Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Klashin mentorit nimetty: jatkoon valitut saavat sparrausta alan parhailta

Klash on valtakunnallinen haastekilpailu, jossa haetaan uusia ratkaisuja kuntien määrittelemiin ongelmiin. Haastekilpailun mentoreiksi on valittu huippuosaajia sekä haasteiden substanssialueelta että liiketoiminnan kehittämisestä.

Jokaisella haastekilpailuun valitulla ja mentorointiprosessin läpikäyneellä tiimillä tulee olemaan erinomaiset edellytykset oman konseptinsa kaupallistamiseksi ja ne saavat hyvät verkostot jatkoa varten.

Mentoroinnin tavoitteena on tarjota kilpailuun valituille tiimeille mahdollisimman hyvät edellytykset kehittää omasta ideastaan alustava konsepti, myöhemmin mahdollisesti PoC ja lopullinen toteutus tiimin valitsemaan haasteeseen.

Lue lisää mentoreista ja mentorointiohjelmasta > 

Mahdollisuus miljoonan euron hankintasopimukseen

Hankkeessa on varattu Kuntaliiton T&K-vaiheeseen enintään miljoona euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n neuvottelemien hankintasopimusten lähtökohtana on se, että suunnittelukilpailujen kautta saatavat ratkaisut ovat yleisesti hyödynnettäviä.

Samat ongelmat toistuvat useassa kunnassa

Kilpailuun jätettävien ratkaisuideoiden yhtenä arviointikriteerinä on skaalautuvuus. Pilottikuntien haasteet toistuvat saman tyyppisinä eri kunnissa. Jo nyt kymmenen kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksensa löydettäviä ratkaisuja kohtaan. Potentiaalia on huomattavasti enemmän. Koko kuntasektorin ulkoinen hankintavolyymi on vuositasolla yhteensä noin 20 miljardia euroa.

Hae mukaan nyt!

Tässä vaiheessa etsitään parhaita tiimejä ratkaisemaan valittuja haasteita. Ratkaisuideaa ei hakemuksissa vielä kysytä. Tiimien osallistumishakemukset pitää jättää viimeistään tiistaina 18.6.2019, mutta viimeiseen päivään asti ei kannata odottaa.

Tiimien tulee koostua 3–5 henkilöstä. Parhaissa tiimeissä yhdistyy erilainen ja monipuolinen osaaminen. Tiimeiltä odotetaan sitoutumista ja kyvykkyyttä ratkaisuideansa kehittämiseen.

Osallistumishakemusten arvioinnin tavoitteena on valita kilpailuun sellaisia tiimejä, joilla on monipuolista osaamista haasteiden ratkaisemisesta, ymmärrystä valitun haasteen aihepiiristä ja kohderyhmästä sekä idea siitä, miten tiimi vastaa haasteeseen.

Tiimien osallistumishakemukset tulee jättää tiistaina 18.6.2019 klo 16 mennessä osoitteessa klash.fi.

Kuntarahoitus

Kunnianhimoiset tavoitteet ohjaavat Helsingin kaupungin asuntotuotantoa

Helsingin kaupungin asuntojen, Hekan, kolmelle uudiskohteelle myönnettiin hiljattain vihreää rahoitusta. Rakennusten E-luvut edustavat toimialan parhaimmistoa, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on erittäin korkea, 70–79 prosenttia.

Rakennukset eivät varsinaisesti ole Hekalle poikkeuksellisia, energiatehokkuus on läsnä yhtiön kaikessa rakentamisessa. Hekan toimilla on isossa kuvassa melkoisesti merkitystä, sillä se on Suomen suurin vuokranantaja. Yhtiön lähes 50 000 asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä. Yhtiö tilaa uudis- ja korjausrakentamisen hankkeet Helsingin asuntotuotanto-osastolta, joka hoitaa projektit kokonaisuudessaan suunnittelusta toteutukseen.

– Helsingin kaupungilla on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä on kova tavoite, ja meidänkin täytyy ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön, jotta tähän päästään, Helsingin kaupungin asuntotuotannon LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen kertoo.

Kolme vihreää rahoitusta saanutta uudiskohdetta rakennetaan Kulosaareen, Myllypuroon ja Mellunmäkeen. Yhden rakennettavista taloista energiatehokkuusluokka on A, muiden B.

– Uusiin taloihin tulee ilmanvaihtoon tehokas lämmöntalteenotto, led-valot sekä sisälle että ulos ja aurinkopaneelit. Tavoitteenamme on jo pitkään ollut, että rakennustemme energialuokka on määräystasoa parempi ja E-luku alle 80, Launiainen kuvailee energiansäästökeinoja.

