Löydä oma äänesi – yhteistyö Jennysvoices-tubettajan kanssa tavoittelee opintojaan ja uraansa suunnittelevia nuoria

9.4.2020

Yhteistyössä tuotetulla YouTube-videolla Jenny Pitkänen kertoo tarinansa oman äänensä löytämisestä. Polku ei ole aina ollut helppo.

– Olen tavoitellut omaa unelma-ammattiani eli ääninäyttelemistä jo pitkään. Seitsemän vuotta sitten kävin ensimmäisessä äänitestissäni. Lähdin sieltä pois itkien: ajattelin etten osaa tätä ollenkaan. Olin tosi kokematon ja meinasin luovuttaa saman tien.

Pitkänen päätti kuitenkin rakentaa uraansa sosiaalisen median kanavien avulla. Nykyisin hänen Jennysvoices-kanavansa tunnetaan erityisesti dubbaamisvideoistaan ja sillä on yli 125 000 tilaajaa. Ammattitaito rakentuu harjoittelun kautta.

– Ajattelen että joka ikinen dubbausvideo, jonka julkaisen kanavallani, on harjoittelua kohti ääninäyttelijän ammattia, Pitkänen sanoo. Nykyisin hän on päässyt toteuttamaan unelma-ammattiaan lukuisissa sarjoissa ja elokuvissa.

Opetusohjelmista eväitä pitkälle elämään

Jenny Pitkänen osallistui itse Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2012 kotikaupungissaan Kajaanissa. Hän perusti tuolloin yhdessä luokkansa kanssa media-alan palveluita tarjoavan yrityksen, joka jatkoi toimintaansa usean vuoden ajan.

– Ohjelmasta opin monia asioita, joita hyödynnän vielä nykypäivänäkin. Ennen kaikkea olen kerännyt itsevarmuutta siitä, mitä osaan, mihin pystyn ja miten voin tuoda osaamistani esille. Sitä kautta sain ammennettua rohkeutta lähteä hakemaan ääninäyttelijäksi, Pitkänen kertoo.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Kuntarahoitus haluaa tukea nuoria auttamalla heitä tunnistamaan omat vahvuutensa opinnoissa ja työelämässä menestymiseen.

Kuntarahoituksen tuella toteutetussa osaamisen kehittämisen moduulissa nuoret pääsevät muun muassa hahmottamaan unelmakarttaa ja pohtimaan konkreettisesti, voisiko omien unelmien inspiroimana syntyä toimiva bisnesidea. Oppikokonaisuus on saanut käyttäjiltään positiivista palautetta. Oppimisportaalin sisällöt löytyvät osoitteesta vuosiyrittajana.fi/osaaminen.

– Nuorten osallisuus ja onnistumisen kokemukset, yrittäjyyden suosion lisääminen mutta myös laajemmin motivoitunut ja aktiivinen asenne työntekoon ovat Suomen ja suomalaisten kuntien menestymisen edellytys. Kuntarahoitus haluaa kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa, ja tämän vuoksi tuemme nuorten talous- ja työelämätaitoja tukemalla Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Uskalla yrittää -kisa huipentuu huhtikuussa

Kuntarahoitus on kumppanina myös Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla yrittää -kilpailussa, jossa se palkitsee kisassa parhaan perusasteen yrityksen omalla #Huomisentekijät-palkinnollaan.

Koronakriisin takia Suomen parhaat NY-yritykset valitaan tänä vuonna verkossa. Alkukevään aikana yli 450 NY-yritystä ja yli 1400 opiskelijaa osallistui Uskalla Yrittää -semifinaaleihin 14 paikkakunnalla. Finaaliin on valittu yhteensä noin 75 NY-yritystä.

Uskalla yrittää -kisan voittajat julkaistaan torstaina 23.4.2020 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa klo 9.30–11.30. Palkintojenjako tapahtuu suorana live-lähetyksenä osoitteessa uskallayrittaa.fi.

Kuntarahoituksen #Huomisentekijät-palkinnon voittava tiimi saa palkinnokseen Jenny Pitkäsen sparraussession. Sosiaalinen media on ollut keskeisessä roolissa Pitkäsen oman uran rakentumisessa ja hän on lupautunut sparraamaan voittajatiimiä joko heidän yrityksensä somemarkkinoinnissa tai tiimin jäsenten oman someosaamisen kehittämisessä. Sparraussession tarkempi sisältö sovitaan yhdessä voittajajoukkueen kanssa.

Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tukee myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkitussa suomalaisessa oppimiskokonaisuudessa kuudesluokkalaiset koululaiset oppivat käytännön taitoja työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta.

Kuva: Noora Tiihonen

Kuntarahoitus Vastuullisuus

Elias Hämäläinen: Koronakriisin aiheuttamat kustannuspaineet asettavat kuntien tukipalvelutuotannon suurennuslasin alle

9.4.2020

Kuntatalouden näkökulmasta kriisi tuli valitettavan huonoon aikaan, sillä kuntien talous oli erittäin heikko jo ennen epidemian puhkeamista. Tulos oli viime vuonna alijäämäinen kaikkiaan 225:ssä kunnassa ja nyt käsillä oleva kriisi uhkaa pahentaa kuntien tilannetta huomattavasti entisestään. Vaikutusten mittakaavaa on tosin vielä vaikea ennakoida.

