallisten toiveiden ristiaallokossa.
Keskustelupaperi on julkinen keskustelunavaus kuntakenttää koskettaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Julkaisua varten on haastateltu noin 20 kuntatalouden, kuntajohtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijaa, ja siinä tuodaan esiin asiantuntijaryppään näkemyksiä tuttujen kuntakentän ongelmien selättämiseksi.
– Korona ei ole vienyt kuntien vanhoja ongelmia mihinkään. Päinvastoin: ne nousevat koronasumun hälvennettyä entistä selkeämmin esiin. Kuntavaalien alla on tärkeämpää kuin koskaan nostaa esiin kuntien keskeisiä kipupisteitä ja keskustella reilusti ja faktaperusteisesti pitkäaikaisista, yli valtuustokausien ulottuvista ratkaisuvaihtoehdoista. Kestävä kuntatalous, kuntien johtaminen ja vastuullisuus ovat ne kolme teemaa, joiden alla keskustelua tulisi tänä keväänä käydä. Uudet valtuutetut aloittavat pestinsä pikavauhdilla haastavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää punnita aidosti, millä keinoin parhaiten turvataan hyvän elämän edellytykset omassa kunnassa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiivistää.
Tarvitaan valtiotasoisia uudistuksia ja uusia toimintamalleja
Keskeinen kipupiste suurimmassa osassa Suomen kuntia on hankala taloudellinen tilanne, jonka korjaaminen on vaativa työsarka. Keskustelupaperissa asiantuntijat esittävät mahdollisiksi ratkaisuiksi työperäistä maahanmuuttoa ja yhteistyön vahvistamista muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tällaisista kunnista esitellään paperissa.
Myös tyylikäs kutistuminen voi olla toimiva ratkaisu, ja parhaiten sen nähdään toimivan silloin, kun se on kunnan oma valinta. Asiantuntijaryhmä nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi myös kuntien tehtävien eriyttämisen.
– Kuntien velkaantuminen on kestoaihe, mutta tosiasia on, että isolle osalle kunnista taloudellinen pelitila on hyvin kapea. On elintärkeää löytää ratkaisuja kuntatalouden haasteisiin. Kuntien tehtäviä on kasvatettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta niiden taloudellista kantokykyä ei olla pohdittu tarpeeksi. Kuntatalouden kroonistuvaa tilannetta ei kuitenkaan ratkaista vain kunnissa, vaan se vaatii valtiotasoisia uudistuksia, Kallio sanoo.
Kunnat eriytyvät vääjäämättömästi myös tulevaisuudessa niiden elinkeinopohjan ja väestörakenteen muutosten sekä oman toiminnan seurauksena. Kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman siirtyminen asutuskeskuksiin muodostavat monen kunnan kohtalonkysymyksen. Mahdollisuuksista moni riippuu siitä, mikä on kunnan osa tässä kehityskulussa.
– Erilaisuudesta ja eriytymisestä huolimatta kuntien ydintehtävä pysyy muuttumattomana: kunnan on oltava ennen kaikkea hyvä paikka elää. Polku voi kuitenkin olla jokaiselle kunnalle omanlainen. Vaikuttaa siltä, että aika on ajanut yhtenäismallista ohi, ja siksi kunnan on aktiivisesti etsittävä juuri sille sopivia ratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikallisia hyvän elämän edellytyksiä. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa vaikeitakin valintoja, kun jostain on pakko luopua, Kallio pohtii.
– Oman strategian toteuttamiseen ja vaikeidenkin valintojen tekemiseen tarvitaan myös vahvaa kuntajohtamista. Päätösten perusteita ja sitä, mistä tiedetään ja mistä ei tiedetä, kannattaa kertoa avoimesti. Hyviä ehdotuksia ja toimintamalleja voi tulla myös kuntalaisilta, mikäli heille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Avoimuuteen ja ennakointiin kuuluu myös se, että tarkastellaan investointien vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen monesta eri näkökulmasta, yksi raportin kirjoittajista, Demos Helsingin kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé sanoo.
