Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus muuttaa lainojen koronmääritystavaksi kokonaiskoron nollalattian – uusi malli tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme

Tällä hetkellä yleisenä markkinakäytäntönä ja myös Kuntarahoituksen myöntämissä lainoissa noudatetaan viitekoron nollalattiaa, jossa lainojen viitekorko on vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen),jolloin laina-asiakkaalta on aina veloitettu vähintään viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Tämän vuoksi asiakkaamme eivät ole aiemmin saaneet suoraa hyötyä mahdollisen negatiivisen viitekoron ja nollan välisestä erosta, mutta nyt tilanne muuttuu.

Kuntarahoitus on tehnyt päätöksen velkakirjaluottojen osalta kokonaiskoron nollalattiaan siirtymisestä. Tällöin negatiivisen korkoympäristön korkohyöty siirretään aiempaa laajemmin laina-asiakkaiden eduksi.

Eli jatkossa mahdollinen negatiivisen viitekoron noteeraus huomioidaan kokonaiskoron laskennassa negatiivisesta arvostaan, mutta kuitenkin siten, että luoton kokonaiskorko (viitekorko + asiakasmarginaali) on aina vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen). Tämä Kuntarahoituksen päättämä muutos koskee kaikkia olemassa olevia ja uusia lyhyisiin vaihtuviin viitekorkoihin sekä pitkiin viitekorkoihin sidottuja velkakirjalainoja, ja tarkoittaa käytännössä laina-asiakkaalle alempaa kokonaiskorkoa silloin, kun viitekoron arvon noteeraus on negatiivinen.

Kuntarahoituksen kannalta muutoksen mahdollistaa kesäkuun lopussa voimaan tullut pankkien vakavaraisuussääntely ja siihen liittyen Kuntarahoituksen asema julkisena kehitysluottolaitoksena, mikä alentaa merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta. Käytännössä muutos siis mahdollistaa Kuntarahoituksen laina-asiakkaille nykyistä edullisemman rahoituksen tarjoamisen.

Uusien velkakirjalainojen osalta muutos tulee voimaan 1.10.2021 alkaen myönnettävissä luotoissa ja olemassa olevien velkakirjalainojen osalta 1.10.2021 jälkeen luottokohtaisesti aina ko. lainan seuraavan korontarkistuksen yhteydessä.

Uusi tapa määrittää lainakorko koskee kaikkia vaihtuvakorkoisia velkakirjalainoja (myös vaihtuvakorkoisia korkotukilainoja) ja kaikkia asiakkaita. Kuntarahoitus huolehtii kaikkien vanhojen velkakirjaluottojen korkoehdon konvertoinnin kokonaiskoron nollalattialle, jolloin asiakas saa hyödyn mahdollisimman laajasti kaikkiin lainoihinsa.

Asiakkaana sinun ei tarvitse tehdä mitään tähän muutokseen liittyen ja muut luottojen ehdot säilyvät ennallaan. Hoidamme Kuntarahoituksessa muutokset puolestasi ja lähetämme erikseen virallisen tiedon muuttuneesta korkoehdosta sen käyttöönoton yhteydessä. Kiinteäkorkoisiin luottoihin muutos ei vaikuta, sillä niissä negatiiviset korot on huomioitu koronmäärityksen yhteydessä jo aikaisemmin.

Esimerkki kokonaiskoron nollalattiasta vaihtuvakorkoisissa lainoissa:

Oletetaan velkakirjalainan viitekoron olevan 6 kk euribor (-0,523 % per 27.7.2021) ja Kuntarahoituksen marginaalin 0,50 %. Viitekorko tarkistetaan lainassa 6 kk välein. Aiemmin asiakas on maksanut lainasta Kuntarahoitukselle viitekoron 0 % (tällä hetkellä lainojen viitekorko vähintään 0 %) + marginaalin 0,50 % = 0,50 %. Kokonaiskoron nollalattian tullessa voimaan asiakas maksaa viitekoron -0,523 % + marginaalin 0,50 % = 0 %.

Lisätietoja kokonaiskoron nollalattiasta ja sen voimaantulosta saat omalta asiakastiimiltäsi tai yksikönjohtaja Jukka Leppäseltä, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi.

KuntarahoitusTalous

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: rahoituksen yhteys globaaleihin markkinoihin teki vaikutuksen tuoreeseen kauppatieteilijään

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Jere Rytkönen, Rovaniemeltä kotoisin oleva ja tänä vuonna 27 vuotta täyttävä kauppatieteiden maisteri. Valmistuin keväällä Oulun yliopistosta pääaineena taloustiede ja kesätyöhakemuksen kautta pääsin mukaan Kuntarahoituksen tiimiin. Aiemmin olen ehtinyt toimia OP Yrityspankissa parina kesänä luottoriskianalyytikkona.”

