Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Punkalaitumelta ponnistaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja

Vasta 22-vuotias Lähdeniemi valittiin toukokuussa Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Töitä on nyt paiskittu kuukauden päivät.

Ensiaskeleet yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla Lähdeniemi otti kunnan nuorisovaltuustossa, jossa hän toimi puheenjohtajana reilun kahden vuoden ajan. Keväällä 2017 kunnallisvaaleissa ehdolla ollut Lähdeniemi oli jo ehtinyt aloittaa Turussa journalismiopinnot, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen. Tämä yllätti varapuheenjohtajuuteen valmistautuneen Lähdeniemen täysin.

– Totta kai otin paikan vastaan, kun kerran sellainen suotiin. Siitä ei ollut epäilystäkään!

Vaikka Lähdeniemen opiskelukaupungiksi valikoituikin Turku, on Punkalaidun ollut hänelle aina se oikea koti, ja maalaiselämä lähellä sydäntä. Yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa Lähdeniemi pitääkin tärkeänä kuntien vetovoiman edistämistä. Lähdeniemen mukaan maaseudulla asumisen pitäisi aina olla varteenotettava vaihtoehto.

– Kuntien vetovoiman lisäämiseen liittyvät olennaisesti hyvät liikenneyhteydet kotoa työpaikalle, samoin kuin hyvät nettiyhteydet sekä esimerkiksi postipalvelut – ihmiset kaipaavat yllättävänkin yksinkertaisia asioita.

Pienten kuntien houkuttelevuuteen liittyen Lähdeniemi ottaa esiin myös huolen siitä, millaista kuvaa maaseudusta tarjotaan mediassa.

– Maakuntalehdetkin puhuvat lähinnä maakuntakeskuksista. Uutiskynnys tuntuu olevan huomattavasti korkeammalla pienemmistä paikkakunnista puhuttaessa.

Kuntien elinvoimaisuuden lisäksi erityisesti koulutukseen ja sivistykseen liittyvät teemat, kuten kunnassa toimivan lukion säilyttäminen, ovat Lähdeniemelle tärkeitä. Koulutustaustansa puolesta hän mainitsee yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen kunnan viestinnän kehittämisen avoimempaan suuntaan. Myös kunnan markkinoinnin saralla voisi tuoreelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle olla tekemistä.

Nuori puheenjohtaja on toki kiinnostanut myös mediaa, ja yksi haastatteluissa usein toistuva kysymys on ollut, mistä Lähdeniemen kiinnostus kunnallispolitiikkaan oikein kumpuaa.

– En yksiselitteisesti osaa kertoa, mistä tämä innostus on lähtenyt. Oma kotikunta on rakas paikka, jonka asioista olen halunnut tietää enemmän. Tämän pestin myötä Suomen ja maailman asiat ovat laajemminkin alkaneet kiinnostaa. Journalismi ja politiikka ovat yllättävän lähellä toisiaan – molemmissa on kyse yhteiskunnallisista asioista puhumisesta ja niihin vaikuttamisesta!

Lähdeniemelle tulevaisuus näyttää vielä avoimelta. Parivuotisen puheenjohtajakauden jälkeen vuorossa olisi journalismiopintojen loppuun saattaminen, ja tämän jälkeen kaikki vaihtoehdot ovat auki.

– Tämäkin mahdollisuus tuli niin yllättäen, että ikinä ei tiedä, mitä vastaan tulee. Toivotaan, että tulevaisuuskin olisi yhtä mielenkiintoinen ja luvassa olisi jotain, mitä en osaa vielä aavistaakaan!

Kunta-/aluevaikuttaja

Toimistolta toimintaan – Kuntarahoituslaisten päivä Hollolassa

On aurinkoinen ja lämmin tiistaiaamu, kun minibussi täynnä innokkaita kuntarahoituslaisia lähtee matkaan kohti Hollolaa. Kohteina ovat paikallinen pelastusasema sekä Heinsuon yhtenäiskoulu, joista molemmat ovat Kuntarahoituksen rahoittamia kohteita. Mukana on kollegoita ympäri taloa eri toiminnoista. Osa ei ole tavannut kyseisiä asiakkaita ennen, saati käynyt edes tutustumassa rahoittamiimme rakennuksiin.

Heinsuon yhtenäiskoulu kiiltelee edelleen uutuuttaan, vaikka sen valmistumisesta on jo parisen vuotta. Pihakin on loistavassa kunnossa. Näin kesälomien aikaan 700 oppilaan koulu on hiljainen.

Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttamispäällikkö Tuomo Vesikko toivottaa meidät tervetulleiksi. Esittelyjen ja kahvittelun jälkeen Vesikko ja Heinsuon yhtenäiskoulun rehtori Anssi Vidman kertovat kouluprojektin vaiheista.

Kahta en vaihtaisi: elinkaarimalli ja kiinteistöleasing

Vesikko aloittaa ylistämällä elinkaarimallia ja kiinteistöleasingiä.

– Asiakkaan näkökulmasta elinkaarimalli näkyy mutkattomuutena. Takuukorjaukset ovat sujuneet kiistelemättä ja ripeästi. Yhteistyö on toiminut kaikin puolin.

