Rami Erkkilä, mistä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse?

Rami, mikä on taksonomia?

”Taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii yhdenmukaistamaan käsitystä siitä, millaisia ovat kestävät aktiviteetit. Taksonomian avulla EU:n komissio pyrkii suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin investointeihin sekä vauhdittamaan päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Millaisia toimijoita taksonomia koskee?

”Tuleva taksonomia koskee rahoittajia, suuria yrityksiä sekä EU:n jäsenvaltioita. Se on osa sääntelykokonaisuutta, johon viitataan useiden raportointivaateiden yhteydessä. Toisin sanottuna taksonomian vaikutukset ovat siis myös välillisiä, koska raportointi edellyttää sääntelyn huomiointia.”

Milloin se tulee voimaan?

”Taksonomia-asetus astui voimaan 12.7.2020. Sitä ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21.4.2021. Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.”

Millainen investointi on taksonomian mukainen?

”Jotta jokin hanke tai toimenpide on taksonomian mukainen, sen on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta kuudesta sekä olla tuottamatta merkittävää haittaa jäljelle jääville tavoitteille (do no significant harm -periaate). Lisäksi sen on oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen (minimum social safeguards).”

Millaisia vaikutuksia taksonomialla tulee olemaan?

”Tällä hetkellä rahoittajien omat viitekehykset määrittelevät hankkeen kestävyyden. Taksonomia pyrkii harmonisoimaan nämä määritelmät. Samalla rahoituksen välittäjävoima saadaan vauhdittamaan vihreää siirtymää ja ilmastoriskit liitetään tarkemmin rahoituksen hintaan. Uskon, että kestävästä rahoituksesta tulee tällaisten kehitysaskeleiden myötä enemmän sääntö kuin poikkeus. Taksonomia tulee dynaamisesti muuttumaan ajan myötä, kun sitä päivitetään toimialojen kehittyessä.”

Onko taksonomiassa kritisoitavaa?

”No ainakin kriteeristössä on vielä paljon tulkinnanvaraa, mutta se tarkentunee markkinavuoropuhelun ja käytännön kautta. Ei myöskään voida suoraan vetää johtopäätöstä, että joku hanke, joka ei ole täysin taksonomian mukainen, olisi haitallinen ympäristölle. Näkisin, että markkinoilla on tilaa tulevaisuudessa kestäville hankkeille, jotka eivät täysin läpäise uutta kriteeristöä. Hieman huolestuttavaa on myös se, että mikäli raportointi osoittautuu liian raskaaksi, voi se etenkin pienemmissä hankkeissa lisätä tavanomaisempien rahoituslähteiden käyttöä. On lisäksi tärkeää varmistaa, että kansallinen ja toimialakohtainen sääntely on linjassa taksonomian kriteerien ja tavoitteiden kanssa.”

Miten Kuntarahoitus valmistautuu taksonomiaan?

”Me emme ole vielä tehneet päätöstä siitä, miten taksonomia vaikuttaa vihreän rahoituksen hankkeiden arviointiperusteisiin. Lisäämme omaa ymmärrystämme käymällä aktiivisesti vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sääntelyn muutoksen myötä olemme valmistautuneet myös raportoimaan yksityiskohtaisemmin rahoittamiemme hankkeiden ympäristövaikutuksista. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että rahoituksen saajilta vaaditaan yhä laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden ympäristövaikutuksista. Uusi näkökulma investointien tarkasteluun tulee vaikuttamaan myös keskusteluihin asiakkaidemme kanssa.”

Mitä terveisiä asiakkaillemme?

Asiakkaidemme on hyvä valmistautua raportoimaan tarkemmin investointiensa ympäristövaikutuksista, vaikka taksonomian raportointivaateet eivät suoranaisesti kosketakaan. Taksonomia kuitenkin vaikuttaa välillisesti asiakkaisiimme rahoituslaitoksien lisätietotarpeiden myötä.”

”Nyt viimeistään on kokeiltava rohkeasti uutta ja laittaa parhaat innovaatiot jakoon. Vihreä rahoituksemme toimii näiden parhaiden käytäntöjen näyteikkunana. Taksonomian mukainen rahoitus luo selkeän yhteyden asiakkaidemme ilmastotavoitteiden ja EU:n ilmastotavoitteiden välille. Asiakkaillamme on ehdottoman tärkeä rooli koko Suomen päästöjen vähentämisessä.”

Rami Erkkilä työskentelee Kuntarahoituksessa vastuullisen rahoituksen erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.

Lue vihreästä rahoituksestamme

Viitekorkouudistuksella on vaikutuksia pankkien välisiin korkoihin

Viitekorkouudistus pähkinänkuoressa


Viitekorkouudistus on maailmanlaajuinen hanke, jolla pyritään joko uudistamaan viitekorkojen laskentatapaa tai korvaamaan viitekorot uusilla, vakaammilla vaihtoehtoisilla viitekoroilla. Uudistus koskee pankkien välisiä korkoja eli IBOR-viitekorkoja (Interbank Offered Rate) ja sillä on merkittävä vaikutus rahoitusmarkkinoihin.


Esimerkkejä IBOR-viitekoroista ovat:

  • EONIA (EUR)
  • EURIBOR (EUR)
  • LIBOR (GBP, USD, CHF, EUR, JPY)

Kaupankäynti pankkien välisillä markkinoilla on vähentynyt ja IBOR-viitekorkojen määräytyminen perustuu pitkälti pankkien ilmoittamiin noteerauksiin. Todellisten transaktioiden puuttuminen on luonut mahdollisuuden korkojen manipulointiin, johon esim. LIBOR-viitekorkoja noteeraavat paneelipankit syyllistyivät jo 2010-luvun alussa. Tämä loi tarpeen ottaa käyttöön vakaammat ja läpinäkyvämmät viitekorot, jotka niin pitkälti kuin mahdollista perustuvat pankkien ilmoittamien noteerausten sijaan toteutuneisiin transaktioihin.