Millaisissa tehtävissä työskentelet Kuntarahoituksella?

”Toimin jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Nyt kesän aikana olen tuurannut monia lomailevia kollegoita, joten tehtäväpaletti on ollut varsin monipuolinen. Kesä- ja heinäkuussa pääsin mukaan tekemään kuukausittaista riskiraporttia ja vastaamaan sen kannattavuus- ja vakavaraisuusosiosta.

Peilaan tämänhetkisiä töitä tietysti jonkin verran pankkimaailmaan, koska aiempi työkokemus on sieltä. Pankkipuolella on yleisempää, että jokaisella on tarkka kehikko, jonka sisältä henkilön tehtävät löytyvät. Kuntarahoituksella olen saanut kosketusta hyvin vaihteleviin tehtäviin ja osa-alueisiin: kukin tiimissä tekee monipuolisesti erilaisia asioita.”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Riskienhallinta kiinnosti ammatillisesti: halusin päästä siinä ja datan parissa työskentelyssä pintaa syvemmälle. Lisäksi olin kiinnostunut mahdollisuuksista päästä perehtymään finanssi-instituutioiden kokonaisriskin mallintamiseen ja arvioimaan, kuinka eri hankkeiden ja kokonaisuuksien taustalla kulkevat riskit mahdollisesti voivat kehittyä. Työn parissa pääsee perehtymään moniin aiheisiin kuten markkinakäyrien kehitykseen, valuuttakurssien muutoksiin ja ulkomaan markkinoihin.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän asti?

”Vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa, mutta ehkä strukturoidun rahoituksen avautuminen on ollut yksi antoisimpia ja kiinnostavimpia osia tätä kesää. On ollut hienoa päästä kurkistamaan kulissien taakse ja oppia yksityiskohtaisemmin, miten Kuntarahoitus hankkii rahoitusta suomalaisia kuntia varten.

Tuntui hätkähdyttävältä huomata, että kuntien hankkeisiin kanavoituvan pääoman juuret saattavat olla monesti hyvin kaukana kotimaasta, esimerkiksi Japanin markkinoilla asti. Siinä näkee, kuinka tiiviisti Suomikin on kiinni globaalissa taloudessa ja kuinka raha virtaa maailmalta meille ja toisinpäin.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksen palveluksessa?

”Jos vertaa opiskeluaikaa ja työelämää, kauppatieteen opinnoissa ei kerry vielä paljonkaan suoraa kokemusta ja osaamista erilaisista tietojärjestelmistä. Niihin ja johdannaisiin kannattaa perehtyä itsenäisesti. Samalla tulee osoittaneeksi kiinnostusta ja aloitteellisuutta aiheeseen ja se on varmasti aina plussaa työnantajan silmissä.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Urani on toki vielä varhaisessa vaiheessa ja katselen aika ennakkoluulottomasti erilaisia juttuja; etsin sitä, mikä kiinnostaa eniten. Mutta jo nyt olen huomannut, että datan ja tiedon parissa työskentely sekä riskienhallinta kiinnostavat. Olen opiskellut taloustieteiden ohessa ohjelmointia: looginen ongelmanratkaisu ja lukujen parissa työskentely ovat itselle mukavaa ja antoisaa tekemistä. Tässä työssä olen päässyt syventymään tietokantoihin ja työskentelemään niiden kanssa. Uskon sen olevan kiinnostava suunta myös jatkon kannalta.”


Lue myös:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: haastateltava

KuntarahoitusMeillä töissä

Kuntarahoituksen asiakastyytyväisyys on ennätyksellisen korkea

Alkukesästä 2021 toteutetussa kyselyssä saimme asiakkailtamme erittäin hyvää palautetta. Vastauksissa korostuivat asiakaspalvelumme laatu, erityisen tyytyväisiä oltiin henkilökohtaiseen palveluun, joka toteutuu Kuntarahoituksessa asiakaskohtaisesti nimetyissä asiakkuustiimeissä. Tiimin kautta asiakas saa tuekseen mahdollisimman laajan osaamisen sekä tutut henkilöt.

Saimme asiakkailta kiitosta lisäksi sitoutuneisuudesta, asiantuntijuudesta ja tavoitettavuudesta. Myös perinteistä suositteluhalukkuutta mittaavalla NPS-mittarilla (Net Promoter Score) arvioituna Kuntarahoitus saa poikkeuksellisen korkeita tuloksia muuhun rahoitusalaan verrattuna – seitsemän asiakasta kymmenestä kertoo, että suosittelisi Kuntarahoitusta erittäin todennäköisesti.

Olemme Kuntarahoituksessa ylpeitä näistä tuloksista, ja pyrimme jatkuvasti hiomaan palvelutasoamme entistäkin sujuvammaksi.