Elinkaarimallissa rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Urakoitsija vastaa kohteen käyttökunnon ylläpitämisestä.

Kiinteistöleasing puolestaan on asiakkaalle huoleton rahoitusmalli, jossa Kuntarahoitus huolehtii kohteen rakennuttamisen rahoittamisesta ja alkaa sen valmistuttua veloittaa asiakkaalta leasingvuokraa. Leasingkauden päätyttyä asiakas voi jatkaa leasingsopimusta, lunastaa kohteen itselleen jäännösarvolla tai osoittaa sille ostajan.

Urakoitsijan valinnassa käytettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, minkä ansiosta Vesikko arvioi kunnan säästäneen Heinsuon ja samoihin aikoihin toteutetun Kalliolan koulun hankkeissa kolme miljoonaa euroa. Tiloja saatiin tehostettua tuhannella neliöllä luopumalla turhista varastoista ja käytävistä.

Liikuntahallista on moneksi. Neljälohkoisen hallin näyttämön voi avata tapahtumia varten. Oven ollessa kiinni, toimii näyttämö ylimääräisenä tilana vaikkapa baletille.

Avoin oppimisympäristö vaatii tiloilta joustavuutta

Opetussuunnitelmauudistus ja koulun tilasuunnittelu sattuivat samaan hetkeen, jolloin niitä voitiin pohtia rinnakkain. Käyttäjät sitoutettiin mukaan suunnitteluun, ja kokeneet arkkitehdit takasivat toimivan lopputuloksen. Joustavat tilat auttavat sopeutumaan tulevaisuudessa mahdollisesti vähenevän oppilasmäärän vaatimiin muutoksiin.

Vidman kertoo, että yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana oli avoimeen oppimisympäristöön sopivat tilat. Käytävien puuttuessa liikkuminen koulussa sujuu suoraan tilasta toiseen. Seiniä on korvattu verhoilla ja liukuovilla. Tämä lisää joustavuutta ja muunneltavuutta.

Perinteisiä luokkia ei juurikaan ole, vaan ne on korvattu oppimisalueilla. Vidman kertoo, että yhdessä tilassa saattaa olla kaksi tai kolmekin opettajaa samaan aikaan. Tarvittaessa väliin voi vetää verhon. Seinät ja ovet ovat pitkälti lasia, mikä tuo valoa ja tilantuntua syvärunkoiseen kouluun. Puupulpetteja ei koulussa näy.

Aulasta löytyvät fussball- ja pingispöydät, jotka ovat koululaisten ehdottomia suosikkeja.

Seuraavaksi lähdemme tutustumaan pelastusasemaan.

Laskeutumistanko taukotiloista kalustohalliin nopeuttaa pelastustehtäviin lähtöä.

Puhdasta pelastamista

Pelastusasemalla meidät vastaanottaa vastaava ruiskumestari Mika Tervala. Siirrymme neuvottelutiloihin. Ei kuitenkaan kulu paria minuuttia pidempään, kun kovaääninen hälytys menee päälle. Ruiskumestari kertoo kyseessä olevan kiireellinen tehtävä ja rientää paloauton kyytiin. Noin minuutissa hälytyksestä palomiehet ovat jo matkalla.

Paikalla oleva palotarkastaja Tarja Asikainen jatkaa kanssamme kierrosta.

Palomiesten viihtyvyyttä on mietitty pitkälle. Heillä on käytössään iso kuntosali, lepohuoneet, saunatilat ja terassi kaasugrillillä. Ei hassumpaa.

Naapurilaitokselta vierailulle tullut palomies kehuu Hollolan tiloja.

– Rahoittakaa näitä lisää, kiitos!

Huomiomme kiinnittyy osassa ovista olevaan puhdas puoli -merkintään. Mitä se tarkoittaa? Palotarkastajan mukaan puhtaalle puolelle ei saa mennä sammutustehtävistä palatessa. Puhdas paloasema -käytäntö suojelee palomiesten terveyttä. Vaatteissa kantautuu vaarallisia kemikaaleja ja savutuhkaa. Ilmanvaihto on myös paineistettu niin, että haitta-aineet eivät kulkeudu puhtaalle puolelle. Mielenkiintoista!

Ruiskumestari palaa pelastusasemalle kierroksemme päättyessä. Ruuanlaitto oli palvelutalossa aiheuttanut aiheettoman hälytyksen. Kiitämme kierroksesta ja toivotamme jaksamista juhannuskiireeseen. On aika lähteä takaisin Helsinkiin.

Mitä jäi käteen?

Bussissa keskustelemme päivän kulusta.

– Parasta oli päästä todistamaan se suuri innostus ja ilo porukassa, kun he näkevät omin silmin kuinka suuri merkitys meidän toiminnallamme on asiakkaille, matkan ideoinut Lauri Pekkilä sanoo.

– Todella upeaa nähdä, kuinka asiakkaat olivat innoissaan uusista hienoista tiloistaan. Kiinnostava yksityiskohta oli ulkomailla asti noteerattu puhdas paloasema -käytäntö. Näitä pitäisi tuoda enemmän meidän ja asiakkaidemme tietoon, dokumentaation parissa työskentelevä Sari Litja lisää.

