Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Järvinäkymiä ja saunomista katolla – huolellinen suunnittelu mahdollistaa Lohjan Vuokra-asuntojen asuntomessutalon laadukkaat ratkaisut

Tässä juttusarjassa seuraamme Lovan talon vaiheita suunnittelusta messujen jälkeiseen aikaan. Ensimmäisenä kurkistamme hankkeen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin.

Lovan Sahapiha rakentuu Hiidensalmelle, Lohjanjärven rannalle. Suurimmasta osasta asuntoja onkin hulppea järvinäkymä. Valtaosa asunnoista on tilavia kaksioita, mutta taloon tulee myös yhdeksän suurempaa perheasuntoa. Kaikki asunnot ovat esteettömiä, ja Lohjan keskustan palvelut ovat lähellä. Asukkaiksi toivotaankin kaikenikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä.  

– Sahapiha on ensimmäinen uusi laajalle yleisölle suunnattu vuokra-asuntokohde Lovalle kahteenkymmeneen vuoteen. Viime vuosina uudiskohteemme ovat olleet palvelutaloja. Nyt pääsemme rakentamaan erittäin hienon talon kaupungin vuokra-asunnoiksi. Ominaisuuksiltaan talo palvelee monenlaisia asukkaita ja odotammekin, että meille tulee paljon hakemuksia erilaisilta hakijoilta, Lovan toimitusjohtaja Veli Haukka hehkuttaa.

Korkeisiin tavoitteisiin innovatiivisin ratkaisuin 

Kilpailutuksen kautta Sahapihan suunnittelijaksi valikoitui UKI Arkkitehdit Oy, joka on ollut mukana suunnittelemassa koko kerrostalokorttelia jo asemakaavavaiheessa. Sijainti messualueella tuo suunnittelulle ja rakentamiselle omanlaisiaan vaatimuksia. Asuntomessuilta odotetaan laadukasta ja ympäristöystävällistä, tämän päivän tarpeita vastaavaa kohdetta.  

–  Suunnittelussa oli huomioitava monenlaisia tarpeita. Asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja kohteen luhtitalomalli piti saada sovitettua ARA-kohteiden kustannusraameihin. Lisäksi haluttiin rakentaa energiatehokas, pitkäikäinen ja helposti huollettava talo, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat asua turvallisesti ja viihtyisästi. Huolellinen suunnittelu, innovatiivisuus sekä hyvä yhteistyö Lohjan viranomaisten ja Lovan kanssa auttoivat saavuttamaan tavoitteet hienosti, UKI Arkkitehdit Oy:n arkkitehti, pääsuunnittelija Marjaana Harjapää kertoo.  

Kustannushyötyjä saatiin muun muassa tehokkaasta pohjaratkaisusta sekä yhteisjärjestelyistä korttelin muiden kohteiden kanssa. Energiatehokkuutta lisäävät aurinkopaneelit ja eteläpuolen ikkunoiden varjostusritilät, jotka auttavat lämmönsäätelyssä. 

– Asuntojen huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden energia tuotetaan katolla sijaitsevien aurinkopaneelien avulla. Ekologisuus on huomioitu myös rakennusmateriaaleissa. Rakennus kuuluu B-energialuokkaan, Harjapää jatkaa.


Ilmakuva Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lovan Sahapiha-talon rakennustyömaasta. Kuvassa kolme rakenteilla olevaa kerrostaloa.
Sahapiha-talossa yhdistyvät asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja ARA-kohteiden kustannusraamit.


Yhteisöllinen piha ja järvimaisema saunasta 

Sahapihan asukkaat saavat käyttöönsä monenlaisia yhteistiloja. Suojaisa, kehän muotoon rakennettu autoton pihapiiri kannustaa ulkoiluun ja oleskeluun turvallisesti.  

– Kattoterassille rakentuu oma, viihtyisä oleskelutila viljelylaatikoineen ja saunoineen. Asukkailla on käytössään myös kuntosali, pesula ja kuivaushuone. Autoton piha-alue on pitkälti luonnonmukainen, ja itsestään täyttyvät vesielementit lisäävät sen viihtyisyyttä, Haukka kertoo. 

Pihalta voi ihastella myös taidetta. Sahapiha-talon porrashuoneen julkisivua tulee koristamaan Kim Jotunin suunnittelema taideteos. Nomaji maisema-arkkitehtien suunnittelema piha on yhteiskäytössä TA-Asumisoikeuden asukkaiden sekä Hoivatilojen hoiva- ja päiväkodin kanssa. 