Kuntien tukipalvelut nimensä mukaisesti tukevat kunnan ydintehtävän toteuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi ateria-, siivous-, kiinteistö- sekä talous- ja hallintopalvelut. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet tukipalveluita itse, mutta erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana osa kunnista on tarkastellut mahdollisuutta korvata oma tukipalvelutuotanto ostopalveluna. Jotkut kunnat ovat edenneet tukipalveluiden ulkoistukseen asti.

Ulkoistamisessa on paljon huomioitavaa

Joskus ulkoistusta vauhdittavana tekijänä on lainsäädäntö ja erityisesti kilpailuneutraliteettisäännökset. Kilpailuneutraliteettisäännöksillä tähdätään tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseen yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Otetaan esimerkkinä kunnan ateriapalvelut, joita tuotetaan kunnan sisäiseen tarpeeseen sekä myydään merkittävästi myös ulkoisilla markkinoilla esimerkiksi yksityiselle sote-tuottajalle.

Markkinoilla toimiessaan kunnan on yhtiöitettävä ateriapalvelutoimintansa ja hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti. Toisaalta, jotta kunta säilyttää in-house-aseman ateriapalveluyhtiöönsä, yhtiön markkinoille kohdistuvan myynnin osuus voi olla enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euroa liikevaihdosta. Mikäli nämä rajat ylittyvät, on joko kunnan ateriapalveluyhtiön in-house-asemasta tai markkinaperusteisesta myynnistä luovuttava, mikä voi tarkoittaa toiminnan supistumista merkittävästi. In-house-asemasta luovuttaessa puolestaan kunnan on kilpailutettava ateriapalveluhankintansa, mihin sisältyy riski siitä, että kunnan ateriapalveluyhtiön myynti kunnalle loppuu, mikäli jokin toinen toimija kilpailutuksen voittaa.

Kunnat ovat tarkastelleet tukipalveluiden järjestelyitä edellä viitatuista lainsäädännöllisistä perusteista ja aika ajoin myös taloudellisten säästötoimenpiteiden näkökulmasta. Kuntatalouden näkökulmasta on harmillista, että useat selvitykset tai toimenpiteiden edistäminen ovat kuitenkin jääneet kesken eri sidosryhmien vastustuksesta johtuen, kun omasta tuotannosta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni.

Palvelujen ulkoistuksella kunta voi hakea säästöjä tai laadun parantamista. Säästöjä voidaan löytää esimerkiksi ulkopuolisen organisaation hankintoihin tai hallintoon liittyvistä mittakaavaeduista. Kunnalla ei ole myöskään välttämättä resursseja kehittää omaa tukipalveluna tuotettua toimintaansa samalla tavalla kuin toimialaan nimenomaan erikoistuneella ammattiorganisaatiolla.

Esimerkiksi nopeasti muuttuvassa digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönoton kehityksessä kunnan voi olla vaikeaa pysyä mukana, mikä saattaa näkyä ennen pitkää palvelutuotannon kilpailukyvyssä. Kun tukipalvelut ostaa ulkoiselta kumppanilta, kunta voi keskittyä täysillä ydintehtäviensä toteuttamiseen eli elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen vaikuttavaan toimintaan.

Palveluiden laatu voi siis ainakin periaatteessa parantua ja palvelutuotannon kustannukset alentua, kun tukipalveluna tuotetut tehtävät siirretään siihen erikoistuneen organisaation tuotettavaksi. Kaikkea ei ole järkevä tehdä itse, jos joku muu voi tehdä sen edullisemmin tai laadukkaammin.

Kilpailutukseen on valmistauduttava huolella

Ulkoistuskeskustelu herättää usein huolta. Miten kunta voi etukäteen luotettavasti arvioida saavutetaanko ulkoistuksella lopulta säästöjä? Heikkeneekö palvelun laatu ja asiakaskokemus, kun se annetaan ulkopuolisen tuotettavaksi? Kylmät ateriat tai puolihuolimaton siivoaminen ovat tuskin sitä mitä kustannussäästöillä haetaan.

Jos kunta harkitsee palvelun hankkimista yksityiseltä palvelun tuottajalta, tulee julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaan hankinta kilpailuttaa tarjouskilpailulla. Hankintaa tehtäessä on tärkeää huomioida hinnan lisäksi myös palvelun laatuun liittyvät tekijät.

Ennen hankinnan kilpailuttamista on tärkeää tehdä perusteellinen arviointi eli esiselvitys oman tuotannon nykytilasta, haasteista ja vahvuuksista sekä muista mahdollisista toimintavaihtoehdoista, jotta ulkoistuksen tavoitteet osataan määritellä selkeästi. Jotta kilpailutuksella saavutettavien kustannussäästöjen arviointi on luotettavaa, kunnan oman tuotannon kustannukset on ensin syytä olla tarkasti tiedossa myös toimialalle jyvitetyt epäsuorat kustannukset huomioituna. Kustannustietoisuus ja kustannusten läpinäkyvyys ovat usein heikkoja kohtia kunnan omassa palvelutuotannossa.

Vaikka kunta luopuu ulkoistushetkellä päätösvallasta palvelutuotantoonsa, on kunnalla kuitenkin lopulta mahdollisuus vaikuttaa palvelutuotannon sisältöön sopimuksen laadintahetkellä. Kunta voi rajata riskejään kustannuksiin tai palvelunlaatuun liittyen, kun niiden sisältö on tarkasti ennalta määritetty sopimuskauden ajaksi. Palvelujen hankinta kunnan ulkopuolelta edellyttääkin hyvää hankintaosaamista kilpailutusta tehtäessä sekä seurantaa sopimuskauden aikana niin kustannusten kuin laatutekijöiden osalta.