Tytäryhtiössämme Inspirassa analyytikkona työskentelevä Pauliina Haro taas ilahtui nähdessään elinkaarimallin hyödyt käytännössä.

– Monella tasolla aivan mahtava reissu. Tein monia omalle työlleni tärkeitä havaintoja elinkaarimallista. Hienoa päästä pois toimistolla ja näkemään millainen merkitys työlläni on asiakkaille.

Markkinoinnista vastaavalla Sirpa Kestilällä on mielessään jo seuraava kohde.

– Milloin mennään katsomaan Suomen kauneinta kunnantaloa?

AsiakastarinatKuntarahoitus

The Guardian kehuu Suomen asunnottomuustoimia – Y-Säätiön Kaakinen: ”Ote asioihin hyvin pragmaattinen”

Guardian kertoo, että Helsingissä ei juuri kukaan joudu enää kadulle nukkumaan, kun esimerkiksi Englannissa kadulla nukkuvien määrä on päinvastoin noussut huomattavasti. Jutussa avataan myös Helsingin sosiaalisen asuntotuotannon taustoja.

Brittilehti on kirjoittanut Suomen mallista ennenkin, viimeksi noin vuosi sitten. Tuoreimpaan juttuun Guardian haastatteli muun muassa Y-Säätiön toimitusjohtajaa Juha Kaakista, joka kertoo aiheen herättäneen valtavasti kiinnostusta.

– Kommentteja ja kyselyitä tulee jatkuvasti ympäri maailmaa. Olen antanut haastattelun esimerkiksi Etelä-Afrikan radioon, Kaakinen sanoo.

Hän on kiertänyt monessa maassa esittelemässä Asunto ensin -mallia ja tutustunut samalla paikallisiin tapoihin taistelussa asunnottomuutta vastaan.

– Suomalaisen mallin erityisvahvuus on laaja-alainen yhteistyö niin valtion, kuntien kuin järjestöjen kesken. Kun muualla vasta puhutaan, meillä on jo tartuttu toimeen. Ote asioihin on erittäin pragmaattinen.

Positiivinen katse tulevaisuuteen

Kehuja Kaakiselta saa myös tuore hallitusohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on puolittaa asunnottomuus tämän vaalikauden aikana ja poistaa se lopulta kokonaan kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä.

– Tämä on erittäin lupaava, historiallinen tavoite. Suhtaudun ohjelman kirjauksiin optimistisesti siinäkin mielessä, että meillä on viimeisen vuosikymmenen ajalta kokemusta siitä, miten Asunto ensin -mallin kaltainen ohjelma rakennetaan ja oikeasti toimeenpannaan yhteistyössä, Kaakinen sanoo.

Hän peräänkuuluttaa aktiivisia toimenpiteitä.

– Tukiresursseihin pitää panostaa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on keskeinen asunnottomuutta ennaltaehkäisevä rakenteellinen tekijä ja samalla reitti pois asunnottomuudesta. Yleishyödyllisen asuntotuotannon kannalta pidän myönteisenä myös sitä, että korkotukijärjestelmää pyritään edelleen kehittämään siten, että se olisi houkuttelevampi. Tarvitaan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja, oli kyse sitten vuokra- tai omistusasunnoista, Kaakinen luettelee.

Vaikka valtava parannus on jo saatu aikaiseksi, minkä puolesta Asunto ensin -mallin tulokset puhuvat, riittää tekemistä yksityiskohdissa ja asioiden syventämisessä.

– Minkäänlaiseen itsetyytyväisyyteen ei ole vielä aihetta. Pienetkin viivytykset asuntotuotannossa ja -tarjonnassa voivat heijastua asunnottomuustilanteeseen. Joissakin kaupungeissa olemme saaneet tällaisia merkkejä. Mikäli kohtuuhintaista asuntotuotantoa laiminlyödään, tilanne oireilee ketjun toisessa päässä asunnottomuutena. Hereillä pitää olla jatkuvasti.

Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan oppia erityisratkaisujen löytämiseen esimerkiksi asunnottomille naisille.

– Näissä kysymyksissä meillä on onneksi tukenamme kansainvälinen yhteistyö ja laaja verkosto, josta ammennetaan uutta puolin ja toisin.

Näkökulmat

Aku Dunderfelt luotsaamaan Kuntarahoituksen rahoitustoimintoa

Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Aku Dunderfelt, s. 1975, joka on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa. Dunderfelt aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 5.8.2019.

– Akulla on pitkä ja laaja-alainen kokemus pankkisektorilla. Hän tuo meille vahvaa osaamista asiakkuuksien hoitoon, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953.