Kilpailukykyinen hinta ja vastuullisuus ovat asiakkaiden arvostamia vahvuuksia

Tutkimuksessa kartoitettiin myös niitä ominaisuuksia, joita asiakkaat eniten arvostavat rahoituskumppanissaan. Kärkeen sijoittuivat kilpailukykyinen hinta, vastuullisuus, asioinnin helppous sekä asiakkaiden toiminataympäristön ja tarpeiden ymmärtäminen. Hintatason koki Kuntarahoituksen vahvuudeksi 82 % vastaajista. Tätä tulee varmasti entisestään lujittamaan lokakuussa Kuntarahoituksessa voimaan tuleva kokonaiskoron nollalattia, joka tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme.

Digitaalisia palveluja toivotaan lisää

Asiakkaamme arvostavat sekä digitaalisten palveluiden helppoutta että niiden tuomaa laajempaa näkymää kunnan tai yrityksen kokonaistalouteen. Kyselyymme vastanneista 49 % näki digitaaliset palvelut Kuntarahoituksen vahvuudeksi. Halumme lisätä asiakastyytyväisyyttä tälläkin osa-alueella, ja siksi meillä on jo meneillään useita hankkeita liittyen digitaalisiin palveluluihin sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen.

Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 19.5.-17.6.2021 sähköpostikyselynä ja puhelinhaastatteluina, ja siihen vastasi vajaat 300 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä. Tutkimuksen toteutti EPSI Rating Group.

Kuntarahoitus

Oppivelvollisuus laajenee – asiantuntijat kiittelevät, kunnat huolissaan käytännöstä

Suomen koulutusjärjestelmä kokee syksyllä historiallisen muutoksen, kun oppivelvollisuus laajenee ­ensi kertaa vuosikymmeniin. Elokuusta lähtien toisen asteen koulutus on peruskoulunsa päättäville nuorille pakollinen ja maksuton. Asiantuntijoiden mukaan uudistus on tarpeen, kunnissa kannetaan huolta sen kustannuksista ja rivakasta aikataulusta.

Miten uudistus näkyy isossa kuvassa ja sivistystoimen arjessa? Ähtärin kaupungin sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho, VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen ja SOSTE:n erityisasiantuntija Aleksi Kalenius vastaavat.

Väliinputoajien joukko on kirjava

Oppivelvollisuuden laajentamisella on kolme pääasiallista tavoitetta: nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja ja edistää yhdenvertaisuutta sekä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Vastaako uudistus sille asetettuihin tavoitteisiin? ”Kokonaisuudessaan kyllä”, sanoo VATT:n Pekkarinen.

– Esimerkiksi anglo-saksisissa maissa oppivelvollisuuden laajentaminen on selvästi lisännyt koulutusvuosia ja vähentänyt väliinputoajien määrää.

SOSTE:n Kalenius allekirjoittaa arvion.

– Koko maassa noin 15 % ikäluokasta jää perusasteen koulutuksen varaan. Uudistus näyttäisi maksavan itsensä takaisin varsin vaatimattomallakin vaikuttavuudella, mutta olisin toiveikas, että uudistuksen jälkeen perusasteen varaan jäävien osuus voisi painua alle kymmeneen prosenttiin.

Peruskoulun varaan jäävien nuorten määrä vaihtelee alueittain. Kuoppa-aho uskoo, että Ähtärissä uudistuksen vaikutus jää vähäiseksi.

– Täällä lähes koko ikäluokka hakeutuu toisen asteen koulutukseen. Vain harva jää perusasteen varaan, monena vuonna ei yksikään.

Kuoppa-aho kertoo, että koulutusputkesta putoamisen taustalla vaikuttavat usein painavat sosiaaliset ja terveydelliset syyt. Hän liputtaa uudistuksen tavoitteiden puolesta, mutta pohtii, miten hyvin se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

– On myös tapauksia, joissa perusopetustakaan ei saada läpi. Siinä vaiheessa koulu on kyllä tehnyt kaikkensa. Auttaako näitä nuoria se, että heitä pusketaan koneistossa eteenpäin kaksi vuotta lisää?

VATT:n Pekkarinen muistuttaa, että Suomessa ”väliinputoajien” joukko on kirjava: ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jää paljon oppilaita, joilla koulu menee hyvin.

– Puhutaan myös yli seiskan keskiarvon oppilaista. Näissä tapauksissa on usein kyse viivästyksistä: nuori ei pääse haluamaansa kouluun, ja toisen asteen aloitus lykkääntyy. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä on todella huono ikä jäädä rannalle. Syrjäytymisen ja rikollisuuden riski kasvaa.

Hakuammuntaa sivistystoimen budjetissa

Valtio on sitoutunut hyvittämään kunnille oppivelvollisuuden laajentamisesta koituvat kustannukset. Arviot vaihtelevat opetus- ja kulttuuriministeriön 129 miljoonasta Kuntaliiton 147 miljoonaan euroon vuodessa. Summa on suuri, mutta kalpenee suhteessa perusopetuksen kokonaiskustannuksiin, huomauttaa SOSTE:n Kalenius.

