Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon päällimmäinen
huoli on ihmisryhmät, joiden ongelmat ovat jääneet eristystoimien varjoon.
Mitä suomalaiskotien seinien sisällä
tapahtuu? Miten käy ihmisille, jotka ovat aiemmin osallistuneet
esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamaan ryhmätoimintaan, jota ei
poikkeusaikana ole mahdollista järjestää? Entä ihmiset, jotka ovat jo
ennen tätä tilannetta kärsineet yksinäisyydestä? Joillakin ihmisillä
voi myös olla aito huoli riittävän ravinnon saamisesta, jos he
eivät itse kykene tai uskalla käydä ruokakaupassa.
– Monelle uusi arki ja siihen liittyvä ahdistus
on riittävän suuri haaste jo itsessään. Vasta kun akuutti kriisi
on oikeasti ohi, voimme katsoa tilannetta laajemmin ja
tarkastella sen todellisia vaikutuksia, Hiilamo sanoo.
Hän muistuttaa, että yksilölle on nyt ensisijaista huolehtia omasta ja läheisten terveydestä. Yhteiskunnan taas pitää ottaa koppia siitä, että myös heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät tulevat kuulluiksi päätöksenteossa.
– Valtiolla on tässä suhteessa merkittävä vastuu. On
oikeutettua odottaa, että valtio on valmiina lieventämään niitä
haittavaikutuksia, jotka ovat syntyneet sen tekemien suojelutoimenpiteiden
seurauksena. Palkansaajien, työnantajien ja yrittäjien kaltaisilla eturyhmillä
on jo valmiiksi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon kuin monella marginaaliryhmällä.
Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi päihdeongelmaiset,
syrjäytyneet tai ylivelkaantuneet ihmiset.
– He ovat jo ennen kriisiä olleet altavastaajan
asemassa yhteiskunnassa, Hiilamo toteaa.
Mitä voimme tästä oppia?
Hiilamon mukaan kansallisvaltiot ovat
menestyksekkäästi osoittaneet voimansa kriisin vastaisissa toimissa,
mutta EU:n ja YK:n toimille hän ei anna kovinkaan korkeita
pisteitä. Nyt ei kuitenkaan ole oikea hetki etsiä yksittäisiä syyllisiä,
vaan jokaisen osapuolen tulisi ymmärtää kansainvälisen yhteistyön
merkitys kriisissä. Ilman yhteispeliä koronan kaltaisia pandemioita
ei voi torjua.
– Kaikille pitäisi viimeistään tässä vaiheessa olla päivänselvää,
että koronan kaltaiset virukset pitäisi pystyä tukahduttamaan synnyinsijoilleen
mahdollisimman nopeasti. Vain näin voimme estää pandemioita
syntymästä. Pelkät valtiolliset toimet eivät siihen riitä,
hän muistuttaa.
Hiilamo kertoo myös pohtineensa, olisiko nyt herätyksen
hetki ihmiskunnalle. Vuosikymmenistä toiseen on puhuttu erilaisista
tuomiopäivän ennusteista, profetioista ja uhkista, mutta
niistä huolimatta elämä on silti kehittynyt suhteellisen positiivisesti,
talous kasvanut ja elintaso noussut, eikä vastaavia globaaleja kriisejä ole
tullut.
–
Siksi koronakriisi on paitsi todellinen epäjatkuvuuskohta, myös
aika herätykselle siinä mielessä, että tällaiset uhat saattavat oikeasti
toteutua, jos niihin ei puututa ajoissa. Sama ajattelu pätee
esimerkiksi ilmastonmuutokseen, hän sanoo.
Koronakriisiin on liittynyt myös jälkiviisautta.
– Tilanteeseen reagoitiin liian
myöhään. Virukseen olisi pitänyt puuttua kansainvälisemmin ja
päättäväisemmin heti silloin, kun virus lähti liikkeelle Kiinassa. Näin tilanne
ei olisi mennyt niin pahaksi kuin se nyt on mennyt.
Voimasuhteet muuttuvat
Olennainen kysymys on myös se, mitä kansainvälisillä
rahamarkkinoilla tapahtuu, ja miten maailma reagoi julkisen velan rajuun
kasvuun. Talouden globalisaatiolla voi olla vaikutusta perinteiseen
kansainväliseen keskinäisriippuvuuteen.
– Saatamme nähdä aiempaa enemmän hajautettua paikallista
toimintaa. Tähän asti on ollut valloillaan vahvasti verkostoitunut
tuotantomalli, jossa luotetaan muutamaan isoon kansainväliseen toimijaan.
Kriisin myötä on nähty, että malli voi olla yllättävänkin
haavoittuva, Hiilamo sanoo.
Kriisi voi ravisuttaa ja
muuttaa myös valtioiden välisiä voimasuhteita.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiina on vahvistamassa
asemaansa ja tarjoaa apuaan muille maille. Yhdysvaltojen osalta on
mielenkiintoista nähdä, kuinka toimintakykyinen maa on poliittisesti kriisin
jälkeen. Tulevaisuus näyttää, kumpi jää peruskertomukseksi tapahtuneesta:
varsinainen virus ja sitä seurannut pandemia vai lama, joka sai
alkunsa pandemian suojelutoimista, Hiilamo summaa.
Heli Knutars: Kunnat eivät ole
erillisessä leirissä muihin nähden
Kuten kaikki muutkin kunnat, myös pieni
Posion kunta Lapissa on fyysisesti kiinni: kunnantalon, kirjaston ja
suurelta osin koulunkin ovet
ovat toistaiseksi säpissä. Koulutyöhön palataan hallituksen
linjausten mukaisesti 14. toukokuuta alkaen. Työt hoituvat
etänä. Yt-neuvottelut käytiin kunnassa maaliskuun puolella, ja ne johtivat alle viiden hengen
maltillisiin lomautuksiin. Helppoja päätöksiä eivät maltillisetkaan
päätökset ole koskaan.
Nyt ei auta kuin seurata tarkasti mitä
tuleman pitää, huokaa Posion kunnanjohtaja Heli Knutars.
Tulevaisuus herättää huolta. Mitä Posion tilanteeseen tulee, hän sanoo
olevansa eniten huolissaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien puolesta. Posiolla
asuu paljon ihmisiä, jotka
tarvitsevat runsaasti palveluja ja erityistä
tukea. Ongelmat saattavat nyt kärjistyä entisestään.
– Meillä on esimerkiksi paljon ikäihmisiä,
jotka kuuluvat pelkästään ikänsä puolesta viruksen riskiryhmään.
Sairastavuusindeksi on jo lähtökohtaisesti muuta maata korkeampi. Nyt on
ensisijaisen tärkeää, että tilanne pysyy hallinnassa, eivätkä ongelmat
ryöpsähdä silmille myöhemmin. Rajoituksia tarvitaan, mutta mietin silti,
olisiko valtion pitänyt toimia vieläkin aiemmin. Meillä Lapissakin oli pitkään
hiihtokeskukset täynnä porukkaa normaalisti
lomanvietossa, Knutars sanoo.
Ihmisten tiedonjano on kova, ja
varsinkin yrittäjiltä tulee kunnalle paljon yhteydenottoja. Hätä
yritysmaailmassa on valtava, mikä näkyy pienessäkin kunnassa.
– Paljon on kysytty siitä, miten kunta voisi
auttaa yrittäjiä eteenpäin. Pyrimme neuvomaan ja auttamaan niin hyvin kuin
mahdollista. Kenelläkään ei kuitenkaan vielä ole selkeää vastausta kaikkeen.
Kaikki samassa sopassa
Koronakriisi ei ole ainakaan helpottanut
kuntien pitkään jatkunutta ahdinkoa. Knutars haluaa muistuttaa, että
kuntien tilanne kytkeytyy suoraan koko valtion tilanteeseen ja siten
maailmantalouteen.
– Ei ole mitään erillisiä leirejä kuntien ja
muiden toimijoiden välillä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kuntatalous on
ollut todella tiukilla viime vuodet, ja yt-neuvotteluita on
riittänyt jo ennen koronaakin. Tilanteella on kauaskantoiset seuraukset, joiden
laajuutta ja vakavuutta on vaikea edes arvioida vielä, hän painottaa.
Vaikutukset kuntatalouteen näkyvät suoraan
vähentyvien verotulojen kautta. Myös irtisanomiset rokottavat
kunnallisverokertymää maanlaajuisesti.
– Yritysten vaikeudet taas
näkyvät vähenevissä yhteisöveroissa. Kulut sen sijaan
väistämättä nousevat. Olemme antaneet erilaisia huojennuksia kunnan tiloissa
oleville yrityksille. Jos tilanne pitkittyy, jää tuottoja saamatta
runsaasti.
Sote-menot nousevat kriisin myötä. Ihmiset
ovat huolissaan tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä, eikä huolta helpota se,
että matka lähimpään sairaalaan voi olla pohjoisessa hyvinkin pitkä. Tätä ei
aina etelässä ymmärretä.
– Leviäminen tänne – ja täällä – voi olla
hitaampaa. Samalla pitää muistaa, että resurssit ovat pohjoisessa rajalliset.
Posion kunnassa sote-palvelut tuottaa Coronaria-ryhmittymä, jonka
kanssa yhteydenpitoa on tässä tilanteessa tiivistetty entisestään. Olemme hyvin
tietoisia mitä tapahtuu ja missä mennään.
Tulevaa voi jo suunnitella
Knutars toivoo hallitukselta
konkreettisia toimia kuntien kasvaneen ahdingon helpottamiseksi.
– Ymmärrän hyvin, että hallitus keskittyy nyt
yrittäjien ja yritysten tukemiseen. Kuntienkin kautta tukea ohjataan
yritysmaailmaan, mikä on hyvä askel. On luvattu, että apua tulee suoraan
kuntiinkin, mutta toistaiseksi on vielä hieman epäselvää, mitä toimenpiteet
konkreettisesti ovat. Nyt täytynee vain edetä askel kerrallaan, hän
sanoo.
Vaikka nyt on
vaikeaa, Knutarsilla on vahva luotto tulevaisuuteen. Hän uskoo, että
Lappi säilyttää taikansa poikkeustilanteen yli.
– Ihmisten keskusteluja kuunnellessa huomaa,
että moni suunnittelee jo koronan jälkeistä aikaa. Mietitään matkoja ja
matkakohteita. Lapin vetovoimatekijät tuskin muuttuvat miksikään kriisiä
edeltävästä ajasta. Luonto ja rauha viehättävät varmasti vielä aiempaakin
enemmän, hän pohtii.
Kun pahimmasta selvitään, Lapin matkailu
kehittynee hyvässä myötätuulessa – kuten ennen poikkeustilaa.
– Näin haluamme uskoa. Iso kriisi on nyt
selätettävänä, mutta kunhan tämän yli selvitään, niin Lapin matkailu saattaa
kokea jopa piikin, Knutars sanoo toiveikkaana.
Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Heikki Hiilamon kuva: Wilma Hurskainen, Heli Knutars: haastateltava