Esiselvitys kannattaa aina tehdä

Kunnan on hyödyllistä analysoida säännöllisesti mitä toimintoja ja omaisuutta kunnalla on sekä mikä niiden tarkoitus on kunnan ydintoiminnan kannalta. Kun taustatyö kunnan oman palvelutuotannon nykytilanteesta ja ympäristöstä on tehty, kirkastuu käsitys siitä, onko oma palvelutuotanto organisoitu tehokkaasti ja mitä vaihtoehtoja sen kehittämiseksi on.

Esiselvitys auttaa kuntaa oman toiminnan kehittämisessä, vaikka ulkoistusprosessiin ei lopulta päätettäisi lähteäkään.

Inspira auttaa kuntia omaisuuden ja palvelutuotannon toimintamallin organisoinnissa. Autamme kuntasektorin asiakkaita löytämään omalle palvelutuotannolleen parhaat keinot toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi, olipa kyseessä ulkoistaminen, yrityskauppa, alueellinen yhteistyömalli, yhtiöittäminen tai yhteisyritys.

Tarjoamme asiantuntija-apuamme palvelutuotantonne tilannekuvan muodostamisessa ja siihen soveltuvan organisointivaihtoehdon arvioinnissa, sopivan kumppanin löytämisessä sekä onnistuneen ulkoistushankkeen ja yrityskaupan suunnittelussa ja läpiviennissä.

Elias Hämäläinen

Kirjoittaja työskentelee managerina Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut omistusjärjestelyihin ja investointien rahoitusjärjestelyihin.

Neuvonantopalvelut Näkökulmat

Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

8.4.2020

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.

Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.

Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.

Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.

Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.

Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.

Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat

Kuntarahoitus Kuntien asiakastarinat

Järvimaiseman keskelle nouseva sote-keskus toimii vahvasti digitaalisuus edellä

1.4.2020

Varkauden vanhassa aluesairaalassa oli ollut remontin tarvetta jo pitkään: rakennuksessa oli sisäilmaongelmia, eivätkä vanhat tilat enää palvelleet modernin terveydenhuollon tarpeita. Kaupunki halusi rakentaa tilalle kokonaan uuden sairaalan parantaakseen ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä, energia- ja toimintatehokkuutta ja palveluiden muuntojoustavuutta.

Hanke lähti etenemään hitaasti mutta varmasti. Kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiselle, tammikuussa 2019 Varkauden kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt. Pääurakoitsijaksi valikoitu Lujatalo Oy, rahoitus tulee Kuntarahoitukselta.

Kampus nousee vuoden 2020 aikana Varkauden Kommilan kaupunginosaan, luonnonläheisesti järven rannalle. Varsinaisen käyttöönoton on tarkoitus ajoittua keväälle 2021. Samaan rakennukseen sijoitetaan niin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, sosiaalityö, tukipalvelut kuin päivystys – erikoisaloja on yhteensä 18. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomessa ole.

Terveyskampus toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sekä suunnittelee että rakentaa kokonaisuuden sekä kantaa vastuun sovitun ylläpitojakson ajan. Uuden kampuksen osalta ylläpitojakso on 20 vuotta.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen kuvailee elinkaarimallia humoristisesti määräaikaiseksi avioliitoksi.

– Yhteistyö toteuttajan kanssa on niin tiivistä, että on kuin olisi naimisissa parikymmentä vuotta.

Elinkaarimalli takaa sen, että suunnittelija ja toteuttava urakoitsija joutuvat jo suunnitteluvaiheessa miettimään menetelmät, materiaalit ja rakentamistavan tavanomaistakin tarkemmin, koska vastuu on ylläpitojakson ajan täysin heidän käsissään, Koskinen sanoo.

Kyseessä on kaupungin koko historian merkittävin investointi, jonka hintalappu hankekustannuksineen on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

– Rakennuksen tekninen arvo olisi 20 vuoden päästä ilman elinkaarimallia 60 prosenttia alkuperäisestä tasearvosta, mutta elinkaarimallin ansiosta luku nousee noin 85 prosenttiin.

Asiakaskokemusta yhden luukun periaatteella

Palveluketjujen integraatiosta tulee erittäin vahva etenkin sosiaalipuolen palveluihin.

– Sosiaalipalvelut tuodaan aiempaa lähemmäs muita terveydenhuollon palveluja. Kaikki tarvittava on saatavilla saman katon alla. Näin yhden luukun periaate näkyy loppuasiakkaalle aivan eri tavalla kuin ennen, Koskinen sanoo.

Noin 21 000 asukkaan Varkaus kuuluu kolmen keskuksen seudulliseen sote-malliin yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Jatkossa palveluja keskitetään juuri Varkauteen. Terveyskampuksesta halutaan alueelle merkittävä vetovoima- ja elinvoimatekijä.

– Varkaudessa on paljon kansainvälistä teollisuutta, joten toivottavasti saamme jatkossakin korkeakoulutettua väkeä tänne. Tuskin hyvistä palveluista ainakaan haittaa on muuttopäätöstä tehdessä, hän naurahtaa.

Terveyskampuksen teknologiset ratkaisut on tehty asiakaslähtöisyys edellä.