Vaikka asuntomessut ovat tuoneet Lovan hankkeeseen lisähaasteita, tapahtumalta odotetaan paljon. Uusien vierailijoiden lisäksi sen toivotaan tuovan lisää myös pysyviä asukkaita luonnonläheiselle ja rauhalliselle Lohjalle.  

– Täältä onnistuvat niin etätyöt kuin työmatkailu pääkaupunkiseudulle kätevästi, Haukka vinkkaa. 

Sahapiha 4:een muutetaan vasta asuntomessujen päätyttyä. Messuilla kohteesta esillä on kaksi asuntoa alakerrasta, kattoterassi sekä saunaosasto. Pihaan rakennetaan kulkureitit suojaamaan luonnonmukaista pihaa. Asuntoja voi hakea huhtikuun alusta alkaen. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lova

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitus

Tienraivaajan kyydissä

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, kaupunkiliikenteen jo vuonna 2025. Sähköbusseja operoiva Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii tavoitteeseen etupainotteisesti.   

– Ajattelemme ennen kaikkea kaupunkilaisten hyvinvointia. Ei ole tarpeen odottaa muiden asettamia tavoitteita, jos pystymme parantamaan toimintaamme nopeammin, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen kertoo. 

Koko bussiliikenteen sähköistäminen tavoitteen aikataulussa olisi vähintään haasteellista, eikä kustannusmielessä järkevää tai edes mahdollista. Päästöjen vähentämiseksi selvitetään muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi biodieselin käyttöön siirtymistä. 

Mutta palataan sähköbusseihin. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n operoima linja 1 oli Suomen ensimmäinen sähköistetty bussilinja. Kun Turun Kaupunkiliikenne hankki sähköbussit, se oli myös Euroopan mittakaavassa edistyksellinen teko. Ratkaisuun onkin käyty tutustumassa aina Singaporea myöten. Busseilla on ehditty lokakuun 2016 jälkeen jo ajaa yli 1,8 miljoonaa kilometriä. 

– Bussit ovat osoittautuneet odotusten mukaisesti hiljaisiksi ja energiaa säästäviksi. Kilometrikustannukset ovat alhaiset. Autojen tehokkuustavoitteeksi asetettiin yksi kilowattitunti kilometrillä. VTT on mitannut autojen energiankulutusta myös niiden oltua käytössä jo hyvän aikaa, ja tähän tavoitteeseen pääsemme, Parkkonen iloitsee.

Kumppaneilla keskeinen rooli 

Monet tavoitteet ovat täyttyneet, mutta kuten edelläkävijähankkeisiin kuuluu, kehitystyötä on tehty myös bussien jo ollessa käytössä. 

– Emme juurikaan ajaneet testiajoja vaan bussit lähtivät suoraan linjalle ja ottivat matkustajat kyytiin, Parkkonen kertoo. 

Tämäkin ratkaisu osoittaa, että Turun Kaupunkiliikenne ja Parkkonen eivät ole niitä, jotka jäävät odottelemaan muiden ratkaisuja, vaan haluavat itse olla niiden kehittäjiä. Kokemuksista on kerrottu avoimesti. Tärkeimpänä oppina Parkkonen painottaa, että sähköbussihankinnassa ei ole kyse pelkästä ajoneuvohankinnasta. 

–  Itse ajoneuvojen lisäksi tarvitaan infra ja latauspisteet, hankinta on paljon monimutkaisempi kuin dieselbusseja ostettaessa. Varikon ja sen sijainnin suunnitteleminen vaatii aikaa. Pelkkä hyvä liikenteellinen sijainti ei riitä, sähköverkon täytyy olla tasolla, joka kestää usean bussin lataamisen samanaikaisesti, Parkkonen muistuttaa. 

Turussa linjalla 1 liikennöivät bussit ovat pieniakkuisia, yhdellä latauksella voi ajaa noin 40 kilometriä. Bussit ladataan päätepysäkillä joko satamassa tai lentoasemalla.  

Reilun neljän vuoden aikana latauspisteet ovat olleet samaan aikaan poissa käytöstä vain yhden kerran ja silloinkin alle tunnin ajan. Latausjärjestelmästä vastaava Turku Energia on pystynyt nopeasti ratkaisemaan ongelmat. Parkkonen korostaakin kumppanin merkitystä sekä sähköbussien hankinnassa että järjestelmän ylläpidossa. 

– Hankintavaiheessa on tärkeää, että on yksi hyvä pääyhteistyökumppani, joka hallinnoi muita kumppaneita.