– Se on parin prosentin luokkaa. Vuositasolla puhutaan hieman indeksikorotusta suuremmasta rahamäärästä.

Kalenius muistuttaa, että toiselle asteelle jatkavien nuorten määrää on yritetty nostaa aiemminkin – paljon kalliimmilla keinoilla.

– 90-luvulta alkaen toisen asteen aloituspaikkoja on lisätty kymmenillä tuhansilla ilman minkäänlaista vaikutusta. Yksi ammatillinen opiskelija maksaa kuitenkin kymppitonnin vuodessa.

Uudistuksen aikataulu aiheuttaa kunnissa harmaita hiuksia. Vuoden lisäaika olisi tullut tarpeeseen, sanoo Ähtärin Kuoppa-aho.

– Tieto tuli siinä vaiheessa, kun tämän vuoden talousarviota jo valmisteltiin. Kuinka paljon oppimateriaaleihin pitäisi varata rahaa? Entä ohjaukseen? Hakuammuntaahan se oli budjetin suhteen, Kuoppa-aho harmittelee.

Hallitus arvioi oppivelvollisuuden laajentamisen maksavan itsensä takaisin, kun nuorten syrjäytyminen vähenee ja työllisyys lisääntyy. Kalenius uskoo, että uudistus on yhteiskunnalle jopa laskettua parempi sijoitus.

– Arvio työllisyysvaikutuksista perustuu 2000-luvun alun dataan. Jos osaamisen kysyntä työmarkkinoilla jatkaa kasvuaan, myös uudistuksen avulla saatujen lisäopintojen merkitys työllistymiselle kasvaa ja uudistuksen työllisyysvaikutus sen mukana.

Lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden laajentaminen tuo julkistalouteen lisää kustannuksia, mutta siirtää myös kuluja sektorilta toiselle. VATT:n Pekkarisen mukaan lakiuudistuksissa jumiudutaan usein fiskaaliseen keskusteluun, jolloin talouden kokonaiskuva jää taka-alalle.

– Nythän lukion oppimateriaalit ovat usein vanhempien maksettavina. Uudistuksessa vastuu siirtyy kunnille. Kansantalouden näkökulmasta kustannukset voivat jopa pienentyä, kun kunnat käyttävät neuvotteluvoimaansa.

Pekkarinen ihmettelee, ettei nykyjärjestely ole kirvoittanut enemmän eripuraa.

– Ei tällaista ole esimerkiksi markkinavetoisessa Yhdysvalloissa. High schoolin oppimateriaalit ovat ilmaisia, koska siellä opiskelu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Tästä on keskusteltu Suomessa yllättävän vähän.

Siinä missä oppimateriaaleissa selvitään kustannusten siirtelyllä, on opinto-ohjaukseen syytä satsata lisää.

– Se on erittäin tärkeää onnistumisen kannalta. Valintamahdollisuuksien kirjo on toisella asteella niin valtava. Opintojen ohjaukseen pitää panostaa selvästi nykyistä enemmän, sen toimivuudesta ei tiedetä nytkään tarpeeksi, Pekkarinen kertoo.

Osaajia on kuitenkin rajattu määrä, muistuttaa Ähtärin Kuoppa-aho.

– Moni kunta on yrittänyt saada lisää OPO-resursseja, mutta ei heitä ole vapailla markkinoilla.

Keskeytykset seurantaan, kokemukset jakoon

Aluksi laajemman oppivelvollisuuden piirissä ovat keväällä peruskoulunsa päättäneet, pääosin vuonna 2005 syntyneet nuoret. Tästä ikäluokasta alkaen uudistus tulee voimaan asteittain ja koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.

Mitä asioita kolmikko pitää silmällä nyt, kun uudistus astuu voimaan?

– Ensin kiinnittäisin huomiota oppilaan ohjaukseen ja siihen, miten hyvin väliinputoajat saadaan ohjattua heille oikeaan koulutukseen. Jää nähtäväksi, miten kuntien rahkeet riittävät. Moni on kuitenkin pieni toimija, Pekkarinen pohtii.

Uudistuksen jälkeen Pekkarinen muokkaisi toisen asteen koulutusta kokonaisvaltaisemmin. Hänen mukaansa työmarkkinat eivät enää tunnista vahvaa rajanvetoa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.

– Monessa ammatissa tarvitaan sekä ammatillista osaamista että lukiokoulutusta. Näiden kahden yhdistäminen ei ehkä ole realistista mutta pitäisi miettiä, miten raja-aitoja voidaan madaltaa. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi korkeakouluissa.