EU:n vertailuarvoasetus, jota alettiin pääosin soveltaa vuonna 2018, sääntelee viitekorkojen hallinnointia, tietolähteitä ja käyttöä. Asetuksella pyritään varmistamaan viitekorkojen määritystavan tarkkuus, vakaus sekä koskemattomuus. Jos olemassa olevan viitekoron määritystavan muuttamisen ei katsota olevan mahdollista, vertailuarvoasetuksen vaatimusten täyttämiseksi tulisi ottaa käyttöön uusi, vakaampi viitekorko.

Uudistuksen seurauksena yllä mainituista viitekoroista EONIA-koron sekä LIBOR-korkojen noteeraus tulee päättymään ja ne korvataan uusilla vakaammilla viitekoroilla. EURIBOR-viitekoron määritysmenetelmää on parannettu. Uudistettu EURIBOR täyttää viitearvoasetuksen vaatimukset ja sen noteeraus tulee jatkumaan.

Viitekorkouudistus Kuntarahoituksen näkökulmasta


Kuntarahoitus kerää markkinoilta varoja lainattavaksi asiakkailleen. Osa näistä varainhankinnan sopimuksista on sidoksissa poistuviin LIBOR-viitekorkoihin. Kuntarahoitus on jo pitkään valmistautunut viitekorkouudistukseen muuttamalla sopimuksiaan sekä kehittämällä järjestelmävalmiuksiaan, jotta uudistus sujuisi mahdollisimman vaivattomasti.

Miten tämä vaikuttaa Kuntarahoituksen asiakkaisiin?

Tällä hetkellä viitekorkouudistuksella ei ole tunnistettu olevan vaikutusta Kuntarahoituksen ja sen asiakkaiden välisiin rahoitussopimuksiin. Kuntarahoituksen ja asiakkaiden välisissä rahoitussopimuksissa käytetään EURIBOR-viitekorkoa, joka täyttää EU:n vertailuarvoasetuksen vaatimukset ja jonka noteeraus tulee jatkumaan toistaiseksi.

Seuraamme uudistuksen etenemistä ja olemme asiakkaisiin yhteydessä, mikäli uutta tiedotettavaa tulee tai voimassa oleviin rahoitussopimuksiin tulisi tehdä muutoksia.

Lisätietoja:

Jukka Leppänen

Yksikönjohtaja, Asiakassuhteet

jukka.leppanen@kuntarahoitus.fi, puh. 050 591 0934

Noususuhdanne jatkuu, mutta maailmantalouden veturi yskii – selviääkö Kiina vaikeuksistaan? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2021 on julkaistu

Maailmantalous on yhä suotuisalla perusuralla, mutta lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat heikentyneet. Koronapandemian lisäksi kasvuvauhtia hidastavat Kiinan yskivät kiinteistömarkkinat sekä sitkeät häiriöt toimitusketjuissa. Syksyn kuluessa suhdanneriskit ovat selvästi kasvaneet, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala marraskuun markkinakatsauksessaan.

– Kiinan kiinteistömarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti, mikä voi vaikuttaa merkittävästi maan kasvuedellytyksiin. Kiina on maailman suurimpia talouksia, ja sen yskähteleminen on huomattava riski koko globaalille taloudelle. Myös toimitusketjujen pullonkaulat ovat osoittautuneet huomattavasti ennakoitua sitkeämmiksi, mikä lisää pitkittyneen kustannusinflaation riskiä. Lommoja kuluttajien ostovoimaan on jo tullut.

Oman lukunsa maailmantalouden kasvunäkymiin kirjaavat lähtökuopissaan olevat tukipaketit. Yhdysvalloissa kongressi hyväksyi hiljattain noin 1 200 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin, ja suunnitteilla on myös mittavia panostuksia sosiaaliturvaan ja vihreään siirtymään.

– On hyvä muistaa, että monia pitkävaikutteisia talouden kasvupotentiaalia vahvistavia investointiohjelmia on vasta lähdössä liikkeelle. EU:ssa talous saa lähivuosina merkittävää tukea yhteisestä elvytysrahastosta, Vesala lisää.

Korkomarkkinoiden vuoristorata jatkuu, keskuspankeilta vaaditaan pelisilmää

Korkomarkkinoilla vuosi on muistuttanut vuoristorataa. Alkuvuonna rokotusohjelmat etenivät vauhdilla, ja pandemian lopullinen nujertaminen näytti mahdolliselta. Pitkät korot nousivat ja korkokäyrä jyrkkeni. Kesän aikana ärhäkät virusmuunnokset sekoittivat pakkaa, ja suhdannekuva kääntyi synkemmäksi. Syksyn kuluessa inflaatioriskit ovat nousseet markkinahinnoittelun keskiöön.

– Näkymä rahapolitiikan asteittaisesta kiristämisestä puoltaa korkotason trendinomaista nousua. Rahapolitiikan oikeasuhtainen viritys on kuitenkin melkoista tasapainoilua: tulevaisuuden inflaatio-odotukset on pidettävä aisoissa, mutta talouden toipumista ei saisi keskeyttää, pohtii pääekonomisti Vesala.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed ajaa jo elvytystä alas pienentämällä kuukausittaisia arvopaperiostojaan.

– Ohjauskoron nostot lienevät nekin Fedin ohjelmassa jo ensi vuonna, Vesala epäilee.

Euroalueella hintapaineet ovat Yhdysvaltoja vähäisemmät. Kokonaiskysyntä elpyy verkkaammin, ja Euroopan keskuspankin sopii odottaa liikkuvan selvästi Fediä hitaammin. Kiinan vaikeudet nostavat globaaleja suhdanneriskejä, mikä lisännee EKP:n varovaisuutta entisestään.

