Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/20

BKT:n pudotus alkuvuonna historiallisen jyrkkää mutta huomattavaa toipumista jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. BKT:n supistuminen on ollut historiallisen voimakasta mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät skenaariot ole toteutuneet. Talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle.

Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa. Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Korkomarkkinat ennakoivat heikkoa talouskasvua pitkällä aikavälillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin sekä kauppapolitiikan jännitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin.

Euroopan keskuspankin mittavat pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioinevat, että talouden pahin sukellus on jo ohi ja rokotteesta saadaan viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Viruksen toinen aalto on keskeisin riskitekijä myös omaisuusarvojen kannalta.

Rajoitustoimien purkaminen on useissa maissa johtanut tartuntamäärien kasvuun – teollisuusmaista vaikein tilanne USA:ssa

Q1–Q2/2020 talous on supistunut jyrkästi – toipumista kuitenkin tapahtunut jo toukokuusta lähtien


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille) ja toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Epidemiatilanne ratkaisee loppuvuoden kehityksen
– uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen

USA:n työllisyyden toipuminen hidastui heinäkuussa. Työllisyys on edelleen noin 13 miljoonaa alempana kuin helmikuussa.

Euroalueella talousluottamus kohentunut – investointihyödykkeiden kysynnässä tosin ei ole pohjaa vielä ohitettu.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka täysin poikkeuksellista – elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Teollisuusmaissa julkisen talouden nettovelanotto vuonna 2020 pelkästään jo tehdyillä elvytyspäätöksillä yleisesti yli 10 prosenttia BKT:sta. Yhdysvallat on velkaelvytyksen kärjessä, ja alijäämä voi kasvaa jopa lähelle 20 prosenttia BKT:sta. Uusista tukipaketeista vielä neuvotellaan. EU sopi heinäkuussa 750 miljardin yhteisestä elvytysrahastosta, joka tukee jäsenmaiden toipumista 2021 alkaen.

EU:n elvytyspaketti ja USA:ta vakaampi epidemiatilanne tukeneet euroa ja inflaatio-odotuksia

EKP:n toimet purkaneet kevään riskihinnoittelun euribor-koroista – pitkien korkojen lasku kertoo pessimistisistä tulevaisuuden kasvuodotuksista

Osake- ja yrityslainamarkkinat uskovat pahimman olevan taloudessa ohi – negatiiviset (reaali-)korot tukevat myös riskinottohalukkuutta

Suomi selvisi koronakeväästä hyvin – epidemian sekä viennin kehitys ratkaisevat toipumisvauhdin

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit maailmanlaajuisesti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee. Rakentamisen jäähtymisen sekä teollisuuden jälkisyklisyyden vuoksi Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kevään BKT-pudotus ei Suomessa liene ollut aivan niin jyrkkä kuin vielä alkukesästä näytti. Toisaalta kansainvälisen kysynnän hiipuminen voi pitää elpymisen odotettua hitaampana. Kesäkuisen suhdanne-ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020 ja kasvaa noin 3 % vuonna 2021. Päivitämme suhdanne-ennusteemme syyskuussa.

Koronatartunnat olleet Suomessakin elokuun vaihteesta lievässä nousussa –testauskapasiteetin ylläpito tärkeää

Suomen talous lienee supistunut alkuvuonna noin 6–7 prosenttia
– teollisuus reagoi jälleen viiveellä

Kuluttajien luottamus toipunut sangen nopeasti – talouden elpymisvauhti on kiinni viennistä

Myös rakentaminen vaikuttaa elpymistahtiin – julkista elvytystä tarvitaan, mutta on seurattava tarkkaan, mitä kysyntää ”puuttuu”

Elvytys 1: Terveyskriisin torjunta. Investoinnit hoitokapasiteettiin. Investoinnit tehokkaaseen testaus-jäljitysketjuun.

Elvytys 2: Tuotantokyvyn ylläpito. Tuotannon ja kulutuskysynnän suora tukeminen akuutin kriisin yli. Haasteita: Mikä on ”terve yritys”? Kuinka suureksi teollisuuden tukitarpeet muodostuvat?

Elvytys 3: Tuetaan kasvupotentiaalin vahvistumista. Terveyskriisin akuutin vaiheen jälkeen pääpaino pitkävaikutteisissa investoinneissa ja rakenneuudistuksissa. Seurattava tarkkaan, minkä tyyppisestä kysynnästä vajausta – kotimainen elvytys ei auta vientiä.

Kevään BKT-pudotus voi jäädä odotuksiamme pienemmäksi mutta toipuminen hitaammaksi

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Timo Vesala: Koronakevät oli maailmantaloudessa historiallisen synkkä, mutta toipumista on jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT on supistunut vuoden alusta kumulatiivisesti lähes 11 prosenttia, Saksassa 12, Ranskassa 19 ja Espanjassa peräti 23 prosenttia. Alustavien ennakkotietojen mukaan Ruotsin kokonaistuotanto olisi alkuvuoden aikana alentunut noin 9 prosenttia. Suomen huhti–kesäkuun tilinpitolukuja ei ole vielä raportoitu, mutta erilaisten BKT-indikaattoreiden perusteella Suomen talouden luisu näyttäisi alkuvuonna olleen kutakuinkin Ruotsin kehityksen kaltaista.