Rokotteita jaetaan, ja toivomme pääsevämme palaamaan normaaliin elämään vielä tämän vuoden aikana. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti. Seuraavalla strategiakaudella kunnissa alkaa esimerkiksi pandemian aikana kertyneen hoitovelan lyhentäminen. Samalla nähdään, miten kuntien erilaisilta elinkeinopohjilta ponnistetaan kohti tulevaisuutta ja mitkä uudet tavat tehdä työtä ovat tulleet jäädäkseen. Kuntatalouden realiteetit koronaa edeltävältä ajalta eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään, ja työttömyys voi vielä syventää verotulokuoppaa mahdollisen konkurssiaallon myötä. Ennustankin seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä:
1 Sumun keskellä synkkyys on suhteellista
Koronapandemia on koetellut kuntia, mutta se on myös saattanut hämätä monia niistä. Valtion koronatukien turvin yllättävän useassa kunnassa tehtiin viime vuonna positiivinen tulos. Tilinpäätös nousi plussan puolelle myös monissa kunnissa, joissa ennen korona-aikaa laaditut ennusteet näyttivät paljon synkemmiltä. Hetkellinen helpotus taloudellisessa tilanteessa peittää siis taakseen sen rakenteellisen epätasapainon, joka kuntataloudessa vallitsee. Tiesitkö, että esimerkiksi kuntien lainakanta kasvoi positiivisten tulosten varjossa yli miljardilla eurolla? Kuntien tuloksen ennustetaan olevan negatiivinen jo vuonna 2021 ja jatkavan laskuaan lähivuosina. (Kuntaliitto 2020.)
Siksi tilanteen poikkeuksellisuus ja tilapäinen luonne on tärkeää tunnistaa. “Koronasumun” hälventyessä tulee taas näkyviin, että toipuminen on rankka prosessi. Jos jo paluu “perusuralle” eli lähestulkoon entiseen normaaliin on haastavaa, on kestävälle uralle pyrkiminen vielä paljon vaikeampaa.
2 Soten jälkeen selkenevää?
Väestön ikääntyminen on tosiasia, mutta samaan aikaan sote-uudistuksesta puhutaan “sote-vyyhtinä”. Sote-uudistuksen suunnittelusta on viime vuosina aiheutunut paljon häiriöitä kansallisessa kuvayhteydessä. Kun varmaa on vain, että kaikki on epävarmaa, elämme odottavissa tunnelmissa. Moni asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että sote-vastuiden siirtyminen leveämmille hartioille on tuomassa toivottua ennustettavuutta kuntatason taloussuunnitteluun.
Toistaiseksi viisain evästys seuraavalle strategiakaudelle on jatkaa luovimista. Epävarmuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia tien valintaan, ei väistämättä tappiota tai epätoivoa. Kysymykseen siitä, kannattaako kuntaliitos vai arvotaanko joku muu uudistus, voisi vastata siteeraamalla Kuntarahoituksen keskustelupaperiin haastattelemaamme asiantuntijaa: ”Kuntien harteiden leveyttä erilaisiin tehtäviin ei pitäisi miettiä erillään siitä, mitä kuntien velvoitteista ja rahoituspohjasta päätetään.”
3 Siirtymä on vihreä ja vastuullisuuden käsite laajenee
Vihreä siirtymä on jo käynnissä ja kiihtyy sitä tukevan sääntelyn edetessä ja sitä vauhdittavan rahoituksen kasvaessa. Kuntanäkökulmasta tämä on lupaavaa. Ensinnäkin siirtymä sisältää kuntatalouden kannalta vahvoja lupauksia. Esimerkiksi Iin kunnassa hyödyt näkyvät jo selvästi: sen pitkäjänteinen ilmastotyö on tuonut kuntaan arviolta yli 200 miljoonaa ulkopuolisia investointeja. Ii on pystynyt myös huomattaviin CO2-päästövähennyksiin. Ympäristö kiittää ja veronmaksajakin kumartaa, sillä energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt ovat kunnassa olleet merkittäviä. Kuten Iin kunnanjohtaja totesi haastattelussamme: “Jos kaikki kunnat ottaisivat tämän johtotähdeksi, niin tässä olisi valtava säästön paikka.”
Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa voisi olla tilaa myös uudenlaisen elinkeinopoliittisen roolin ottamiselle ja vastuullisen elinkeinoelämän edistämiselle. Kuntien missio-orientoituneeseen innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan on tarjolla myös EU-rahoitusta. Myös kuntien laajempi yhteiskuntavastuu on tarpeen, kun maailma ympärillä muuttuu. Kestävän hyvinvoinnin edellytys on kyky varautua kansalaisten ja paikallisyhteisöjen tulevaisuuden tarpeisiin hyvissä ajoin, esimerkiksi edistämällä kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja huomioimalla väestökehityksen trendit palveluverkon mitoituksessa.
4 Kuntajohtaminen ei ole ennallaan ja tulevaisuudessakin tieto on valtaa
“Mitä korkeammalla johdossa olet, sitä pidemmälle katseen tulee yltää”, kiteytti eräs haastateltavamme. Kunnilta odotetaan uudenlaista avoimuutta sekä ennakoivaa asennetta päätöksentekoon, ja sen tulee perustua vahvasti tutkittuun tietoon ja läpinäkyviin perusteisiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tehtyjen päätösten vaikutusten arviointia ja seurantaa sekä toimintaympäristön pitkäjänteistä ennakointia.