Tahtoa on, ratkaisuja tarvitaan lisää

Helsingin kaupungin asuntotuotannossa etsitään jatkuvasti myös keinoja olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen. Rakennusten lämmöneristyskykyä parannetaan julkisivuremonttien yhteydessä, ikkunoita uusitaan, ilmanvaihto uusitaan koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi ja varustetaan lämmöntalteenotolla. Joihinkin rakennuksiin on myös asennettu poistoilmalämpöpumppuja, joista saatava lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä.

Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

– Aurinkopaneeleja on asennettu jonkun verran olemassa oleviin rakennuksiinkin. Myös maalämmön hyödyntämistä on tutkittu, mutta se ei ole vielä onnistunut syystä tai toisesta. Joissain kohteissa esimerkiksi varaus maanalaisessa kaavassa esti maalämpöreikien poraamisen, Launiainen harmittelee.

Kaikkiin Helsingin kaupungin asuntotuotannon toteuttamiin uudis- ja peruskorjauskohteisiin asennetaan keskitetty ja etäohjattava rakennusautomaatiojärjestelmä. Esimerkiksi lämmityksen säätöön käytetään huoneiston sisälämpötiloja ulkolämpötilan lisäksi.

– Jo nyt voidaan saada monenlaisia automaattisia toimintoja energiankulutuksen optimoimiseksi. Paljon enemmän voidaan tehdä tulevaisuudessa, kun valmius on olemassa. Älyn lisääminen on vain ohjelmointia.

Tahtoa energiatehokkuuden parantamiseen on, mutta aina ratkaisuja ei ole helppo löytää.

– Joskus valmiiden ratkaisujen puuttuminen tai monimutkaisuus estää suunnitelmien toteuttamisen. Laitevalmistajilta tarvittaisiin valmiita konsepteja ja ratkaisuja, jotka olisi helppo suunnitella ja toteuttaa myös peruskorjausten ulkopuolella, Launiainen sanoo.

Energiatehokkaimman ratkaisun esteenä voi olla myös raha, varsinkin jos peruskorjaus hipoo uudisrakennuksen kustannuksia.

– On todella harmillista, jos vaikka lämmöntalteenottoa, joka on tehokkain keino säästää lämmitysenergiaa, ei saada taloudellisista syistä asennettua. Olisi tärkeää tarkastella elinkaarikustannuksia pelkkien investointikustannusten sijaan, Launiainen painottaa.

Helsingin kaupungin asuntotuotanto tuo elinkaarikustannusten tarkastelua yhä vahvemmin myös uudisrakentamiseen.

– Olemme hankkineet työkalun, jolla voidaan laskea hankkeen elinkaarikustannuksia jo hankesuunnittelun alussa.

Mikä sitten olisi asiantuntijan mielestä asuntosektorilla paras keino päästä ilmastotavoitteisiin?

– Uusiutuvaa energiaa pitäisi saada rakennuksiin paljon enemmän! Parasta olisi tietysti, jos kaukolämpö tuotettaisiin uusiutuvasti.

Yksittäisistä taloista energiatehokkaisiin kortteleihin

Pasilan pohjoispuolelle, entisen maaliikennekeskuksen alueelle nousee ensi vuosikymmenellä uusi asuinalue. Alueella on ympäristöteema ja myös energiatehokkuustavoitteet ovat sen mukaiset. Launiaisen mukaan uudet alueet rakennetaan kortteli kerrallaan. Samassa korttelissa saattaa olla niin vuokra-, asumisoikeus kuin omistusasuntojakin.

– Tällä hetkellä suunnitteilla olevien neljän korttelin kaikki rakennukset tulevat olemaan energiatehokkuusluokkaa A, ja kaikissa on RTS-ympäristöluokitus. Rakennuksiin on suunnitteilla aurinkopaneelien lisäksi muun muassa jäteveden lämmöntalteenotto, mikä on aika tehokas keino säästää lämmityksessä.

Launiaisen mukaan nykyaikaisissa energiatehokkaissa rakennuksissa rakennuksen lämmityksen sijaan veden lämmitys haukkaa suuren osan energiasta ja euroista.

– Veden kulutusta pyritään vähentämään uusilla teknologiolla ja laitteilla. Uusissa rakennuksissamme on huoneistokohtaiset vesimittarit, mikä näyttää selkeästi vähentävän vedenkulutusta.

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Master Class oli poikkitieteellisyyden juhlaa – "Jokainen on oman elämäntarinansa rakentaja"

Poikkitieteellisyys, keskusteleva työote, käytännönläheinen ongelmanratkaisu ja aito mahdollisuus vaikuttaa. Nämä asiat toistuvat maaliskuussa päättyneen Kuntarahoituksen ja Helsingin yliopiston haastepohjaisen Hyvä (yhteis)kunta Master Class -kurssin voittajajoukkueen puheissa vielä kurssin päättymisen jälkeenkin.