– Digitaalisuuteen mennään vahvasti niin tilojen kuin palvelujen osalta. Keskuksen monipalvelujärjestelmät ovat nykyaikaiset, jolloin kustannustehokkuuskin paranee. Samalla saamme digin yhä merkittävämmäksi osaksi myös kotihoidon palveluita, Koskinen kertoo.

Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Maria Ronkainen / Terveyskampus-hanke

Kuntarahoitus Kuntien asiakastarinat

rakentaminen

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat poikkeusoloissakin lähes normaalisti: Aku Dunderfeltin ohjeet asiointiin

24.3.2020

1. Rahoituksen saatavuus on turvattu

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin, ja puskureita poikkeustilanteiden varalta on kasvatettu suuremmiksi kuin koskaan aiemmin. Pystymme siksi vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, eikä asiakkaiden rahoituksen saatavuus ole vaarassa.

2. Asiakaspalvelu on siirtynyt sähköisiin kanaviin

Kuntarahoituksen henkilökunta on siirtynyt etätyöskentelyyn. Aiemmin puhelimitse käytyä lyhytaikaisen rahoituksen kuntatodistus- ja kuntayritystodistuskauppaa käydään nyt sähköpostitse osoitteessa kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Suosittelemme muutenkin asioinnissa käytettäväksi yhteisiä sähköpostiosoitteita:

Pitkäaikainen rahoitus: antolainaus (at) kuntarahoitus.fi
Lyhytaikainen rahoitus: kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi
Leasingrahoitus: leasing (at) kuntarahoitus.fi
Digitaaliset palvelut: apollo (at) kuntarahoitus.fi

Tapaamisia on edelleen mahdollista järjestää etäyhteyksien välityksellä ja myös digitaalisten palvelujen käyttötukea on tarjolla Teams- tai Skype-palavereina. Ota yhteyttä asiakasvastaavaasi tai johonkin yllämainituista yhteissähköposteista, jos haluat sopia tapaamisen.

Jos tarvitset asioinnin tukea puhelimitse, löydät asiantuntijoidemme matkapuhelinnumerot verkkosivujemme yhteystiedoista.

3. Asioinnissa kannattaa varautua pieniin viiveisiin rahoitushakemusten käsittelyssä

Etenkin lyhytaikaisen rahoituksen osalta asiakaskyselyitä tulee tällä hetkellä paljon. Tämän vuoksi asioinnissa voi olla pieniä viiveitä. Pyrimme kuitenkin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavan asiointipäivän aikana.

Omia rahoitustarpeita kannattaa ennakoida. Myös lyhytaikaista rahoitusta on mahdollisuuksien mukaan hyvä hakea kaksi asiointipäivää ennen suunniteltua maksupäivää.

4. Rahoitusta ei ole tarpeen hankkia varmuuden vuoksi

Rahoituksen saatavuus ei ole vaarassa. Jotta rahoituksen käsittelyprosessi ei kuormitu liiaksi, toivomme kuitenkin, ettei rahoitusta hankita tai rahoituslimiittejä nosteta varmuuden vuoksi vaan aidon rahoitustarpeen mukaan. Lyhytaikaisen rahoituksen osalta suosittelemme hankkimaan rahoitusta arvioidun kuukauden rahoitustarpeen verran.

5. Koronasta johtuvien väliaikaisten talousongelmien vuoksi yhtiöiden on mahdollista sopia lyhennysvapaasta

Poikkeusolosuhteet aiheuttavat osalle asiakkaitamme tarpeita joustoihin lainojen takaisinmaksun aikatauluissa. Lyhennysvapaasta on mahdollista sopia. Pyrimme etsimään koronaepidemian takia vaikeisiin tilanteisiin joutuville asiakkaillemme järkevät ja yhteiseen näkemykseen perustuvat järjestelyt.

Lainanhoitojoustoja koskevat pyynnöt voi lähettää omalle asiakasvastaavalle tai osoitteeseen antolainaus (at) kuntarahoitus.fi.

6. Varmista, että tämä viesti tavoittaa omassa organisaatiossasi kaikki ne tahot, jotka hoitavat rahaliikennettä, laskujen maksua ja muita rahoituksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Kuntarahoitus turvaa rahoituksen välittömän saatavuuden läpi kriisiajan, jotta asiakkaamme voivat keskittyä omien palvelujensa ja toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Digitaaliset palvelut Kuntarahoitus

Timo Vesala: Terveys on nyt tärkeintä – silti talouden sairastuminenkin on huomioitava

23.3.2020

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa juuri nyt on tärkeintä hidastaa epidemian etenemistä, jotta sairaalahoitoa samanaikaisesti vaativien potilaiden määrät kyetään pitämään riittävän pieninä. Jokaisella kansalaisella on suuri vastuu annettujen määräysten, suositusten ja ohjeistusten noudattamisessa.

Päättäjät joutuvat tekemään ratkaisuja suuren epävarmuuden vallitessa. Onneksi he ovat myös parhaiten ja laajimmin informoituja. Työtaakka on silti valtava. Akuutissa terveyskriisissä kansalaiset odottavat päättäjiltä ensisijaisesti hoivaa ja suojelua. Samanaikaisesti hallitus joutuu pitämään katseen myös siinä, miten yhteiskunnan nopea toipuminen voidaan varmistaa, kun epidemian akuutti vaihe menee aikanaan ohi. Talouden sairastumistakin pitää hoitaa, koska syvä taantuma aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita, vaikkei välittömästi henkeä uhkaakaan.