– Markkinoiden likviditeettiä tukevia epätavanomaisia toimia EKP alkaa näillä näkymin purkaa jo ensi vuonna, mutta koronnostoihin tuskin päästään vielä pariin vuoteen, Vesala ennakoi.

Suomessakin kasvu hidastuu mutta syksy tuonut myös positiivisia yllätyksiä

Myös Suomessa talouden kovin kasvu näyttää taittuneen. Toisaalta merkkejä suhdanteen oleellisesta jäähtymisestä ei vielä ole. Syksyn mittaan teollisuustuotannon ja uusien tilauksien määrät ovat kehittyneet jopa odotettua paremmin.

– Maailmanlaajuinen komponenttipula näyttäisi haitanneen Suomen teollisuutta keskimääräistä vähemmän, Vesala arvioi.

Kasvu jatkuu myös työllisyydessä, tosin aiempaa verkkaammin. Vesala huomauttaa, että työllisyysluvuissa voi tulla myös takapakkia, mikäli työvoimaan väliaikaisesti osallistuneet henkilöt poistuvat työmarkkinoilta olojen normalisoituessa.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitoalan ammattilaiset, jotka palasivat tilapäisesti töihin.

Syksyn edetessä vuoden 2022 bkt-ennusteet ovat vakiintuneet kolmen prosentin tuntumaan. Vuonna 2023 talouskasvun odotetaan jo selvästi hidastuvan.

– Näillä näkymin Suomen bkt saavuttaa koronapandemiaa edeltäneen kasvu-uransa vuoden 2023 kuluessa, pääekonomisti arvioi.

Basel III -sääntelyn ei ennakoida vaikuttavan Kuntarahoituksen luotonantokykyyn

Euroopan komissio julkisti lokakuun lopussa esityksensä lopullisten Basel III -pankkisääntelystandardien toimeenpanemisesta EU:ssa. Uudistus vaikuttaa pankkien vakavaraisuuslaskentaan ja uhkaa nostaa suomalaistenkin pankkien pääomavaateita erityisesti luottoriskien osalta. Kuntarahoituksen luottoriskeille laskettavaan pääomavaatimukseen uudistus ei vaikuta.

– Pääomavaatimusten muutokset koskevat sellaisia pankkeja, joissa käytetään sisäisiä malleja tai muuta kuin nollariskipainoa luottoriskeille allokoitavan pääoman laskennassa. Kuntarahoituksen liiketoimintamalli perustuu tällä hetkellä vain nollariskiluokituksen saavaan luotonantoon eikä tähän ole tulossa muutoksia Basel III -paketin toimeenpanossa. Siksi uudistus ei vaikuta meidän luotonantomme pääomavaatimuksiin tai luotonantokykyymme, Kuntarahoituksen lakiasioista ja viestinnästä vastaava johtaja Mari Tyster sanoo.

Jälleen uusi, järkälemäinen sääntelypaketti lisää pankkien työmäärää ja tulee vaikuttamaan Kuntarahoituksenkin laskentamenetelmiin ja viranomaisraportointiin.

– Viime vuosina regulaatio on lisääntynyt ja kiristynyt jatkuvasti. Sääntely on välttämätöntä, mutta vaatimuksiin vastaaminen vaatii yhä enemmän työtä ja nostaa toiminnan kustannuksia. Mikäli Basel III toimeenpannaan komission nyt ehdottamalla tavalla, se kohtelee eriarvoisesti pankkeja EU:n sisällä ja epäreilusti suomalaisia pankkeja, joiden vakavaraisuus on vahva, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio jatkaa.

Suomalainen finanssiala on tuonut esiin huolen Basel III -sääntelyn vaikutuksista pankkien asunto- ja yritysluottoihin. Uudistus ei Baselin komitean toimeksiannon mukaan saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia. Arvioiden mukaan pääomavaatimusten nousu Suomessa olisi kuitenkin jopa 15–10 prosenttia.

Sukupolvien talo – Jyväskylän Kankaalla opiskelijat ja varttuneempi väki asuvat saman katon alla

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen hymyilee kuulokkeet päässä.
Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen

Jyväskylän Kankaalle, keskustan koillislaidalle, valmistui keväällä kahdeksankerroksinen talo, jossa kokeillaan uudenlaista asumista. L-kirjaimen muotoinen rakennus on Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuntoja tarjoavan Jason yhteishanke, jossa opiskelijat ja ikäihmiset asuvat saman katon alla.

Kankaan ”monisukupolvitalon” erikoisuus ovat sen yhteiset tilat, jotka ovat molempien asukasryhmien käytössä. Jaetusta sisääntuloaulasta on käynti oleskelutilaan, yhteiselle kuntosalille ja talopesulaan. Sauna- ja lounge-tilat sijaitsevat ullakkokerroksessa, josta avautuu näkymä kattojen yli Jyväskylän keskustaan ja pitkälle Jyväsjärvelle.

Puitteet ovat hulppeat, ja siitä on kiittäminen yhteistyötä, kertoo Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen.

– Kun kustannukset jaetaan kahden toimijan välillä, voidaan tehdä suurempaa ja paremmin. Se palvelee kaikkia.

Ohjenuorana yhteisöllisyys, joka ei jää sanahelinäksi

Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kuvattuna monisukupolvitalon parvekkeella. Taustalla ruskan värittämä syysmaisema.
Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula

Hienot tilat ovat plussaa, mutta yksin niiden takia yhteiskohdetta ei rakennettu. Ajatus monisukupolvitalosta sai alkunsa jaetuista arvoista. Yhteisöllinen asuminen on Koasille ja Jasolle tärkeä teema, joka sanelee kohteiden suunnittelua.