Yksi joukkueen jäsenistä on poliittisen historian opiskelija Kaarina Tuokko, joka halusi kurssilla testata omaa osaamistaan konkreettisten teemojen kautta.

– Hain kurssille saadakseni näyttöä siitä, että osaan oikeasti hyödyntää oppimiani asioita myös käytännössä, enkä vain puhtaasti teoriaan nojaten, Tuokko kertoo.

Kurssille osallistuneet noin neljän hengen opiskelijatiimit kehittivät omat konkreettiset ratkaisunsa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja koskettaviin todellisiin haasteisiin. Ratkaisuissa puhuttiin yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta, liikunnan merkityksestä, osallistamisesta, toimivista vanhuspalveluista, datan hyödyntämisestä ja digitaalisuuden monimuotoisuudesta.

– Kurssin haasteet olivat monimuotoisia ja oikeasti tunnistettavissa olevia ongelmia yhteiskunnassamme, mikä teki kokonaisuudesta erityisen mielenkiintoisen. Palkitsevinta oli se, kun löysimme ratkaisuja ja tunsimme saavamme jotain konkreettista aikaiseksi. Tällaista opetusta saisi olla enemmänkin, Tuokko jatkaa.

Samaa mieltä ovat myös joukkueen muut jäsenet Ilona Mikkonen, Susanne Valta ja Mia Åström.

Mikkonen on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, joka kertoo työn kautta nähneensä, mitä yhteiskunnan eriarvoistuminen voi tehdä ihmisille. Hän koki kurssin teemat heti tärkeiksi ja kiinnostaviksi.

– Meillä oli todella mielenkiintoinen, eri tieteenaloilta tulevien tyyppien ryhmä. Synergiaa ja dynamiikkaa löytyi heti. Nämä ovat valtavia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Itse ajattelen niin, että jokainen on oman elämäntarinansa rakentaja ja ottaa itse aktiivisen toimijan roolin, eikä siten, että se annetaan ulkopuolelta valmiina, Mikkonen sanoo.

Yhteiskunnallinen ongelmanratkaisu edellä

Yleis- ja aikuiskasvatustieteitä opiskeleva Susanne Valta kertoo olevansa erityisen kiinnostunut kestävän kehityksen haasteista ja resurssien järkevästä käytöstä hyvinvointivaltiossa, joten ilmoitus kurssin alkamisesta sai hänet kiinnostumaan välittömästi.

– Kokonaisuus kuulosti erittäin mielenkiintoiselta juuri näiden asioiden kannalta, ja sitähän se tosiaan olikin. Uskon, että tulen työskentelemään samanlaisten haasteiden parissa myöhemmin urallani, Valta sanoo.

Yhteiskuntapolitiikan maisteriopiskelijan Mia Åströmin mukaan kurssin vahva poikkitieteellisyys toi paitsi tietoa muiden tieteenalojen näkökulmasta ongelmanratkaisuun, mutta myös varmuutta oman osaamisen laajuudesta.

– Master Class erosi muista kursseista omanlaisellansa, määritellyllä prosessilla. Jokaisella tapaamiskerralla oli pohdittavana tietty vaihe tehtävästä, jota edistettiin kirjoittamalla. Lisäksi sain tutustua ryhmäni mainioihin naisiin. Heihin ja heidän tieteenaloihinsa en olisi opinnoissani muuten tutustunut, Åström sanoo.

Tällainen työ voitti

Monitieteellinen voittajatiimi Hyvinvoinnin asialla kehitteli mallin, jonka avulla on mahdollista mitata investoinnin vaikuttavuutta ihmisten hyvinvointiin. Keskiössä tiimillä oli etenkin nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy. Tiimin ratkaisu perustui niin sanottuun mielekkään toimijuuden puuhun, joka pohjautuu eri teorioihin investointien hyvinvointivaikutuksista. Tuomariston mukaan tiimi teki erinomaista yhteistyötä yli tieteenrajojen.

Näkökulmat

Alueellinen keskittymiskehitys lisää entisestään sosiaalisen asuntotuotannon tarvetta

Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia, ja alueellisen väestöennusteen mukaan kasvu tulee lähivuosikymmeninä keskittymään entistä vahvemmin kasvuseuduille, joilla asuntojen hintapaineet ja asuntotarve kiihtyvät nopeasti. Tämä lisää tarvetta myös kohtuuhintaisten, valtion tukemien asuntojen uudistuotannolle.

– Pula kohtuuhintaisista asunnoista on keskeinen este työn perässä liikkumiselle, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Jotta Suomen talous kehittyisi suotuisasti, kohtuuhintaisen asunnon puute ei saa olla este työpaikan vastaanottamiselle, sanoo Kuntarahoituksen asuntorahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.

Samaan aikaan suomalaiset ikääntyvät ja tarve ikäihmisille sopiviin, esteettömiin asumisratkaisuihin kasvaa.

Asuntojen tuotantomäärän olisi kasvettava huomattavasti nykyisestä tasosta, jotta ennakoituun tarpeeseen pystytään vastaamaan. Rahallisesti puhutaan VTT:n arvion mukaan lähes 200 miljardin euron investointitarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana.

Pelkkä vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa.

Kuntarahoitus on sosiaalisen asuntotuotannon varmistaja

– Kuntarahoitus on viime vuosina vastannut suurimmasta osasta sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamisesta. Haluamme jatkossakin olla mukana ylläpitämässä sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmää. Jos valtion asuntorahoitusta uudistetaan, on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta, Sistonen sanoo.

Sosiaalisen asuntotuotannon järjestelmään kuuluu eri tyyppisiä asuntoja, kuten pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä erityisryhmien – vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden – asuntoja.

Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto.

– Suomalainen sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmä on ollut menestystarina. Järjestelmä toimii nykyisellään hyvin, mutta rakentamisen volyymeja olisi kasvaneen asuntotarpeen vuoksi edelleen syytä kasvattaa, Sistonen sanoo.

KuntarahoitusNäkökulmat

Yhteiskunta pienoiskoossa

Lasten äänet kuuluvat käytävälle ja suuren hallin täyttää itse Yrityskylä kaupungintaloineen ja yrityksineen. Kuudesluokkalaisia ja ohjaajia vilisee käytävillä ja kylä on täynnä intoa, ja hyvästä syystä.

Oppilaat ovat tulleet Yrityskylään viettämään opintokokonaisuuden viimeistä päivää, jossa he soveltavat oppimaansa työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Takanaan heillä on kymmenen oppituntia opiskelua näistä aiheista ja itse kyläpäivä on opintokokonaisuuden kauan odotettu kohokohta. Kyläpäivänä oppilaat tekevät töitä sekä toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa eli Yrityskylää.

Päivän aikana oppilaat työskentelevät ammateissa, joihin he ovat etukäteen hakeneet: asianmukaisesti kirjoittaneet työhakemuksen, osallistuneet työhaastatteluun ja tulleet valituiksi. Jokaisessa yrityksessä on erilaisia ammatteja ja vastuita, jotka yhteistyöyritys on käsikirjoittanut yhdessä Yrityskylän tiimin kanssa. On toimitusjohtajia, päälliköitä, asiantuntijoita ja myyjiä.

Päivää ohjaa aikataulu, johon sisältyy työtehtävien hoitoa, tiimipalavereita, neuvotteluja ja taukoja. Päivä ja työtehtävät näyttävät sujuvan oppilaita hyvin, mutta laskut tuottavat päänvaivaa ja niitä tuntuu tulevan ihmeen paljon. Asiasta pitää ottaa selvää ja neuvokkaat oppilaat lähtevätkin selvittämään ja neuvottelemaan laskuja lähettävään yritykseen. Tämä todellakin on yhteiskuntasimulaatio!

Yrityskyläläiset saavat työstään palkkaa, jonka he voivat käyttää päivän aikana Yrityskylän palveluihin ja tuotteisiin. Oppilaat voivat vuokrata esimerkiksi potkulaudan ja huristella sillä kylänraitilla. Tuotteita myydään Alepassa ja K-raudassa. K-raudasta on mittanauhat loppuunmyyty kyseiseltä päivältä ja iltapäivän puolella käytävillä kiirii sana, että Alepasta saa lakuja alennuksella.

Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATin palveluita. Opintokokonaisuus perustuu opetussuunnitelmaan ja sen kehittämisessä on ollut mukana pedagogiikan ammattilaisia. Merkittävässä roolissa Yrityskylän opetuksessa ovat mukana olevat kumppaniyritykset, -yhdistykset ja -yhteisöt, joita on kymmenittäin.

Kumppanit voivat hyvällä omalla tunnolla sanoa tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää yhteistyötä. Yrityskylää järjestetään ympäri Suomen sekä kuudesluokkalaisille että yhdeksäsluokkalaisille ja vaikuttavuus on huikea: Yrityskylä tavoittaa 6.-luokkalaisista yli 75 prosenttia ja 8.-luokkalaisista 40 prosenttia.

Oppilaiden työskentelyä seuratessa ilahtuu siitä, miten yhteistyökykyisesti ja neuvokkaasti he toimivat. Toiset otetaan huomioon ja oppimisen iloa on hienoa seurata.

Kuntarahoitus Yrityskylä on yhteiskunta pienoiskoossa

Yritän muistella, millainen itse olin kuudennella, mutta en osaa ollenkaan suhteuttaa itseäni ympärilläni oleviin oppilaisiin. He vaikuttavat erityisen eteviltä ja aikuismaisilta. Eräänkin yrityksen kuudesluokkalainen toimitusjohtaja kävelee kylän käytävillä pitkä takki päällään, kädet taskuissa ja hitain, pohtivin askelin, kuten oikeat toimitusjohtajat konsanaan.

Voin kuitenkin ilokseni huomata, että he ovat edelleen nuoria, ikäisilleen tyypillisine juttuineen. Poika intoutuu juttelemaan kanssani Pokemoneista. Jutteluhetken keskeyttää pojan kollega, saman luokan tyttö, joka toteaa ystävällisesti, että työt jatkuvat – sen jälkeen, kun on ensin itsekin osallistunut keskusteluun.

Kyläpäivä alkaa olla lopussa ja yritykset sulkevat ovensa. Oppilaat kerääntyvät kaupungintalon aukiolle kuulemaan jokaisen yrityksen toimitusjohtajan yhteenvetoa yrityksen päivästä. Yritysten toimitusjohtajat ovat varmoja esiintyjiä, eikä mikkiin puhuminen tunnu jännittävän ketään. Kun lopuksi vetäjä kysyy koko Yrityskylän koululaisilta ketkä ovat oppineet paljon ja tulisivatko he Yrityskylään uudelleen, kaikkien kädet nousevat – yhdellä innokkaalla jalatkin.

Eräs tyttö totesi minulle päivän aikana, että Yrityskylä on niin kiva paikka, että haluaisi asua kylässä useamman päivän. Tyttö kuvaili Yrityskylää myös söpöksi, mikä kyllä pitää paikkansa. Keskustelun päätteeksi muistutin jostain, joka sai tytön mietteliääksi: kun astuu Yrityskylän ovista ulos, on edessä maailma, joka on kovasti tämänkaltainen, mutta paljon isompi.

Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jossa koululaiset oppivat työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kuntarahoitus on 2018–2019 lukuvuodella mukana Helsinki–Vantaan ja Itä-Suomen yrityskylissä. Raportti perustuu Helsinki–Vantaan kyläpäivään.

Koulutuksen ja talousosaamisen tukeminen on tärkeä osa yhtiön yhteiskuntavastuuta. Lisäksi Kuntarahoituksen työntekijät ovat voineet osallistua vapaaehtoistyönä ohjaajaksi Yrityskylään.

Eeva Toivonen
Kirjoittaja on ESG-analyytikko Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutiimissä.

Näkökulmat

Investointien rahoitus mietittävä uudessa soteratkaisussa

Kun sote-uudistusta sorvataan uuteen uskoon, on uusi mahdollisuus kiinnittää huomiota investointien rahoitukseen. Tähän asti on keskusteltu lähes pelkästään käyttötalouden menoista, investointien rahoitus on unohdettu kokonaan.

Nyt, kun kunnat vielä vastaavat sotepalveluista, myös soteinvestoinnit on voitu rahoittaa tuloksekkaasti kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän eli Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostaman järjestelmän puitteissa. Malli on osoittanut toimivuutensa myös hyvin vaikeissa markkinaolosuhteissa.

Riippumatta siitä, mikä taho tulevaisuudessa palveluista vastaa, täytyy tulevaisuudessakin sairaaloita rakentaa ja remontoida sekä kalliita sairaalalaitteita uusia. Näiden investointien rahoitukseen sopivaa, olemassa olevaa ja täysin toimivaa järjestelmää kannattaisikin kehittää niin, että se palvelisi myös mahdollisia uusia julkisia sotetoimijoita. Edellisessä soteratkaisussa, jossa maakunnat olisivat olleet sotepalvelujen järjestäjiä, Kuntarahoitus suljettiin pois rahoittajavaihtoehdoista ja tehokas, jo olemassa oleva järjestelmä hylättiin. Sote-valmistelussa on huomioitava, että rahoituksen saajana oleva uusi sotetoimija on voitava lukea pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin sanottuun nollariskiluokkaan, jotta sen rahoittaminen pystytään hoitamaan mahdollisimman edullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijoilla on oltava mahdollisuus saada lainoilleen riittävä takaus, tai että toimijoilla on verotusoikeus.

Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia tulisi kehittää niin, että kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kautta voitaisiin rahoittaa myös mahdollisia uusia sotetoimijoita. Nyt Kuntarahoitus voi lain mukaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä tai näiden määräysvallassa olevia yhteisöjä.

Ratkaisuja on pian saatava aikaan, jotta sotepalvelut saadaan järjestettyä järkevästi ja tehokkaasti sellaisissakin paikoissa, joissa alueen kunnat eivät vapaaehtoisesti saa sovittua palveluiden järjestämistä. Uudistus ja palvelujen järjestäminen eivät herätä kiinnostusta pelkästään Suomessa. Ulkoiset tarkkailijat kuten luottoluokittajat ja kansainväliset sijoittajat maailmalla seuraavat tarkasti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista, kuten ne tekivät jo edellisen hallituksen aikana.

Mikäli luottoluokittajat eivät vakuutu hallituksen rakenteellisiin muutoksiin liittyvistä tavoitteista, voi edessä olla Suomen luottoluokituksen laskeminen ja sen myötä lainarahan kallistuminen. Kuntarahoituksen varainhankinnan luottoluokitukset ovat vahvasti sidoksissa Suomen valtion luottoluokitukseen. Lainarahan kallistuminen ei luonnollisestikaan ole toivottavaa Kuntarahoitukselle eikä Suomen valtiollekaan, etenkin kun talouskasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina alle yhteen prosenttiin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Näkökulmat

Kuntarahoitus jälleen Suomen paras pankki – ”Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle”

Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.

Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.

– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.

Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

KuntarahoitusTalous

Markkinakatsaus 5/2019

Yhdysvallat – kasvusykli jatkuu edelleen, mutta kasvunäkymät heikot

  • Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu yllätti positiivisesti 3,2 % (q/q, annualisoitu), mutta tyypillisesti tärkeimpänä kasvuajurina toiminut yksityinen kulutus kehittyi vaatimattomasti.
  • Työmarkkinat jatkavat vahvoina ja työttömyysaste laski 3,6 %:iin, joka on alin luku vuoden 1969 jälkeen.
  • Inflaatiokehitys on pysynyt heikkona työmarkkinoiden jatkuvasta kiristymisestä huolimatta. Muun muassa Trumpin talouspoliittinen neuvonantaja Kudlow on toistuvasti ilmaissut toivovansa keskuspankin alentavan ohjauskorkoa talouskasvun vahvistamiseksi.
  • Fedin korkokokous 1.5. piti ohjauskoron odotetusti ennallaan 2,25–2,5 % vaihteluvälissä.
    • Alhainen hintojen nousuvauhti ja matalat inflaatio-odotukset mahdollistavat Fedin varovaisen rahapolitiikkalinjan jatkamisen.
  • USA:n ja Kiinan välisen kauppasopimuksen julkaisua odotettiin, mutta Trump ilmoittikin, että kiinalaistuotteille asetettuja 200 miljardin dollarin arvoista tuontia koskevia tulleja korotetaan 25 %:iin, jos sopimus ei ole 10.5. mennessä kasassa (pörssit laskivat rajusti).

Euroalue

  • Euroalueen kasvukuva on edelleen huolestuttavan heikko, mutta taantumapelot näyttävät toistaiseksi ylimitoitetuilta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT:n vuositason kasvu pysynee 1,2 %:n tuntumassa.
  • Talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään – merkittävimpinä edelleen muun muassa USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja Saksan alavireinen autoteollisuus.
  • Positiivista virettä luo kuitenkin kotimarkkinoiden hyvä kehitys ja siitä osoituksena euroalueen työttömyysasteen lasku 7,7 %:iin (alimmillaan syyskuun 2008 jälkeen).
  • EKP:n koronnosto-odotukset ovat säilyneet alhaisina.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa TLTRO III -ohjelman yksityiskohdista tulevissa kokouksissaan.
  • Brexit-peli jatkuu ja Britanniassa odotetaan konservatiivien ja työväenpuolueen brexit-neuvottelujen tulosta tällä viikolla. Pääministeri Theresa May yrittää välttää Britannian osallistumisen europarlamenttivaaleihin ja hänen pitäisi tuoda brexit-eropaketti uuteen parlamentin äänestykseen. Vaalien välttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä erosopimus pitäisi hyväksyä ja saattaa laiksi 22.5. mennessä, jotta Britannian ei tarvitsisi osallistua eurovaaleihin.
  • Britannian jatko-aika on lokakuun loppuun asti, jolloin EU-ero astuu viimeistään voimaan.