Taantumaa ei voi estää, mutta tuotantokyvystä on yritettävä pitää huolta

Hyvinvointi syntyy työstä – siitä, että tuotamme tavaroita ja palveluita itsellemme ja toisillemme kulutettavaksi. Koronavirus on iskenyt tähän talouden perusfunktioon. Erityisesti monilla palvelusektorin toimialoilla virus on estänyt hyvinvointia synnyttävän työnteon.

Nämä tuotantomenetykset lienevät suurelta osin peruuttamattomia, koska palvelukokemukset ovat usein ainutkertaisia. On epätodennäköistä, että kaikki nauttimatta jääneet aamulatet tai elokuvissakäynnit täysimääräisesti kompensoituvat normaalia suurempana kulutuksena, kun yhteiskunta palautuu normaaliin päiväjärjestykseen. Toki osa kulutuksesta korvautuu jo akuutin kriisin aikana alhaisemman arvonlisän tuotteilla: esimerkiksi aamulaten sijaan nautimmekin kupin itse keitettyä suodatinkahvia. Yhtä kaikki, arvonlisää jää syntymättä ja talouteen syntyy lovi.

Hyvä uutinen toisaalta on, että palvelusektorilla on myös hyvät edellytykset toipua rivakasti. Kun koronarajoitusten jälkeen ihmiset alkavat jälleen käyttää matkailu-, ravintola- ja viihdepalveluja, kysyntätilanne voi nopeastikin normalisoitua.

Väliaikaiseen taantumaan johtavia tuotantomenetyksiä emme siis voi estää, koska läheskään kaikkia reaalitalouden normaaleja liiketoimia ei nyt poikkeusoloissa yksinkertaisesti voida toteuttaa. Siksi päähuomio talouden tukemisessa on pistettävä tuotantokyvyn varjelemiseen. Parhaassa tapauksessa talouden perusrakenteet, yritykset ja työpaikat, saadaan säilymään epidemian yli suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin koronakriisiin tultaessa.

Millaista talouden tukea nyt tarvitaan?

Talous yritetään ikään kuin väliaikaisesti nukuttaa ja kiikuttaa sitten nopeasti heräämöön, kun kansanterveydelliset olosuhteet sen sallivat. Mitkä tukitoimet tätä tavoitetta parhaiten edistäisivät?

Talouden häiriöissä viranomaisten nopein selkäydinreaktio on yleensä lainarahan virtaamisen turvaaminen reaalitalouteen. Keskuspankkien rooli on tässä keskeinen, mutta usein valtiotkin lisäävät kapasiteettia taata avoimen sektorin luottoja. Näin on nytkin toimittu: keskuspankit ovat lisänneet erittäin voimakkaasti rahatalouden elvytystä ja muun muassa Suomen hallitus todennut, että ”Finnvera takaa ja pankit jakaa”.

Normaalissa taantumassa nämä ovatkin tehokkaita toimia. Nyt ei kuitenkaan olla tekemisissä normaalin taantuman, vaan talouden ennennäkemättömän äkkipysähdyksen kanssa. Vieläpä niin, että suurin isku kohdistuu pieniin ja keskisuurin palvelusektorin yrityksiin, joilla on pienet puskurit ja vähän pelivaraa. Tämän tuotantorakenteen ja sen työpaikkojen säilyttäminen ei pelkästään velkaa lisäämällä onnistu. Ja vaikka onnistuisikin, kasvanut velkalasti heikentäisi näiden yritysten investointi- ja kehitysnäkymiä ja levittäisi koronakriisin negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Siksi nyt tarvitaan ensisijaisesti yrityksiä ja kotitalouksia suoraan tukevia toimia. Onneksi näitä päätöksiä on jo tehty ja niitä varmasti tullaan tekemään lisää. Kotitalouksien kannalta hyvinvointivaltion sosiaaliturva toimii varsin hyvin. Tärkeä päätös oli sisällyttää pienyrittäjät työttömyysturvan piiriin. Yritysten akuuttia tilannetta helpottavat myös verojen ja muiden maksujen lykkäykset.

Yritysten kannalta suomalainen lomautusjärjestelmä on näissä oloissa erityisen kullanarvoinen mekanismi: sen avulla yritykset säilyttävät kontaktin tärkeimpään resurssiinsa eli työntekijöihinsä, mutta voivat väliaikaisesti vapautua palkkakustannuksista. Järjestelyn toimeenpanoa on lisäksi pyritty joustavoittamaan. Tärkeää on myös huolehtia, että lomautetut työntekijät saavat heille kuuluvat etuudet mahdollisimman kitkatta. Tanskassa lomautusidean virtaviivaistaminen on viety huippuunsa, kun sikäläinen hallitus on lupaamassa kattaa automaattisesti 75 % yritysten palkkakuluista niiltä työntekijöiltä, joiden työt ovat koronaviruksen vuoksi loppuneet.

Yrityksillä on toki muitakin kiinteitä kuluja, kuten vuokria ja lainanlyhennyksiä, jotka vaikeuttavat kriisistä selviämistä. Näissä kysymyksissä ollaan toistaiseksi pitkälti pankkien ja vuokraisäntien neuvotteluhalukkuuden varassa.