– Kaikissa Jason kohteissa on nimetty toiminnanohjaaja, joka neuvoo ja auttaa asukkaita. Ohjaajat eivät järjestä taloissa jatkuvaa ohjelmaa, vaan asukkaita kannustetaan kehittämään toimintaa itse. Ohjaaja toimii tarvittaessa apuna käytännön järjestelyissä, Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kertoo.

Maunulan mukaan tekemistä riittää, eikä Jason kohteissa yhteisöllisyys jää paperille.

– Joka päivä kokoonnutaan yhteisille kahvihetkille. On käsityöpiiriä ja erilaisia peliporukoita. Joissain taloissa asukkailla on yhteisiä remonttiryhmiä, jotka auttavat arjen askareissa, Maunula luettelee.

Koasilla yhteisöllisyys näkyy jaetuissa tiloissa ja asuntokohteiden palveluissa. Opiskelijoilla on käytössään yhteiskäyttöauto ja sähköpyörä. Uusiin ja remontoituihin kohteisiin on tuotu lisää yhteistä työskentelytilaa opiskelua ja ryhmätöitä varten. Etäaikana on panostettu myös virtuaaliseen yhteisöllisyyteen.

– Meillä on oma Naapuriapu-sovellus. Siellä opiskelijat voivat ilmoittautua vaikka hoitamaan toisen lemmikkiä tai pyytää apua pyöränkumin korjaukseen. Nämä ovat pieniä asioita, joilla on iso merkitys, Tanskanen kertoo.

Ensimmäisiä monisukupolvitaloja Suomessa

Koas ja Jaso aloittivat yhteiskohteen suunnittelun pari vuotta sitten. Kaupunki oli toivonut Kankaan alueelle uudenlaisia, kokeilevia asumisratkaisuja, ja monisukupolvitalo istui tähän ajatusmaailmaan hyvin. Tilasuunnittelun tueksi järjestettiin luovia työpajoja, joissa opiskelijat ja ikäihmiset pääsivät esittämään ideoitaan ja toiveitaan. Huolellinen suunnittelu oli paikallaan, sillä vastaavia kohteita ei ole Suomeen juuri rakennettu.

– Tietääkseni vain Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on ollut rakentamassa tällaista monisukupolvikohdetta. Se valmistui pari vuotta sitten, Koasin Tanskanen muistelee.

Kankaan monisukupolvitalo on jaettu kahteen siipeen. Koas Kankaan asunnot sijoittuvat Ailakinkadulta katsottuna talon vasempaan päätyyn ja Jason Kankaan Ilonan asunnot oikeanpuoleiseen päätyyn.

Molemmat kohteet täyttivät Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit, ja ne rahoitettiin pitkällä korkotukilainalla. Rahoituksen neuvotteluvaiheessa 2019 Kuntarahoitus ei ollut vielä tuonut yhteiskunnallista rahoitusta markkinoille. Tätä nykyä monisukupolvitalo vastaisi yhteiskunnallisen rahoituksen vaatimuksiin erinomaisesti, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.

– Tämä on hieno kohde, jossa yhdistyvät sekä ympäristöasiat että yhteiskunnalliset arvot. Näitä ei Suomessa montaa ole, Sistonen kehuu.

Seuraavaksi työn alla on suuri yhteinen sisäpiha, jota kaikki Kankaan alueen asukkaat voivat vapaasti käyttää. Monisukupolvisuus jatkuu naapuritontilla, jossa toimii kieli- ja taidepainotteinen päiväkoti Touhula Fabriikki.


Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja. Etualalla nojatuoliryhmä, taustalla TV ja pöytä.
Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja.


Ullakkokerroksen yhteiset saunatilat. Ikkunoista avautuu maisema Jyväskylän keskustaan ja Jyväsjärvelle.
Ullakkokerroksen yhteisistä saunatiloista näkee pitkälle.


IT-tukea, villasukkia ja aamuun asti juhlimista

Kankaan monisukupolvitalon 168 asuntoa menivät kuumille kiville, ja talon molemmat siivet täyttyivät päivissä. Korona on varjostanut yhteiskohteen käyttöönottoa, mutta askel kerrallaan suunta on kohti normaalia. Seuraavaksi suunnitellaan yhteistä tekemistä, kun asukastoimikuntaelimet pääsevät vauhtiin.

– Meillä on yhteinen biljardipöytä ja kovia bilispelaajia Jason puolella. Ehkä saamme turnauksen pystyyn, Maunula pohtii.

Ideoita tulee talon molemmista siivistä.

– Eräs opiskelija oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi IT-tueksi vanhemmalle väelle. Myös villasukankutomiskurssia on toivottu, Maunula iloitsee.

Poikkipuolista palautetta ei Maunulan tai Tanskasenkaan korviin ei ole kantautunut. Asumisjärjestelyyn ollaan tyytyväisiä kautta linjan. Koasin opiskelijat ovat saaneet Jason Kankaan Ilonan asukkailta suitsutusta reippaasta asenteestaan ja huolellisuudestaan. Siisteys on tuonut lisäpisteitä.

– Jason hississä on kuulemma välillä roskia lattialla, mutta Koasin hissi on aina tip top -kunnossa. Näin minulle kerrotaan, Maunula naurahtaa.

Opiskelijoille monisukupolvitalo on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Yhteiskohteen tavoitteena oli törmäyttää eri sukupolvia ja siinä on Koasin Tanskasen mukaan onnistuttu.

– Ehkä se osaltaan laajentaa opiskelijoiden maailmankuvaa. Kun asutaan vierekkäin, ymmärretään, että tämä on yhteinen talo ja yhteinen kaupunki. On tärkeää, ettei mikään ryhmä asu omassa kuplassaan, Tanskanen pohtii.