Kalenius jää seuraamaan, kuinka moni toiselle asteelle jatkavista nuorista jättää opintonsa kesken.

– Olisin pidentänyt oppivelvollisuusikää suoraan 19 vuoteen, jolloin se riittäisi toisen asteen tutkintoon. Harva keskeyttänee opinnot niin lähellä valmistumista, mutta tätä on syytä pitää silmällä.

Hän pitää takertumista 18 ikävuoteen vanhentuneena ajatuksena.

– Onhan meillä paljon velvollisuuksia myös täysi-ikäisyyden jälkeen: verot on maksettava, asevelvollisuus suoritettava. Ei kansalaisvelvollisuuksilla ole ikärajaa, Kalenius muistuttaa.

Kuoppa-aho toivoo kunnilta yhteistyötä uuden edessä.

– Tämä on joka ainoassa kunnassa uusi asia, eikä kukaan oikein tiedä miten se viedään läpi. Toivon, että hyviä käytäntöjä jaetaan, kun niitä alkaa syntyä.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat ja VATT / Veikko Somerpuro

IlmiötNäkökulmat

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_082021Lataa

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatLeasingVastuullisuusVihreä rahoitus

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus on julkaistu: luottokannan kasvuvauhti normalisoitui, konsernin tulos parani

Kuntasektorin luottokysyntä jäi ennakoitua matalammaksi odotettua paremman talouskehityksen ja valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen tarve kasvoi hieman. Luottokannan kasvu normalisoitui edellisestä vuodesta, jolloin se oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen vahvaa. Kuntarahoituksen uusi luotonanto oli katsauskaudella 1 601 miljoonaa euroa ja pitkäaikainen rahoitus katsauskauden lopussa 28 582 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kohosi 127 miljoonaan euroon.

Vastuullisten rahoitustuotteiden kysyntä jatkoi kasvua. Kesäkuun lopussa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 120 miljoonaa euroa ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 833 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä kasvoi 24,3 % vuoden vaihteesta.

– Asiakkaamme ovat ottaneet erinomaisesti vastaan viime vuonna markkinoille tuomamme yhteiskunnallisen rahoituksen. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kuntien rooli on keskeinen, ja ne ovatkin tehneet edistyksellistä työtä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi Kuntarahoituksen toimintaan tai taloudelliseen kehitykseen lähivuosina. Kuntien talouteen uudistus sen sijaan vaikuttaa monin tavoin. Sote-uudistus ei juurikaan pienennä kuntien investointitarvetta, ja lisäksi rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisua.

– Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin ajavat monia kuntia taloudellisesti ahtaalle. Elokuussa aloittavilla uusilla kunnanvaltuutetuilla on vastuullinen tehtävä muun muassa etsiessään uusia yhteistyömuotoja kuntien välillä näiden rakenteellisten ongelmien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla on tehtävä työtä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kunnan rakentamiseksi, Kallio muistuttaa.

Tutustu puolivuosikatsaukseen täällä.Lataa tiedosto

KuntarahoitusTalous

Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan

Hoasin yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tehdyt satsaukset ovat kokonaisuudessaan noin 50 miljoonan euron luokkaa, arvioi säätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarkka luku elää jonkin verran. Noin 18 600 m2 asuintilaa on jo rakennettu tai korjattu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella, mutta neuvottelut ovat vielä käynnissä hieman yli 13 000 asuinneliön osalta. 

Toimitusjohtaja Tarhio näkee perusparannushankkeisiin valitun rahoitusmuodon istuvan hyvin yhteen Hoasin tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen asuu syvällä säätiön identiteetissä. 

– Säätiöillä on aina niille määritelty tehtävä: meidän tapauksessamme se on opiskelevien nuorten asumisen helpottaminen. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu vaikuttaviin ja merkityksellisiin hankkeisiin, joten Kuntarahoitus oli tässä varsin luonteva rahoitusvaihtoehto, Tarhio pohtii.  

Asuminen Helsingin seudulla on muuhun maahan verrattuna kallista. Hoas tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 35 prosenttia markkinahintoja edullisemmin. Vaikka säätiön toimialue on maantieteellisesti rajattu, on sen toiminnassa kysymys kaikkia suomalaisia nuoria koskevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta, Tarhio korostaa. 

– Työmme on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Jokaisen nuoren tulisi saada keskittyä opintoihinsa ilman, että elinkustannuksista muodostuu kohtuuton mörkö. Jos 19-vuotias rovaniemeläinen saa nyt paikan Helsingin yliopistosta, ei ole reilua vaatia, että häneltä olisi löydyttävä etelästä valmis tukiverkosto tai varaa vapaiden markkinoiden vuokriin. 