Tukitoimet ovat välttämättömiä, mutta ilmainen lounas ne eivät ole

Julkisen talouden on nyt kannettava päävastuu koronan aiheuttaman talouskriisin tappioista, koska viruksen puhkeaminen ei ole yksityisen sektorin holtittomuuden vika. Valtioiden velkakapasiteetti on myös yksityistalouksiin verrattuna ylivertainen. Julkisen talouden rahoitusasema tuleekin tässä rytäkässä heikkenemään rajusti ja velkasuhde kääntymään voimakkaaseen nousuun.

Kuntatalous on erityisen kovassa paineessa, koska terveyskriisin akuutti hoito on pääosin niiden harteilla, mutta talouden sairastuminen rapauttaa nopeasti niiden tulopohjaa. Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan koronakriisi merkitsee noin 1,5 miljardin iskua kuntatalouteen. Valtio joutuu yritysten ja kotitalouksien lisäksi tukemaan voimakkaasti myös kuntia.

Tulevaisuudessa, kun taloudella on jälleen kovaa maata jalkojen alla, julkinen talous pitää taas tasapainottaa. Ne ovatkin haastavat talkoot, koska koronakriisin aiheuttaman laskun lisäksi julkisessa taloudessa on merkittävä rakenteellinen kestävyysvaje.

Pistäkäämme tämäkin asia merkille, mutta älkäämme murehtiko sitä nyt.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

Näkökulmat Pääekonomisti Talous

Eeva Toivonen: Mistä on nuoret yrittäjät tehty?

19.3.2020

Sain kunnian olla mukana tuomaroimassa Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaleja. Kilpailussa nuoret perustavat oman yrityksen ja vievät sen ideasta toteutukseen. Kyse ei ole simulaatiosta, vaan nuoret sijoittavat omaa rahaa firmansa pyörittämiseen ja huolehtivat itse yritystoiminnastaan; hinnoittelusta, taloudesta, tuotannosta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä asiakashankinnasta. Mikä olisikaan parempi tapa oppia kuin itse tekemällä?

Viime kuukausien aikana semifinaaleja järjestettiin yhteensä 14 paikkakunnalla ympäri Suomen, ja niihin osallistui mykistävä määrä yrityksiä ja nuoria: yhteensä yli 450 yritystä ja 1230 nuorta, joista yli 80 yritystä kisailee SM-finaalissa huhtikuussa. Viime vuonna tapahtuman kruunasi Kampissa järjestettävä messupäivä ja tänä vuonna palkintogaala toteutetaan kaikille avoimena online-gaalana 23.4.2020. Kuntarahoitus palkitsee finaalissa parhaan perusasteen yrityksen #huomisentekijät-palkinnolla.

Pitää vain uskaltaa yrittää

On ollut upea kokemus päästä mukaan semifinaalikiertueelle tapaamaan nuoria yrittäjiä. Kuluneen kevään aikana tuomarointi ympäri Suomen sujui ympäristöystävällisesti junalla matkustaen. Sain kokea lumettoman Oulun keskitalvella, Seinäjoen hipihiljaiset kadut jo kello kahdeksalta illalla, noustua kotiseutuni eli Tampereen Koskikeskuksen lavalle (ja vedettyä rastin omaan bucketlistiin) sekä nähtyä Helsingin kauppakeskus Kaaren käytävät tupaten täynnä. Jokaisessa semifinaalissa sain todistaa yrittäjien älynväläyksiä ja mahtavaa tekemisen meininkiä. Toivon sydämeni pohjasta, että sparrailuistani ja tsempistäni on ollut heille apua.

Jotkut olivat tehneet harrastuksesta tai taidoistaan tavan tuottaa elantoa, ja jotkut olivat hypänneet täysin tuntemattomaan ja perustaneet esimerkiksi vaate-alan yrityksen. Toiset olivat löytäneet ulkomailla menestyneen tuotteen tai palvelun ja brändänneet sen Suomen markkinoille, ja toiset taas olivat keksineet ryhmän kesken yhteisen jutun ja alkaneet viedä ideaa eteenpäin. Oli ilo nähdä useiden yritysten ottaneen agendalleen myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden: ne suuntaavat osan tuotoistaan hyväntekeväisyyteen, työllistävät pitkäaikaistyöttömiä, hyödyntävät kiertotalousajattelua tai panostavat vastuullisuuteen. Selkeästi sekä oman työn merkitys että yrityksen vaikuttavuus ovat monessa menestyskonseptissa ajavat voimat.

Kilpailun lopputuotokset ovat myös erinomainen esimerkki siitä, miten oman jutun voi löytää jostain yllättävästä asiasta. Yksikin poikaporukka Seinäjoen semifinaalissa myi leipomiaan kakkuja. Todetessani heille, että tykkäävät ilmeisesti leipoa, pojat katsoivat hetken toisiaan ja myhäilivät, ettei se ole ehkä heidän suurin vahvuutensa. Kuitenkin he olivat yhteistuumin leiponeet ja vieläpä herkullisen näköisiä kakkuja myyntiin jo useampana iltana. Ja kuten usein yrittämisessä, hekin olivat kohdanneet haasteita – tiikerikakun raitoja oli vaikea saada näkyviin. Keskustelu hymyilytti. Niinhän se on, että asenne ratkaisee ja pitää vain uskaltaa yrittää. Ja sinnikkyydellä ne tiikerikakun raidatkin saa näkyviin.

Paras hetki tuomaroinnissa on ehdottomasti se, kun voittajatiimit julkistetaan. Silloin käännyn aina katsomaan tiimiä, joka julkistetaan hetken kuluttua voittajaksi. Kun tiimi kuulee nimensä, heidän kasvoilleen välähtää vilpitön yllätys, innostus ja riemu. Siinä ei voi kuin itsekin hymyillä.