Talouden syöksy on ollut historiallisen jyrkkää mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät talousskenaariot ole toteutuneet. Kotitalouksien maksukorttitapahtumien sekä erilaisten luottamuskyselyiden perusteella talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle. Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa.

Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Suomeen koronakriisi välittyy osin viiveellä

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit ja ulkomaankauppa globaalisti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Kun samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee, Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kesäkuukausina korot ovat jatkaneet laskevalla trendillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkoliike on sikäli yllättävää, että talouden voimakas elvytys on jo jonkin verran piristänyt alamaissa olleita inflaatio-odotuksia. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin. Riski epidemian uusista aalloista sekä epävarmuus kulutuskäyttäytymisen kehityksestä ovat jo vähentäneet investointihaluja. Yritysten investointirohkeuden tyrehtyminen on tuotantorakenteen uudistumisen ja tulevaisuuden tuottavuuskasvun näkökulmasta erityisen huono uutinen.

Euroopan keskuspankin mittavat, pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka.

Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Hae mukaan ilmastojohtamisen ohjelmaan!

Ilmava on uusi kuntien ilmastotavoitteita tukeva valmennus kuntien ylimmälle johdolle. Se kokoaa kuntien tueksi ilmasto- ja kuntajohtamisen parhaat asiantuntijat. Kuntarahoitus on yksi ohjelman mahdollistajista.

Valmennus koostuu orientaatiosta, kuntakohtaisesta työskentelystä, vertaisoppimisesta ja asiantuntijasparrauksesta. Yhteisten valmennustavoitteiden rinnalla jokainen osallistuja syventyy kuntakohtaisessa sparrauksessa yhteen itse valitsemaansa ilmastotyön viheliäiseen ongelmaan. Lähijaksoja on kolme, lähipäiviä yhteensä neljä.

Vuonna 2021 Ilmava järjestetään yhteistyössä Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden kanssa.

Valmennukseen hakevilla kunnilla tulee olla valtuustossa asetettu ilmastotavoite sekä käynnissä sellaista ilmastotyötä, jossa helpot ja haastavat tavoitteet erottuvat toisistaan. Ensimmäiseen valmennukseen otetaan mukaan 10–15 kuntaa.

Ohjelmassa on huomioitu kevään 2021 kuntavaalit. ILMAVA-valmennus tarjoaa työkalut tehokkaaseen ja tavoitteelliseen ilmastotyön starttiin uudella valtuustokaudella. Valmennuksen alkupuoli on suunnattu osallistujakuntien ylimmälle virkajohdolle (esim. kunnanjohtaja, johtoryhmän jäsen, toimialajohtaja), jälkipuoli virkajohdolle ja uuden kauden poliittiselle johdolle.

Valmennukseen haetaan kuntana. Vuonna 2021 valmennukseen valitaan 15 kuntaa. Hakuvaiheessa kuntia pyydetään kertomaan ilmastotyönsä nykytilasta ja hahmottelemaan niitä haasteita ja viheliäisiä ongelmia, jotka on ratkaistava.

Hakuaika on 1.8.–30.9.2020. Kunnan omarahoitusosuus on 2000 euroa.

Hae mukaan valmennukseen tästä!

Valmennuksen järjestämistä tukevat Kuntarahoitus, ympäristöministeriö, Sitra ja Kestävä Lahti -säätiö.

Lue lisää ilmastojohtamisen ohjelmasta Kuntaliiton sivuilta.

Vastuullisuus

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson. 


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

”Kertaluontoinen kriisituki helpottaa kuntia vain hetkeksi”

Hanna, siirryit vastikään Heinolan hallinto- ja kehitysjohtajaksi Hollolasta. Miten siirtymä on sujunut?

”Oikein hyvin, vaikkei tässä olekaan ollut aikaa reflektoida. Uranvaihdoksen välissä oli viikonlopun hengähdystauko, ja uusi työ alkoi täyteen buukatulla kokouspäivällä. Aika vauhdikasta on siis ollut!”

Millä mielin otat uudet haasteet vastaan?

”Innolla ja optimismilla, vaikka olosuhteissa on toki parantamisen varaa. Lähtö pitkäaikaisesta työpaikasta ilman kunnon hyvästejä oli hieman haikeaa. Myös täällä Heinolassa osa kaupunginhallinnon työntekijöistä työskentelee kotoa käsin, ja tutustuminen uusiin työkavereihin on jäänyt osin videopuhelujen tasolle. Onneksi yhteydet pelaavat hyvin.”

Mitä Heinolaan kuuluu nyt, kun koronarajoituksista asteittain luovutaan?

”Heinola on selvinnyt terveyskriisistä toistaiseksi hyvin vähällä. Rajoitustoimet ovat kuitenkin iskeneet kaupungin talouteen kovaa, ja esimerkiksi verotuloissa arvioitu pudotus on neljän–viiden miljoonan euron luokkaa. Samalla kun tulot ovat vähentyneet, ovat menot ja työttömyys lisääntyneet, ja myös kaupungin sijoitustuotot ovat ottaneet osumaa rajuista markkinaheilahduksista.”