Kunnanjohtajan rooli on muuttumassa enemmän verkostojen hallinnaksi ja edunvalvontatyöksi. Yksin pärjäämisen malli on mennyttä aikaa, ja yhteistyön merkitys tulee korostumaan sekä kunnan sisällä että seudullisesti. Parhaimmillaan hyvä johtaminen lisää kunnan vaihtoehtoja, parantaa johtamisen toimintamahdollisuuksia ja takaa paremmat palvelut. Moni onkin jo tunnistanut sidosryhmien osallistamisen voiman, yritysyhteistyön merkityksen yli kuntarajojen tai on mukana kuntien välisissä verkostoissa. Ei turhaan sanota, että yhteistyössä on voimaa.
Mitä kunta sitten voi tehdä valmistautuessaan seuraavalle valtuustokaudelle?
Koronapandemian jälkeinen työ kunnissa on väistämättä vaikeaa, kun vanhatkaan haasteet eivät ole poistuneet mihinkään. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkiä hankaluuksia, vaan myös uusia mahdollisuuksia on avautunut. Pandemia on ravistellut monia rakenteita, joiden jälleenrakennuksessa on poikkeuksellinen mahdollisuus muokata vanhoja toimintamalleja ennen kuin urat jähmettyvät uudelleen paikoilleen. Luotamme siihen, että moni kunta pystyy käyttämään tämän mahdollisuuden rakentaakseen kestävää hyvinvointia ja vastuullista tulevaisuutta yli valtuustokausien.
Mika Korhonen Kirjoittaja on Kuntarahoituksen kunta-asiakkaista vastaava asiakkuuspäällikkö, joka uskoo vahvaan tiimipelaamiseen.
Blogiteksti ja siinä esitellyt trendit pohjautuvat Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin.Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.
Samalla nimikkeellä puhutaan lähes kaksi kertaa Islannin kokoisesta Helsingistä kuin pienistä alle tuhannen asukkaan paikkakunnista, joissa asuu vähemmän ihmisiä kuin Helsingin Eirassa. Samoin kuntien palvelutarjonta vaihtelee paitsi kuntakoon myös maantieteellisen sijainnin ja väestöprofiilin mukaan.
Kaupungistuminen ei kohtele kuntakenttää tasa-arvoisesti. Suurimpien kaupunkiseutujen kasvu vaikuttaa jatkuvan. Kun suuri osa muuttajista vielä on työikäisiä ja lapsiperheitä, eriytyvät kuntien väestö- ja elinkeinorakenteet sekä väestön palvelutarpeet entisestään. Kuntien oman toiminnan onnistumiset ja epäonnistumiset joko kiihdyttävät tai hidastavat muutoksen nopeutta. Mitkä ovat tämän eriytymisen syitä ja seurauksia kuntien päätöksenteolle ja tulevaisuudelle? Mitä valintoja kunnat voivat tehdä vaikuttaakseen itse tilanteeseensa ja miksi huhut suomalaisten kuntien taantumisesta ovat ennenaikaisia?
Kärjistäen sanottuna kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman liike asutuskeskuksiin muodostavat yksittäisen kunnan kannalta kohtalonkysymyksen: se, miten kunta sijoittuu suhteessa tähän muutokseen, muokkaa voimakkaasti kunnalle avoinna olevia valintoja ja tulevaisuuden polkuja. Kuten juuri julkaistussa keskustelupaperissa toteamme, kunnat voi jakaa kasvunäkymiensä mukaan karkeasti kolmeen ryhmään. Pieni osa kunnista on sellaisia, joiden kasvua pidetään lähes itsestään selvänä, toinen osa kunnista kokee kamppailevansa kasvumahdollisuuksistaan melkoisen epävarmuuden keskellä, ja moni etäisempi kunta saattaa jo kehitellä vaihtoehtoja perinteiselle kasvun tavoitteelle. Tämä ryhmittely kuulostaa nykymaailmassa dramaattiselta, mutta on johdonmukainen: vaikka kasvu on koko hyvinvointi-Suomen ajan ollut kuntajohtamisen kulmakivi, on se kunnan tehtävien osalta enemmän väline kuin itsetarkoitus. Kunnan perustehtävinä on kasvamisen sijaan asukkaiden hyvinvoinnin ja alueellisen elinvoiman edistäminen sekä kestävä palvelutuotanto.
Nyt onkin erittäin tärkeää ymmärtää, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikalliset hyvän elämän edellytykset. Kaikkien kolmen ryhmän kunnilla on nykytilanteessa mahdollisuutensa menestyä monella tavalla ja vaikuttaa itse omaan tulevaisuuteensa. Toimivien ratkaisujen etsimisen täytyy perustua paikalliseen tilanteeseen. Kullakin kunnalla on omat vahvuutensa ja haasteensa, ja näiden huomioiminen on menestyksen avain. On siis palattava takaisin paikallisen itsehallinnon oikeutuksen juurille.