Kehitystä pitkin matkaa 

Kun sähköbussien hankinta aikanaan tehtiin, tarjolla ei ollut autoja, joilla olisi voinut ajaa yhdellä latauksella koko päivän. Tarve tiheään lataukseen onkin aiheuttanut eniten harmaita hiuksia. 

– Yhdelle bussille kertyy noin 25 latauskertaa päivässä. Kaiken sujuessa normaalisti lataus kestää muutaman minuutin. Talvella latauspisteen alle kertyvät polanteet tai häiriöt auton ja latausaseman kommunikoinnissa ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa autoa ei ole saanut ladattua tai auto on jäänyt latauspisteeseen jumiin. 

Latauksen toimivuutta ja turvallisuutta onkin parannettu vuosien varrella. Sujuvuus on entistäkin tärkeämpää nyt, kun myös bussien uusitut lämmitysjärjestelmät toimivat sähköllä. 

– Järjestelmä vaatii liikenteen seurannalta ja työnjohdolta nopeaa reagointia, mikäli näyttää siltä, että useampi bussi on pois liikenteestä esimerkiksi latausongelman takia. Tarvittaessa olemme onneksi pystyneet siirtämään muita busseja ajamaan sähköbussien vuoroja, Parkkonen kertoo. 

Uusi teknologia vaatii myös henkilöstöltä opettelua. Parkkonen korostaakin koko organisaation sitouttamista muutokseen. 
 
– Toiset ovat innoissaan uudesta, toiset pitävät aina vanhaa parempana, tämä täytyy ymmärtää. Henkilöstö täytyy ottaa muutokseen mukaan ja saada ymmärtämään, että uutta kehitettäessä kaikki ei välttämättä heti toimi. Se on ikävää, mutta pakko hyväksyä. 

Parkkonen uumoilee, että seuraavaksi hankittavat sähköbussit ovat autoja, joilla voi ajaa koko päivän yhdellä latauksella. Vaikka mutkiakin on ollut matkassa, hän katsoo myös taaksepäin positiivisin mielin. 

– Uuden teknologian käyttöönotolla voidaan parantaa monia asioita. Kehittäminen vaatii veronsa, mutta jonkun on oltava aina se ensimmäinen. Paikalleen jäävät kuihtuvat, rohkeat muuttavat maailmaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Turun Kaupunkiliikenne Oy 

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Kassaennustesovellus on ratkaisu likviditeetin hallintaan

Kuntarahoituksen digitaalisten palvelut ovat ratkaisu kuntien rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun. Yhdestä palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja auttavat kaukonäköisten vastuullisten päätösten tekemisessä. Viimeisin lisäys on likviditeetin hallintaan kehitetty kassaennustesovellus. Haastattelimme digitaalisten palveluiden asiantuntijaa Okko Rostedtia: mistä kassaennustesovelluksessa oikein on kyse?

Okko, mikä on kassaennustesovellus?

”Kassaennustesovellus on palvelu asiakkaidemme likviditeetin ennustamiseen. Sovelluksen avulla voidaan joustavasti ennustaa kassavarojen kehitystä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ja jopa konsernitasolla.”

Miksi Kuntarahoitus alkoi tarjoamaan sovellusta?

”Tarjosimme jo sovelluksia taseen molempien puolien, varojen ja velkojen, hallintaan. Työkalu likviditeetin hallintaan oli luonnollinen lisäys täydentämään kokonaisuutta.”

Miten sovellusta käytetään?

”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin sovelluksia: lainasalkku-, sijoitussalkku-, ja talousennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”

Millaisille organisaatioille kassaennustesovellus sopii?

”Sovellus sopii kaikille organisaatioille, koosta riippumatta, jotka ovat joskus toivoneet pystyvänsä tekemään laadukkaampaa kassaennustamista. Se voi korvata usein melko kankeat ja virhealttiit Excel-mallit tuoden dynaamisuutta ennustamiseen. Henkilöriski myös pienenee tietojen ollessa pilvipalvelussa koko organisaation käytössä.”

Millaisiin tarpeisiin se vastaa?