Mitä terveisiä lähettäisit kentältä päättäjille?

”Alustavien laskelmien mukaan Heinolaan kohdistettujen valtionosuuksien ja yhteisöveron määrä kasvaa tänä vuonna noin kolmella miljoonalla eurolla. Kuntien tukipaketti oli todella tervetullut ja odotettu avaus. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että kriisin vaikutukset jaksottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Toivoisinkin, että tukiratkaisuissa tarkasteltaisiin kuntien kokonaiskuvaa pidemmällä aikavälillä – kertaluontoinen kriisituki helpottaa vain hetkeksi.”

Mikä Heinolassa veti sinua puoleensa?

”Heinolassa tapahtuu paljon, ja kaupungin tuore kaupunginjohtaja Jari Parkkonen onkin polkaissut käyntiin monia lupaavia kehityshankkeita. Kuntalaisten puitteisiin investoidaan merkittävästi, ja kaupunki rakentaa parhaillaan uutta lukiota sekä uusia koulu- ja päiväkotitiloja. Myös kaupunginhallintoa kehitetään entistä fiksummaksi panostamalla uusiin ohjelmistoihin ja tulevaisuudessa toivottavasti myös ohjelmistorobotiikkaan ja tiedolla johtamiseen.”

Mikä on Heinolan suurin vahvuus?

”Heinolan slogan Pieni kaupunki, iso elämä kiteyttää mielestäni kaupungin parhaat puolet. Heinola satsaa kuntalaisten hyvinvointiin, ja esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatuksen tilat ovat täällä huippuluokkaa. Ja onhan kaupungin sijainti hyvien yhteyksien varrella, puhtaan luonnon keskellä ja järven rannalla vertaansa vailla. Kaupungintalon ikkunastakin näkyy vettä.”

Entä missä asioissa on parantamisen varaa?

”Päijät-Hämeessä olisi tilaa ja tilausta entistä tiiviimmälle kuntayhteistyölle. Maakunnassa on paljon potentiaalia, joka jää hyödyntämättä, jos kunnat eivät pelaa yhteen pussiin. Heinola voisi olla tässä kehitystyössä etulinjassa. Kuntaorganisaatiota rohkaisisin kunnianhimoisiin uudistuksiin: ei juurruta vanhaan, vaan otetaan käytössä olevista järjestelmistä ja nykyaikaisista toimintatavoista kaikki hyöty irti.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Toimin kahdeksan vuotta Hollolan talousjohtajana, mitä ennen tein pitkän uran Audiator-yhtiöryhmällä (nyk. osa BDO-konsernia) tilintarkastajana ja Etelä-Suomen aluejohtajana. Nykyisessä toimenkuvassa pääsen tarkastelemaan kaupungin toimintaa entistä laajemmasta näkökulmasta, myös talouden ulkopuolelta – tervetullut uusi tuulahdus siis!”

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Seuraavaksi haasteeseen voisi tarttua Pirkkalan talousjohtaja Petri Lätti. Petri on entinen opiskelukaverini, ja olemme vuosien varrella käyneet paljon vuoropuhelua ja sparranneet toisiamme talousasioissa. Olisi kiva kuulla, mitä Pirkkalan taloudelle kuuluu ja miten keskustan kehittäminen etenee.”


HANNA HURMOLA-REMMI
Työ: Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja, vastuualueina talous, asianhallinta, viestintä, henkilöstö- ja tietohallinto
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1975
Asuu: Lahdessa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Heini Kuusela

Kunta-/aluevaikuttaja

Korpien kuiskintaa ja jylhien järvien loiskintaa – Saija Suonpään etäkonttori löytyy Kainuun maisemista

Kuntarahoituksen sisäisestä tarkastuksesta vastaava Saija Suonpää vastaa puheluun mökkinsä terassilla Kainuussa. Taustalla humisevat koivut ja aallot lyövät rantakiviin. Käsillä on tämän kesän helteisin viikko. Suonpää tosin on viihtynyt mökkimaisemissa poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolivälistä asti, jolloin koronaviruksen vuoksi suurin osa Kuntarahoituksen henkilöstöstä siirtyi etätöihin.

Hei Saija! Miten etätyöt mökillä ovat sujuneet? Onko eteen tullut yllättäviä tilanteita?

Etätöihin solahtaminen on tapahtunut yllättävänkin hyvin. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, että omassa toimenkuvassani etätyöskentelyn järjestäminen käy melko helposti. Olen myös edellisissä tehtävissäni tottunut liikkuvaan ja matkustavaan työtapaan, jolloin en ole ollut sidottuna mihinkään tiettyyn paikkaan. Tässä kohtaa haluan myös kiittää omaa IT-organisaatiotamme, jolla on ollut tärkeä rooli sujuvan etätyön mahdollistajana. Olen varma, että haasteita on ollut, mutta ne eivät ole näkyneet lainkaan loppukäyttäjälle.

Kerrotko vielä, mitä tarkkaan ottaen teet Kuntarahoituksessa?