Suhteessa kunnan perustehtäviin talouden ja väkiluvun kasvusta luopuminen ei siis tarkoita kaikesta toivosta luopumista. Kunnan täytyy jatkossakin löytää keinot edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Tämä voidaan tehdä monella tavalla, ja vaihtoehtojen kanssa ollaan Suomen kunnissa vasta alussa.
Kaikilla suomalaiskunnilla on edessään vaikeita valintoja, ja yksikään kunta ei voi luottaa siihen, että menestys tulisi ilman sen omia toimia. Paikallisdemokratian merkitys voi siten muuttua, mutta se tuskin vähenee lähitulevaisuudessa. Todellista hyvinvointia rakennetaan parhaimmillaan juuri paikallistiedon varaan, jolloin ensisijaisen tärkeää on kansalaisten tarpeet tunteva päätöksenteko. Tässä paikallisdemokratian merkitys on korvaamaton.
Eriytyminen on tosiasia. Kuntien kyky vastata siihen uudistumalla ja kehittymällä ratkaisee loppuviimein sen, onko eriytyminen valitettavaa vai onnekasta.
Juho Paananen Kirjoittaja on pitkän linjan kuntajohdon konsultti, joka uskoo, että avoin keskustelu ja puoluerajat ylittävä ratkaisuhakuisuus tarjoavat jokaiselle kunnalle menestyksen mahdollisuuden.
Blogiteksti pohjautuu Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin.Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.
Uudessa roolissaan Kinnunen vastaa ESG-strategian ja kehitystiekartan määrittämisestä, parhaiden käytäntöjen luomisesta sekä vastuullisuuden integroimisesta läpi Kuntarahoituksen liiketoiminnan.
– Tehtäväni on vastata niin sisäisesti kuin ulkoisestikin eri sidosryhmien – kuten asiakkaidemme, sijoittajiemme ja valvojamme – odotuksiin ja vaatimuksiin sekä uusiin mahdollisuuksiin nopeasti muuttuvalla vastuullisuuden kentällä, Kalle Kinnunen kertoo.
– Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat tämän hetken suurimpia teemoja ja vahvistavat jatkuvasti asemaansa strategiamme perustana. Markkinoilla ja sääntelyssä tapahtuu valtavasti, joten meidän on panostettava entistä enemmän pysyäksemme vauhdissa mukana. Uuden vastuullisuuspäällikön ja juuri perustetun vastuullisuuden virtuaalitiimin avulla pystymme toivottavasti jatkossakin kutsumaan itseämme edelläkävijöiksi, kertoo Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Joakim Holmström.
Kuntarahoitus on Kinnuselle jo entuudestaan tuttu hänen oltuaan mukana eri kehitysprojekteissa.
– Kalle on saanut aikaisemmissa projektirooleissaan vahvan kokonaiskuvan toiminnastamme. Hänen vahva taustansa vastuullisuus- ja kehittämistehtävissä auttaa menestymään tässä koko organisaatiomme läpileikkaavassa tehtävässä, Holmström kertoo.
Työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa motivoivat
Uusi vastuullisuuspäällikkö motivoituu työn merkityksellisyydestä.
– Erityisesti ilmastonmuutos on suurimpia kysymyksiä, joita ihmiskunnalla on ratkottavanaan. Rahoitus- ja myös kuntasektorilla on merkittävä rooli paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Roolini Kuntarahoituksessa on itselleni keino saada mahdollisimman paljon positiivista vaikutusta aikaan, Kinnunen sanoo.
Vastuullisuus on jo sisäänrakennettu Kuntarahoituksen olemassaoloon ja toimintaan, ja yhtiön kestävän rahoituksen tuotteet saavat Kinnuselta kiitosta.
–Meillä on jo toimivat rahoitustuotteet ja olemme kansainvälisesti tunnustettu edelläkävijä vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana. Asiakkaamme ympäri Suomea toteuttavat tälläkin hetkellä yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestäviä investointeja, joita me olemme rahoituksellamme mahdollistamassa. Vastuullisuuskenttä kuitenkin kehittyy huimaa vauhtia, joten tehtäväni on varmistaa, että pysymme vauhdissa mukana – ja mielellään vielä hieman edellä, Kinnunen sanoo.
Uuden työnantajan ketteryys henkilömäärällisesti verrattain pienenä, mutta yhteiskunnallisesti merkittävänä ja taseella mitattuna Suomen kolmanneksi suurimpana luottolaitoksena kiehtoi Kinnusta.
– Omat vaikutusmahdollisuuteni talon sisällä ovat laajat ja saan tehdä koko organisaation läpileikkaavaa yhteistyötä. Mielestäni vastuullisuuspäällikön tehtävän perustaminen kertoo Kuntarahoituksen aidosta panostuksesta kestävään kehitykseen.