Eeva Toivonen

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuu-tiimissä analyytikkona.

Kuntarahoitus on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -kilpailussa pääyhteistyökumppanina. Yhteistyö on osa Kuntarahoituksen 30-vuotisjuhlavuotta, jonka teemana ovat nuoret ja omien vahvuuksien löytäminen.

Kuntarahoitus Vastuullisuus

Esa Kallio: Korona on kova testi rahoitusjärjestelmän toimintavarmuudelle – kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus ei ole uhattuna

18.3.2020

Rahoitusmarkkinat ovat olleet erittäin hermostuneita, eivätkä kaikki rahoituslaitokset ole pystyneet nykytilanteessa vastaamaan rahoituksen kysyntään.

Myös Kuntarahoituksen asiakkaiden keskuudesta on tullut kasvavassa määrin kyselyitä rahoitustilanteesta. Lupauksemme on, että pystymme vastaamaan asiakkaiden rahoitustarpeisiin niin pitkä- kuin lyhytaikaisenkin rahoituksen osalta.

Yleinen likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on tällä hetkellä heikko. Kuntarahoitus on kuitenkin pystynyt jatkamaan kansainvälisiä varainhankinnan järjestelyjä myös tässä poikkeustilanteessa. Lisäksi olemme pitkäjänteisesti varautuneet likviditeetinhallinnassamme rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa.

Rahoitusala on tiukasti säännelty ala, ja yhtenä sääntelyn tarkoituksista on ollut nimenomaan rahoituslaitosten toimintakyvyn varmistaminen myös nykyisenkaltaisissa poikkeusolosuhteissa. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetti riitti kattamaan keskeytymättömän liiketoiminnan jatkamisen lähes 14 kuukaudeksi, vaikka uutta varainhankintaa ei tehtäisi lainkaan.

Kuntarahoitus perustettiin 30 vuotta sitten tilanteessa, jossa silloinen pankkisektori ei pystynyt tarjoamaan kunta-asiakkaille rahoitusta, ja rahoituksen saatavuus haluttiin varmistaa oman kunta-alaan erikoistuneen rahoittajan avulla.

Poikkeusolosuhteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa Kuntarahoituksen asiakaslupaus testataan. Teemme kaikkemme, että pystymme lunastamaan tämän lupauksen, vaikka kriisi pitkittyisikin.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Digitaaliset palvelut Kuntarahoitus Näkökulmat Talous

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat lähes normaalisti koronaviruksesta huolimatta

16.3.2020

Rahoitusmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon volatiliteettia koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia. Kuntarahoitus on varautunut tilanteeseen eikä asiakkaiden rahoituksen saaminen ole vaarantunut. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamisessa saattaa kuitenkin olla pieniä viiveitä.

Kuntarahoituksen toiminta jatkuu normaalisti, mutta töitä tehdään mahdollisuuksien mukana etätyöskentelynä. Tämän vuoksi asiakkaiden yhteydenottoja toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse. Rahoitusasioissa palvelevat osoitteet antolainaus (at) kuntarahoitus.fi ja leasing (at) kuntarahoitus.fi. Digitaalisten palveluiden tuen osoite on apollo (at) kuntarahoitus.fi.

Lyhytaikaisessa rahoituksessa olemme siirtyneet puhelinkaupankäynnistä sähköpostitse tehtävään kaupankäyntiin. Kuntatodistus- ja kuntayritystodistusasioissa pyydämme olemaan yhteydessä osoitteeseen kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Asiantuntijoidemme kännykkänumerot löydät yhteystietosivuiltamme.

Epidemian vaikutuksia hillitään etätyöskentelyllä ja matkustusrajoituksilla

Kuntarahoitus pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä suosimalla etätyöskentelyä ja asettamalla rajoituksia matkustamiseen ja vieraiden tapaamiseen.

Kuntarahoitus kannustaa etätyöhön kaikkia työntekijöitään, joille tämä on työtehtävien hoitamista ajatellen mahdollista. Asiakas- ja sidosryhmätyössä pyritään hyödyntämään sähköisiä viestintäkanavia henkilökohtaisten tapaamisten sijaan.

Kuntarahoituksen henkilökunta ei osallistu työaikana tilaisuuksiin, joissa on koolla paljon ihmisiä, koulutukset mukaan lukien.

Kaikki kansainväliset työmatkat on toistaiseksi peruutettu, ja myös kotimaan matkustamista pyritään välttämään.

Kuntarahoitus seuraa epidemian vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja tiedottaa niistä verkkosivuillaan, sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeiden välityksellä.

Kuntarahoitus Talous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 3/2020

16.3.2020

Koronaviruksella on jo ollut dramaattinen vaikutus Kiinan talouteen. Muut maat seuraavat äkkijarrutusta muutaman viikon viiveellä. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat liikkeet kertovat talouden toimitusketjujen haavoittuvuudesta ja mahdollisesta halvaantumisesta pandemian vastaisen taistelun vuoksi.

Erityisen vakavasti korona vaikuttaa kuluttajapalveluihin, jotka ovat työllisyyden ja globaalin kulutuskysynnän kannalta erittäin merkittävä sektori.

Koronaviruksen vuoksi monia kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi ja lisää huomattavasti talouden alasuuntaisia riskejä.

Pahimmillaan ”varmuuden vuoksi” -ilmiö johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota pahimmillaan seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.

Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Keskuspankit ovat jo toimineet ripeästi ja mittavasti. Suurin epävarmuus on nyt: mikäli tavara ei liiku tai edes valmistu tai jos ihmiset eivät kykene kuluttamaan palveluja, suurikaan elvytys ei nopeasti auta.

Talouden ennustettavuus on tällä hetkellä erittäin heikko. Pääosa makrotalouden tunnusluvuista kuvaa edelleen tilannetta ennen koronaviruksen puhkeamista ja voi kestää parikin kuukautta, ennen kuin talousvaikutusten todellinen mittaluokka alkaa selvitä.

Mitä koronaviruksen edessä voidaan tehdä?

Alkuvaiheessa tärkeintä on jakaa tietoa ja ohjeita, hillitä viruksen leviämistä sekä vahvistaa hoitokapasiteettia.

Kysyntävaikutusten pahentuessa tullaan enenevässä määrin käyttämään finanssipoliittista elvytystä sekä erilaisia yrityksiä tukevia täsmätoimia.

Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on turvata markkinoiden likviditeetti ja yritysten rahoituksen jatkuvuus sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia.

Talouden toimintahäiriöitä voitaisiin lievittää myös purkamalla kauppasodassa asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä sekä lievittämällä pankkijärjestelmän sääntelyä.

**Maailmantalouden suhdannekuva oli kirkastumassa, mutta koronavirus käänsi tilanteen päälaelleen – Kiinan esimerkki osoittaa, että isku palvelualoille on teollisuuttakin syvempi**

OECD-indikaattorit eivät vielä huomioi koronaviruksen vaikutusta.

PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan, PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan.

Fed ja Englannin keskuspankki tekivät harvinaisen ”hätäkoronlaskun” – EKP:ltä laaja elvytyspaketti

Fed on tehnyt jo kaksi ”hätäkoronlaskua” (-0,50 ja -1,00 %-yksikköä) ja painanut korot käytännössä nollaan. Fed lisäksi tukee voimakkaasti rahamarkkinoiden likviditeettiä ja aloittaa arvopaperiostot uudelleen.

EKP jätti politiikkakokouksessaan 12.3. ohjauskorot ennalleen, mutta ilmoitti lukuisista muista elvytystoimista: EKP turvaa pankkien likviditeetin riittävyyttä ja pankit voivat lainata rahaa uusista LTRO-operaatioista aiempaa edullisemmin, nyt -0,50 %:lla.

EKP tukee reaalitalouden rahoitusta tekemällä TLTRO-ohjelmista entistä houkuttelevampia: pankkien kanavoidessa rahoitusta yrityksille pankit saavat EKP:ltä rahaa -0,75 %:lla. EKP kasvattaa arvopaperiostojen määrää 120 miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta kevensi väliaikaisesti pankkien sääntelyä.

Korkomarkkinat signaloivat talouden voimakasta jäähtymistä

Markkinat ennakoivat korkojen – myös pitkien – pysyvän negatiivisina ainakin vuosikymmenen puoliväliin asti

Osakemarkkinat laskeneet rajusti – koronan lisäksi öljyn hinnassa näkyy Saudi-Arabian ja Venäjän valtapeli

Suomen talouden näkymä

Suomen talouden kasvunäkymä on lyhyessä ajassa oleellisesti heikentynyt. Muutoksen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: 1) koronaviruksen puhkeaminen ja 2) talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla.

Kotimaassa rakentaminen on myös muuttumassa kasvun ajurista taloutta hidastavaksi tekijäksi.

Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu ainakin vuoden 2020 alkupuoliskolla. Mikäli koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.

Väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö yhdistettynä viime vuoden negatiiviseen kasvuperintöön riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen ja on varauduttava myös työttömyyden nousuun.

Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle merkittävä riskitekijä. Koronavirus lisää tilapäisesti julkisen talouden kustannuksia ja kasvun nopea hidastuminen heikentää verotulojen kertymistä.

Vuoden 2019 kasvuilluusio hävisi äkillisesti, kun alkuvuoden BKT-lukuja korjattiin alas ja Q4 osoittautui alustavassa arviossa erittäin heikoksi

Risteilyalustoimitus pullisti nettoviennin kasvu –kontribuutiota loppuvuonna, mutta yleisesti ottaen tavaraviennin näkymä heikentynyt jo ennen koronaa

Rakentaminen muuttumassa kasvun jarruksi

Työllisyyskasvu ylittänyt odotukset, mutta koronaviruksen vaikutuksesta työllisyystilanne saattaa nopeastikin heiketä

Ikääntyvässä taloudessa työllisyysaste ei ole kovin hyvä mittari hyvinvoinnin rahoituspohjan vahvuudelle – työllisten väestösuhde voi laskea, vaikka työllisyysaste nousisi

Suhdanneongelmat ovat ikävä lisä kuntien rakenteellisten haasteiden jatkoksi

Rakenteelliset haasteet TOP-3

Ikääntyminen lisää kalliiden palvelujen kysyntää
Vanhushuoltosuhde heikkenee voimakkaasti
Sote-henkilökunnan tarve kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana
Ikärakenteen muutos aiheuttaa voimakasta sopeutustarvetta kuntien palvelurakenteeseen
Epäsymmetrinen muuttoliike rapauttaa muuttotappiokuntien veropohjaa