Suomi

  • Epävarmuus maailmalla vaimentaa Suomen vientiä.
    • Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi, kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt.
    • Työmarkkinoiden koheneminen on jatkunut edelleen ja maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 % ja työttömyysaste oli 7,0 % (lähde: Tilastokeskus).Kotimainen kasvu on yhä enemmän kotitalouksien kysynnän varassa.
  • Hallitusneuvottelut on käynnistetty Antti Rinteen johdolla. Vaalituloksen jälkeen ykkösvaihtoehdot hallituksen pääpuolueiksi ovat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja hallituksen muodostaja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinne haluaa, että keskeiset työelämän uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvan kokonaisuudistus, valmistellaan kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
  • Metsä Group kertoi viime viikolla aloittavansa hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron sellutehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskasvu on jatkanut vaisuna ja erityisesti Saksan teollisuuden kasvun heikkous on huolestuttavaa. Myös ostopäällikköindeksien perusteella kasvukuva on edelleen heikko. Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa alle 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50 BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi merkittävää laskua 104 tasolle. Mittarin pitkän ajan keskiarvo on 100, ja indikaattorin odotetaankin painuvan tämän alapuolelle lähitulevaisuudessa.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen Inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen inflaatiokehitys sekä -odotukset ovat edelleen matalalla tasolla suhteessa EKP:n tavoitetasoon, mikä on noin 2 prosenttia. Pohjainflaatio, jossa kuluttajahintojen vuosimuutoksesta on poistettu ruoan ja energian hintojen vaikutus, on pysytellyt vain yhden prosentin tuntumassa, mikä pakottaa myös EKP:n pysyttelemään varovaisella rahapolitiikan linjalla.

Matalaa inflaatiotasoa selittää muun muassa yritysten tuotannon globalisoituminen, mikä rajoittaa tuotantokulujen nousua sekä väestön ikääntyminen, mikä rajoittaa palkkainflaatiota. Myös talouskasvun hiipuminen hidastaa inflaatio-odotuksia.

Euroalueen korot jatkavat historiallisen matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat laskeneet voimakkaasti kuluvan vuoden alusta. Huhtikuussa korot kuitenkin korjautuivat hieman ylöspäin, mutta toistaiseksi nousu on osoittautunut kestämättömäksi heikkona jatkuneen data-annin seurauksena.

10 vuoden swap-korko oli huhtikuun lopussa 0,513 % ja viiden vuoden swap-korko 0,035 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto odotukset ovat pysytelleet maltillisina maaliskuun korkokokouksen jälkeen, jolloin EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisillä tasoilla odotettua pitempään. Markkinat odottavat 3kk euribor-koron puhkaisevan nollan vasta vuoden 2021 aikana.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne paranee, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa aikaisemmin kuin nyt odotetaan. Ohjauskoron nostosykli tullee kuitenkin olemaan maltillinen.

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Muutoksia Kuntarahoituksen johtoryhmässä

Kaksi Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsentä vaihtuu. Taloudesta vastaava johtaja Marjo Tomminen ja rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen jättävät tehtävänsä eivätkä jatka enää yhtiön palveluksessa. Päätökset tehtiin yhteisymmärryksessä ja muutokset astuvat voimaan heti.

– Kiitän lämpimästi Marjoa ja Jukkaa heidän Kuntarahoituksessa vuosien mittaan tekemästään työstä ja toivon heille kaikkea parasta myös jatkossa, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

Uudeksi taloudesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Harri Luhtala, s. 1965, joka on toiminut pitkään eri tehtävissä OP Ryhmässä, viimeksi talousjohtajana. Luhtala aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 8.5.2019.

Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavan johtajan valintaprosessi on käynnissä. Tehtävää hoitaa väliaikaisesti Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla. Holmström johtaa rahoitustoimintoa uuden johtajan nimitykseen asti.

– Rahoitusala ja asiakkaidemme toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla. Näihin muutoksiin vastaamiseksi on tarpeen kehittää johtoryhmän kokoonpanoa palvelemaan entistä paremmin asiakkaiden ja yhtiön muuttuvia tarpeita, Esa Kallio sanoo.  

Kuntarahoitus

Elinkaarimallin ABC – Osa 4: Miten elinkaarihanke rahoitetaan?

Mitä elinkaarihankkeessa rahoitetaan?

Elinkaarihankkeessa, kuten missä tahansa rakentamista sisältävässä hankkeessa, tyypillisin rahoitettava osuus ovat itse rakentamisen kustannukset. Rakentamisen lisäksi rahoitusta saatetaan hakea rakennuksen PTS-investointien rahoittamiseksi. Riippumatta siitä, mitä osiota elinkaarihankkeesta rahoitetaan, tilaaja järjestää rahoittamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. Rahoittaja ja elinkaarihankkeen palveluntuottaja eivät ole käytännössä missään tekemissä koko elinkaarihankkeen aikana.

Elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset

Kuviossa on havainnollistettu elinkaarihankkeeseen liittyvät keskeiset sopimukset. Siitä voi havaita, että rahoittaja ja palveluntuottaja ovat eri sopimustahoja eikä niiden välillä ole sopimuksia. Elinkaarihankkeen rahoituksesta solmitaan siis tilaajan ja rahoittajan välillä. Tämä on tilaajalle edullinen ratkaisu, koska Suomen kunnat ovat rahoittajien kannalta käytännössä riskittömiä velallisia, joka taasen tarkoittaa suhteessa matalia rahoituksen kustannuksia, eli korkoja. Elinkaarihankkeen rahoituksen kustannukset ovatkin samat minkä tahansa kunnallisen hankkeen rahoituksen kustannuksien kanssa. Eivät kalliimpia, eivätkä halvempia.

Elinkaarihankkeiden rahoittaminen Suomessa

Kaikissa Suomessa toteutetuissa elinkaarihankkeissa rahoitusmuodoksi on valittu joko laina- tai leasingrahoitus. Haluan selvyyden vuoksi korostaa, että elinkaarimalli ei ole syynä lainan tai leasingrahoituksen valinnalle, vaan elinkaarihankkeen tilaaja on tehnyt rahoituspäätöksen täysin hankintamuodosta erillään.

Valitusta rahoitusmuodosta riippuu ennen kaikkea kuka maksaa palveluntuottajalle urakasta syntyvät maksut ja kuka omistaa rakennetun kohteen rahoitussopimuksessa määritellyn ajan: Lainassa tilaaja maksaa maksut ja omistaa kohteen. Leasingissa rahoittaja maksaa ja omistaa kohteen. Sekä lainassa että leasingissa tilaaja maksaa rahoituksen kustannukset rahoittajalle ja kantaa vastuun kohteen jäännösarvosta. Rahoitusmuodosta riippumatta elinkaarihankkeen palveluntuottaja vastaa kohteen palveluista, olosuhteista ja teknisestä kunnosta sopimuksensa mukaisesti.

Mikä rahoitusmuoto sopii sinun elinkaarihankkeellesi?

Koska elinkaarimalli ei aseta vaatimuksia rahoitukselle, tulee rahoitusmuodon valinnan perusteena olla vain ja ainoastaan kunnan talouden ja rahoituksen asema sekä niille asetetut tavoitteet. Siis aivan samat perusteet kuin minkä tahansa muunkin rakennushankkeen rahoituksella. Lainan ja leasingin hintaerot ovat nykyään häviävän pieniä, joten sopivin rahoitusmuoto ratkeaa usein muilla perusteilla, kuten rahoituksen lyhennysprofiilin sopivuudella kunnan investointiohjelmaan ja talouden kokonaiskuvaan.

Kolmas, toistaiseksi suomalaisissa elinkaarihankkeissa käyttämätön, rahoitusmuoto on vuokramalli. Vakiintunut käytäntö sivuuttaa vuokramallit elinkaarihankkeiden rahoituksessa on hyvä ja suosittelen itsekin välttämään vuokramallia elinkaarihankkeen rahoittamisessa. Keskeisin syy miksi vuokramallia ei kannata yhdistää elinkaarimalliin on mallien riskien ja vastuiden jaon päällekkäisyys. Elinkaarimallissa kohteen ylläpitoon, käytettävyyteen ja tekniseen jäännösarvoon liittyvät riskit ja vastuut ovat palveluntuottajalla, joten niitä ei tarvitse enää erikseen siirtää tilaajalta vuokralleantajalle. Elinkaarimalli soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joille kunnalla on pitkäaikainen, selvästi yli 20 vuoden tarve. Vuokramalli taas soveltuu parhaiten kohteisiin, joille kunnalla ei ole pitkäaikaista tarvetta tai tarve tiloille on pitkällä tähtäimellä epävarma.

Tämä kirjoitus päättää Elinkaarimallin ABC -blogisarjan. Toivottavasti sarja on hälventänyt salaperäisyyttä elinkaarimallin ympärillä ja korjannut mahdollisia väärinkäsityksiä elinkaarimalliin liittyen. Toivon lisäksi, että elinkaarimalli vakiintuisi luonnolliseksi osaksi kuntien vaihtoehtoisia hankintamuotoja ja olisi aina mukana arvioinnissa, kun kuntien suurempien rakennushankkeiden päätöksiä valmistellaan.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Blogisarjan aikaisemmat osat:
Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin
Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?
Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?
Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Näkökulmat