Pekka Sirviön mukaan Tampereen Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun kehityshanke.
”Liikennöinti alkaa 9. elokuuta 2021”, lupasi Tampereen pormestari Lauri Lyly, kun Ratikkaa ensi kerran esiteltiin kaupunkilaisille Maketti-näyttelyssä helmikuussa 2019. Ennen tapahtumaa Lyly oli varmistanut Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Sirviöltä, uskaltaako näin luvata.
– Minä sitten sanoin, että lupaa vaan.
Ja niin näyttää käyvän. Edes maailmanlaajuinen pandemia ei hidastanut Ratikan matkaa Tampereelle, vaikka se sitä hieman mutkistikin.
Ratikan avoin koeliikenne piti aloittaa huhtikuussa. Vaunuilla olisi silloin ajettu tasaista vuoroväliä Pyynikintorilta Hervantaan, ja kaupunkilaiset olisivat päässeet Nysse-lipulla Ratikan kyytiin. Tartuntamäärien kiihtyessä koeliikenne käynnistettiin tyhjillä vaunuilla. Kyytiin pääsee 10.5. alkaen, ennakkoon ilmoittautumalla.
– Tautiturvallisuuden puolesta tehtiin tämä päätös. Ajateltiin vähän ylpeästi, että vaunut olisivat varmaan tulleet täyteen, Sirviö kertoo.
Huoli ei liene turha, sillä Ratikasta on tullut nopeasti Tampereen ykkösvetonaula. Kuusipäiväisen Maketti-näyttelyn aikana Ratikkaa ihmetteli 15 000 tamperelaista, eikä innostus ole laantunut sen ilmestyttyä katukuvaan. Ratikkahankkeen kansansuosiota on mitattu säännöllisillä kyselyillä, joista jokainen on ollut edeltäjäänsä myönteisempi.
Katujuna ei kelloa tai hintalappua katso
Mutta palataan hetkeksi aikatauluun. Viivästykset ja budjettiylilyönnit värittävät monen suomalaisen kuvaa suurista julkishankkeista. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saanut Ratikka kuitenkin valmistuu ajoissa – ja vielä alihintaan. Raitiotieallianssi tiedotti hiljattain, että hankkeen ensimmäinen vaihe alittaa sille asetetun tavoitekustannuksen jopa 30 miljoonalla eurolla. Miten tässä näin hyvin kävi?
Sirviön mukaan edullisesta ja rivakasta tahdista on ainakin osin kiittäminen hankkeessa käytettyä allianssimallia. Kaupungin ja raitiotieyhtiön lisäksi ratikkahankkeen parissa ovat puurtaneet rakennus- ja suunnitteluyhtiöt NRC, Sweco, YIT ja AFRY. Suuren suosion Ratikka on sen tekijöille ylpeydenaihe.
– Kyllä tämä on sellainen lippulaiva ihmisille ja yrityksille. Tuleehan siitä väkisinkin lisäpuhtia etenemiseen. Kaikki ovat sitoutuneet suurella sydämellä siihen, että saadaan hanke maaliin ajoissa ja budjetissa.
Hankkeen alkuaikoina moni luuli toisin. Ratikan vastustajat pitivät sen hintalappua ja aikataulua epärealistisina. Kriitikot arvioivat, että hanke vie kaksin verroin pidempään. Töiden edetessä soraäänet ovat vaimenneet.
– Itse olen sitä koulukuntaa, että tehdään työt hyvin ja osoitetaan, että ollaan luottamuksen arvoisia. Mitä pidemmälle on menty, sitä positiivisemmin on hankkeeseen suhtauduttu.
Sirviön mukaan Ratikka ei ole pelkkä joukkoliikenneuudistus vaan koko seudun yhteinen kehityshanke. Alueen toimijoille raitiotie merkitsee pysyvyyttä: lupausta siitä, että väylä kulkee tässä – vähintään seuraavat puoli vuosisataa.
Sirviö viittaa hankkeen toisen osan vaikutusarvioon, jonka mukaan Ratikan hyödyt ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin. Raitiotien varrella olevat tontit kiinnostavat sijoittajia huomattavasti enemmän, ja maan arvo nousee vauhdilla.
Tamperelaisille Ratikka edustaa joukkoliikenteen uutta aikaa, jossa ei kelloja katsota.
– Ei siinä tarvitse aikataulua, kun seitsemän ja puolen minuutin vuoroväliä ajetaan.
Ratikan protovaunua koeajettiin Sammonkadulla syyskuussa.37 metrin vaunuja voidaan pidentää kymmenen metrin lisämoduulilla.
Kasvun varaa ja suuria suunnitelmia
Elokuussa Ratikka sahaa kahta linjaa Pyynikintorilta Hervantaan ja Sorin aukiolta Kaupin kampukselle. Sen jälkeen suunnataan länteen. Ratikkahankkeen kakkosvaiheessa kiskot vedetään keskustasta Lentävänniemeen, osan matkaa aiotaan kulkea täyttömaalla Näsijärven päällä.