”Sovellus sujuvoittaa arjen työtä ja tekee kassaennustamisesta ammattimaisempaa. Suuri osa tiedoista saadaan tuotua tarvittaessa jopa automaattisesti eri lähteistä. Myös lainasalkkusovelluksen kassavirrat ovat tuotavissa suoraan ennusteille. Sovellus mahdollistaa yksikkötason sekä konserni- ja konsernitilitason kassaennustamisen. Olemme käyttöönotoissa huomanneet, että jokainen organisaatio tekee asioita vähän omalla tavallaan. Esimerkiksi lainojen laskutus kulkee osalla ostoreskontran kautta, mikä pitää huomioida lainasalkkusovelluksen tietojen siirrossa päällekkäisyyksien välttämiseksi. On tullut myös esiin, että kassaennustaminen prosessina on monessa kunnassa vielä miettimättä, ja siinä olemme mielellämme apuna.”

Miten käyttöönotto tapahtuu?

”Käyttöönotto on itsessään todella suoraviivainen, sillä asiakkaidemme organisaatioyksiköt ja käyttäjät ovat jo valmiina palvelussa. Yksinkertaisimmillaan siis lisätään vain pankkitilit, minkä jälkeen sovellus on käyttövalmis. Toki tiedostojen tuonnit muista järjestelmistä täytyy vielä määrittää erikseen, mutta siinä olemme asiakkaan apuna. Palvelu on yleensä käyttövalmis yhden Teams-tapaamisen jälkeen.”

Miten sovellusta kehitetään?

”Asiakaspalaute on tärkeässä roolissa tulevien kehityskohteiden pohdinnassa. Tarjoamme sovellusta yhteistyössä suomalaisen Nomentian kanssa. Samaa sovellusta käyttävät myös ruotsalaiset kunnat.”

Kassaennustesovellus

– Likviditeetin hallinta
– Lyhyen ja pitkän aikavälin kassaennusteet
– Yksikkö- ja konsernitasoiset ennusteet
– Tiedostojen tuonti eri järjestelmistä

Lue lisää

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat Oulun Sivakan rakentamista

Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti. Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.   

Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius. 

– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo. 

Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus. 

– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.


Havainnekuva Hiirihaukantien kiinteistöstä. Kuvassa moderni, 7-kerroksinen kerrostalo, etualalla viherkattoinen autokatos ja taustalla metsämaisemaa.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.

Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa 

Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen. 

– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä. 

Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan. 

– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa. 

Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä. 

– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 

Asukas edellä 

Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.  

– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden. 

Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa. 

– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee. 

Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen. 

– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo. 

Energiatehokkuus näkyy kukkarossa 

Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.  

– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa. 

Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta. 

–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.


Havainnekuva Oulun Sivakan Jalohaukantien kiinteistöstä. Kuvassa tumma, nelikerroksinen uudisrakennus, etualalla parkkipaikkoja ja nurmikenttää, taustalla metsämaisemaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.


Teksti: HanneleBorra
Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Klash-innovaatiokilpailun ensimmäinen selvitys on julkaistu

Klash-kuntainnovaatiokilpailussa on ensimmäisenä valmistunut selvitys haja-asutusseudun liikkumispalvelujen järjestämisestä. Selvityksen ovat toteuttaneet KaikkiKyytiin-tiimistä Kyyti Group Oy, Sitowise Oy ja Coreorient Oy.

Selvitys osoittaa simulointien avulla, että konseptin ratkaisut palveluliikenteen kehittämiseen, lakisääteisten kuljetusten yhdistelyyn ja kimppakyyteihin voi integroida toimivaksi kokonaisuudeksi, joka parantaa kuntien liikkumispalveluiden tarjontaa, kustannustehokkuutta ja hallittavuutta, ja lisäksi vähentää nopeasti yksityisautoilun määrää ja päästöjä.

Kilpailussa valmistuneen selvityksen tiivistelmän voi ladata kuntakentän käyttöön vapaasti tästä linkistäKaikkiKyytiin-webinaariesitys.

Mikä on Klash?

Klash on syksyllä 2018 käynnistynyt valtakunnallinen haastekilpailu ja ideakiihdyttämö, jossa haetaan uusia ratkaisuja kuntien määrittelemiin ongelmiin. Ratkaisut keskittyvät lisäämään ihmisten, ympäristön ja talouden hyvinvointia. Tavoitteena on, että kilpailun kautta löydetyt ratkaisut ovat hyödynnettävissä mahdollisimman monessa suomalaisessa kunnassa.

Kuntien esittämät ongelmat muotoiltiin haasteiksi, joiden tavoitteena oli tarjota tiimeille hyvät edellytykset kilpailuun osallistumiseen. Pyrkimyksenä oli innostaa monenlaisia kilpailutiimejä mukaan ja samalla auttaa niitä ehdottamaan laadukkaita, oivaltavia ja toimivia ratkaisuehdotuksia määriteltyihin haasteisiin. Haastekuvauksissa pyrittiin selkeyteen, riittävään rajaamiseen ja samalla väljyyteen ihanteellisen lähtökohdan luomiseksi uusien, rohkeiden, toimivien sekä skaalautuvien ja yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen kehittämiselle.