Soluista soolokoteihin: Z-sukupolvi haluaa itsenäistä asumista 

Hoasin teettämät korjaukset jakautuvat perusparannuksiin ja viihtyvyyskorjaukseen. Perusparannukset ovat järeämpiä toimenpiteitä, joissa remontoidaan asuin- ja yhteistiloja, uusitaan tekniikkaa ja päivitetään rakennusten runkoratkaisuja.  

Viihtyvyyskorjaus puolestaan keskittyy pintaremontointiin: asuintilat saavat siinä Tarhion mukaan “kunnon kasvojenkohotuksen”. Hinnoittelu kertoo hankkeiden eroista: viihtyvyyskorjauksissa kustannukset liikkuvat 300 ja 600 euron välillä neliömetriltä, kun taas perusparannus maksaa noin 1500 euroa per neliö. 

– Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Korona-aikaan on liittynyt väistämättä pieniä haasteita, koska viihtyvyyskorjausten aikana opiskelija voi edelleen asua korjattavassa asunnossa. Merkittäviä viivästyksiä ei kuitenkaan ole tullut.  

Hoas on strategiatyössään kartoittanut huolellisesti opiskelumaailmaan parhaillaan saapuvan Z-sukupolven – eli 90-luvun puolivälin ja 2010-luvun alkuvuosien välillä syntyneiden – odotuksia. 

– Perehdyimme nuorten toiveisiin hyvin laajasti ja syvällisesti. Uskon, että jos joku Suomessa voi sanoa tietävänsä, miten “zetat” haluavat asua, se joku on Hoas. 96 prosenttia heistä on kiinnostunut asumaan täysin tai lähes täysin itsenäisesti: yhteisasuminen tulee kuvaan lähinnä vain, jos nuori aikoo muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa.  

Hoas tekee erityisesti 70-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaansa paljon huoneistomuutoksia. Tavoitteena on vastata Z-sukupolven kehittyvään kysyntään: soluasunnoiksi rakennettuja tiloja muutetaan nyt paremmin yksinasumiseen soveltuviksi.  

– Esimerkiksi eräässä Vantaan-kohteessamme oli ennen muutostöitä 179 huoneistoa. Perusparannuksen yhteydessä soluja pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi, jolloin huoneistojen määrä nousi 269:aan, Tarhio kertoo. 

Hoasin asuintalon käytävä, jossa ovia ja seinällä suuri mustavalkoinen valokuva hattustaan kiinni pitelevästä tytöstä.

Viihtyisä, ekologinen, edullinen – voiko opiskelijan koti olla kaikkea tätä? 

Hoas kehittää korjaus- ja parannushankkeissaan myös asuntojen energiatehokkuutta monin eri tavoin. Muun muassa ikkunoiden uusiminen, nykyaikaiset ja tehokkaammat LVI-laitteet sekä energiatehokkaat kalusteet kuuluvat keinovalikoimaan.  

Asuntojen kehitystyö vaatii Tarhion mukaan paljon tapauskohtaista harkintaa. Vaakakupissa painaa yhtä aikaa useampi yhteiskunnallinen tavoite ja vastuullisuuskysymys. Hoas haluaa tarjota ekologista, mutta ennen kaikkea viihtyisää asumista. 

– Ekologisinkaan ratkaisu ei auta, jos opiskelija ei viihdy ja joutuu siirtämään katseensa vapaille asuntomarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2016 totesimme, että energiasäästöjä oli tehty todella paljon ja päätimme vuorostaan nostaa kohteiden lämpökäyriä. Nyrkkisääntönä suosimme aina kestäviä ratkaisuja, jos niistä ei ole merkittävää lisäkustannusta tai haittaa asumismukavuudelle. Esimerkiksi kaiken energian pyrimme hankkimaan hiilivapaasti tuotettuna.  

– Jos rakennus on vanha eikä sen parannustyö maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa, satsaamme varoja mieluummin muihin kohteisiin. Jos taas näemme, että kohde pystyy tarjoamaan houkuttelevaa opiskelija-asumista vielä 20–30 vuoden päästäkin, siihen kannattaa panostaa, Tarhio kuvailee.  

Keskeinen vetovoimatekijä Hoasin asunnoille on tietenkin myös opiskelijoiden budjettiin mahtuva vuokrataso. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys siitä, mihin periaatteeseen säätiö hinnoittelunsa perustaa. 

– Meillä on noin 11 000 asuntoa ja asujina noin 18 500 opiskelijaa. Olemme siis jo valmiiksi ikään kuin pikkukaupunki suuremman sisällä. Tehtävämme onkin turvata opiskeleville nuorille mahdollisuus asua pääkaupunkiseudulla, mutta maaseudun hinnoilla, Tarhio kiteyttää.  

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: Dina Fattah analysoi ilmastonmuutoksen riskejä

Esittelisitkö itsesi?

”Olen Dina Fattah, 20-vuotias taloustieteiden opiskelija Mannheimin yliopistosta. Olen asunut koko ikäni Saksassa, mutta äitini on suomalainen ja vietän usein kesät täällä. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja suoritan kuukauden mittaista harjoittelua Kuntarahoituksessa.”

Mitä työsi pitää sisällään?

”Pääsääntöisesti analysoin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sitä, miten ne vaikuttavat asiakkaisiimme. Kuntarahoitukselle on tärkeää tietää, millaisia riskejä asiakkaamme tulevaisuudessa kohtaavat, ja miten voimme auttaa heitä niihin varautumaan. Työssäni etsin tapoja pienentää kuntien hiilijalanjälkeä ja osaltani tuen Suomen hiilineutraaliustavoitteita – todella mielenkiintoista!”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Uskon, että tekemällä oppii parhaiten. Opiskelu yliopistossa antaa valtavan määrän tietoa, mutta tarjoaa valitettavan vähän tilaisuuksia soveltaa oppimaansa. Rahoitusala ja kestävä kehitys ovat aina kiinnostaneet minua, ja siksi Kuntarahoitus tuntui sopivalta työympäristöltä. Olen jo oppinut valtavasti Suomen poliittisesta kentästä ja kuntien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa – sijoittamisesta, rahoituksesta ja riskienhallinnasta puhumattakaan. Harjoittelun myötä opin varmasti paljon myös itsestäni ja siitä, mihin haluan työllistyä valmistumisen jälkeen.”

Mikä on ollut parasta työssäsi?

”Pidän siitä, että saan tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Koen, että teen jotain aidosti merkityksellistä, kun työskentelen kestävän kehityksen projekteissa. Vaikka olenkin harjoittelija, työpanoksestani on todellista hyötyä ja sitä arvostetaan.”

Mitä vinkkejä antaisit muille, jotka etsivät harjoittelupaikkaa finanssialalta?

”Moni jättää hakematta avoimiin paikkoihin, koska ei koe tuntevansa alaa tarpeeksi perinpohjaisesti tai täyttävänsä kaikkia vaatimuksia. Maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla, ja koulussa opitut asiat vanhenevat tai menettävät merkitystään. En usko, että korkeakoulussa oppii mitään aihetta niin läpikotaisesti, että olisi mestari valmistuessaan. Siellä opitaan perusteet ja töissä loput. Jos ura finanssialalla kiinnostaa, kannattaa laittaa hakemusta rohkeasti vetämään.”

Miten näet finanssialan tulevaisuuden? Entä oman urasi?

”Kestävien rahoitusratkaisujen, kuten vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen, suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Näen myös itseni työskentelemässä vastuullisuusasioiden parissa tulevaisuudessa – ehkä jopa täällä Suomessa.”

Mitä harjoittelustasi on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

”Ensinnäkin se, miten hyvä työkulttuuri Suomessa on. Töissä on rentoa, ja ihmiset arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Silti työt tehdään kunnolla, ja asiat hoituvat sutjakkaasti. Yllätyin myös siitä, miten hyvin pärjäsin töissä suomeksi, vaikka en ole koskaan asunut täällä tai lukenut suomen kieltä. Vastaanotto oli todella lämmin, eikä minun tarvinnut jännittää sitä, puhunko aina täydellistä suomea. Voisin hyvin kuvitella työskenteleväni Suomessa ja suomalaisella rahoitusalalla tulevaisuudessa, etenkin täällä Kuntarahoituksessa.”


Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusMeillä töissäVastuullisuus

Muusikko, vaeltaja, taidemaalari, analyytikko

Lassi Vuorelan päivät koostuvat raporteista, selvityksistä, analyyseistä ja suosituksista. Välillä pohditaan, mikä rahoitusmalli kunnan kannattaisi uuteen kouluhankkeeseen valita, sitten arvioidaan, millaisista asunnoista vuokrataloyhtiön kiinteistökanta koostuu. Kahta samanlaista päivää ei ole – ja hyvä niin, sanoo Vuorela.

– En ole yhtään rutiini-ihminen. Tykkään siitä, että jokainen työpäivä tuo jotain uutta.

Vuorela toimii Inspiran nelihenkisessä kiinteistötiimiissä analyytikkona. Taloon hän tuli tammikuussa 2019. Sitä ennen hän opiskeli Otaniemessä kiinteistötaloutta ja työskenteli isännöinnin parissa. Analyytikon paikka sopi vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille kuin nenä päähän.

– Isännöintikokemuksesta on ollut valtavan paljon hyötyä. Ei se työ lopulta ole niin kaukana nykyisestä toimenkuvasta. Laskeskelin aikanaan, että isännöintihommissa huolehdimme kahden miehen voimin noin 200–300 miljoonan euron kiinteistöomaisuuden ylläpidosta, kunnossapidosta ja taloudesta. Inspirassakin työn perimmäinen tavoite on auttaa asiakkaita tekemään fiksuja päätöksiä ja pitämään omaisuudestaan huolta.

Kuntasektorin Vuorela kokee kuitenkin isännöintiä leppoisampana työympäristönä.

– Taloyhtiöasiat käyvät helposti ihmisillä tunteisiin. Jokainen asia rahoitetaan suoraan asukkaiden lompakoista ja rakennustyöt tehdään heidän kotonaan.

Kuntien ja kaupunkien asialla

Kevään aikana Vuorelan työpäivät ovat kuluneet uusien palvelujen parissa. Analyytikko on esimerkiksi kehittänyt Inspiran tapaa analysoida kuntien palveluverkkoja. Vuorela on työstänyt palveluverkkoselvityksen taustalla toimivaa taloudellista mallia ja vetänyt työpajoja, joissa pohditaan, miten muutokset palveluverkossa vaikuttavat kunnan talouteen ja tilankäyttöön.

– Tuusulaan tehtiin yksi ja Lapinjärvelle toinen. Pari muutakin on jo putkessa, Vuorela vihjaa.

Viimeaikaisista töistä mieleen on jäänyt erityisesti Porvoon kaupungille toteutettu vuokrataloyhtiön kiinteistökannan analyysi – sekin uusi tulokas Inspiran palveluvalikoimassa.

– Teimme Porvoossa todella kattavan selvityksen, johon kaupunki oli erittäin tyytyväinen. Vuokrataloyhtiön johto suhtautui ensin skeptisesti, mutta lopputulos vakuutti ja mieli muuttui sielläkin. Hieno esimerkki työstä, joka tuottaa aitoa lisäarvoa kaupungille, Vuorela iloitsee.

Juuri tämänkaltaiset, yhteiskunnallisesti tärkeät hankkeet tuovat Vuorelan työhön merkitystä. Analyytikon mukaan kunnilla ja kaupungeilla on monta ongelmaa ratkottavana ja avuntarve on suuri. Kuntarahoitus ja Inspira ovat ainutlaatuisessa asemassa auttamaan.

– Se, että Kuntarahoitus-konserni on valtion ja kuntien omistama, näkyy selvästi meidän työssämme. Inspirassa ei rajata asiakaskuntaa maksukyvyn ja toimeksiantojen liikevaihdon mukaan, vaan palveluja tarjotaan myös pienille kunnille. Tämä sopii omiin arvoihini erittäin hyvin ja tekee työstä mielekästä, Vuorela kertoo.

Maisemien metsästäjä

Vapaa-ajallaan Vuorela rentoutuu musiikin, elokuvien ja taiteen parissa. Kitaraa Helsingin Kalliossa asuva analyytikko on soittanut yli 15 vuotta. Viime aikoina tunnit ovat vierähtäneet uudemman harrastuksen, öljyvärimaalauksen parissa.

– Tykkään maalata maisemia. Siinä oppii pensselin käyttöä, valaistusta ja värien sekoittamista. Työpäivän jälkeen saatan jatkaa jotain keskeneräistä maalausta ja yhtäkkiä kello näyttääkin jo puolta yötä. Parempi on yleensä varata koko viikonloppu.

Aikaa kuluu paljon myös luonnossa. Mikkelistä kotoisin oleva Vuorela on innokas retkeilijä ja kalastaja. Mieluisin luontokohde löytyy kotikaupungin rannoilta.

– Olin jokunen kesä sitten viiden päivän melontareissulla Saimaalla. Kuljimme kanootilla saaresta toiseen, riippumatto selässä ja pressu mukana sateensuojana. Illansuussa bongasimme kivan paikan yöpyä ja huojuimme siinä puiden välissä ennen kuin matka jatkui aamulla. Se oli todella vapauttavaa.

Viime kesänä retkeily jäi vähiin, mutta tänä vuonna on tarkoitus ottaa kaudesta kaikki irti. Vuorelan retkeilykesä alkoi Kouvolan Heisanharjulta ja jatkui kalareissulla Heinolaan.

– Tuli vettä ihan kaatamalla, myrskysi ja ukkosti. Olimme veneellä liikkeellä ja kastuimme läpimäriksi. Märät ja kylmät kalamiehet siellä, eikä edes saalista tullut.

Keli on onneksi sittemmin parantunut. Toivottavasti myös kalaonni suosii.


LASSI VUORELA
– Kuntarahoitus-konserniin kuuluvassa Inspirassa vuodesta 2019
– Diplomi-insinööri (Aalto-yliopisto), pääaineena kiinteistötalous
– Kotoisin Mikkelistä, asuu Helsingin Kalliossa avovaimonsa kanssa
– Harrastaa retkeilyä, kalastamista, kitaransoittoa ja öljyvärimaalausta


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

InspiraMeillä töissä