Vaikkei korona ole vauhtia juuri hidastanut, pistää pandemia Sirviön pohtimaan joukkoliikenteen tulevaisuutta. Kun kriisi iski, julkisen liikenteen käyttöaste putosi Helsingissä kymmenesosaan tavallisesta. Viime aikoina pääkaupungissa on pyöritty 50 prosentin kieppeillä.
– Tampereella on paremmat luvut, mutta on se täälläkin tippunut. Jää nähtäväksi, miten liikkuminen palautuu ja muuttaako se muotoaan. Kun etätyö lisääntyy, niin lähtevätkö ihmiset sitten työpäivän jälkeen liikenteeseen? Ja liikutaanko silloin julkisella vai omalla autolla? Paljon on erilaisia skenaarioita pyöritelty.
Sirviö itse muutti Tampereelle vajaat neljä vuotta sitten, raitiotieyhtiön johtopestin myötä. Tuore tamperelainen ihmettelee yhä tahtia, jolla kaupunki kehittyy.
– Kyllä täällä on jonkinlainen draivi saatu päälle. Mahtavaa nähdä, miten yhteisten asioiden eteen tehdään töitä ja pusketaan eteenpäin.
Ja eteenpäin mennään: Tampereen jälkeen Ratikka suuntaa Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. ”Koko seudun kehityshanke” siirtyy siis pian sanoista tekoihin. Ja onpa katujunaan jätetty kasvun varaakin: 37 metrin mittaisia vaunuja voidaan tarvittaessa pidentää 10 metrin lisämoduulilla. Valmistuneista pysäkeistä kahta lukuun ottamatta kaikki venyvät pidemmän Ratikan tarpeisiin.
Kysyttäessä ratikkahankkeen oppeja Sirviö mainitsee allianssimallin toistamiseen.
– Kannattaa sitä vähintään pohtia tällaisissa monimutkaisissa hankkeissa. Mutta ei sekään yksin autuaaksi tee. Täytyy olla sitoutuneet tekijät ja eteenpäin menevä ilmapiiri.
Entä ne kaksi pysäkkiä, joihin pidempi, 47 metrin vaunu ei mahdu?
Rakennusteollisuus on yksi merkittävimpiä muovin käyttäjiä ja keskimäärin muovit muodostavat noin 18 prosenttia kaikesta rakennusjätteestä. Suurin osa tästä koostuu kertakäyttöisistä pakkausmuoveista.
Projektin tavoitteena oli kuvata, miten vähämuovisuus huomioidaan rakennusteollisuudessa ja luoda ehdotus toimintatavoista, joita toteuttamalla rakennushankkeiden eri osapuolet voivat edistää vähämuovisuutta. Projekti keskittyi rakennusvaiheen vaikuttavimpiin toimenpiteisiin työmaaolosuhteissa ja siinä hyödynnettiin Premico Asuntorahasto II ja Lujatalon Vantaan Koivukylään rakentamaa 76 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon Metsäkissa-pilottikohdetta. Pilottikohteesta saadun datan ja oppien lisäksi hyödynnettiin myös laajasti rakennusalan asiantuntijoiden osaamista vähämuovisuuden nykytilan selvittämiseksi.
Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa
Lähtökohdaksi hankkeessa otettiin ympäristöministeriön muovitiekartan näkökulmat: vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa.
Pilottikohteen avulla voitiin todeta, että konkreettisia toimia vähämuovisuuden edistämiseksi työmaalla olivat lajitteluasteen asettaminen 70 prosenttiin, erilliskeräyksen järjestäminen, laaja materiaalivirtakaavio, muovien määrän seuraaminen ja dokumentointi, työntekijöiden ohjeistus ja koulutus sekä työvaihekohtainen suunnittelu kierrätys huomioiden. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin nostamaan sekä lajittelu- että kierrätysastetta merkittävästi ja myös työmaan rakennusjätteen määrä vähentyi verrattuna verrokkityömaahan. Toisaalta kyseiset toimenpiteet nostivat työmaan kuljetus- ja lavavuokria, mutta samalla laskivat rakennusjätteistä aiheutuvia kustannuksia, pitäen näin kokonaiskustannukset samalla tasolla verrokkityömaan kanssa.
Pilottikohteen konkreettisten toimenpiteiden lisäksi projektissa nousi esiin myös selkeitä koko KIRA-alaa koskevia tarpeita liittyen vähämuovisuuteen ja kiertotalouteen. Kiertotalouden mallien edistämiseksi rakennusalalla tarvitaan yhteistyötä koko arvoketjussa ja näin ollen muoveja tulisi tarkastella osana vähähiilisyyden kokonaisuutta. Esimerkkeinä tästä voidaan nostaa esiin vähämuovisuuden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, yhteistyön lisääminen materiaalivalmistajien kanssa sekä kiertotalouteen kannustaminen normiohjauksella.
Parhaat käytännöt vähämuovisuuden ja muovien kiertotalouden edistämiseen halutaan jakaa laajasti koko rakennusteollisuuden käyttöön sekä Suomessa että Pohjoismaissa, sillä niiden käyttöönotto vaatii koko arvoketjun mukana oloa.
Projekti on osa Pohjoismaista kiertotalouden LOOP ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää ja toteuttaa konkreettisia kiertotalouden ratkaisuja. Jaamme parhaita projektin tuloksia ja parhaita käytäntöjä webinaarissa.
Ilmoittaudu mukaan keskiviikkona 12.5.2021 järjestettävään tapahtumaantäällä.
Kuntarahoituksen ratkaisupankki tarjoaa ajantasaista tietoa kuntien investointihankkeista ja tukea päätöksentekoon. Nyt palveluun on lisätty myös ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksemme kohteet. Yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä.
Ratkaisupankin avoin hanketietokanta kokoaa yhteen monipuolisen joukon hankkeita ympäri Suomea sekä avaa parhaita käytäntöjä uusien investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Sairaala Nova
Jyväskylän Kukkumäkeen rakentuva Sairaala Nova on uutta ajattelua edustava moderni ja toiminnallinen keskussairaala. Novaan keskitetään alueen 250 000 asukkaan erikoissairaanhoito ja 50 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuolto. Huippumoderni sairaala varustetaan uusimmalla sairaalalaitteistolla.
Mainiokoti Lukkari tarjoaa ikäihmisille kodikkaan ja turvallisen asuinympäristön, jossa juttuseura on aina lähellä. ARA-rahoitteisessa hankkeessa Lapinjärven keskustassa sijaitsevaa kohdetta laajennettiin 21 asunnon uudisrakennuksella.
Uskalla Yrittää –kilpailussa nuorten yritykset kilpailevat Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista. Finalistit valitaan eri puolilta Suomea alueellisissa semifinaaleissa. Company of the Year -palkinto annetaan parhaalle perus- tai toisen asteen yritykselle. Enterprise of the Year –palkinnon saa paras korkea-asteen yritys. Voittajat edustavat Suomea Liettuassa järjestettävissä EM-kisoissa. Lisäksi palkitaan vuoden pikkuyritys perusasteen kouluista.
Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana finaalin tuomaristossa arvioimassa nuoren kekseliäitä yrityksiä.
– Nuorten osaamisen ja taloustaitojen kehittäminen ovat Suomen tulevaisuuden osalta erittäin tärkeässä asemassa, ja siten tärkeä osa meidän yhteiskuntavastuutamme, Kontio sanoo.
Tapahtuma itsessään oli Kontion mukaan todella onnistunut.
Vuoden Pikkuyrityksen palkinnon pokkasi FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta.
– Tapahtuman tuotanto oli hoidettu laadukkaasti ja ammattimaisesti. Vaikka kyseessä oli virtuaalinen etätapahtuma, tuntui melkein kuin olisin ollut fyysisesti paikan päällä.
Perus- ja toisen asteen pääpalkinnon voitti jyväskyläläinen DiscRelease NY, joka myy ja ostaa käytettyjä frisbeegolfkiekkoja.Vuoden Pikkuyritys -palkinnon saajaksi valittiin FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta. Voittoisa ja vastuullinen pikkuyritys valmistaa sytykeruusuja ja kiehisiä kierrätysmateriaalista.
– Oli hienoa huomata, että nuorien yrittäjien sanastossa kuuluivat vastuullisuus ja ekologisuus. DiscReleasen yrityisidea perustuu vahvasti kiertotalousteemaan. Myös esimerkiksi oululainen Valoa NY valmistaa ruukkuja vastuullisesti käytetyistä pyyhkeistä ja betonista, Kontio kertoo.
Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta.
Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta. Yritys tarjoaa bikepacking-työpajoja, Skin-based hiihtoseikkailuja ja ulkokiipeilyä.
– Tämä oli minulle ensimmäinen kerta tuomarina, ja oli kyllä hienoa nähdä, että Suomessa on näin motivoituneita ja kekseliäitä nuoria. Loistava yritysidea oli myös linnunpönttöjä rakentavalla ja asentavalla Siipisuojalla sekä rusetteja koivusta rakentavalla Puruset NY:llä. Nuoret yrittäjät olivat vakuuttavia ja seisoivat itsevarmasti innovatiivisten yritystensä takana. Heistä voisi moni aikuinenkin ottaa mallia, Kontio sanoo.
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.
Korona dominoi edelleen talouden kehitystä. Talousennusteita on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime viikkoina. Merkittävin syy näkymän paranemiselle on Yhdysvaltain voimakas elvytyspolitiikka, jolla on maailmanlaajuisia positiivisia heijastusvaikutuksia.
USA:n talouden elpymisvauhti voi yltyä liiankin ripeäksi
Yhdysvallat elvyttää nyt kotimaista kulutuskysyntää niin voimakkaasti, että jopa riski talouden ylikuumenemisesta on kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä onkin hankala tehtävä: reaalitalous voi pian tarvita kiristyvää rahapolitiikkaa, mutta liian nopea korkojen nousu olisi riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.
– Fedin omat makrotalouden ennusteet ja ohjeistus tulevasta rahapolitiikasta ovat kuin eri paria: kasvuennusteiden mukaan USA:n talous ylittää jo ensi vuonna kasvu-uran, jolla Yhdysvallat oli ennen pandemiaa. Toisaalta Fed ei odota ohjauskorkojen nousevan ennen vuotta 2024. Mikäli talouskasvu todella kiihtyy ennusteiden mukaisesti Fed todennäköisesti nostaa korkoja jo huomattavasti ennakoitua aiemmin, Vesala sanoo.
Korkomarkkinat ovat jo hyvän aikaa hinnoitelleet paranevaa kasvunäkymää ja piristyvää inflaatiota. Alkuvuoden nousupyrähdyksen jälkeen pitkissä koroissa on odotettavissa rauhallisempia liikkeitä. Seuraavaksi markkinoilla odotetaan, miten hyvin kasvu- ja inflaatioennusteet toteutuvat ja miten keskuspankkien rahapolitiikkaohjeistus niihin reagoi.
– Inflaatio tulee kevään aikana todennäköisesti selvästi kiihtymään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan väliaikaisesta ilmiöstä. Kulutuskysyntä herää pandemiahorroksesta tarjontakapasiteettia rivakammin, mikä aiheuttaa sopeutumisjaksolla hintapaineita. Myös viime vuoden heikko vertailujakso sekä energian hintojen nopea toipuminen nostavat vuositason inflaatiolukuja, Vesala summaa.
Vesalan mukaan USA:n talouden ylikuumeneminen on kuitenkin todellinen riski.
– Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisriskejä on silti seurattava tarkasti. Massiivinen elvytys saattaa lopulta vaikuttaa myös pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, jolloin itseään ruokkiva hintojen nousudynamiikka voi käynnistyä.
Euroopassa on eri murheet – perusongelmana tuttu noidankehä
Maltillisemmin elvyttävässä Euroopassa talouden ylikuumenemisen ja liiallisen inflaation riskit ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Pandemian jälkeenkin Euroopan talouden perusongelma on todennäköisesti edelleen alhaisen investointiasteen, matalan tuottavuuden ja hitaan kasvun noidankehä. Tällainen taloudellinen pysähtyneisyys edellyttää vielä pitkään kasvua tukevaa politiikkaa.
Talousnäkymien kirkastumisen ansiosta myös euroalueen korko-odotukset ovat nousseet jonkin verran alkuvuoden aikana, mutta rahamarkkinakorkojen odotetaan silti pysyvän negatiivisina vuosikymmenen puolivälin paikkeille saakka.
– Mikäli Eurooppa toipuu koronataantumasta kutakuinkin ennustetusti, pitkien korkojen suhdanneluontoinen mutta maltillinen nousutrendi oletettavasti jatkuu, Vesala sanoo.
Suomen talous kasvu-uralla koronasulusta huolimatta
Poikkeusoloissa Suomi on pitänyt talouden rattaat pyörimässä kiitettävän hyvin: bkt on jatkanut kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden sulkutoimia jouduttiin jälleen tekemään koronapandemian vuoksi. Erityisesti teollisuudessa tuotannon ja uusien tilausten kehitys on ollut myönteinen yllätys. Jatkossa talouskasvun odotetaan entisestään kiihtyvän ulkomaankaupan piristymisen ja vilkastuvan kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta.
– Olemme toistaiseksi välttyneet työttömyyden ja konkurssien voimakkaalta kasvulta. Koska muutamat toimialat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, kärsivät erilaisista rajoituksista vielä vähintäänkin kuukausia, lomautettujen määrä normalisoituu hitaasti ja konkurssiriskit pysyvät pitkään koholla, Vesala muistuttaa.
Koronakriisin jälkihoidossa riittää paljon tehtävää.
– Talouspolitiikan painopistettä on siirrettävä Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseen. Tärkeitä työllisyyttä ja osaamista parantavia uudistuksia on jo saatu aikaan, mutta nousevan huoltosuhteen vaikutusten lieventämiseksi niitä tarvitaan lisää, Vesala sanoo.