Haastekilpailuun valitut haasteet ovat:

  • Janakkala: Liikkumispalvelu haja-asutusalueille
  • Joensuu: Alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle
  • Vantaa: Nuoret opintopolulle

Kuntarahoitus on yksi Klash-hankkeen yhteistyökumppaneista.

Lue lisää >>

Kuntarahoitus

Lassi Vuorela: Kunnan talouden tasapaino huomioitava palveluverkkosuunnittelussa

Usein uudistustarvetta lisäävät myös rakennusten vanheneminen ja siitä johtuvat tilojen vanhanaikaisuus tai sisäilmaongelmat. Palveluverkon uudelleenjärjestely nostaa palveluiden laatua ja takaa, että opetus ja varhaiskasvatus voidaan järjestää nykyaikaisissa, toimivissa ja terveellisissä tiloissa. Palveluverkkosuunnitelman investointeja ja toiminnallisia muutoksia suunniteltaessa on syytä arvioida, miten uudistukset vaikuttavat kunnan talouteen ja sen kantokykyyn. 

Palveluverkon kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, kiinteistökustannuksista, palveluiden ostoista sekä aineista ja tarvikkeista. Mikäli uuden palveluverkkoratkaisun kustannuksia halutaan arvioida, tulee kunnan ymmärtää, minkälaisia kustannuksia nykyinen palveluverkko tuottaa. Uuden palveluverkkosuunnitelman lisäksi on siis laskettava kustannusvaikutus nykyverkon ylläpidolle. Jos nykyverkon kustannuksia ei arvioida 5–20 vuodeksi eteenpäin, myös uuden palveluverkkosuunnitelman todelliset, pitkän aikavälin talousvaikutukset jäävät tunnistamatta. 

Osaajapula ajaa kohti henkilöstötarpeen vähentämistä 

Palveluverkon suurimmat kustannuserät muodostuvat henkilöstökustannuksista, joiden arvioinnissa tulee huomioida väestön kehitys ja ryhmien muodostuminen eri palveluverkkoratkaisuissa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysynnän muutos vaikuttaa henkilöstötarpeeseen eri palveluverkkoratkaisuissa eri tavoin riippuen siitä, miten rajallisesti ryhmiä voidaan muodostaa. Käytännössä tilojen mitoitus kysyntää vastaavaksi parantaa mahdollisuuksia ryhmien muodostamiselle ja siten mahdollistaa henkilöstön työtuntien hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimerkiksi erityisopettajien ja tukihenkilöstön työn tuottavuuteen yksiköiden välisiin matkoihin kuluvan ajan vuoksi. 

Tässä kohtaa on syytä tarkentaa, ettei henkilökustannusten tehokkuudella tarkoiteta henkilöstön irtisanomisia, vaan henkilöstötarpeen vähentymistä, johon moni kunta tähtää henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi. Varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstöstä on jo nyt pulaa, eikä tutkimusten valossa nuoren väestön vähenemä itsessään riitä alentamaan kysyntää riittävästi.1, 2 Lisäksi lastentarhaopettajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit ja erityisopettajat ovat kaikki vuoden 2020 ammattibarometrissa työvoimapulan top 10:ssä3. 

Kiinteistökustannuksissa huomioitava koko elinkaari 

Toisiksi suurimmat kustannukset palveluverkossa muodostuvat kiinteistöistä. Päätöksenteon kannalta on olennaista, että kiinteistöjen peruskorjaustarve nykyverkossa ja palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan koko kustannusennusteen tarkastelujaksolle. Kun palveluverkkosuunnitelmassa vanhaa rakennuskantaa korvataan uudella, peruskorjausmenot todennäköisesti vähenevät nykyverkkoon verrattuna. Jos nykyverkon ja palveluverkkosuunnitelman korjausinvestointeja ei huomioida, uusi palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa kasvattavan investointeja nykyverkkoon verrattuna huomattavasti enemmän, kuin todellisuudessa asian laita on. Myös uusien rakennusten alhaisemmat ylläpitokustannukset on otettava huomioon. Palveluverkon investointien ja ylläpitokustannusten nettomuutosten laskeminen vaatii siis uuden palveluverkon sekä nykyverkon kiinteistöjen elinkaarikustannusten arvioimisen. 

Peruskorjauskustannukset on syytä arvioida käyttämällä laskennallista peruskorjausmallia, joka pohjautuu esimerkiksi tekniseen kulumaan ja jälleenhankinta-arvoon suhteutettuihin peruskorjausten kustannuksiin. Kuntokartoituksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin investointisuunnitelmiin perustuvat palveluverkkojen kustannusvertailut sisältävät epävarmuutta, sillä kunta tuskin on laatinut kaikille rakennuksilleen ja uudisinvestoinneilleen yhdenmukaisia korjaustarvearvioita 5–20 vuoden ajalle. Teknisen arvon malli mahdollistaa myös tilojen laadun arvioinnin seuraavalle 20 vuodelle ja tarkastelujakson jälkeisten peruskorjaustarpeiden arvioinnin. Kiinteistöjen kuntoluokka korreloi tilojen laadun, toimivuuden sekä sisäilman riskien kanssa, joten kiinteistöjen kunto on oleellinen näkökulma, kun tarkastellaan eri palveluverkkoratkaisujen kustannusten ja saavutettujen hyötyjen välistä suhdetta.  

Hukkatilasta luopumalla saadaan suoraan mitattavaa säästöä ylläpitokustannuksissa. Rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja energiakustannukset pienenevät merkittävästi. Uusien rakennusten energiakustannuksia arvioitaessa saadaan samalla hyvää tietoa kunnan ilmastotavoitteiden täyttymisestä uudessa palveluverkkosuunnitelmassa. 

Palveluverkon muut kustannukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäiseksi. Päätöksenteon kannalta on kuitenkin hyvä huomioida kunnalle ajankohtaisia teemoja – on parempi esittää selvitys esimerkiksi kuljetus- tai ruokapalveluiden kustannuksista, kuin jättää niiden merkityksen pohdinta kuulijalle. 

Palveluverkon kustannusten huolellinen arviointi auttaa kuntaa kohdistamaan investointeja oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. 


Kuvassa on Inspiran analyytikko Lassi Vuorela.


Lassi Vuorela 

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin. 




Lue myös: 


— 

[1] Opetushallitus, 2020, Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 

[2] Oulun yliopisto, 2019, Selvitys Kajaanin/Kainuun ja Iisalmen/Ylä-Savon kelpoisen opetushenkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla 

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, TE-palvelut, 2020, Ammattibarometri 

InspiraNäkökulmat

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusKuntien asiakastarinatTalous

Uudenlainen osuuskuntamuotoinen vuokratalo nousee Järvenpäähän

Asumisen kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja kohtuuhintaista ja omien tarpeiden mukaista asuntoa on yhä vaikeampi löytää.  

– Haluamme täällä Järvenpäässä tarjota huokeaa asumista keskeisellä paikalla. Toimimme omakustannusperiaatteella eli meillä ei ole tarvetta ottaa voittoa välistä. Asunto-osuuskunta Silkki on meille pilottihanke. Toivomme, että tällainen asumismalli saa jatkoa, kertoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. 

Asunto-osuuskunta Silkki on asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen välissä. Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyvät vuokra-asumisen helppous ja omistusasumisen oikeudet. Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot on asunto-osuuskunta Silkin perustajajäsen ja vastaa Silkin hallinnosta, taloudesta sekä kiinteistönhoidosta yhdessä asukasomistajien kanssa. Asukasomistajaksi pääsee 6000 eurolla, ja neliövuokra on 13,50 euroa. Asumiskustannukset ovat selvästi alle alueen markkinahinnan.  

Perustajajäsenenä Mestariasunnot on halunnut myös varmistaa, että edullinen asuminen tulevaisuudessakin säilyy. Osuuskunnan sääntöjen mukaan asunnoilla ei voi keinotella. Asukasomistaja saa käyttää hallitsemaansa asuinhuoneistoa vain omana ja perheensä sekä talouteensa kuuluvien henkilöiden asuntona. Osuuskunnan jäsen voi vuokrata ainoastaan yhtä asuinhuoneistoa kerrallaan. Jäsenten valitsemisesta päättää osuuskunnan hallitus. 

Mestariasunnot on tukena ja turvana myös mahdollisissa muutoksissa. 

– Jos joku asunnoista jää tyhjilleen, Mestariasunnot maksaa vuokran ja etsii uuden vuokralaisen. Näin ei synny ylimääräisiä kustannuksia talolle ja asukkaille, Simunaniemi kertoo. 

Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen keskiössä

Seitsemänkerroksisesta talosta avautuvat upeat kulttuurihistorialliset näkymät Tuusulanjärvelle. Asuntoja on yhteensä 37, ja kooltaan ne ovat 33,5 neliön yksiöistä 72,5 neliön kolmioihin. Tällä hetkellä jäsensopimuksia on solmittu 35 ja vuokrasopimuksia 34.  Simunaniemi uskoo viimeisten sopimusten syntyvän, kun sana Silkistä kiirii. 

Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa tulevaan asuntonsa sisustukseen ja laitteisiin. He saavat valita pintamateriaalit, värit sekä kodinkoneet. Silkissä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet ja ratkaisut. Parvekkeille voi asentaa ilmalämpöpumpun ja talossa on maalämpö. Lukot toimivat sähköisesti, ja käytössä on digitaalinen infotaulu. 

Silkkiin tulee asukkaiden käyttöön pesutupa, kuivaushuone ja sauna. Taloon rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukeva 35 neliön Silkki Studio.  
 
– Tilaa voi käyttää vierashuoneena, etätyötilana tai yhteisenä oleskelupaikkana. Asukkaat saavat itse päättää studion käytöstä ja vaikka vuokrata sitä ulkopuolisille. Tällä tavalla myös annetaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, toteaa Simunaniemi. 

Osuuskunnan nimi sai innoituksensa silkkiuikusta, joka on Järvenpään nimikkolintu. Uusi talo kohoaa loistavalle paikalle Järvenpään keskustan tuntumaan.  

–Tontti ostettiin aikoinaan seurakunnalta. Heillä oli toive yleishyödyllisyydestä. Asunto-osuuskunta Silkki on hieno avaus kohtuuhintaisesta, osuuskuntamuotoisesta vuokra-asumisesta, Simunaniemi iloitsee. 

Hanke rahoitettiin ARAn myöntämällä valtion takauslainalla, jonka rahoittajana toimii Kuntarahoitus.  

– Voin suoraan todeta, että ilman Kuntarahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Simunaniemi.

Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy 

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Työkaverit ja mahdollisuus oppia saavat viestintäasiantuntijan viihtymään

Heikkilä aloitti Kuntarahoituksessa kahdeksan vuotta sitten tuolloin hiljattain perustetulla Leasing-osastolla. Ensimmäisestä, rahoitusneuvojan tehtävästään nainen eteni nopeasti asiantuntijarooliin. Vuonna 2016 hän siirtyi uuteen yksikköön, digitaalisten palvelujen pääkäyttäjäksi. Tuolloin lanseerattiin asiakkaille suunnattujen digitaalisten palveluiden ensimmäinen työkalu, rahoituksen hallintaan kehitetty lainasalkkusovellus. 

– Olen saanut olla mukana kahden uuden liiketoiminta-alueen kehityksessä niiden alkumetreiltä alkaen, Heikkilä iloitsee. 

Vielä viime vuoden Heikkilä jakoi aikaansa viestinnän ja digitaalisten palveluiden välillä. Nyt luvassa on taas uusia haasteita Heikkilän siirtyessä täysiaikaisesti yhtiön viestintätiimiin.

Työkaverit työn suola

Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ovat neljässä vuodessa laajentuneet kokonaisuudeksi, johon lainasalkkusovelluksen lisäksi kuuluu sijoitussalkku-, talousennuste- ja kassaennustesovellukset. Myös ratkaisupankki ja vertailulaskuri ovat osa kokonaisuutta. Palveluilla on lähes 1200 henkilökäyttäjää. 

Digitaalisissa palveluissa Heikkilä vastasi viestinnän lisäksi asiakaspalvelusta ja sen koordinoinnista.  

– Pitkä asiakaspalvelutyökokemus tukee myös viestinnän tehtäviä. Kun on lähellä asiakkaita ja ymmärtää heidän maailmaansa, pystyy myös viestinnässä paremmin vastaamaan heidän tarpeisiinsa. 

Heikkilän siirtyminen kokonaan viestinnän tehtäviin ei ole sattumaa. Se on tuonut ja tuo yhä mukanaan myös paljon uuden oppimista. Syy naisen viihtymiseen Kuntarahoituksessa onkin pitkälti juuri siinä, että hänellä on ollut mahdollisuus jatkuvasti kehittyä. 

– Ihan parasta on kuitenkin työkaverit, Heikkilä hymyilee. 

Oma merkityksensä on myös työnantajan tehtävällä. 

– Minulle on tärkeää, että teen työtä, joka vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Meillä on yhdessä asiakkaidemme kanssa merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana, Heikkilä jatkaa.

Uutta ja vintage-teknologiaa

Kuntarahoitus on kahdeksassa vuodessa myös muuttunut melkoisesti. Heikkilän aikana henkilöstömäärä on yli tuplaantunut alun 70 työntekijästä ja organisaatio on kehittynyt rahoittajasta asiantuntija- ja digitaalisten palvelujen tarjoajaksi. Muutoksen mukana myös viestintää on kehitetty. 

– Olen erittäin iloinen kahdesta palkinnosta, jotka viime vuonna saimme MTL Communications Awards -kilpailussa. Brändiä ja viestintää on kehitetty systemaattisesti ja se on huomattu myös organisaation ulkopuolella, Heikkilä iloitsee. 

Korona on lisännyt viestinnän tarvetta ja korostanut sen merkitystä, mutta tuonut myös uusia mahdollisuuksia. 

– Olemme keväästä lähtien järjestäneet asiakkaillemme verkossa muun muassa Markkinakatsaukseen ja Suhdanne-ennusteeseen liittyviä tilaisuuksia sekä digitaalisten palveluiden verkkokoulutuksia. Ne ovat olleet erittäin suosittuja. Tuntuu, että asiakkaita on jopa helpompi tavoittaa näin etätyöaikana. 

Heikkilä uskoo, että online-tilaisuudet ja etätyö ovat tulleet jäädäkseen. 

– Teknologian puolesta kaikki on toiminut etätyössä hienosti ja Teams on ollut arvokas työväline. En usko, että palaamme enää entiseen, jossa kaikki olivat joka päivä toimistolla. Mutta toivottavasti työkavereita saa pian taas nähdä ihan livenä. 

Sosiaalinen Heikkilä viettääkin vapaa-ajallaan paljon aikaa ystäviensä kanssa. Osa heistä on nykyisiä tai entisiä kuntarahoituslaisia. Heikkilän kotiin kokoonnutaan usein laulamaan. 

– Karaokelaitteiden lisäksi kotoani löytyy myös vähän vanhempaa teknologiaa, kuten gramofoni sekä 1950-luvun televisiosta tehty soiva baarikaappi. Vintage-aarteet ovat heikkouteni, Heikkilä tunnustaa.

JENNI HEIKKILÄ 
– Kuntarahoituksessa vuodesta 2012 
– Tradenomi (Oulun ammattikorkeakoulu) 
– Kotoisin Oulusta, nyt asuu Helsingin Vallilassa 
– Harrastaa laulua, liikuntaa ja vintage-aarteiden keräilyä 


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Kuntarahoituksen varainhankinnan vuosi vauhdilla käyntiin: 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelaina on suurin sitten vuoden 2013

Transaktio mandatoitiin maanantaina 11.1.2021. Kuntarahoitus onnistui vuoden alun kiireisestä markkinasta riippumatta löytämään sopivan ikkunan liikkeeseenlaskulle, ja vahva sijoittajakysyntä johti hinnoittelun päivittämiseen aloitustasosta heti merkintäkirjan auettua seuraavana aamuna.

Merkintäkirjan sulkeutuessa sen suuruus oli jopa 3,1 miljardia ja hinnoittelu lukittiin +8 korkopisteeseen (Mid swaps +8 area), joka oli kaksi korkopistettä aloitustasoa alhaisempi.

Merkintäkirjasta 40 prosenttia allokoitui keskuspankeille ja maantieteellisesti jopa 79 prosenttia allokoitui EMEA-maihin, eli Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. Merkintäkirjaan osallistui yhteensä 68 sijoittajaa.

Kuntarahoituksen varainhankinnan ennuste vuodelle 2021 on 10-11 miljardia euroa, joten juuri liikkeeseenlaskettu viitelaina on hieno alku vuodelle.

Transaktion tiedot:

Issuer:Municipality Finance Plc (“MuniFin”)
Ratings:Aa1 / AA+ (both Stable) by Moody’s / S&P
Format:RegS/144A
Coupon:0,625% Fixed S/A, 30/360, long first coupon
Size:USD 1.5 billion
Pricing Date:12th January 2021
Payment Date:19th January 2021 (T+5)
Maturity Date:20th March 2026
Reoffer Spread:MS + 8bps  | CT5 + 17.78bps
Joint BookrunnersBofA / GSI / JPM / TD

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, yksikönjohtaja, varainhankinta ja vastuullisuus, puh. 09 6803 5634

KuntarahoitusVarainhankinta