Työskentelen tarkastusjohtajana eli vastaan yrityksen sisäisestä tarkastuksesta. Finanssialan sääntely määrittää, että sisäinen tarkastus on luottolaitoksessa pakollinen toiminto. Kahden hengen tiimissämme vastaamme omalta osaltamme, että kaikki prosessimme toimivat niin kuin on tarkoitus, ja että toimintamme vastaa sääntelyä.

Millaista mökillä työskentely käytännössä on toimistotyöskentelyyn verrattuna?

Mökillä työskentely on siinä mielessä vapaampaa, että voin vaihtaa työpistettä aina niin halutessani – tykkään erityisesti tehdä töitä mökkirannassa. Myös kävelypalaverit ovat tuoneet vaihtelua päiviin. Moneen meistä on vahvasti juurtunut ajatus siitä, että ihminen on kaikkein tehokkaimmillaan, kun istuu tukevasti omassa työtuolissaan. Todistettavasti asia ei aina ole näin. Teams-palaverien välissä tehty pulahdus järveen virkistää kummasti!

Onko etätyöskentely mökillä opettanut jotain?

Tietyllä tavalla ainakin armollisuutta. Mökkeily on meille usein tarkoittanut erilaisia projekteja, remontteja ja pihahommia. Nyt kun mökillä on viettänyt jo pidemmän aikaa, keskeneräisyyttä on oppinut sietämään. Uskon, että tämän ansiosta osaan kesälomallakin ottaa vähän rennommin.

Monesti neuvotaan, että etätöissä pitäisi pitää hyvin tiukat rajat työn ja vapaa-ajan välillä. Itselleni tällainen tiukka kahtiajako ei kuitenkaan oikein sovi, sillä parhaassa tapauksessa työ joustaa molempiin suuntiin. Sadepäivinä mökillä tulee helposti tehtyä pitkää päivää, jolloin aurinkoisista päivistä voi vuorostaan nauttia vapaammin. Olen myös luonteeltani iltavirkku ja saan eniten aikaan juuri iltaisin. Etätyöskentely mahdollistaa tällaisen joustavuuden, mikä sopii omiin työskentelytapoihini mainiosti.

Kiitos Saija ja oikein ihanaa mökkikesän jatkoa Kainuuseen!


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Anne Laiho
Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusTöihin meille

Työpaikan hyvä yhteishenki pelaa myös yhteisessä harrastuksessa

– Counter-Strike eli CS on mielenkiintoinen, taktinen strategiapeli, joka tarjoaa jännitystä ja itsensä haastamista perinteisen joukkueurheilun tavoin. Tärkeää pelissä on joukkueen sisäinen kommunikaatio ja yhdessä tekeminen, jossa auttaa paljon se, että tuntee hyvin pelikaverinsa, Kuntarahoituksen Development Specialist Jori Kaipio kertoo.

Joukkueen hyvä henki siirtyy myös töihin.

– Meillä on Kuntarahoituksella niin hyvä henki, että harrastamme mielellämme yhdessä myös työn ulkopuolella. Tunnemme toisten vahvuudet ja heikkoudet niin joukkueessa kuin töissä. Samat kiinnostuksen kohteet yhdistävät, jatkaa kollega, IT Service Manager Taneli Mastokangas.

Counter-Strike on yksi maailman suosituimmista taktisista peleistä, jota on julkaistu jo 20 vuotta. Se on tunnettu peli myös siitä, että ammattilaisliigoissa sitä pelataan isoista rahasummista sponsoreiden kera. Esports tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti, ja on tänä päivänä yksi rahakkaimmista urheilulajeista.

Kanaliiga taas on suomalainen, yritysten välinen harrasteliiga, jossa nykyään pelaa yli 200 joukkuetta viidellä eri sarjatasolla. Rahapalkintoja siinä ei jaeta.

Kaikki tervetulleita mukaan

Kuntarahoituksen joukkue muodostui helposti samanhenkisten ihmisten työskennellessä tiiviisti yhdessä. Nyt tiimissä pelaa ainakin kuusi aktiivista pelaajaa, ja kausia on takana jo useita. Menestystä Kuntarahoituksen tiimille on tullut vaihtelevasti, mutta vaikka voittaminen onkin kivaa, ensisijainen tavoite on kuitenkin pitää hauskaa yhdessä tiimin kanssa.

– Pelaaminen on meille tärkeä ja rakas harrastus, joten voittamisella tai palkinnoilla ei sinänsä ole väliä. Paras sijoitus taisi olla playoffsien viides sija, kun divisioonassa oli 32 muuta joukkuetta, eli aika hyvä suoritus, Kaipio kehuu. 

Kanaliigassa kausia pelataan vuodessa kaksi tai kolme, ja ne kestävät noin kahdesta kolmeen kuukautta. Kausien välillä joukkueella treenataan jopa fyysisesti yhdessä tai kotikoneilta, kommunikoiden mikkien välityksellä. Kauden aikana pelejä voi olla jopa pari kertaa viikossa, joten silloin harjoittelu muuttuu liigan otteluiksi.

– Tulevaan kauteen valmistaudutaan kokoamalla joukkue kasaan. Vaikka itse pelissä on mukana joukkueen viisi jäsentä, mitä enemmän tiimiin saadaan jäseniä, sen parempi. Matseissa pelaajia vaihdellaan, Mastokangas kertoo.

– Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan joukkueeseemme. Meitä kuntarahoituslaisia aktiivijäseniä joukkueessa on neljä–viisi, ja tiimimme täydentyy kahdella vakituisella freelancerilla.

Kanaliiga Season 5 kokoonpano

Aktiiviset jäsenet
Jori ”jori” Kaipio – IGL (ingame leader)
Taneli ”taneli.” Mastokangas (Joukkueen kapteeni)
Mikko ”Nilegård” Laakso
Joona ”VentedChalice48” Torniainen
Topi ”Pepso” Laine
Rami ”Snowsplitter” Laine

Passiiviset jäsenet
Joonas ”JohnnyKroisantti” Greus
John “Noble1csgo” Doe

KuntarahoitusTöihin meille

Pohjoisen tytär ei haasteita pelkää

Transaktiopalveluiden osastonjohtaja Minna Saonegin on ehtinyt urallaan nähdä laaja-alaisesti erilaisissa rooleissa niin kotimaista kuin kansainvälistäkin pankkimaailmaa. Haasteet ja uudet kokemukset ovat aina houkuttaneet Saoneginia, jonka työn suolana toimivat hänen omien sanojensa mukaan ”lähes päivittäin eteen tulevat pähkinät purtavaksi”.

– Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja aina pitää olla uutta pohdittavaa – harmaat hiuksetkaan eivät haittaa! Intohimonani on uuden oppiminen ja asioiden, ihmisten sekä itseni kehittäminen ja kokonaisuuksien ja korrelaatioiden hahmottaminen. Transaktiopalveluiden poikkileikkaavat prosessit kansainvälisestä varainhankinnasta kotimaiseen asiakasrahoitukseen sekä sopimushallinnasta maksuliikenteeseen mahdollistavat isompien kokonaisuuksien kehittämisen.

Monikansallisissa yrityksissä ja erilaisissa kehitysprojektitehtävissä työskennellyt Saonegin sai ensikipinän Kuntarahoitukseen työskennellessään edellisessä tehtävässään institutionaalisessa ratkaisumyynnissä, joka kattoi myös kunta- ja valtiosektorin. Yhteiskunnallisesti aidosti merkityksellinen työ kansainvälisine varainhankintoineen sekä pienten yksikkökokojen mahdollistama asioiden laaja oppiminen saivat Saoneginin hyppäämään osaksi Kuntarahoituksen porukkaa.

– Olemme pieni organisaatio, jolla on kyvykkyys tehdä nopeitakin muutoksia ketterästi. Meillä tehdään kuitenkin myös liiketoimintakehitysprojekteja, joista yhtenä esimerkkinä on parhaillaan käynnissä oleva antolainaelinkaarijärjestelmän uusiminen. Projekti on ollut käynnissä nyt poikkeustilan aikana, mikä on tuonut tekemiseen oman mielenkiintoisen lisänsä. Projektitiimissä on jäseniä esimerkiksi Aasiasta, manner-Euroopan maista, Briteistä kuin Suomestakin. Normaalitilanteessa avainhenkilöt istuisivat meillä Helsingissä määritysvaiheen ajan. Etäyhteyksien avulla on kuitenkin onnistuttu olosuhteisiin nähden erittäin hyvin, projektissa liiketoimintaomistajana toimiva Saonegin kertoo.

Arvot osana arkea

Asiakaskeskeisyys on sana, joka nousee toistuvasti esiin Saoneginin kanssa jutellessa. Ihmisten kanssa toimiminen ja asiakkaiden auttaminen tuntuvatkin olevan lähellä hänen sydäntään.

– Asiakas menee kaiken edelle, prosessin alku- ja loppupäässä on asiakas. Olen tehnyt pääsääntöisesti töitä suoraan asiakkaiden kanssa, enkä ole urallani koskaan ollutkaan kovinkaan kaukana asiakasrajapinnasta. Asiakaskeskeisyys on myös yksi Kuntarahoituksen arvoista ja minulle se tarkoittaa erityisesti End-to-end -arvoketjun ymmärtämistä ja sen sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamista asiakaspalvelun laadusta tinkimättä.

Myös muut Kuntarahoituksen arvot ovat vahvasti läsnä Saoneginin työarjessa.

– Avoimuus arvona tarkoittaa minulle avointa kommunikaatiota ja läpinäkyvyyttä halki organisaation. Tällainen avoimuuden kulttuuri luo myös hyvää työilmapiiriä. Vastuullisuus taas on läsnä kaikessa Kuntarahoituksen tekemisessä ulottuen aina vihreästä ja yhteiskunnallisesta rahoituksesta varainhankintaan. Sanoisin, että vastuullisuus löytyy jo jokaisen kuntarahoituslaisen selkäytimestä!

On varsin kuvaavaa, että haasteita rakastava Saonegin suhtautuu intohimoisesti myös muutosjohtamiseen. Saoneginin mukaan muutos on aina mahdollisuus, ei uhka.

– Käytän puhuessani paljon vertauskuvia, joten olen usein verrannut muutosmatkaa kirkkovenesoutuun. Jos veneessä on vääränlaiset airot tai perämies ei hoida hommiaan, mikään ei suju. Jos taas veneessä on reikä pohjassa, uppoaa se väkisinkin äyskäröidessäkin jossain vaiheessa. Muutostilanteessa on siis tärkeää saada koko porukka soutamaan samaan suuntaan. Muutokset eivät välttämättä ole helppoja, mutta ne lähtevät aina yksilöstä. Siksi kaikkien osallistuminen on tärkeää.

Poikkeuskevät toi mukanaan onnistumisia

Myös Saoneginin osasto on koronaviruspandemian aikana joutunut sopeutumaan uudenlaisiin toimintatapoihin, kun poikkeusolot ovat pakottaneet ihmiset pitkälti etätöihin.

– Edellytykset etätyöhön eivät ole transaktiopalveluiden kaltaisessa prosessoivassa työkentässä itsestäänselvyyksiä. Olemme kuitenkin onnistuneet tekemään läpi talon hienoa työtä digitalisaation saralla. Olemme esimerkiksi ottaneet sähköisen allekirjoituksen käyttöön entistä laajemmin asiakasrajapinnassa, ja etärekrytointikin on sujunut hyvin. Transaktiomäärät ovat myös olleet kasvussa, ja toimintaa on mitoitettu vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Saonegin haluaakin lopuksi käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kiittää julkisesti kaikkia tilanteessa joustaneita kollegojaan. Palaverit ovat Saoneginin mukaan hoituneet tehokkaasti etäyhteyksilläkin, mutta pikkuhiljaa mieli on alkanut kaivata jo takaisin toimistolle oman työyhteisön pariin. Työyhteisön, jossa kaikki soutavat samaan suuntaan.

MINNA SAONEGIN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2017
○ Päätynyt Torniosta Espoon Niittykumpuun
○ Kuvailee itseään energiseksi, dynaamiseksi ja suorapuheiseksi
○ BBA-esimiesuraa takana yli 15 vuotta
○ Perheeseen kuuluu koulutaivalta aloittava poika
○ Harrastaa musiikkia, matkailua, ulkoilua sekä visaisten tehtävien ratkaisua – ilman stressiä

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusTöihin meille

Jasmin Hamid: Monimuotoinen asuminen tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta

Toukokuun alussa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.)  Suomen suurin vuokranantaja Heka omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli 92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.

Asuminen, sen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute etenkin kasvukeskuksissa ovat jatkuvasti otsikoissa. Mikä tässä haastavassa yhtälössä inspiroi tuoretta puheenjohtajaa?

”Olen ollut yli vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa ja saanut erilaisissa luottamustehtävissä seurata läheltä pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja alueen kaupunkien kehittymistä. Asuntopolitiikkaan nivoutuu monta valtavan tärkeää elementtiä – kaupunkisuunnittelu, kohtuuhintainen asuntotuotanto, kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen sekä erityisesti sosiaalipoliittiset asiat ja yhteisöllisyys. Minua kiinnostaa se, miten voidaan rakentaa erilaisia kaupunginosia, mutta samalla vaikuttaa koko kaupungin viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen.”

Millainen merkitys Suomen suurimmalla vuokranantajalla on asumisen edistämisessä? Kuuluuko esimerkiksi asukkaiden ääni riittävästi?

”Hekan rooli asumisen edelläkävijänä on tärkeä ja monissa asioissa on onnistuttu hyvin. Asukastyytyväisyys on korkea ja Hekan tarjoamissa kodeissa viihdytään pitkään, keskimäärin 10 vuotta. Talotoimikunnat, joilla on oma budjettinsa ovat osoittautuneet erittäin toimivaksi käytännöksi. On tärkeää, että asukkaat ja kaupunkilaiset ylipäätään kokevat voivansa vaikuttaa asioihin ja löytävät kanavat siihen, oli asia mikä hyvänsä.”

Mihin asioihin haluaisit Hekan hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa?

”Yhtiönä Heka on varsin hyvässä kunnossa, mitään isoja suunnanmuutoksia ei ole tarpeen tehdä ja voin tarttua tehtävään luottavaisin mielin. Yhtiön ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä asukasviihtyvyyden ja vaikutuskanavien kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Saan paljon yhteydenottoja ihan konkreettisista asioista, mistä olen hyvin iloinen. Yksi asia on taloyhtiöiden savuttomuus ja tupakoinnin vaikutus paitsi viihtyvyyteen, myös asuntojen korjaustarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.”

Perinteinen mielikuva kaupungin ankeasta vuokra-asunnosta istuu tiukassa. Voiko kohtuuhintainen asuminen olla myös laadukasta?

”Tämä mielikuva joutaa onneksi jo romukoppaan. Nykyiset kaupungin vuokra-asunnot kestävät laatuvertailun minkä tahansa asumismuodon kanssa. Etenkin uudet kohteet ovat asumisviihtyvyydessä edelläkävijöitä, vanhoissa kohteissa peruskorjausohjelmat pyörivät ja niiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. On hienoa nähdä, miten myös rakennusten erityispiirteet nostetaan peruskorjauksessa arvoonsa. Tästä upea esimerkki on Käpylän Käärmetalo, joka on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kohde.”

Heka on sitoutunut Helsingin asettamaan tavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Tehdäänkö tämän eteen tarpeeksi asioita?

”Konsernijaosto asettaa kaupungin yhtiöille tavoitteita muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen ja myös Hekassa on lähdetty aktiivisesti ja etunojassa pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ja myös asukkaita kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Sitä, voisiko rimaa nykyisestä tahdista nostaakin, en osaa vielä sanoa. Hekassa on mietittävä myös kokonaisuutta ja arvioitava, kuinka paljon esimerkiksi energiansäästötoimet nostavat asumisen hintaa suhteessa säästettyyn energiaan.”

Mitä Helsingin ikiaikaiselle riesalle, asuntopulalle, pitäisi tehdä? Kantaako Heka riittävästi kortensa kekoon kohtuuhintaisten asuntojen tarjoajana?

”Lääke asuntopulaan on lopulta yksinkertainen: kaikkien toimijoiden on rakennettava lisää asuntoja, ei vain Hekan. Helsingissä rakennetaankin huikeita määriä uusia asuntoja – maaliskuussa työn alla oli 10 500 uutta kotia. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja isot hankkeet, kuten raidelinjaukset vaikuttavat kaavoitukseen ja sitä kautta asuntorakentamisen aikatauluun.”

”Toinen keskeinen lääke asuntopulan ratkaisemiseen on koko pääkaupunkiseudun välisen yhteistyön tiivistäminen. Alueen kaupunkien ongelma on yhteinen ja maantieteelliset rajat työpaikkojen, asumisen ja palvelujen välillä ovat alueen asukkaiden näkökulmasta keinotekoiset. Onneksi tähän on näkyvissä muutosta ja Uudenmaan maakunnalta saatiin myös rahoitusta yhteistyön kehittämiseen.”

Entä miten vastaat Suomen suurimman vuokranantajan edustajana aika ajoin esiin nousevaan kritiikkiin asumismuotojen sekoittamisesta eri kaupunginosissa?

”Vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan yksi perusta on, että kaikilla alueilla on saatavilla asuntoja vaihteleviin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin. On tärkeää, että kaikki asuinalueet ovat houkuttelevia ja niiden koulut samalla viivalla. Helsingissä tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan.”

JASMIN HAMID
Hekan hallituksen puheenjohtaja Jasmin Hamid (36) on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri. Teatteriroolien lisäksi hän on näytellyt muun muassa Salatut elämät ja Sorjonen -televisiosarjoissa. Sijoittamisesta kiinnostunut Hamid työskentelee media-alalla tuottaen monipuolisia sisältöjä erityisesti finanssialan toimijoille.

Hamid on myös aktiivinen kuntapoliitikko ja Vihreiden edustaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna 2008–2012 ja siitä eteenpäin varsinaisena valtuutettuna. Helsingin Kalasatamassa perheineen asuva Hamid on ollut kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja profiloitunut erityisesti kaupunkikulttuurin puolestapuhujana. 

Tiiviistä kaupunkiasumisesta nauttiva perhe viettää vapaa-aikaa mökkeillen ympäri vuoden Saimaan rannalla Mikkelissä. Perheen esikoispoika saa pikkusisaren tulevana syksynä.

Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Laura Iikkanen

Kunta-/aluevaikuttaja

”Jos oikein hyvin käy, yhteiskunnallista rahoitusta ei lopulta tarvita”

Pitkän linjan kuntatutkija Jenni Airaksinen, toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä sekä Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vastaava Päivi Petäjäniemi ovat isojen kysymysten äärellä. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeita arvioidessaan he pohtivat, millaiset investoinnit tukevat niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kehitystä jopa vuosikymmenien ajan.

Hankkeiden arviointiryhmällä on vahva, yhteinen näkemys investointiperiaatteista Suomen nykytilanteessa. Vaikka maa on koronakriisin jäljiltä kovassa taloudellisessa paineessa, on inhimillisistä arvoista ja hyvinvointia laajasti tukevista valinnoista pidettävä kiinni.

– Investointipäätösten vaikutuksia on tässäkin tilanteessa uskallettava tarkastella monesta eri näkökulmasta ja pitkällä tähtäimellä. Miten nyt tehtävät valinnat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön, alueen kehitykseen ja elinvoimaan vuosikymmenien ajan, Airaksinen peräänkuuluttaa.

Kuntarahoituksen kehittämän yhteiskunnallisen rahoituksen kriteerit ovat asiantuntijoiden mielestä kelpo apuväline arviointiin.

– Kun yhteiskunnallista rahoitusta saaneet hankkeet saavat näkyvyyttä ja niiden hyödyt tuodaan esiin, on muiden mahdollista peilata omia investointisuunnitelmiaan niitä vasten. Parhaimmillaan Suomeen voi syntyä yhteinen malli ja kehikko, jonka kautta kaikki kuntien investoinnit analysoidaan, Airaksinen visioi.

Asumisen näkökulmasta asiaa tarkasteleva Jouni Parkkonen on samoilla linjoilla.

– Hienointa olisi, että yhteiskunnallinen rahoitus tekisi itsensä tarpeettomaksi eli sen sisältämät periaatteet otettaisiin automaattisesti huomioon myös asuntotuotannossa. Esimerkiksi ympäristöasioissa näin on kiinteistöalalla jo pitkälti käynytkin.

Jokainen yhteinen euro hyötykäyttöön

Jenni Airaksinen kannustaa kuntapäättäjiä katsomaan asioita aina vähintään yhden, mieluiten kahden tai kolmen valtuustokauden yli valintoja tehdessään.

– Kun käytetään julkisia varoja, pitää tunnistaa ne asiat, joilla saadaan vaikutuksia aikaan ja ymmärtää päätösten koko vaikutusketju myös pitkällä aikavälillä. Jokaisella eurolla, joka yhteiseen pottiin laitetaan, pitää saada mahdollisimman paljon hyvää. Yksilön hyvinvointia edistävä panos kääntyy myös yhteiskunnalliseksi hyödyksi, kun myöhemmin ei tarvita korjaavia toimenpiteitä.

Airaksinen muistuttaa myös, että koko järjestelmämme perustuu luottamukseen.

– Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kunnissa päätöksentekijät tekevät sitä, mitä varten heidät on tehtäväänsä äänestetty, kantavat vastuuta ja ohjaavat yhteisiä varoja suuntaan, joka on meille kaikille hyväksi.

Hyvänä esimerkkinä tästä Airaksinen nostaa esiin Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukan, joka on yksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saaneista hankkeista.

– Sodankylän hanke on erittäin kunnianhimoinen ja laaja hanke, jossa on hienosti tunnistettu alueen erityishaasteet ja lähdetty rohkeasti ratkomaan niitä. Sen sijaan, että pistetään ihmiset vaeltamaan luukulta ja siilosta toiseen, kootaan palvelut saman katon alle ja tuetaan niiden saatavuutta digitaalisesti.

Markkinatalous ei ratkaise asumisen haasteita

Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen pitää yhteiskunnallista rahoitusta välttämättömänä, kun tavoitellaan asumisen tasavertaisuutta.

– Missään päin maailmaa vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole yksin pystynyt ratkaisemaan asumisen hintaan ja saatavuuteen liittyvää kysymystä. Päinvastoin maissa, joissa julkisen vallan tukema asuntotuotanto on laiminlyöty, ovat eriarvoistuminen, asunnottomuus ja häätöjen määrä kasvaneet. Myös asumisen hinta on kallistunut merkittävästi.

Parkkonen viittaa myös OECD:n viime vuonna julkaisemaan raporttiin.

– OECD:n raportti kurjistuvasta keskiluokasta kertoo, että asuntojen hintaan ja saatavuuteen liittyvät ongelmat koskettavat nyt jo keskiluokkaakin. Asumisen hinta on tällä vuosituhannella noussut merkittävästi ja esimerkiksi asuntomarkkinoille tulevien nuorten tilanne vaikeutuu päivä päivältä, jos kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei lisätä.

Hieno esimerkki laaja-alaisesta, uuden aikakauden ajattelusta on Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saanut Setlementtiasuntojen asumiskonsepti Espoon Tapiolassa.

– Siellä toteutettavat yhteisölliset asumisratkaisut vähentävät yksinäisyyttä, joka on iso ja vakava ongelma meillä kaikissa ikäryhmissä. Ansiokas hanke monipuolistaa normaaliuden käsitettä ja auttaa erityisryhmiin kuuluvia mukaan muuhun yhteiskuntaan.

Hyvä hetki laittaa kuokka maahan

Jouni Parkkonen muistuttaa, että myös asuntotuotanto on pitkäjänteistä puuhaa ja sijoitusten hyötyjä pitää tarkastella laaja-alaisesti.

– Kiinteistöalalla kvartaali todellakin on 25 vuotta paitsi omistamisen, myös rakennusten huollon ja korjaamisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Parkkonen näkee korona-ajassa myös mahdollisuuksia.

– Kohtuuhintaiselle asuntorakentamiselle on nyt hyvät lähtökohdat. Kaupungistuminen ilmiönä jatkuu, mutta myös kasvukeskusten ulkopuolella on paljon uudistettavaa asuntokantaa. Kapasiteettia on tarjolla ja rakentamisen hintataso kevenee, kun vapaarahoitteinen tuotanto vähenee. Myös hallituksen lisätalousarviossa on useita toimia, joilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistetään. Nyt on hyvä aika laittaa kuokka maahan ja alkaa korjata ja rakentaa koko Suomessa!

Kuntarahoituksen uusi yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille. Asumiseen, hyvinvointiin tai koulutukseen keskittyvien hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Asuntotuotantoon kuuluu sekä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto että erityisryhmien asuminen.


Kuuntele uusin Huomisen talous -podcast:


Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Sami Lamberg

NäkökulmatVastuullisuus