Hankkeen alkuvaiheissa pohdittiin, sopivatko ikäihmiset ja railakas opiskelijaelämä saman katon alle. Jo ensimmäisissä työpajoissa kävi ilmi, että huoli on turha.

– Siellä vanhempi väki totesi, että ei huolta. Aiemmissa seniorikohteissa on kuulemma juhlittu ihan aamuun asti, Tanskanen naurahtaa.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Koas & Jaso

Joona Räsänen: Sote-uudistus on kunnille uudistumisen paikka

Aluevaalit lähestyvät, ja lähes kaksi vuosikymmentä kaavailtu sote-uudistus viedään vihdoin käytäntöön. Pitkän linjan kuntavaikuttajana tunnelmani ovat ristiriitaiset. Yhtäältä on hienoa, että turhautumiseen asti työstetty uudistus näkee päivänvalon. Toisaalta kunnissa on jo pitkään murehdittu, miltä kunta näyttää jatkossa.

Sote on kunnille peiliin katsomisen paikka. Kustannukset ja tulot puolittuvat, ja kuntien rahoitusasema muuttuu kertaheitolla. Huoli palveluiden säilymisestä ja tulevaisuuden investointikyvystä on todellinen. Silti muutoksessa piilee myös mahdollisuus. Kun verokertymä supistuu, on kuntien omilla valinnoilla entistä suurempi vaikutus siihen, miltä niiden tulevaisuus näyttää. Jäljelle jäävät äyrit pitää käyttää fiksusti, kunnan omiin vahvuuksiin.

Kunnilla on ollut tapana syleillä strategioissaan koko maailmaa. Yrittäjille on tarjottu Suomen parasta tonttimaata, asukkaille maan joustavinta arkea ja matkailijoille maailman puhtainta luontoa. Taloudellisesti vaikena aikoina ’jokaiselle jotakin’ -ajattelu tarkoittaa valitettavasti yleensä sitä, että todellisia panostuksia uuden luomiseen ei ole mahdollista tehdä. Jatkossakin kuntien velkaantuminen jatkuu ja sopeutuspainetta on kaikkialla, kunnan koosta huolimatta. Sote ei kuntataloutta pelasta.

Jos uhkakuvista haluaa selviytyä, pitää päättäjien tehdä tiukkoja valintoja. Kunnan tärkein rooli on jatkossakin olla hyvä paikka asua, elää ja yrittää, mutta kaikessa ei kannata tavoitella Suomen mestaruutta. Onko kilpailuvalttimme kunnan ainutlaatuinen luonto? Vai kenties virtaviivaistettu asiointi, jossa asukasta ei pompoteta luukulta toiselle? Voimmeko järjestää toimintoja tehokkaammin, uusien kumppanuuksien avulla?

On tosiasia, etteivät pienet ja keskisuuret kunnat voi pistää kampoihin isommille naapureilleen, ainakaan joka lajissa. Silti jokaisella on omat avaimensa elinvoiman edistämiseen. Hangossa on satsattu etätyöhön, Pyhtäällä kumppanuuksilla tehostettu palvelutuotantoa. Närpiö panostaa työperäiseen maahanmuuttoon, Kärsämäki kunnanvaltuuston ja elinkeinoelämän yhteispeliin.

Kivoja kesäkaupunkeja on Suomessa paljon. Mistä löytyisi ensimmäinen syyskaupunki? Sote-uudistus on kunnille suuri mahdollisuus keksiä itsensä uudelleen.

Joona Räsänen
Kirjoittaja on Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtuman panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Näkökulma: Ilman laajaa uudistusohjelmaa pieni tuloveroale jää yksittäiseksi karkkipäiväksi

Syksyn budjettiriihen jälkeen valtiovarainministeri Saarikko väläytti mahdollisuutta ansiotuloverojen kevennyksiin vielä tällä vaalikaudella. Monet avaus yllätti kuin oikea koukku. Tuoreeltaan ehdotus kirvoitti kriittisiä arvioita suhdannepoliittisesta näkökulmasta: ennusteiden mukaan vuonna 2023 ollaan korkeasuhdanteessa ja resurssien käyttöaste lähestyy rakenteellista kattoa, jolloin ajoitus veronalennuksille ei ole paras mahdollinen.

Mutta ei nyt takerruta suhdannepoliittiseen säätöön vaan puhutaan pitkän aikavälin tavoitteista. Tällä hetkellä Suomi on suhteellisen korkean tuloverotuksen maa, jossa tuottavuuden kasvu on ollut pitkään hidasta ja taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttaa oleellisesti annettujen hyvinvointilupausten lunastamista. Varmasti monet meistä haluaisivat elää toisenlaisessa talouden tasapainossa, jota luonnehtisi korkeampi työllisyys, rivakampi hyvinvoinnin kasvu ja hyvässä lykyssä myös hieman keveämpi tuloverotus. Moinen tasapainosiirtymä on kuitenkin kovan ja vaikean työn takana.

Matalampi tuotantopanosten verotus toki parantaa kannustimia, mutta käytettävissä olevien resurssien absoluuttiset rajat tulevat äkkiä vastaan. Jos ei ole työvoimaa ja riittävää henkistä pääomaa, siirtymä dynaamisempaan tasapainoon jää toteutumatta. Talouden rakenteelliset perusongelmat on joka tapauksessa ratkaistava, ja monet niistä vaativat isoja satsauksia.

Lista on pitkä. Työmarkkinoille siirtyvien ikäluokkien keskimääräinen koulutustaso on Suomessa jo nyt vajonnut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle. Toisen asteen koulutukseen ja yliopistojen aloituspaikkoihin pitäisi investoida huomattavasti lisää. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten bkt-suhde tuskin itsestään nousee neljään prosenttiin vaan tavoitteen saavuttaminen todennäköisesti edellyttää myös suurempia julkisia t&k-panostuksia. Emme myöskään houkuttele riittävästi ulkomaisia osaajia emmekä saa maahan jo muuttaneiden työvoimapotentiaalista parasta tehoa irti. Kotouttaminen kaikkine vieraskielisine palveluineen vaatii yllätys, yllätys – lisää julkista rahaa.

Eivätkä investointitarpeet tähän lopu. Edessämme on ennennäkemätön väestöllinen keinulauta, jossa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana alle 15-vuotiaiden määrä merkittävästi vähenee ja yli 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa aivan valtavasti, lähes 60 prosenttia. Julkinen palvelurakenne on viritettävä täysin uuteen uskoon, mikä alkuvaiheessa nielee resursseja. Kustannussäästöt tulevat vasta paljon myöhemmin, kuten sote-uudistuksesta tiedämme.

Ja sitten on tietysti ilmastonmuutos, joka on yhteiskunnille suorastaan eksistentiaalinen riski. Sen torjuntaan kannattaa, pitää ja on pakko investoida. Kaiken päälle tulevat vielä kymmenen miljardin hävittäjähankinnat.

Mitä tästä kaikesta pitäisi siis ajatella? Kestävä siirtymä vahvempaa kasvua tukevaan tasapainoon edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa sekä rohkeita uudistuksia ja investointeja, eikä onnistuminen sittenkään ole varmaa. Tavoitteiden saavuttaminen vie väistämättä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Valitettavasti vaadittavat satsaukset voivat ensi vaiheessa kasvattaa julkisen talouden alijäämiä niin paljon, että tarvitaan myös säästöjä. Voimme joutua väliaikaisesti tinkimään joistain eduista, jotta talouden kantokykyä vahvistava siirtymä olisi mahdollista. Tässä kontekstissa veronalennusten perustelu ei ole ihan helppoa.

Kaiken kaikkiaan edellä kuvattu rakenteellinen korjausvelka pistää veronalennuskeskustelua perspektiiviin. Mikäli yleisö ei usko, että useamman vaalikauden mittaisiin uudistusohjelmiin pystytään sitoutumaan, veronalennukset uhkaavat jäädä yksittäiseksi karkkipäiväksi, jonka seuraava hallitus voi hyvinkin peruuttaa. Mitään oleellista muutosta silloin tuskin tapahtuu.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden yhteistyöblogissa täällä. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä!

Kuntarahoituksen monipuolisuus yllätti: Adiel Mekonen työskenteli rahoituspalveluiden johtajan työparina Job Shadow -päivässä

Seitsemättä kertaa järjestetyssä Job Shadow -päivässä 30 eri alan johtajaa saivat nuoren työparikseen päivän ajaksi. Nuoret ovat eri puolelta Suomea ja he ovat kaikki osallistuneet Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Toista vuotta Etu-Töölön lukiota käyvä Adiel Mekonen pääsi tutustumaan Kirsi Räbinän työpäivään toimistollamme.

Aamu alkoi tutustumalla Kuntarahoituksen vastuulliseen rahoitukseen vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta vastaavan Rami Erkkilän opastuksella.

— Oli hienoa huomata, että Kuntarahoituksessa panostetaan niin paljon ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä yhteiskunnan kehittämiseen. Useissa yrityksissä nämä asiat ovat vain sanahelinää, Mekonen kertoo.

— Itse ilahduin siitä, että lukion opetuksessa puhutaan nykyään vastuullisuudesta. Omina kouluaikoina sanaa ei tainnut vielä olla edes olemassa. Ehkä meillä on kuitenkin vielä nuorten ansiosta toivoa, vaikka ilmastotavoitteisiin pääsy onkin hankala haaste, Räbinä sanoo.

Päivään mahtui myös palavereja, jotka sattuivat kaikki onneksi olemaan fyysisiä palavereita toimistolla Teams-palavereiden sijaan.

— Osallistuimme esimerkiksi asiakkuustiimin suunnittelupäivään sekä tiimini viikkopalaveriin, jossa käytiin läpi laina- ja leasingtiimien ajankohtaisia asioita, Räbinä kertoo.

— Lounaalla seuraamme liittyi Heli Kärki, jolta sain kuulla Treasuryn sijoitustoiminnasta sekä siitä, miten Kuntarahoitus hankkii varansa kansainväliltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen toiminnan monipuolisuus yllätti täysin, se ei olekaan pelkkää rahan lainaamista kunnille, sanoo Mekonen.

Kirsi Räbinä vastaa työssään Kuntarahoituksen rahoituspalveluista, eli kaikkiin rahoitustuotteisiin sekä digitaalisiin palveluihin liittyvistä prosesseista, asiakaspalvelusta ja kehityksestä. Toimenkuvaan kuuluu suuressa roolissa henkilöstöjohtaminen sekä tiimin työtyytyväisyydestä huolehtiminen.

— Isosta tiimistä ja useasta tuotteesta ja palvelusta vastaaminen vaikuttaa mielestäni haasteelliselta tehtävältä, sanoo Mekonen.

— Minullakin on sama tunne, että sumplittavaa riittää ja aina on monta palloa yhtä aikaa ilmassa. Tylsää päivää ei ainakaan ole tähän mennessä ollut, Räbinä hymyilee.

Mekonen on ollut aina kiinnostunut yrittäjyydestä ja valitsi lukionsa juuri yrittäjyyskurssien monipuolisuuden takia.

— Kursseja Etu-Töölön lukiossa oli toistakymmentä erilaista, joista valitsin tämän Vuosi yrittäjänä -kurssin. Sen kautta pääsin osallistumaan Job Shadow -päivään. Osallistuimme aiemmin Cool Candy -suklaayrityksellämme Uskalla yrittää -kilpailuun, ja kokemus oli opettavainen. Yrittäjyys voi olla stressaavaa, ja siinä tulee huomioida todella laajasti eri asioita, mikä sai harkitsemaan myös muita uravaihtoehtoja.

Lukion jälkeen Mekonen suunnittelee käyvänsä armeijan ja haaveilee ensihoitajan työstä.

— Viime aikoina olen ollut enemmän ja enemmän kiinnostunut ensihoitajan työstä. Haluaisin, että tuleva työni on liikkuvaa.

Adiel Mekonen

  • Opiskelee toista vuotta Etu-Töölön lukiossa
  • Asuu Helsingin Alppikylässä
  • Harrastaa yleisurheilua: juoksua, kiekonheittoa ja kuulantyöntöä

Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus onNuori Yrittäjyys ry:nyhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATinYrityskylä-toimintaa.

Teksti ja kuva: Jenni Heikkilä

Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.

Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.

Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!



Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.

Sokkelosta selkeyteen – Sairaala Novassa löytää perille ja nukkuu hyvin

Sairaala Nova on ensimmäinen kokonaan uusi sairaala Suomessa vuosikymmeniin. Laajennuksia on moniin sairaaloihin tehty, mutta kokonaan uutta sairaalaa ei. Uusi 100 000 neliön sairaala tarjoaa modernit tilat 275 000 keskisuomalaisen erikoissairaanhoidolle ja 56 000 jyväskyläläisen perusterveydenhuollolle. Sairaalarakennus ja -laitteet on rahoitettu osittain Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella.

Oppeja uuteen sairaalaan haettiin ulkomailta, henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistettiin suunnitteluun. Muutto ajoittui vuodenvaihteeseen, jota edelsi yksi koronapandemian tartuntapiikeistä.

Puolivartalokuva johtajaylilääkäri Juha Palonevasta harmaassa puvussa Sairaala Novassa.
Johtajaylilääkäri Juha Paloneva

– Koko toiminta piti siirtää parissa päivässä uusiin tiloihin. Päivystystoiminta ja potilaat on hoidettava jatkuvasti, lappua ei voi laittaa luukulle hetkeksikään, johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo.

Sairaalahoidossa muuton aikana olevien potilaiden määrä pyrittiin minimoimaan. Koronatilannetta tarkkailtiin jatkuvasti ja skenaarioita laadittiin.

– Potilaiden ja henkilöstön siirtymiselle tehtiin minuuttiaikataulu. Aikataulutimme ambulanssit ja taksit kuljettamaan potilaat osasto kerrallaan, johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine kuvailee.

– Suuri koronapotilaiden määrä olisi voinut viivästyttää muuttoa. Koronapotilaat ovat huonokuntoisia, heidän siirtämisensä on riski sekä potilaille että henkilökunnalle. Onneksi tilanne oli muuttohetkellä rauhallinen, Paloneva huokaa.

Sairaala Novan muutosta vastasi Sairaala Novan käyttöönottoprojekti. Lisäksi käyttöönottoa koordinoi ”muuttonyrkki”, johon kuului johtajaylilääkärin ja johtajaylihoitajan lisäksi palvelujohtajat, viestinnän asiantuntija ja sihteeri. Tämä kokoonpano ratkoi ketterästi eteen tulleet ongelmat ja asiat, jotka eivät osuneet kenenkään vastuualueelle. Sittemmin kokoonpano on vakiintunut Novan toiminnan ohjausryhmäksi.

Hyvästit sairaalasuunnistukselle

Uusi sairaala on vanhoja tiloja selkeämpi ja kompaktimpi. Asiakkaiden ja potilaiden sisäänkäyntien määrä on kutistunut aiemmasta yli kymmenestä kahteen. Lisäksi päivystykseen mennään omasta punaisesta ovesta. Toimintojen keskittäminen sairaalan eri osiin helpottaa sekä potilaita että henkilökuntaa.

– Niin sanotut kuumat toiminnot kuten päivystys sekä teho- ja leikkausosastot sijaitsevat vierekkäin sairaalan toisella puolella. Tietyt kuvantamisen toiminnot on sijoitettu päivystyksen yhteyteen, näin potilasta ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja sairaalassa, Lundgrén-Laine kertoo.

Lähikuva johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineesta.
Johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine

Vastaanottopalvelut, myös Jyväskylän kaupungin vastaanotot, ovat sairaalan vastakkaisella puolella. Potilaan on helppo hahmottaa, missä mikäkin palvelu sijaitsee. Ulkoapäin asiakas ei tiedä, onko hän erikois- vai perusterveydenhuollon tiloissa tai kumman palveluksessa käytävällä vastaantuleva asiantuntija työskentelee.

– Vanhassa sairaalassa palveluja oli sikin sokin ja eri järjestyksessä eri kerroksissa, ”sillisalaattina” siellä sun täällä. Leikkausosastoja oli kolme, Paloneva kuvailee.

– Suunnistamiseen tarvitsi karttaa ja kysymättä harvoin löysi perille. Liikkuminen ja oikeaan paikkaan löytäminen on helpottunut huomattavasti, Lundgrén-Laine jatkaa.

Uudessa sairaalassa vuodeosastot on sijoitettu kerroksiin 5–7. Myös niiden sijoittelussa on mietitty synergiaa, toistensa toimintaa tukevat osastot on sijoitettu lähekkäin. Modernit tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset. Vuodepaikkojen määrää vähennettiin uuteen sairaalaan muuton myötä.

– Pyrimme siihen, että hoidossa on aktiivinen ja kuntouttava ote alusta alkaen ja potilas pääsee mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen kotiin tai tarvittaessa kuntoutukseen, Paloneva sanoo.

Vuodeosastotilat ovat vakioituja, vain psykiatrisen osaston tilat poikkeavat hieman muista. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Yhden hengen huoneissa potilaat nukkuvat paremmin, kun toiset potilaat tai hoitajien käynnit heidän luonaan eivät häiritse. Infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaammin. Huoneet ovat melko tilavia, kaikilla on oma suihku ja vessa. Televisiota ja verhoja saa säädellä haluamallaan tavalla, koronarajoitusten poistuttua omainen voi yöpyä huoneessa. Huoneet ovat kauniita ja niissä on myös taidetta kuten koko sairaalassa muutenkin, Lundgrén-Laine listaa.

Koronan vuoksi potilaat eivät ole pystyneet liikkumaan tiloissa normaalisti, ja joidenkin mielestä yhden hengen huoneessa on yksinäistä. Etenkin alussa palautetta tuli televisioiden ja kellojen puuttumisesta.

– Iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole älylaitteita, siksi televisio on heille tärkeä. Nyt olemme onneksi saaneet lähes joka huoneeseen television, Lundgrén-Laine iloitsee.

Pois siiloista

Vanhasta sairaalasta uusiin tiloihin siirrettiin tavaraa mahdollisimman vähän sisäilmaongelmien vuoksi. Papereita tai tekstiilejä ei saanut mukaan ottaa lainkaan. Kaikki siirretty tavara käytettiin tiukassa puhdistuksessa. Uuden sairaalan sisäilma on saanut hyvää palautetta.

Televisioiden lisäksi asiakas- ja potilastiloissa tehtiin heti sairaalan alkuviikkoina palautteen perustella parannuksia muun muassa opastuksiin. Henkilöstön tiloissa järjestelyt ovat vielä kesken. Tilojen myötä muuttui myös tapa toimia.

– Entisessä sairaalassa monet olivat tottuneet olemaan omissa porukoissa ja tiloissa tai huoneissa. Nyt meillä on henkilöstölle yhteinen, moniammatillinen tila. Tämä on ollut todella suuri kulttuurinen muutos. Henkilöstön tilojen kehittäminen jatkuu ja hiljalleen ihmiset löytävät paikkansa ja kuhunkin tehtävään tarkoituksenmukaisen tilan. Pääsääntöisesti tiloihin ollaan tyytyväisiä ja moni on sanonut, ettei missään nimessä menisi takaisin vanhaan, Lundgrén-Laine kertoo.

Ennen muuttoa henkilökunnalle oli tarkoitus pitää yhteinen juhla uudessa sairaalassa, mutta korona pilasi suunnitelman.

– Korona-aika on tuonut muutenkin suureen muutokseen omat mausteensa. Tilojen lisäksi vaihtuivat henkilöt, laitteet ja osittain myös järjestelmät. Emme ole pystyneet pitämään mitään purkupajoja, henkilöstö ei ole kunnolla päässyt tuulettamaan tunnelmia. Rakennuksen fiilistely jäi tekemättä, heti alkoi arki, Lundgrén-Laine harmittelee.

Sairaala Novan vastaanottohuone näkyy avoimesta liukuovessa, jossa on mustavalkoista taidetta.
Sairaala Novassa taidetta on niin yhteisissä tiloissa kuin potilas- ja vastaanottohuoneissa.

”Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee”

Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että uuteen sairaalaan siirryttäessä käytössä olisi uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Myös toiminnanohjausjärjestelmän piti tukea uudenlaista toimintaa. Kaikkia järjestelmiä ei kuitenkaan saatu käyttöön toivotussa aikataulussa.

Toiminta uudessa rakennuksessa käynnistettiin pienemmällä volyymilla. Nyt sairaala toimii jo normaalisti.

– Uuden toiminnanohjausjärjestelmän piti auttaa meitä entistä enemmän logistiikassa, potilaiden ajanvarauksessa sekä tilojen ja tarvikkeiden varauksessa. Järjestelmän pitäisi tukea sujuvia potilaskohtaamisia ja tehokasta tilankäyttöä. Valitettavasti tekninen toteutus oli odotettua monimutkaisempi ja manuaalista työtä joudutaan tukipalveluissa tekemään suunniteltua enemmän. Mutta tämäkin asia paranee koko ajan, Paloneva kertoo.

Mitä Lundgrén-Laine ja Paloneva suosittelevat vastaavia hankkeita suunnitteleville?

– Näin isossa projektissa on valtava määrä muuttujia. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta moni asia voi muuttua matkan varrella. Ennen varsinaista muuttoa kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista, muuttovaiheessa on syytä varautua ihan kaikkeen, Paloneva sanoo.

Johtajaylilääkärin mukaan muuttoprojektista vastaavan ryhmän kokoaminen nopeuttaa asioiden ratkomista.

– Ei pidä olettaa, että kaikki menee hyvin, koska ongelmiahan tulee. Tärkeintä on, että ne ratkotaan nopeasti, Paloneva summaa.

Lundgrén-Laine korostaa vuoropuhelun tärkeyttä: asioita täytyy käydä riittävästi läpi ja muutosjohtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Yksi tärkein oppi on keskustelu ja yhteisen tavoitteen ja näkymän luominen yhdessä henkilöstön kanssa. Kompromisseja on myös pakko tehdä, kaikkia yksittäisiä toiveita ei voida täyttää. Meitä julkisena toimijana konsultoi myös euro, joka rajoittaa valintoja.

Vaikka vastoinkäymisiä on ollut, puntari on kuitenkin vahvasti positiivisen puolella.

– Meillä on tilavat, hyvät ja terveet tilat, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Sairaala on viihtyisä, esimerkiksi aula ei edes näytä eikä tuoksu sairaalalta. Ja asiakaspalaute on hyvää, Lundgrén-Laine hymyilee.

Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Petteri Kivimäki