Kuntarahoitus

Kasvuennusteita reivataan – myös julkisen talouden näkymä muuttunut haastavammaksi

Tuoreimmat ennusteet eivät ole synkkiä vaan jopa maltillisen optimistisia

Kuluvalle vuodelle Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ennakoivat molemmat 1,6 prosentin BKT-kasvua. Ennustetta voi pitää jopa optimistisena, sillä talouden toteutunut kasvuvauhti on jo selvästi hiipunut. Mikäli bruttokansantuote kasvaisi loppuvuoden samalla vauhdilla kuin edellisen vuoden aikana keskimäärin, vuodelle 2019 kertyisi kasvua vain noin 1,3 prosenttia. Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteen toteutuminen edellyttää siis joko kasvun lievää vauhdittumista tai aiempien tilastojen korjaantumista ylöspäin – tai molempia.

Vuosien 2020–2021 osalta valtiovarainministeriö on himpun verran Suomen Pankkia varovaisempi. VM odottaa BKT:n kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana 1,2 ja 1,1 prosenttia, kun taas Suomen Pankin vastaavat luvut ovat 1,5 ja 1,3 prosenttia. Vaalikauden loppuvuosina 2022–2023 valtiovarainministeriö näkee talouskasvun hidastuvan edelleen 1,0 ja 0,7 prosenttiin.

Kuluttajien kannalta talouden perusolosuhteiden pitäisi olla kunnossa – mutta painaako velkalasti?

Viranomaisennusteiden optimistisuutta nähtävästi selittää, ettei alkuvuoden kehnoille luvuille ole laitettu vielä kovin paljon painoa – näin ainakin Suomen Pankin ennusteessa. Tämä voikin olla viisasta, sillä erityisesti yksityisen kulutuksen notkahdus tammi–maaliskuussa vaikuttaa jopa kummallisen heikolta. Hyvän työllisyyskehityksen ja palkankorotusten ansiosta palkkasumma kasvaa muhevaa 4–5 prosentin vauhtia. Kun kaiken muun hyvän lisäksi myös lainakorkojen odotetaan pysyvän erittäin matalina, talouden perusolosuhteiden pitäisi kuluttajien näkökulmasta olla varsin hyvällä tolalla.

Tässä kohden tosin herää kysymys siitä, mahtaako kotitalouksien paisunut velkalasti jo rajoittaa kulutus- ja investointihaluja. Mikäli näin on, kotimaisen kysynnän veto saattaa jäädä odotuksia vaisummaksi myös jatkossa.

Heikkenevä kasvunäkymä kiihdyttää julkisen talouden velanottoa

Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusasemaa koskeviin ennusteisiin. Valtiovarainministeriön uusi perusura ennakoi julkisen talouden alijäämän olevan 0,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2023, kun se ennen ennustepäivitystä oli 0,6 prosenttia. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 muuttui ennustepäivityksen myötä pari-kolmesataa miljoonaa haastavammaksi.

Julkisen talouden kokonaisnäkymä ei ole kovin paljon muuttunut, mutta valtion- ja paikallishallinnon keskinäisissä ennusteurissa muutokset ovat vähän isompia. Valtiovarainministeriön uuden ennusteen painelaskelmassa – eli arviossa, joka ei huomioi mahdollisia tasapainottavia politiikkatoimia – paikallishallinnon nettovelanoton odotetaan selvästi kiihtyvän, kun taas valtionhallinnon osalta velanotto on aiempia arvioita maltillisempaa. Valtion- ja paikallishallintojen kumulatiivinen velkaantumispaine on vuosina 2019–2023 yli 21 miljardia, josta paikallishallinnon osuus on selvästi yli puolet.

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämät – jotka perustuvat lähinnä eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottoihin – auttavat pitämään julkisen talouden kokonaisuutena melko lähellä tasapainoa. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät sotu-rahastojen ylijäämät vähennä valtion ja kuntien velanottotarvetta. Kyseiset ylijäämät pitää nimittäin pääosin sijoittaa uudelleen, koska tuottoja tarvitaan muun muassa tulevien eläkelupausten katteeksi. Tästä syystä julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kääntyvän uudelleen nousuun jo 2021, vaikka ennusteissa nimellinen BKT-kasvu jatkuukin lähivuosina vielä kohtuullisena.

Työllisyyskasvu paljon vartijana

Valtiovarainministeriön arvioissa työllisyysasteen odotetaan nousevan nykytasolta vuoteen 2023 mennessä noin prosenttiyksiköllä 73,3 prosenttiin. Julkisen talouden tasapainottuminen edellyttäisi työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin, mikä onkin uuden hallituksen kunnianhimoinen tavoite. Valtionvarainministeriön perusuran ja työllisyystavoitteen välinen ero on työllisten määrällä mitattuna noin 60 000.

Tuoreimpien ennusteiden mukainen kasvu ei ole likimainkaan riittävää, jotta 75 prosentin työllisyysaste voisi toteutua. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan BKT-kasvun pitäisi vuosina 2020–2023 olla keskimäärin lähes kahden prosentin luokkaa, jotta työllisyystavoite olisi saavutettavissa. Tämä ei onnistu ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, joilla sekä työn tarjontaa että kysyntää saadaan lisättyä.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

NäkökulmatTalous

Talouden kaksi käännekohtaa

Kauppasota keskeisin suhdanneriski

Kauppasodan eteneminen USA:n ja Kiinan välillä on juuri nyt maailmantalouden merkittävin stressitekijä. Selkkauksen viimeisissä käänteissä Kiina on ehkä kokenut tulleensa nöyryytetyksi ja paluu ratkaisuhakuisiin neuvotteluihin saattaa olla haastavaa. Tilanteen luoma epävarmuus voi heijastua laajasti globaaliin talousluottamukseen ja yritysten investointihalukkuuteen. Kesäkuukausina kannattaakin seurata erityisesti pääomahyödykkeiden kysynnän ja talouden tunnelmamittareiden kehitystä.

Rahapolitiikan U-käännös

Vielä viime vuoden lopulla USA:n keskuspankki Fed ennakoi nostavansa tänä vuonna korkoja kaksi kertaa. Jo maaliskuussa kuitenkin vahvistettiin, ettei koronnostoja todennäköisesti tule lainkaan ja viime viikkoina vihjaukset koronlaskuista ovat tihentyneet. Markkinoilla Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoa vuoden loppuun mennessä vähintään 2–3 kertaa.

Euroopan keskuspankki EKP on ilmoittanut pitävänsä korkotason ennallaan ainakin vuoden 2020 kesään asti. EKP on lisäksi antanut ymmärtää, että korkoja voidaan yhä myös laskea ja rahapolitiikan jo lopetettuja poikkeustoimia tarvittaessa käynnistää uudelleen sekä kehittää uusia tukitoimia.

Periaatteessa keskuspankkien ”U-käännöksessä” ei ole mitään ihmeellistä: rahapolitiikkaa tehdään ajassa ja kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia, keskuspankit reagoivat. Suunnanmuutos on kuitenkin pitkän aikavälin näköalojen kannalta merkittävä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että USA:ssa koronnostosyklin huippu jäi 2,25–2,50 prosentin haarukkaan. Se on huomattavasti alhaisempi taso kuin koronnostosyklin huipuissa on tyypillisesti nähty. Korkoelvytyksen pelivara on mahdollisen taantuman sattuessa siten oleellisesti vähäisempi. Euroalueella tilanne on vielä hankalampi, koska koronlaskuvaraa ei kuluvan noususuhdanteen aikana ole ennätetty kerryttää lainkaan. 

Seuraavassa taantumassa painopiste siirtymässä velkaelvytykseen?

Talouden tukeminen nojanneekin seuraavassa taantumassa aiempaa enemmän valtioiden elvyttävään suhdannepolitiikkaan. Useat vaikutusvaltaiset talousasiantuntijat, kuten IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard sekä tunnettu amerikkalaisprofessori Larry Summers, ovat alkaneet muokata ”älyllistä maaperää” aiempaa rohkeammalle velkaelvytykselle. Heidän mukaansa kroonisesti matalien korkojen oloissa julkisen talouden velkaantuminen ei ole kovin vaarallista ja velkavetoinen julkinen kulutus voi olla ainoa keino palauttaa pääomamarkkinoiden tasapaino ja päästä nollakoroista eroon.

Rahapolitiikassahan taloutta yritetään elvyttää ikään kuin kimmokkeella: rahan hintaa lasketaan, jotta velanotto, kulutus ja investoinnit tulisivat aiempaa houkuttelevammaksi. Julkista kulutusta lisäämällä sen sijaan kysyntään voidaan vaikuttaa suoraan. Pysyvien vaikutusten aikaansaaminen ei tosin silloinkaan ole varmaa.

Muuttuuko pitkän aikavälin inflaatio- ja korkonäkymä?

Mikäli suhdanneohjauksen orientaatio on todella muuttumassa, myös odotukset seuraavan taantuman jälkeisistä makro-olosuhteista voivat alkaa päivittyä. On alettava punnita sitäkin mahdollisuutta, että vastasyklisellä suhdannepolitiikalla todella kyetään pysyvämmin elvyttämään yksityisen sektorin tulomuodotusta ja investointirohkeutta. Säästäminen ja investoinnit saattavat silloin tasapainottua nykyistä korkeammalla korkotasolla ja myös inflaatio-odotukset voivat lähteä nousuun.

Oletettavasti myös keskustelu eri maiden kestävästä velkakapasiteetista yltyy, mikä saattaa heijastua maiden välisten korkoerojen levenemisenä.

Inflaationäkymän kannalta omaa osaansa näyttelee myös protektionismin mahdollinen pitkäkestoinen lisääntyminen. Protektionismi purkaa globalisaation kustannushyötyjä ja häiritsee suhteellisen edun periaatetta. Pitkällä aikavälillä tuottavuus kärsii. Kehittyvien talouksien integroitumisella globaaleihin arvoketjuihin on ollut teollisuusmaille deflatorinen vaikutus. Protektionismi toimii vastakkaiseen suuntaan.

Nämä ovat kuitenkin hyvin alustavia näköaloja eikä isoa muutosta korko- tai inflaatioympäristössä ole vielä näköpiirissä. Ensin on nähtävä, miten seuraavaa taantumaa todella hoidetaan ja miten elvytyspolitiikasta tullaan ulos.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti

NäkökulmatTalous

Markkinakatsaus 6/2019

Maailmantalouden kasvukuva jatkuu heikkona – keskuspankit jatkavat varovaista linjaa

  • Maailmanpankki ennustaa tuoreessa raportissaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,6 prosenttiin (aikaisemmin 2,9 %). OECD ennustaa vastaavasti kuluvan vuoden kasvun olevan 3,2 prosenttia.
  • USA:n ja Kiinan kauppakiistat ovat suurin uhka kasvulle. Euroalue, joka on riippuvainen maailmanlaajuisesta kysynnästä, ja joka kärsii edelleen rakenteellisista ongelmista, on tilanteessa yksi suurimmista kärsijöistä. Euroalueen kuluvan vuoden kasvun odotetaan olevan 1–1,2 prosenttia.
  • Odotukset rahapolitiikan keventämisestä USA:ssa sekä euroalueella ovat kiihtyneet viime päivinä heikon kasvukuvan ja alhaisten inflaatio-odotusten seurauksena. Markkinat hinnoittelevat seuraavalle vuodelle jo kahta täysimääräistä koronlaskua Yhdysvaltojen keskuspankki FEDiltä, mikä on painanut lyhyiden maturiteettien markkinakorkoja.
  • EKP piti ohjauskorkonsa muuttumattomana 0 prosentissa, mutta viitoitti korkojen pysyvän nykytasoillaan ainakin 2020 puoleenväliin. Keskuspankki huomioi talouskuvaan liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden pitkittymisen (mm. kauppasota ja brexit) ja arvioi riskien olevan yhä kallellaan ennakoituakin heikomman kehityksen suuntaan.
  • Maltillisen viestinnän seurauksena euriborkoroissa on nähty viimeaikoina totuttua voimaakkampia liikkeitä alaspäin. Myös odotukset tulevaisuuden euriborkoroista ovat jatkaneet laskuaan. Esimerkiksi 12kk euribor on laskenut kuukauden aikana 7 bp.
  • Pitkät korot ovat jatkaneet voimakasta laskuaan edellä mainituista syistä sekä myös turvasatama kysynnästä johtuen, kun riskilliset sijoituskohteet, kuten osakkeet ovat laskeneet.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa noin 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle. Globaali, koko maailman kattava PMI laski kesäkuussa alle 50, mikä on alin taso sitten vuoden 2012.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvulle:
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroopan komission luottamusindikaattori kertoi euroalueen yllättävästä luottamusilmapiirin vahvistumisesta ja katkaisi yhtämittaisen reilun vuoden pituisen laskuputkensa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 100, joten yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi maalaa yllättävän positiivista kuvaa nykytilanteesta.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pohjainflaatiokehitys jäi ennakoituakin heikommaksi, mikä pitää keskuspankin edelleen varovaisena. Pohjainflaatio painui ennakoitua voimakkaammin 0,8 %:iin (v/v), joten hintapaineet eivät ole edelleenkään osoittaneet vahvistumista työmarkkinoiden kiristymisestä huolimatta – Euroalueen työttömyysaste on laskenut jo 7,6 %:iin, vastaavalla tasolla on liikuttu viimeksi elokuussa 2008.

Riskisentimentin parantuessa pitkissä koroissa voidaan nähdä korjausliikkeitä ylöspäin, mutta pitkällä tähtäimellä heikot inflaatio-odotukset pitänevät markkinakorot matalilla tasoilla.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat jatkaneet yhtämittaista laskuaan viime lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on -0,15 % tasolla, jossa se viimeksi oli vuonna 2016. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 7v asti.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset ovat vaihtuneet koronlaskuodotuksiin. EKP:n vallitseva ohjeistus on ylläpitää korot nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti, mikä poissulkee myös koronlaskut. Markkinat sen sijaan hinnoittelevat 3 kk euriborin laskevan nykyisiltä tasoiltaan ja kääntyvän positiiviseksi vasta 2023 alkuvuonna.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Historiallisesti tarkasteltuna markkinakorot ovat alhaisilla tasoilla ja korkokäyrä on loiva, ts. pitkät korot lähestyvät lyhyiden korkojen tasoja.

Tilannetta selittävät heikentyneet talouskasvuodotukset globaalisti sekä alhainen inflaatio euroalueella. Näiden johdosta Euroopan keskuspankin haasteena on ollut rahapolitiikan asettaminen tasolle, joka ruokkii kasvua sekä inflaatiota pitkällä aikavälillä.

Euroalueen inflaatio on jo pitkään ollut keskuspankin hintavakaustavoitetta (~ 2 %) vaimeampi. Tämä on lisännyt huolta, että euroalue voisi joutua samanlaiseen pitkäaikaiseen deflaatioon kuin Japani. Sijoittajat hinnoittelevat jo osittain pysyvämpiä alhaisten korkojen tasoja tulevaisuuteen.

Markkinakatsaus jää kesätauolle ja palaa uudistuneena elokuussa.

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

 

KuntarahoitusTöihin meille

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Vuonna 2012 Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto totesi, että alueen jäähalli oli tullut elinkaarensa päähän. Valtuustolle esitettiin ajatus Suomen ensimmäisen energiatehokkaan jäähallin rakentamisesta vanhan hallin tilalle.

Hanke sai valtuustolta vihreää valoa. Hallin suunnittelutyöt alkoivat Mänttä-Vilppulan kaupungin, VTT:n ja energiatehokkaisiin rakennusratkaisuihin erikoistuneen Suomen Projektori Oy:n kolmikannalla.

– VTT:n ohjelman avulla pystyimme simuloimaan erilaisia energiaratkaisuja, kuten kosteusasteita ja optimaalisia lämpötiloja. Tietoja hyödynnettiin aktiivisesti hallin koko suunnittelukaaressa, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo.

Rakennustyöt alkoivat päätöstä seuraavana vuonna ja avajaisia juhlittiin 2016. Pihlajalinnasta tuli areenan pääsponsori, jonka mukaan se myös nimettiin.

Kritiikkiäkin tuli, kuten tällaisissa projekteissa usein tulee.

– Olimme tekemässä jotain sellaista, mitä ei oltu ennen tehty Suomen mittakaavassa. Osa ihmisistä epäili, ettei energiatehokkaan jäähallin kaltaista asiaa voisi olla edes olemassa. Tähän totesimme vain, että ei vielä olekaan, mutta kohta on.

Rakennusprosessi vaati ennen kaikkea ajattelutapojen uudistamista kaupungin päätöksenteossa.

– Kun kunnissa tehdään hankkeita, keskitytään yleensä automaattisesti pelkkiin investointikustannuksiin, kun pitäisi fokusoida koko elinkaaren kustannuksiin. Tässä hankkeessa olemme puolittaneet normaalin jäähallin energiakustannukset koko sen elinkaaren ajalla. Energiatehokkuudella saamme aikaan erittäin merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.

Auvisen mukaan elinkaariajattelu on pikkuhiljaa yleistymässä kunta- ja kaupunkitasolla, mutta työtä ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan vielä.

– Kunnilta ja kaupungeilta vaaditaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja uskallusta katsoa eteenpäin, eikä vilkuilua takapeiliin, Auvinen kannustaa.

Hallin käyttäjille energiatehokkuus ei käytännön tasolla käytössä ilmene mitenkään, mutta kunnan talousluvuissa se näkyy selvästi.

– Säästöjä on saatu jo tämän muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ne energialaskelmat, jotka tehtiin suunnitteluvaiheessa, ovat pitäneet hämmästyttävän hyvin paikkansa. Voin ylpeydellä sanoa, että Pihlajalinna-areena on monitoimiareena, joka on talvikausina yksi Suomen parhaimmista harjoitusjäähalleista.

Kesällä areenalla järjestetään muita tapahtumia, kuten konsertteja, messuja tai vaikkapa koiranäyttelyitä aina tarpeen mukaan. Halli tuottaa kaiken käyttämänsä lämpöenergian itse, vain sähköä ostetaan ulkopuolelta.

– Kaupungin näkökulmasta juuri oma energiantuotanto on se kaikkein merkittävin tekijä koko projektissa.

Pitkän aikavälin säästöä

Miten energiatehokas jäähalli sitten toimii käytännössä?

– Hallissa on yksi perinteinen ammoniakkia jäädytysaineena käyttävä jäädytyskontti, joka jäädyttää hallin jään. Jään tekemisen yhteydessä saadaan lauhde- eli lämpöenergiaa käyttöenergiaksi, Pihlajalinna-areenan tekniikasta vastanneen Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen kertoo.

Hallin katolla on myös aurinkopaneeleita, joiden energia jalostetaan maalämpöpumppujen sähköntuotantoon ja siitä eteenpäin sekä lämmitysenergiaksi lämmitykseen että käyttöveteen.

– Kohteessa on maalämpöpumppu ja neljä maalämpökaivoa, jotka pääsääntöisesti huolehtivat hallin sekä käyttöveden lämmityksestä kesän aikana, Piiparinen jatkaa.

Pihlajalinna-areena tuottaa ja käyttää kaiken tarvitsemansa lämmitysenergian itse. Hallin tuottama ylimääräinen energia myydään viereiseen uimahalliin, joka kytkettiin tekniikkaan tammikuussa 2016. Energiaa siirretään uimahalliin noin 10 omakotitalollisen energiakulutuksen verran vuositasolla.

– Siirto uimahalliin tapahtuu siirtoputkilla. Myyty energia käytetään uimahallin ilmastoinnin esilämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen, Piiparinen kertoo.

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Kuinka paljon rahaa tähän mennessä on säästetty?

– Jos kaikki hallin käyttämä energia olisi ostoenergiaa – eli jäähalli toimisi ilman hallin omaa energian kierrättämistä ja uudelleenhyödyntämistä – sen pyörittäminen jäähallikäytössä maksaisi noin 20 euroa tunti. Uusiutuvan energian käyttö, uudelleenhyödyntäminen sekä energian kierrätys antavat todellisuudessa nettoenergian hinnaksi vain viisi euroa tunti. Säästö on valtava jo pelkästään vuorokausitasolla, Piiparinen sanoo.

Kaupunginjohtaja Markus Auvisen mukaan vuositasolla puhutaan kaupungille noin 70 000 euron säästöistä. Piiparinen on Auvisen kanssa samaa mieltä siinä, että Suomessa tuijotetaan liian usein pelkkää investointihintaa.

– Valveutuneita tilaajia on maassamme valitettavasti erittäin vähän. Tällaisissa hankkeissa pitäisi nimenomaan keskittyä koko elinkaaren hintaan ja käyttökustannushintoihin, jolloin säästetään energiaa ja luontoa sekä kustannuksia pitkässä juoksussa.

Samalla hankkeiden toimivuutta pitäisi seurata jatkuvasti ja reagoida heti mahdollisiin muutoksiin esimerkiksi energiankulutuksessa.

– Se on nykypäivää, Piiparinen päättää.

Arvot edellä

Kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vastuu korostuu kaikessa kaupunginteossa. Toiminta pohjaa kaupunkistrategiassa määritellyille arvoille: asiakaslähtöisyys, luovuus ja vastuullisuus.

– Etenkin vastuullisuus ohjaa kaikkea päätöksentekoamme. Ihannetilanteeseen päästään, kun isojen investointipäätösten kohdalla mietitään jälkipolville jääviä kustannuksia. Päätösten pitää kestää tarkastelua tulevaisuudessakin, hän jatkaa.

Mänttä-Vilppulalla on tavoitteena olla vuonna 2026 Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin taidekaupunki sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tampereen kanssa.

– Tämän tavoitteen eteen teemme jatkuvasti töitä, hän summaa.

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinat

Kunnat kantavat ilmastokapulaa

Tuoreet päättäjät eivät voi sivuuttaa myöskään kaupungistumisen kiihtymistä, mikä koskettaa monilla tavoin niin kunta- kuin asuntotuotannon asiakkaitamme. Jos mitään ei tehdä, ja kehitys jatkuu nykyiseen tapaan, Suomessa on ennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua. Sen lisäksi että kasvaville seuduille tarvitaan asuntoja, liikenteen kasvukeskuksien sisällä ja välillä on oltava toimivaa ja ilmastoystävällistä.

Nopeampaa raideyhteyttä havitellaankin muun muassa Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Ilmassa on ollut raideinvestointeja jopa 7–9 miljardin arvosta. Valtio on esittänyt infrahankkeiden toteuttamista niin sanottujen hankeyhtiöiden avulla. Niiden rahoittajiksi on kaavailtu institutionaalisia sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä tai yksityisiä tahoja. Yksityisten tahojen tuotto-odotukset näkyisivät väistämättä myös korkeampina rahoituskustannuksina.

Julkisuudessa keskustelussa ei ole täysin käynyt selväksi, miten hankeyhtiöiden liiketoimintalogiikka toimisi. Mikäli hankeyhtiöitä perustetaan, on syytä varmistaa, että niiden liiketoimintalogiikka on järkevä myös infrastruktuurin käyttäjille.

Uusien rahoitusrakenteiden luomisen sijaan olisi järkevää kehittää olemassa olevaa ja toimivaa kuntien yhteistä rahoitusjärjestelmää, jotta sillä voitaisiin rahoittaa myös hankeyhtiöitä sellaisissa hankkeissa, joissa on mukana kunnallinen intressi. Tämä edellyttäisi, että lakia Kuntien takauskeskuksesta muutetaan niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankituilla varoilla voidaan rahoittaa myös valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä.

Junan tuomat tarvitsevat asuntoja. Vuokra-asumisen suosio on tutkimusten mukaan kasvussa, mutta vuokrien hinnat kasvukeskuksissa, myös valtion tuella rakennetuissa asunnoissa, ovat monille kohtuuttoman korkeat. Työvoimaa pitäisi kuitenkin saada sinne, missä työpaikat ovat. Hankala yhtälö, joka on esimerkiksi Wienissä pystytty ratkaisemaan. Sielläkin, kuten Suomessa, rakentamista tuetaan julkisilla varoilla. Vuokrahinnat on pystytty pitämään kurissa muun muassa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien yhteistyöllä. Sosiaalisen asumisen tukeminen ei ole luonut ghettoja, päinvastoin – eri ryhmien sosiaalinen integraatio on nopeutunut. Valtion tukemalle asuntotuotantojärjestelmälle on Suomessakin tarvetta myös jatkossa ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantomäärää täytyy kasvattaa, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan.

Asumisen ja rakentamisen ratkaisut ovat liikenteen lisäksi keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastokapula on otettu kunnissa vastaan, mikä näkyy tämän Huomisen tekijät -numeron kestävää rakentamista ja energiatehokkuutta käsittelevissä artikkeleissa. Niiden toteutumisessa Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella on oma osuutensa. On ilahduttavaa huomata, että vihreä rahoitus on hiljattain rantautunut myös yksityisille lainamarkkinoille. Vielä hienompaa on se, että Suomessa kuntasektorin voi sanoa olevan edelläkävijä vihreän rahoituksen käytössä. Jatketaan hyvää työtä yhdessä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat