Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Inarin kunnan historian suurin investointi rakentuu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella

Ivalojoen rantaan kohoava kaksikerroksinen koulukeskus käsittää lähes 9 000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin vihreän rahoituksen piiriin, ja se on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Kuntarahoitus myöntää edullista vihreää rahoitusta investointikohteille, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. 

Kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan uusi koulukeskus on ensisijaisesti sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

– Alueen koulukanta alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja monissa rakennuksissa on ollut ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa. Keskittämällä toiminnot uusiin, nykyaikaisiin puitteisiin saavutamme sekä kustannushyötyjä että takaamme lapsille ja nuorille laadukkaat, toimivat opetustilat. 

Elinkaarimalli kustannustehokkuuden ja laadun takeena 

45,5 miljoonan euron investoinnista 25,3 miljoonaa euroa käytetään rakennuskustannuksiin ja loput koulukeskuksen elinkaaren aikaisiin palvelumaksuihin. Hankkeen toteutustavaksi valittiin elinkaarimalli, jossa rakennusliike vastaa sekä kohteen rakentamisesta että sen ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Joustavan kiinteistöleasingin suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, etenkin merkittävissä investointikohteissa. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson arvioi tämän johtuvan toteutustavan kevyemmästä kustannustaakasta tavalliseen lainaan verrattuna.

– Kiinteistöleasingillä rahoitetussa elinkaarihankkeessa investointi kuoletetaan yleensä kahdessakymmenessä vuodessa puoleen kohteen jäännösarvosta. Taselainassa investointi kuoletettaisiin tänä aikana kokonaan. Menot jaksottuvat pidemmälle aikavälille, ja kuntatalouteen kohdistuu pienempi paine. Korjausvelkakaan ei pääse syntymään, kun elinkaarimallissa rakennusyhtiö huolehtii kohteen ylläpidosta, Eriksson kommentoi. 

Hankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa Inarin kuntaa avusti Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira.

 – Elinkaarimallissa rahoituksesta ja kohteen ylläpidosta solmitaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka voivat olla sopimusteknisesti haastavia. Olemme todella tyytyväisiä siihen asiantuntijuuteen, mitä Kuntarahoitus ja Inspira ovat meille tarjonneet hankkeen valmistelun ja toimeenpanon aikana. Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin, Laine kiittää.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan ympäristö kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa.

– Inspiran toteuttamissa kilpailutuksissa ympäristökriteerit huomioidaan yleensä jo alustavassa tarjouspyynnössä. Monessa hankkeessa tähtäämme alusta alkaen vihreään rahoitukseen, joka on paras vaihtoehto niin ympäristön kuin talouden kannalta, Riihinen kertoo.

Inarin kunta ja rakennusliike Lehto Group allekirjoittivat sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta torstaina 10.6.2020. Rakentamisen on määrä alkaa loppukesästä ja kestää noin kaksi vuotta.


Lisätietoja: 

Toni K. Laine
kunnanjohtaja, Inarin kunta
toni.k.laine@inari.fi
puh. 040 753 0894 

Daniel Eriksson
rahoituspäällikkö, Kuntarahoitus
daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi
puh. 050 595 8422 

Ville Riihinen
johtaja, Inspira
ville.riihinen@inspira.fi 
puh. 050 067 7299 


Kuva: Lehto Group

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Rami Erkkilä: Varhaisen välittämisen malli vaatii rohkeutta – myös ilmastotaistelussa

Työelämässä puhutaan usein varhaisen välittämisen mallista. Se on toimintatapa, jonka avulla pyritään tunnistamaan inhimilliset ongelmat mahdollisimman aikaisin ja estämään niiden kärjistyminen pitkäaikaisiksi sairauksiksi, työkyvyttömyydeksi ja ylipäätään inhimilliseksi kärsimykseksi. Kyse on nimensä mukaisesti välittämisestä, jota on parhaimmassa tapauksessa toteuttamassa koko yksilöä ympäröivä yhteisö.

Samaa analogiaa voidaan soveltaa myös koronapandemian tarkastelussa. Varhaisella välittämisellä ja oikein kohdistetuilla toimilla Suomi ja suomalaiset ovat onnistuneet verrattain hyvin välttämään viruksen aiheuttaman katastrofin niin yhteiskunnallisella kuin inhimilliselläkin tasolla. On ollut jopa hämmentävää huomata, miten yksittäiset ihmiset ovat luopuneet vapaaehtoisesti vapauksistaan ja oikeuksistaan yhteisen terveyden ja turvallisuuden puolesta.

Virus saadaan aikanaan hallintaan ja elämä palautuu taas uomiinsa. On kuitenkin monia asioita ja toimintatapoja, joita kulunut kevät on pakottanut tekemään toisin – tapoja, joiden oletettiin olevan mahdottomia tai hankalasti toteutettavia, mutta jotka osoittautuivatkin mahdollisiksi.

Valitettavasti eräs tekijä on kuitenkin edelleen uhkaavuudessaan muuttumaton. Toteutuessaan ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan enemmän kärsimystä ja taloudellista vahinkoa kuin mikään ihmiskuntaa aiemmin kohdannut kriisi. Se ei pysähdy maanosien, valtioiden tai maakuntien rajoille, eikä siltä suojaa käsidesi tai kasvomaski.

Ilman välitöntä uhkaa asiat harvoin muuttuvat. Liian usein moni merkittävä muutos on edellyttänyt mustien joutsenten ilmaantumista pihoillemme. Liian usein pakko on rajannut päätösvaihtoehdot vertauskuvaan valinnasta ruton ja koleran välillä. Liian usein akuutti kriisi on kaventanut päätöksentekijöiden näkökentän kapeaksi putkeksi, jossa paras, mitä voidaan saada aikaan, on valita vähiten huono vaihtoehto.

Ilmastonmuutos on kiistaton uhka, ja samalla salakavala ja viheliäinen. Se on tappavaan virukseen verrattuna liian epämääräinen ollakseen välitön uhka olemassaololle, mutta itämisajaltaan liian pitkä vaikuttaakseen tarpeeksi tänään tehtäviin päätöksiin. Silti meidän tulisi kohdata se samalla tavalla kuin meneillään oleva pandemia; muuttaa toimintatapojamme, luopua totutusta ja löytää uutta. Osata säilyttää vanhasta se, mikä on kestävää ja elinkelpoista, mutta samalla omaksua uusia tapoja ja menetelmiä, joiden avulla sopeudumme paremmin ja turvallisemmin tuleviin muutoksiin.

Koronakriisin jälkeinen globaali elvytys tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet muuttaa kehityksen suuntaa. Mutta onko meillä uskallusta, kykyä ja halua luopua eilisen tavoista huomisen hyväksi? Ilmastonmuutoskriisissä meillä on keinot vielä pääosin omissa käsissä – tarvitaan vain varhaista välittämistä ja rohkeutta toimia.

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava asiakkuuspäällikkö.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Vihreällä rahoituksella nouseva Nokian Fabriikki tuo asukkaat yhteen

Kohteen rakennuttajan Toivo Group Oy:n hankekehitysjohtajan Tuomas Hemmilän ja rahoitus- ja riskienhallintajohtajan Aleksi Kallion mukaan rakennusprojekti on sujunut hienosti, ja kiitos siitä kuuluu hyvälle suunnittelutyölle ja taitaville tekijöille.

Parhaillaan rakennetaan neljättä kerrosta, ja kohteen odotetaan valmistuvan ensi vuoden maaliskuussa. Kohteen rakentajana toimii Tikirak Oy:n tiivis neljän hengen porukka, joka on taikonut taloon kerroksia tiuhaan, melkein yhden kerroksen, viikkotahtiin.

– Nokian Fabriikki on ollut tähän asti yksi meidän parhaista hankkeistamme tarkan suunnittelun ansiosta. Kaikki on edennyt aikataulussa. Kaikki sidosryhmät vaikuttavat innostuneilta, Kallio sanoo.

– Tällaisessa hankkeessa on miljoona yksityiskohtaa. Suunnittelu tehtiin nopeasti, mutta äärimmäisen huolellisesti, sanoo Hemmilä.

Asuntoja Nokian Fabriikkiin tulee 49 kappaletta: yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Hemmilän mukaan asunnot ovat kohtuuhintaisia, mutta viimeistellyin yksityiskohdin suunniteltuja kaupunkiasuntoja. Rakentaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

– Toivo-yhteisön arvoissa korostuu vastuullisuus, asukkaiden hyvinvointi ja ympäristön huomioiminen, sanoo Hemmilä.

Arvot eivät jää sanahelinäksi, vaan näkyvät myös käytännön toteutuksessa. Rakennus on energiatehokkuudeltaan A-luokassa, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

–  Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena investoinnin ympäristöystävällisyydestä, ja se on asiakkaalle tavallista lainaa edullisempaa, kertoo Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntija Päivi Petäjäniemi.

Yleishyödyllisenä kohteena Nokian Fabriikki toteutetaan Petäjäniemen mukaan ARA:n lyhytaikaisena korkotukilainana, joten asukasvalintaa ohjaavat ARA:n kriteerit asunnon tarpeen kiireellisyydestä, hakijan varallisuudesta sekä tuloista.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen, ARA:n, Nokian kaupungin ja muiden tahojen kanssa on sujunut todella mutkattomasti, Hemmilä lisää.

Onnistuneen rakennusprojektin takana on tarkka suunnittelutiimi ja taitavat tekijät.
Vasemmalta oikealle: Heikki Myllymäki ja Tuomas Hemmilä (Toivo Group Oy), Jouni Walden ja Jaakko Ahvenvaara (Tikirak Oy), Aleksi Kallio (Toivo Group Oy).

Yhteisöllisiä tiloja yksinäisyyttä vastaan

Kallio muistelee lämpimästi lapsuudestaan taloyhtiön talkoiden tunnelmaa. Toivo Group on tilaratkaisuillaan halunnut mahdollistaa samankaltaista yhteisöllisyyttä, askareilla tai ilman.

– Paras tunne tulee siitä, kun työmaakäynnilläkin jo näkee, että tästä saa 49:n asunnon asukkaat hienon kodin, sanoo Kallio.

Nokian Fabriikkiin on suunniteltu poikkeuksellisen hienot yhteistilat. Asukkaiden käyttöön tulee yhteisparvekkeita, kattoterassi, saunaosasto, petanquekenttä, viljelypiha omenapuineen sekä esimerkiksi etätyöskentelyyn tai lasten syntymäpäivien viettoon sopiva tila keittiöineen.

– Syrjäytyminen on nykyään suuri ongelma. Yhteistiloilla pyritään vähentämään yksinäisyyttä. Esimerkiksi petanquekentän ja kesägrillausmahdollisuuden toivotaan tuovan asukkaita yhteen, sanoo Kallio.

– Nokian Fabriikille tulee myös oma asukkaiden ja kiinteistön hyvinvoinnista vastaava työntekijä. Isännöinnin ja vuokrasuhteiden ylläpidon lisäksi tehtäviin kuuluu järjestää yhteisiä tapahtumia asukkaille, Hemmilä lisää.

Hemmilän mukaan talo on suunniteltu kestämään aikaa ja mukautumaan muuttuviin tarpeisiin.

– Asukkaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, joten me rakennuttajana pyrimme tarjoamaan toimivaa asumista vielä 50 vuoden päästäkin. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen perhekohde, on yhteistilassa mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa vaikka lasten päivähoitoa.

Vihreitä valintoja

Nokian Fabriikki edustaa Petäjäniemen mukaan edellä käyvää rakennuttamisen osaamista.

–  Energiatehokkuudeltaan se on A-luokassa, ja lisäksi edistää asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöönsä, mistä esimerkkinä ovat yhteiskäyttöön tulevat viljelylaatikot ja komposti. Kohde on hieno osoitus siitä, miten hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan jotain vähän erilaista, ympäristö ja asukkaat huomioiden, sanoo Petäjäniemi.

Yksi merkittävimmistä vihreyttä edistävistä valinnoista Nokian Fabriikissa on Hemmilän mukaan maalämpö. Lisäksi huoneistokohtainen ilmanvaihto, parhaan energialuokan laitteistot ja valaisimet, vedenkäytön suunnittelu sekä rakennusmateriaalit ovat syy siihen, miksi rakennus on energiatehokkuudessaan A-luokassa.

–  Insinööritoimisto Vesitaito Oy on sparrannut meitä hienosti suunnittelussa ja auttanut meitä simuloimaan kohteen hiilijalanjälkeä, kertoo Kallio.

Toivo Groupille Nokian Fabriikki on ensimmäinen Kuntarahoituksen rahoittama kohde.

–  Tämä on meille hieno avaus Kuntarahoituksen ja vihreän rahoituksen kanssa. Näen, että tämä kannustaa myös meitä organisaationa työskentelemään paremman huomisen eteen. Tämä on meille tietynlainen merkkipaalu pitkässä juoksussa, Kallio iloitsee.

FAKTA: VIHREÄ RAHOITUS

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen.

Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:

– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Teksti ja kuvat: Jenni Heikkilä

Luonnoskuva rakennuksesta: Toivo Group Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitusVastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 6/2020

Maailmantalouden näkymät

Koronavirus on aiheuttanut taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen estämällä kotitalouksien normaalin kulutuskäyttäytymisen. Talousvaikutusten ensimmäinen aalto on iskenyt erityisesti kuluttajia lähellä olevaan palvelusektoriin.

Kotitalouksien loppukysynnän horjuminen vaikuttaa laajasti arvoketjuihin. Käynnissä on hyvin yhtäaikainen maailmantalouden pikataantuma, joka ohentaa nopeasti myös teollisuusyritysten tilauskirjoja.

Koronakriisi on erityislaatuinen taloussokki, jonka juurisyy ei ole talouden epätasapainoissa vaan viruksessa. Pandemian saaminen uskottavasti hallintaan voisi nopeasti muuttaa talouden näkymän huomattavasti positiivisemmaksi. Riskinä on pandemian pitkittyminen, jolloin yksityistalouksien investointi- ja kulutuskyky voisivat pitkäkestoisesti vaurioitua.

Talouden synkin hetki koettiin huhtikuussa – elpymisvauhti edelleen suuri kysymysmerkki

Talouden pohjakosketus todennäköisesti ohitettiin huhtikuussa. Elpymisvauhdin määrittelee se, miten nopeasti kulutuskysyntä normalisoituu sekä miten syvä ja pitkäkestoinen investointikysynnän ja maailmankaupan notkahduksesta tulee.

Keskuspankkien ja valtioiden voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhallinen ja sijoittajien riskinottohalukkuus toipunut. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. EKP on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia ja kasvattanut uusimman arvopapereiden osto-ohjelmansa (PEPP) kokoa yhteensä 1350 mrd euroon ja kestoa ainakin kesään 2021 asti. EU:n aiempien yli 500 miljardin tukitoimien lisäksi valmistelussa on 750 miljardin elpymis- ja jälleenrakennusrahasto.

Pandemiakeskus on siirtynyt Etelä-Amerikkaan – Euroopassa tilanne merkittävästi helpottunut

Tartuntatilanne 14.6.2020

BKT supistuu 2020 alkupuoliskolla erittäin jyrkästi – toipuminen käynnistyy Q2:n loppua kohden



EKP odottaa inflaation pysyvän pitkään hitaana, mikä
antaa odottaa lisää keskuspankin elvytystoimia.

Koronakriisin ensimmäinen isku osui palvelusektoriin, mutta teollisuuden tilanne on heikentynyt nopeasti – edessä syvin globaali taantuma sitten 1930-luvun

Talouden pohjakosketus ajoittui todennäköisesti huhtikuulle



PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka on rauhanajan oloissa täysin poikkeuksellista



Nykytiedoilla valtioiden nettovelanotto kasvaa vuonna 2020 selvästi IMF:n huhtikuisia ennusteita suuremmaksi.

EKP:n ja EU:n toimet ovat rauhoittaneet valtioiden lainamarkkinat – myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hieman toipuneet 

Euroalueen korkotason odotetaan pysyvän vielä vuosia hyvin matalana

Osakemarkkinat ovat maaliskuusta toipuneet selvästi, mutta epävarmuus viruksen toisesta aallosta kalvaa

Miltä näyttää Suomen talous?

Koronan ensivaiheen vaikutukset ovat Suomessa jäämässä hieman euroalueen keskiarvoa pienemmiksi. Epidemiatilanne on pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi vaikuttaa Suomen viennin kannalta tärkeään globaaliin investointikysyntään.

Pelkona jälleen on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia.

Kuntarahoituksen uuden suhdanne-ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020. Loppuvuotta kohden talous alkaa hiljalleen toipua, ja vuonna 2021 talous kasvaa noin 3 %.

Kulutuskysynnän asteittainen elpyminen on jo käynnistynyt. Viennissä ja investoinneissa ongelmat jatkuvat kuitenkin pidempään. Rakentamisessa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna.

Koronakriisi koettelee kuntataloutta vielä pitkään 

Kuntatalous kärsii koronakriisistä voimakkaasti verotulomenetysten ja lisääntyvien sairaanhoitomenojen vuoksi. Valtion noin 1,5 miljardin tukipaketti kompensoi kohtuullisesti vuoden 2020 koronavaikutuksia, mutta verotulojen heikkous ja hoitosumien purkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät kuntataloutta vielä lähivuosinakin.

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ikääntyminen sekä maan sisäinen muuttoliike ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit.

Suomi oli jo ennen koronaa taantumassa – koronakriisin ensivaiheen vaikutukset jäämässä euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi

Vientiteollisuudessa pelätään 2010-luvun toisintoa: investointilamaa ja kilpailukyvyn rapautumista

Finanssikriisin jälkeiseen aikaan verrattuna lähtötilanne on nyt parempi: kiky-eroa on kurottu umpeen eikä Nokian romahduksen kaltaista shokkia ole näköpiirissä.

Elvytyksen kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Valtio kompensoi kuntatalouden koronavaikutuksia 2020 melko hyvin, vaikutukset jatkuvat kuitenkin pidempään

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään

Isossa kuvassa kuvassa kuntatalouden kestävyyden kannalta ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit. Korona-ajan digiloikkien hyödyntäminen voi kuitenkin tuoda säästöjä ja tehokkuutta palvelutuotantoon. Tärkeää on myös vaikuttavuuteen panostaminen: esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.

Lataa markkinakatsaus

Markkinakatsaus 06_2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet on valittu: mukana erityisryhmien asuntoja, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa.

– Kuntarahoituksen asiakkaat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen ja infrastruktuurin investoinneista. Investointien tarvetta, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja laajasti paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, Dunderfelt havainnollistaa.

Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuun lopussa. Hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta sekä yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

– Ensimmäiset hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat hyviä esimerkkejä vaikuttavien investointien kirjosta. Esimerkiksi koulujen ja opiskelija-asuntojen hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten turvallisuudentunteeseen ja yhteisöllisyyteen. Se lisää hyvinvointia, mutta myös ehkäisee syrjäytymistä, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, useita kohteita
    Rakennusten pitkään elinkaareen panostaminen on ympäristön kannalta kestävää kaupunkirakentamista. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Karstulan yhtenäiskoulu, Karstula
    Toimivat, terveelliset ja turvalliset varhaiskasvatuksen ja opetukset tilat ovat perusta lasten, nuorten ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten itsetuntoon ja myöhempään elämään. Koulun käyttö kyläkeskuksena tuo kylätaajamaan elävyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää kunnan vetovoimaa.
  • Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu, Espoo
    Setlementtiasuntojen asumiskonsepti on erittäin ansiokas, monipuolistaa normaaliuden käsitettä, integroi erityisryhmiin kuuluvia muuhun yhteiskuntaan ja tukee kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistumista.
    Yhteisöllisten asumisratkaisujen myötä erityisryhmät pääsevät osallisiksi tavallista asuinyhteisöä, mikä vähentää yksinäisyyttä, lisää osallisuutta ja estää syrjäytymistä ja vähentää laitosmaisen asumisen ja hoidon tarvetta. Osa kohteen asukkaista on maahanmuuttajia, minkä vuoksi hanke voi syvällisesti edistää asukkaiden integroitumista.
  • Sodankylän kunta, Hyvinvointikeskus Sopukka
    Hankkeen perusteluja pidettiin erittäin painavina. Pohjois-Suomen olosuhteet ovat poikkeuksellisia pitkien välimatkojen vuoksi ja alueelliset haasteet mittavia. Hyvinvointikeskus Sopukan toimintamalli tehostaa asiantuntijaresurssien käyttöä, tehostaa hoitoketjuja, parantaa merkittävästi alueen asukkaiden turvallisuutta ja lisää alueen vetovoimaisuutta. 
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Tyyssija, Turku
    Kohde on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen kestävän kehityksen hanke, jossa on monipuolisia ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta vaikuttavia elementtejä. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Versonsilmu Oy, Versokoti
    Toimivien ja turvallisten asuinratkaisujen myötä kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat. Lähellä palveluita asuminen lisää omatoimisuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös integroituminen muuhun yhteiskuntaan helpottuu, millä on pitkäkantoisia vaikutuksia asukkaiden tilanteeseen aikuisiällä.

Vastuullisen rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Kuntarahoitus toi vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

Vastuulliset sijoituskohteet ovat yhä halutumpia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Varat yhteiskunnalliseen rahoitukseen hankitaan kohdennetuilla yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla, ja niihin kohdistuu suuri sijoittajakysyntä. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen ympäristöinvestointeihin kohdennettujen joukkovelkakirjojen eli vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana se on eurooppalaisten rahoituslaitosten eturintamassa.

Lisätietoja:

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, Kuntarahoitus
puh. 040 761 7665

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Yhteiskunnallinen rahoitus

KuntarahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Aku Dunderfelt: Asuntorakentamisen koronanotkahdusta on paikattava yleishyödyllisellä asuntotuotannolla

Tänään julkaistun Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen mukaan Suomen suurten kaupunkien asuntotarve jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama talouskriisi uhkaa romahduttaa entuudestaan laskusuhdanteessa olleen asuntotuotannon.

VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kasvavilla kaupunkiseudulla tarvittaisiin kahden seuraavan vuosikymmenen aikana jopa yli 700 000 uutta asuntoa. Viime vuosikymmeninä toteutunut tuotantomäärä on ollut keskimäärin 32 000 asuntoa vuosittain. Jos yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, seuraavina vuosikymmeninä uusia asuntoja tarvitaan 35 000 joka vuosi. Tästä lähes puolet on rakennettava pääkaupunkiseudulle.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon samalla tavalla kuin finanssikriisi reilu vuosikymmen sitten. Jos aiempien talouskriisien kaava toistuu, muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Asuntotuotantotarve saattaa siten kohdistua ennakoituakin vahvemmin suuriin kaupunkeihin.

Yhtälö ei ole helppo. Julkinen sektori joutuu nykytilanteessa ottamaan ison roolin talouden aktiviteetin ja työllisyyden varmistamisessa, eikä asuntorakentaminen ole tässä poikkeus, päinvastoin.  

Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua. Yleishyödyllisellä asuntotuotannolla tarkoitetaan sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa että erityisryhmille – esimerkiksi vammaisille, opiskelijoille tai ikäihmisille – suunnattua asuntorakentamista.

On selvää, että kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Kun vapaarahoitteinen rakentaminen hiipuu, yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitys korostuu. Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Yleishyödyllisen asuntotuotannon lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä ylläpitävä vaikutus, kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon määrä liukuu alamäkeä.

Hallituksen lisäbudjettiin sisältyy monta tervetullutta aloitetta yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemiseksi nykyisenä taloudellisesti vaikeana aikana. Suurten kaupunkien MAL-sopimukset mahdollistavat kasvukeskusten asuntotuotannon jatkuvuuden ja ARAn korkotukivaltuuden kasvattaminen on tärkeä edellytys sen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja olisi edelleen kehitettävä vuokra-asuntorakentamisen riittävän määrän varmistamiseksi. On hyvä muistaa myös se, että väestön ikääntyessä erityisesti esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa, täysin suhdanteista riippumatta.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Lisätietoja tutkimuksesta:

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimusraportin voi lukea täältä. Kuntarahoitus on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Kuntarahoituksen lisäksi Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Lue myös:

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

KuntarahoitusNäkökulmatTalous

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous

Skenaario havainnollistaa – pieni muutos, pitkä vaikutus

Talousennustesovelluksen tarjoamista mahdollisuuksista innostuttiin Kuopiossa vuosisuunnittelun yhteydessä helmikuussa, jolloin koronapandemian valtavia vaikutuksia ei osattu edes aavistella. Talouden skenaarioita päätettiin työstää yhdessä Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, jolloin Kuopion eri palvelualueiden kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, tilapalvelujen sekä oppimisen ja kulttuurin taloushallinnon edustajat kokoontuivat virtuaaliseen Talous tulevaisuudessa -työpajaan. 

Työpajassa päivitettiin yhdessä 2019 tilikauden toteutuneita lukuja ja osin jo koronan vaikutusarvioita talousennustesovellukseen ja rakennettiin talouden skenaarioita. 

–  Saman pöydän ääressä, tällä kertaa virtuaalisesti, pallottelimme eri vaihtoehtoja. Meillä palvelualueet ovat hyvin itsenäisiä ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Oli silmiä avaavaa yhdessä huomata, miten pienetkin liikkeet eri palvelualueilla muuttavat talouden kokonaiskuvaa ja voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

Varsinaisia yllätyksiä työpaja ei tuonut esiin, mutta talouden ennustamiseen suunnitellun talousennustesovelluksen hyödyt nousivat esiin. 

– Työkalu tuo dynaamisesti ja havainnollisesti esiin erilaisten muutosten vaikutukset. Jos itse pusaa erilaisia exceleitä, ei vaihtoehtoisten laskelmien ja oletusten havainnollistaminen kovin helposti onnistu, Kuuva sanoo. 

– Samalla saimme työpajassa jaettua laajemmalle joukolle ymmärrystä siitä, että kaupungin taloudessa on vaikeita aikoja edessä, miten laivan kääntymiseen voidaan vaikuttaa ja minkälaisista asioista päättäjien pitäisi päästä keskustelemaan, Kuuva jatkaa. 

Korona kurittaa, mutta kasvu jatkuu 

Koronapandemiasta johtuvan heikon ennustettavuuden vuoksi tulevan vuoden talouden raamien hahmottaminen on Kuopiossakin siirtynyt keväältä alkusyksyyn. Kuuva aikoo hyödyntää valmisteluissa talousennustesovellusta työpajassa saadun opastuksen pohjalta. 

– Nyt työkalun arvo joutuu todelliseen testiin. Kesälomakauden jälkeen on tarkoitus katsoa yhdessä tilannetta, testata näkymiä ja skenaariovaihtoehtoja, jotta saadaan syksyn suunnittelu vauhtiin ja esityksiä päättäjille. 

Koronan vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kaupungin taloudessa. 

– Huhtikuun numeroissa näkyy tiettyjen palvelutulojen loppuminen, kun kulttuuri-, joukkoliikenne- ja normaalit terveydenhuoltopalvelut jouduttiin laittamaan kiinni. Verotulojen vähentymisen määrä tulee näkyviin vasta myöhemmin. Toivottavasti ihmiset lähtevät kuitenkin järkevästi käyttämään palveluja ja sitä myötä talous kasvamaan rajoitusten purkamisen myötä. Pahoin pelkään, että menee useampi vuosi ennen kuin Suomessa päästään viime vuoden tasolle. On erittäin valitettavaa, jos työttömien määrä nousee pitkäksi aikaa korkeisiin lukemiin koronan seurauksena, Kuuva harmittelee. 

Kaikesta huolimatta Kuopiossa uskotaan tulevaisuuteen ja kaupungin kehittäminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Muun muassa uuden keskustan kylkeen nousevan Savilahden alueen rakentaminen jatkuu aikataulussa. 

– Kasvavassa kaupungissa, kuopiolaisittain hyvän elämän pääkaupungissa, tarvitaan asuntoja ja palveluja. Savilahti on tämän kasvun kärkihanke Kuopiossa.

Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, joiden päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä.  



Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

KuntarahoitusTalous

”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla

Hallitus on suositellut etätyötä jatkettavaksi ainakin kesän yli. Sitä, milloin tavallinen toimistoelämä alkaa kunnolla normalisoitua ja onko vanhoihin rutiineihin enää täysin paluuta, ei tiedä tarkasti kukaan. 

Antti Luotolan mielestä sekä hänen omat kollegansa että asiakkaat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hienosti. Hän pohtii, voiko työelämän muuttuneista tavoista tulla arkipäivää kriisin jälkeenkin. 

– Työn sisältöhän ei ole varsinaisesti muuttunut miksikään, vain tapa tehdä asioita on kehittynyt. Ainakin omassa työnkuvassani etäily on toiminut todella hyvin.  

Kuntarahoitus on poikkeustilanteen aikana järjestänyt asiakkailleen Teamsin välityksellä niin sanottuja koronabriiffejä, eli jakanut räätälöidysti eri asiakasryhmille ajankohtaista tietoa poikkeustilanteesta ja sen vaikutuksista. Luotolan mukaan briiffit on otettu ilolla vastaan. 

–  Ehkä vastaavista tilaisuuksista Teamsissa voi tulla tapa myös tilanteen normalisoiduttua. 

Näköalapaikka ja markkinajohtaja

Luotola aloitti Kuntarahoituksella vuoden 2019 elokuussa. Tätä ennen hän työskenteli Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana reilut 12 vuotta.  

– Olen aina tykännyt tehdä töitä asiakasrajapinnassa. Pidin kovasti silloisesta työstäni Nordealla, mutta halusin haastaa itseäni. Kun Kuntarahoituksen paikka tuli avoimeksi, en miettinyt asiaa hetkeäkään. Ajattelin, että nyt pystyn yhdistämään sekä asiakaskontaktissa olemisen että laajentamaan osaamistani kuntasektorille. Koen olevani tässä hommassa täysin kotonani, Luotola sanoo.  

Niin asiakkuuspäällikön työ kuin Kuntarahoitus työnantajana ovat ylittäneet Luotolan odotukset.  

– Kuntarahoitus on varsinainen näköalapaikka ja markkinajohtaja kuntasektorilla. Sen maine alalla on erinomainen.  

Tavoitteista tärkein

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Luotola on asiakkaidensa ensisijainen yhteyshenkilö. Yhdeksän hengen tiimin asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt.  

– Pyrin työssäni sekä itse että yhdessä asiantuntijakollegoiden kanssa ratkaisemaan asiakkaiden lainantarpeita, auttamaan heitä haasteissaan sekä etsimään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jos aiemmat eivät toimi. Näin sitä voisi kuvailla tiiviisti, hän naurahtaa.  

Mikä tärkeintä, hän kokee työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.  

– Kuntarahoituksella tuntee tekevänsä konkreettisesti tärkeää työtä. Olemme mukana esimerkiksi koulujen rakentamishankkeissa, eli hanke hankkeelta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi.  

Viitasaarelta lähtöisin olevan Luotolan vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kotona on kaksi pientä tytärtä ja pari kissaa, joten menoa piisaa.  

– Pyrin käymään ulkoilemassa ja lenkkeilemässä. Pidän myös pubivisailusta, hän kertoo harrastuksistaan.


ANTTI LUOTOLA
○ Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä elokuusta 2019.
○ Lähtöisin Viitasaarelta. Opiskellut Turun yliopistossa.
○ Työskenteli aiemmin 12 vuotta Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana.
○ Harrastaa mm. ulkoilua ja pubivisailua.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus kesäkuu 2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous