MustRead on yhteiskunnallinen digitaalinen päättäjämedia, joka analysoi ja taustoittaa ajankohtaisia aiheita sotesta kaupungistumiseen. Kuntien toimivia käytäntöjä käsittelevä juttusarja alkaa MustReadissa vuoden 2020 alussa.
Tämä toimii on MustReadin journalistisin perustein tuottama juttusarja, mutta se mahdollistetaan Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton tuella. Sarja nostaa esiin kuntien ja kaupunkien merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta ja esittelee hyväksi havaittuja ratkaisuja niiden ongelmiin. Tavoitteena on jakaa tietoa toimivista konsepteista ja toimintatavoista.
Vaikuta käsiteltäviin teemoihin ja kerro toimivista ratkaisuista
Tämä toimii -sarjan taustaksi kerätään tietoja verkkokyselyllä, johon vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.
Mitkä ovat kuntasektorin suuret haasteet, joihin kipeästi kaivataan ratkaisuja? Mitä toimivia käytäntöjä omasta kunnastasi löytyy? Onko jonkin muun kunnan toiminta tietyllä osa-alueella tehnyt sinuun vaikutuksen?
MustReadin toimitus on lähettänyt kyselyn sähköpostitse kuntien ylimmälle johdolle. Siihen voi vastata myös kuka tahansa teemasta kiinnostunut tämän linkin kautta.
Tämä toimii -artikkeli- ja podcast-sarja käynnistyy tammikuussa 2020.
Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret
kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan
koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu,
kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.
Älykäs kaupunkisuunnittelu tarvitsee rinnalleen vahvat kiertotalouden periaatteet ja elinkaarimallin lainalaisuudet. Miltä tilanne näyttää kokonaisuudessaan Sitran asiantuntijan silmin?
Sitran Nani Pajunen
– Ennen kaikkea tavoitteena on, että jokainen suomalainen
kotipaikkakunnastaan tai taustastaan riippumatta ymmärtää, mistä kiertotaloudessa
on kyse, ja mitä nämä asiat tarkoittavat oman elämän kannalta, summaa Sitran
Hiilineutraali Kiertotalous -teeman johtava asiantuntija Nani Pajunen.
Sitrassa Pajusen tavoitteena on edistää ratkaisuja, joissa
yhdistyvät luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja
tuotteiden pitkä elinikä.
– Uskon, että nämä teemat ymmärretään Suomessa paremmin kuin
monessa muussa maassa, mutta eri juttu on se, onko asioita myös sisäistetty ja
kiertotalouden ratkaisuja otettu käyttöön. Moni kokee edelleen, että ympäristö-
ja ilmastoasiat eivät kuulu minulle, vaan joku tulee ja hoitaa kaiken
puolestani, Pajunen jatkaa.
Suomesta puhutaan usein kestävän kehityksen edelläkävijämaana, tai
ainakin yhtenä niistä. Missä asioissa olemme onnistuneet?
– Haluan nostaa hattua kunnille ja kaupungeille, jotka ovat
tehneet hienoa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kaupungit ovat olleet
erittäin aktiivisesti mukana kiertotaloustyössä, monessa paikassa on laadittu
omia tiekarttoja kiertotalouden edistämiseksi ja tehty erilaisia
kokeiluhankkeita.
Yhtenä käytännön toimena Pajunen mainitsee kierrätysmaamassojen
käytön teiden pohjarakenteissa.
– Helsingin kaupunki on hyvä esimerkki kierrätysmaamassojen
koordinoinnista. Kaupungilla on toiminut maamassakoordinaattori jo muutaman
vuoden ajan.
Helsingin kaupungin maamassakoordinaattorin tehtävänä on juuri
pohtia, miten sekundääriset maa-alueet saadaan tehokkaammin käyttöön ja turhaa
kuljettamista vähennettyä.
– Maamassakoordinaatiolla on saatu huimia
hiilidioksidipäästövähennyksiä aikaiseksi ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että
liikenne tämän työn myötä vähenee niin selvästi. Samalla on säästetty
neitseellisiä luonnonvaroja, Pajunen sanoo.
Hieno tekniikka ei yksin riitä
Pajunen haluaa muistuttaa elinkaariajattelumallin merkityksestä.
– Silloin kun aloitimme Sitrassa kiertotaloustyön, meiltä
kyseltiin ensisijaisesti vain jätteistä ja kierrätyksestä. Oikeasti
kiertotalous on mukana läpi materiaalin ja tuotteen koko elinkaaren, kuten
vaikka rakentamisen suunnittelusta ja kaavoituksesta aina tontin luovutukseen, rakennusvaiheeseen
ja rakennusten varsinaiseen käyttöön asti. Pelkät hienot talotekniikkaratkaisut
eivät riitä, vaan rakentamista pitää ajatella kokonaisuutena ja rakennettuna
ympäristönä, hän toteaa.
Onko kiertotalouden mukainen elämäntapa mahdollinen tulevaisuuden
rakennetussa ympäristössä ja rakennuksissa?
– Kiertotaloudessa kyse on asioiden kokonaisuudesta. Sen toteutumiseen vaikuttavat ihmisten asenteet ja teot.
Yhteisöllisyys kannattelee ilmastotyössä
Pienessä pohjoispohjanmaalaisessa Iin kunnassa ilmastotyö on
muutettu euroiksi ja työpaikoiksi. Jos kunnan ilmastotoimia pitäisi kuvailla
kolmella sanalla, olisivat ne yhteisöllisyys, asenne ja rohkeus.
Kuvailut eivät kuulosta lainkaan liioittelulta, jos tutkaillaan
kymmentä viime vuotta juuri ilmastotekojen kautta: kunta on esimerkiksi
luopunut kokonaan fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä.
Tilalle on otettu joustavasti uusiutuvan energian ratkaisuja.
Hiilidioksidipäästöjen osalta Ii on jopa puolittanut osuutensa
vuosien 2007 ja 2015 välillä, mistä kiitos kuuluu ainakin osittain paikallisten
kierrätyskeskusten laajentamiselle sekä sähköautoille, joilla kunnan henkilöstö
taittaa merkittävän osan matkoistaan.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ilmastotoimien laajasta
kirjosta.
Mikä tärkeintä, kunnan ei tarvitse toimia yksin. Se saa
ympäristöasioissa aktiivista tukea ja konsultointia kehitysyhtiö Micropolikselta,
joka toimii Iissä, kuntalaisten kanssa kylki kyljessä. Yhtiön toimitusjohtaja Leena
Vuotovesi osaa heti kättelyssä mainita sen käänteentekevän hetken, joka
muutti kunnan suunnan ilmastoasioissa.
– Se oli ehdottomasti tuulivoiman tulo 90-luvulla. Pikkuhiljaa
tekemällä ja rakentamalla saimme aikaiseksi yhden Suomen suurimmista
tuulivoimakeskittymistä, josta olemme erittäin ylpeitä.
Muutosta ei kannata jättää yhden kortin varaan. Tuulivoiman myötä
kunnassa alettiin myös perusteellisesti pohtia öljylämmityksen tuomia hyötyjä
alueelle. Lista jäi kovin tyngäksi.
– Näin kärjistetysti voidaan sanoa, että öljyllä lämmittämisestä
jäi kuntaan pelkkiä päästöjä ja paikalliselle huoltoasemalle pari euroa
öljyrekan kuljettajan juomasta kahvista. Siksi kelkkaa lähdettiin rivakasti
kääntämään kohti kestävämpiä ratkaisuja, jotta eurot saadaan aidosti pysymään
omalla alueella ja omassa taloudessa.
Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi siinä, että kunnassa suositaan aina paikallisia yrittäjiä, mikä on mahdollistanut uusien työpaikkojen synnyn alueelle. Käytännön tasolla puhutaan noin 80 työpaikasta, mutta noin 10 000 asukkaan kunnassa luku on varsin merkittävä.
Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan kanssa valmistautumassa Iin ensimmäiseen ilmastokelluntaan.
Kunnon tavoitteilla eteenpäin
Myös kunnan kassa kiittää ekologisista valinnoista – Leena
Vuotoveden mukaan puhutaan vuosittain yli kahdesta miljoonasta lisäeurosta.
Pelkästään tuulivoimasta kertyy verotuloja noin 1,2 miljoonaa euroa.
Kuntaverokin on ilmastotoimien ansiosta noin prosentin pienempi.
– Kyse ei ole missään tapauksessa pelkästään rahasta, mutta toki
haluamme tehdä taloudellisestikin kannattavia päätöksiä. Ne vievät meitä
eteenpäin jokaisella rintamalla, hän sanoo.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaatii kunnon tavoitteet, joita
Iissä riittää nykyhetkestä pitkälle tulevaisuuteen. Ii tuottaa jo tällä
hetkellä 10 kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa – ja nimenomaan uusiutuvaa
energiaa, mutta työ ei ole vielä lähelläkään maalia.
Ennen kaikkea tarvitaan luottamusta, asennetta ja vahvaa tahtoa
toimia kiertotalouden ehdoilla.
– Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2020
mennessä. Samalla Ii haluaa olla sekä täysin muoviton että jätteetön
kunta.
Kaikki lähtee asenteesta
Kunnan päätöksenteon pitää olla kaiken toiminnan läpileikkaavaa,
jotta kestävä kehitys saadaan aidosti osaksi kuntastrategiaa. Iin kunnassa jopa
talousarvio ja tilinpäätös on kiinnitetty ilmastotyöhön. Tärkeää on myös
asukkaiden oma motivaatio ja asenne.
– Meillä ilmastotoimiin ovat sitoutuneet kaikenikäiset ihmiset,
jopa varhaiskasvatus on innolla mukana. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset
esimerkiksi itse mittaavat rakennuksen sähkön- ja lämmönkulutusta ja pyrkivät
omilla toimillaan vaikuttamaan kulutuksen vähenemiseen. Koululaiset onnistuivat
säästämään sen verran, että koululle saatiin hankittua oma biljardipöytä,
Vuotovesi kertoo.
Vuotoveden mukaan lapset ja nuoret ovat valveutuneempia kuin ehkä
koskaan aiemmin.
– Asenneilmapiiri on selvästi muuttunut. Kun lapset kasvavat jo pienestä pitäen osaksi ilmastotyötä, siitä tulee automaattisesti osa heidän maailmankatsomustaan.
FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?
Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.
Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.
– Olemme tavanneet palavereissa vieraita, joista monet ovat halunneet
myydä Esalle omia juttujaan. Kuntarahoituksesta mukana on ollut Esa ja joku
palaverin aiheeseen liittyvä asiantuntija. Lisäksi ohjelmassa oli
Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran hallituksen kokous, jossa käytiin läpi yhtiön
strategiaa ja ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, Eerika summaa.
– Päivä on ollut hirveän mielenkiintoinen.
Kuntarahoituksessa tehdään isoja asioita. Odotin että täällä olisi tylsempää –
ja aika hiljaista. Kaikki ihmiset eivät ole nuoria, mutta ajatukset ovat nuorekkaita.
Yhtiö haluaa selvästi pysyä kilpailukykyisenä. Rahoitusala on kiinnostava, tykkään
luvuista. Tuli sellainen fiilis, että haluan ymmärtää näitä asioita paremmin.
– On hemmetin virkistävää jutella nuoren ihmisen kanssa ja nähdä
oma työ hetken ajan ulkopuolisin silmin, Esa Kallio puolestaan sanoo.
Mihin minun kannattaisi sinun mielestäsi suunnata urallani?
Eerika kysyy Esalta.
– Sinulla on aito kiinnostus asioihin ja uteliaisuus uuteen.
Olisit hyvä sellaisissa hommissa, joissa olet ihmisten kanssa tekemisissä.
Sinulla on terve itsetunto, joten uskallat laittaa itsesi tuleen ja hakeutua
aina yhtä tasoa ylemmäs, Esa analysoi.
Menestyvä
kahvilayrittäjä
Eerika kunnosti Kukkakievarin musiikkikahvilan tilat itse, yhdessä sisartensa kanssa.
Eerika pyörittää Varkaudessa 16-vuotiaan sisarensa Eliinan
kanssa Kukkakievarin musiikkikahvilaa, jossa on töissä myös heidän
pikkusiskonsa Meeri.
Mistä ajatus kahvilan perustamisesta sai alkunsa?
– Minulla on jo pitkään ollut takaraivossa ajatus, että haluaisin
joskus omistaa ravintolan, jossa esitetään musiikkia. Olen soittanut pianoa jo
11 vuotta, ja esiinnyn sisarteni kanssa myös kahvilassa.
Alkusysäys kahvilan perustamiseen tuli kuitenkin
naapureilta, jotka toivoivat tyhjillään oleville piharakennuksilleen
hyötykäyttöä. He tarjosivat niitä Eerikan ja hänen sisartensa yritystoiminnan
perustaksi.
– Asuin viime vuonna melkein yhdeksän kuukautta Pohjois-Amerikassa,
koska halusin oppia paremmin englantia. Kanadassa ollessani äiti soitti ja
kysyi, haluaisinko pitää sisarusteni kanssa kahvilaa naapureiden piharakennuksessa.
Naapurit tuntevat meidät hyvin ja he ajattelivat meidän olevan kiinnostuneita
ideasta.
Miten bisnes sitten on sujunut?
– Todella hyvin. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa voi
tienata kymmenentuhatta euroa. Meille se raja tuli täyteen kolmessa viikossa,
joten siinä vaiheessa jouduin perustamaan oman toiminimen.
Asiakkaat Eerika siskoineen tavoitti median kautta.
– Ilmoitin kahvilan perustamisesta alueen maakunta- ja
paikallislehdille ja neljä lehteä tuli tekemään kahvilasta juttuja. Kun
toimittajat tajusivat, mistä on kyse, he olivat tosi kiinnostuneita. Myös
Facebook ja Instragram ovat olleet tärkeitä kanavia sanan leviämisessä.
Yrittäjyys ja
esimiestehtävät kiinnostavat
– Olemme Eliinan kanssa lukiossa, joten kahvila on nyt
tauolla. Jotta pysyisimme asiakkaiden mielessä, olemme suunnitelleet joulutapahtumaa,
ehkä konserttia. Keväällä tarkoitus on taas jatkaa kahvilan pyörittämistä
viikonloppuisin ja kesäloman aikana joka päivä maanantaita lukuun ottamatta,
Eerika sanoo.
Eerika sisaruksineen ei aio tyytyä jo hyväksi nähtyyn konseptiin. Suunnitelmissa on joko kasvattaa kahvilatoimintaa ketjuksi tai laajentaa bisnestä pitopalvelun tai bed & breakfast -toiminnan suuntaan.
– Ensi viikolla olen menossa tapaamaan paikallista ravintolaketjuyrittäjää
pyytääkseni neuvoja ja kuullakseni hänen kokemuksistaan. Ennen ajattelin, etten
tiedä tarpeeksi, mutta Nuori Yrittäjyys -kokemuksista olen oppinut, että aina
voi kysyä muilta neuvoa, Eerika kertoo.
Eerika siskoineen löysi Nuori Yrittäjyys -ohjelman
uusyrityskeskuksen kautta. NY-ohjelma on auttanut erityisesti yrittäjyyden
suunnittelemisessa ja byrokratian hallitsemisessa. Se on myös avannut monia
uusia ovia, kuten nyt tilaisuuden osallistua Job Shadow -päivään.
– Haluan työskennellä esimiestehtävissä, ja siksi aion mennä yliopistoon. Tällä hetkellä suunnitelmissa ykkösenä on kauppatieteiden opiskelu, se antaa mahdollisuuksia niin moneen. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Joskus haluan työskennellä henkilöstöjohtajana.
Kuntarahoitus on Nuori
Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani
– Eerika on ulospäinsuuntautuva, yrittäjähenkinen nuori –
jos hänen kaltaisiaan olisi 15 prosenttia suomalaisista, niin Suomen tulevaisuus
ja kilpailukyky ovat loistavassa jamassa, Esa Kallio sanoo.
Yritystoimintaan rohkaiseminen ja nuorten syrjäytymisen
estäminen ovat avaintekijöitä kuntien tulevalle menestykselle. Sen vuoksi koulutuksen
tukeminen, nuorten talous- ja yhteiskunnallisen osaamisen edistäminen ja
yrittäjämäiseen asenteeseen rohkaisemisen ovat keskeisessä osassa
Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyössä.
Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani
vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys
-ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja
taloudenhallintaa. Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature
Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä
2020.
Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee
yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä
kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon.
Kuluvan vuoden kehitys odottamattoman vahvaa monella rintamalla
Oireita talouden paranevasta vedosta saatiin jo toisen
vuosineljänneksen BKT-luvuista. Talous kasvoi huhti–kesäkuussa ensimmäisten
arvioiden mukaan 0,8 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Suomen Pankin ”nowcasting”-ennustemalli
lupailee mukavaa kasvua myös kolmannelle neljännekselle, vaikka maailmantalouden
alamäen arveltiin heijastuvan Suomeen viimeistään vuoden 2019 jälkipuoliskolla.
Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistava tuotannon suhdannekuvaaja kertoo
samaa tarinaa: talous on jälleen saanut kasvuvaihteen päälle ja vuositason
kasvutrendi on palannut yli 2 prosentin vauhtiin.
Maailmantaloutta vaivannut teollinen taantuma ei
toistaiseksi ole Suomeen tarttunut. Teollisuustuotannon kasvutrendi on viime
kuukausina kiihtynyt lähelle 3,5 prosenttia. Kehitystä voi pitää jopa
merkillisenä, sillä Suomelle tärkeän Saksan teollinen sykli alkoi hapantua jo
noin puolitoista vuotta sitten. Kenties erikoisinta on, että tuotelajeista
investointitavaroiden valmistus on kasvanut kaikkein rivakimmin, vaikka
kauppasodan ja muun poliittisen epävarmuuden on sanottu vaikuttavan nimenomaan
yritysten investointihaluihin.
Kuluttajien luottamus on trendinomaisesti heikentynyt jo
pidemmän aikaa, mutta käyttäytymiseen tunnelmapuolen alavire ei ole toistaiseksi
juuri vaikuttanut. Kesäkauden aikana vähittäiskauppa kääntyi entistä
voimakkaampaan kasvuun ja asuntokaupastakin on kuultu positiivista viestiä.
Parhaimmat uutiset saatiin kuitenkin Tilastokeskuksen
viimeisimmästä työvoimatutkimuksesta. Reilun puolen vuoden ”terassivaiheen”
jälkeen työllisten määrä jälleen kasvaa ja työllisyysaste nousee. Pitkään näytti,
että työmarkkinoilla kolkutellaan kasvun rajoja eikä ohentunut työvoimareservi enää
riitä lisäämään työsuhteiden määrää. Viimeisten tietojen perusteella vaikuttaa
siltä, että uusia työnhakijoita virtaa sittenkin taas työmarkkinoille ja
yritysten käytössä oleva rekrytointipotentiaali kasvaa.
Ennusteita ei silti kannata vielä korjata ylöspäin
Suomen taipumus reagoida viiveellä maailmantalouden
käänteisiin kirvoittaa aina spekulointia siitä, josko matalasuhdanne ei tällä
kertaa koskettaisi meitä lainkaan. Aivan vuoden 2008 lopulle saakka monet
pitivät täysin mahdollisena, että Suomi selviää finanssikriisistä suhteellisen
vähin vaurioin. Vuonna 2009 BKT kuitenkin supistui yli 8 prosenttia.
Historiallisen kokemuksen valossa talouden yllättävään
virkoamiseen kannattaakin suhtautua uteliaasti mutta varovaisesti. Kyse voi
olla puhtaasti satunnaisvaihtelun piikkiin menevästä heilahduksesta tai vain poikkeuksellisen
pitkäksi venähtäneestä viiveestä, jolla kansainvälinen matalapaine Suomeen
rantautuu. EK:n johtava ekonomisti Sami
Pakarinen onkin toistuvasti muistuttanut maailmantalouden heikkouden
näkyvän jo vientiteollisuutemme tilauksissa ja olevan vain ajan kysymys,
milloin hidastuva kasvu alkaa laajemmin tarttua Suomen talouteen.
Varautunutta tulkintaa puoltavat myös viimeaikaiset
luottamuskyselyt. Kuluttajien luottamus Suomen talousnäkymiin on selvästi
heikentynyt. Vaikka luottamus omaan talouteen onkin vielä kohtuullinen,
tunnelmien yleinen synkkeneminen koettelee jo uskoa hyvän työllisyystilanteen
säilymiseen. Elinkeinoelämän
tunnelmamittareissa varsinkin teollisuuden luottamuksen heikentyminen jatkuu.
Toisaalta historiallisen kokemuksen tuomaan skeptisyyteen ei
kannata liikaa juuttua. Taloutemme vahva vire voi sisältää myös positiivisia
signaaleja. Voisiko osaselitys olla Suomen parantuneessa kilpailukyvyssä?
Olemmeko tällä kertaa onnistuneet puolustamaan markkinaosuuksiamme aiempaa
paremmin? Vai onko maailmantalouden heikkoutta yksinkertaisesti yliarvioitu?
Varsinkin euroalueella talouden alavire on ollut hyvin Saksa-vetoista ja
voimakkain stressi liittynyt vieläpä melko pistemäisesti Saksan
autoteollisuuden ongelmiin. Olisiko mahdollista, että Suomen ulkopuolelta
tuleva paine ei olekaan kyllin laaja-alaista, jotta se riittäisi suistamaan kasvun
tyystin raiteiltaan?
Näitäkin kysymyksiä on kannattaa pohtia, vaikkei
talousennusteita vielä olekaan syytä ylöspäin korjata.
Timo Vesala Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret
kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan
koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu,
kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.
Nämä teemat ovat myös suomalaisten aiheuttaman
ilmastokuorman kärkipäässä: keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä jopa kolme
neljäsosaa syntyy asumisen, ruoan sekä liikenteen ja matkailun
yhteisvaikutuksesta.
VTT:n Juhani Laurikko peräänkuuluttaa monipuolista energiakeskustelua.
Vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko on pitkän uransa aikana huomannut keskustelun muuttuneen merkittävästi.
– 80-luvulla keskusteltiin lähinnä ilmanlaadusta ja sen
vaikutuksesta ihmisiin ja luontoon. Kaikkia ilmanlaatuun liittyviä ongelmia
emme ole kyenneet ratkaisemaan, mutta esimerkiksi happosateet ovat pitkälti
taaksejäänyttä historiaa. Päästökeskustelu onkin suurilta osin siirtynyt
ihmisten terveydestä koko planeetan hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin,
Laurikko pohtii.
Tarve toimenpiteille on huutava. Hallitustenvälisen
ilmastopaneeli IPCC:n
selvityksen mukaan ilmastonlämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen
vaatii välittömiä toimenpiteitä kaikilla toimialoilla – myös liikenteessä. Sitran
selvityksen mukaan Suomen kasvihuonepäästöistä lähes 70 prosenttia
muodostuu kotitalouksien kulutuksesta – siitä, miten asumme, liikumme, syömme
ja mitä ostamme. Liikenteen osuus koko potista on noin viidennes.
Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy
yksityisautoilusta.
Tutkija
peräänkuuluttaa rohkeaa suunnittelua
Korvaajaa perinteisille bensiini- ja diesel-käyttöisille
polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä. Laurikko
uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto
valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian
saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.
– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme
hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin.
Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa.
Kaupungistumisen kiihtyessä yhä useampi suomalainen saadaan
helposti sähköistettävän joukkoliikenneverkon piiriin. Harvaan asutuilla
paikkakunnilla Laurikko kuitenkin uskoo yksityisautoilun, eritoten
polttomoottorien, pitävän pintansa. Ympäristöystävällisempi vaihtoehto voi
löytyä biokaasusta.
– Biometaani tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän
hiilidioksidipäästöjä perinteisiin fossiilipolttoaineisiin verrattuna.
Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi ruokahävikkiä tai puutarhajätettä, ja
tuotanto on mahdollista pienissäkin laitoksissa. Suomessa on jo nyt kymmeniä
biokaasun pientuottajia. Jos kaasuautot yleistyvät, maaseudulla voi 10–20
vuoden sisällä hyvinkin olla oma paikallinen polttoaineentuotantoverkosto,
Laurikko ennustaa.
Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi
Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden
liikenteessä avainsana on tehokkuus.
– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana
kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa,
tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.
Lahti
rohkaisee ekotekoihin henkilökohtaisella päästökaupalla
Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään
ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan
avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa
jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston
kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus
palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen
jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin
liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna
Huttusen mukaan CitiCAP-sovelluksen vastaanotto on ollut läpeensä
positiivinen.
– Hanke on maailman mittapuulla ainutlaatuinen. Vastaanotto
on ollut loistavaa, ja kiinnostusta on tullut kansainvälisestikin, Huttunen
iloitsee.
CitiCAP-hanke on vain yksi osa Lahden edistyksellistä ympäristötoimintaa, jonka ansiosta kaupunki nimettiin kesällä Suomen ensimmäiseksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Niin ikään ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa Lahti tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025. Edistystä on tapahtunut niin kiertotalousinnovaatioiden kuin osallistavan yleiskaavamallin myötä.
Lahden kaupungin Anna Huttunen rohkaisee muita ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta.
Vuonna
2030 liikenne tuottaa 80 prosenttia Lahden päästöistä
Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on
osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden
kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.
– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos
kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin
kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.
Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin
tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden
kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena
on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja
yksityisautoilulle.
– CitiCAP-sovelluksen lisäksi panostamme erityisesti kävelyn
ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Mallia otetaan esimerkiksi Oulusta, joka on
Suomessa selvä edelläkävijä pyöräilyn edistämisessä. Runkolinjauudistuksen
avulla teemme myös joukkoliikenteestä entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa.
Mitä terveisiä Euroopan tuleva ympäristöpääkaupunki
lähettää muulle Suomelle?
– Vaikka paljon on vielä tehtävää, rohkaisen muita kaupunkeja ottamaan mallia Lahden ennakkoluulottomasta asenteesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii nopeita toimia meiltä kaikilta. Päästökauppakokeilumme on mielestäni loistava tapa osallistaa ihmiset yhteisiin ilmastotavoitteisiin, Huttunen pohtii.
FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?
Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.
Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.
Kun
Juha Jokitalo aloitti Keski-Suomessa sijaitsevan noin 2 800 asukkaan Konneveden
kunnanjohtajana nelisen vuotta sitten, kunnassa oli käynnissä 13 miljoonan euron
kouluinvestointi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteita
kehitettiin soteuudistusta silmällä pitäen. Päätösten vaikutuksia talouteen
pitkällä aikavälillä oli vaikea hahmottaa.
– Kun aloitin kunnanjohtajana, kunnan nykyinen velkakuorma oli jo olemassa. Samaan aikaan teimme sotepuolen uudistuksia ja valtionosuuksia oli leikattu. Monien muuttujien vaikutusta kunnan talouteen oli vaikea hahmottaa ja totesimme, että tarvitsemme siihen työkalun, Juha Jokitalo kertoo.
Talousennustesovellus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019. Jokitalon mukaan talousennustesovellus palvelee yhteistyötä niin rahoittajan kuin päättäjienkin kanssa. Apollo kerää tarvittavat tiedot eri tietokannoista, mikä vähentää käsityötä.
– Sovellus parantaa keskusteluyhteyttä rahoittajan ja kunnan välillä. Molemmilla on sama näkymä suunnitelmiin, skenaarioihin ja eri vaihtoehtojen vaikutuksiin kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Palvelu on helppokäyttöinen sellaisillekin, joilla ei ole taloushallinnon taustaa. Se auttaa ymmärtämään talouden isoa kuvaa paremmin kuin pelkät numerot taulukossa.
Visualisoitujen
skenaarioiden avulla suunnitelmia ja niiden vaikutuksia on helpompi esitellä
päättäjille.
–
Otetaan esimerkiksi asukashankinta: sovelluksen avulla voimme laskea vaikkapa
viisihenkisen perheen vaikutukset kunnan talouteen verotulokertymineen
kaikkineen. Työkalu on erinomainen, Jokitalo hehkuttaa.
Jokitalo näkee Konneveden pienestä asukasmäärästä huolimatta isojen mahdollisuuksien kuntana.
– Kunnan sijainti biotalouden ja luontomatkailun näkökulmasta on erinomainen. Visualisointien avulla on helpompi kertoa päättäjille, miksi strateginen työskentely ja esimerkiksi matkailuun panostaminen ylipäätään kannattaa. Visualisoinneilla pystytään osoittamaan, millaisia tuloksia erilaisilta investoinneilta odotetaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä.
Toistaiseksi Konnevedellä on käytössä talousennustesovellus, mutta digitaalisten palveluiden käyttöä ollaan laajentamassa. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ottanut talousennustesovelluksen hiljattain käyttöön.
– Nyt yhteisen käsityksen muodostaminen KSSHP:n kanssa on helpompaa, kun puhumme samoilla graafeilla, Jokitalo kiittelee.
Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä
Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.
Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.
Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.
Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:
USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.
EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.
FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.
Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.
Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä
Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta
PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta: PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan
Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää
Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä
Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.
Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.
Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.
Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.
Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.
Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat
On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:
Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa
EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia
Markkinat
ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea
talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun
pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä
ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään
suuntaan ainakaan pariin vuoteen.
Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.
Suomen talouden näkymä
Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.
Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.
Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.
Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti
Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.
Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee
Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet
Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.
Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi
VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän
Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:
Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.
Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.
Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.
Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.
Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta
Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.
Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.
Vastuuvapauslauseke
Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.
Onko sinun kunnassasi varauduttu esimerkiksi verotulojen putoamiseen? Tiedetäänkö vaikutukset kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä? Miltä muiden saman kokoisten kuntien ennusteet näyttävät?
Elokuusta alkaen Kuntarahoituksen maksullista
Apollo-palvelua käyttävät asiakkaat ovat voineet vertailla oman kuntansa lukuja
toisten kuntien tai kuntayhtymien lukuihin. Oman kunnan kehitysennusteen voi
rakentaa palveluun itse. Muiden kuntien tai kuntayhtymien luvut haetaan Tilastokeskuksen
tilinpäätösluvuista.
– Tulevaisuuden ennusteet muille
näytettäville kunnille tai kuntayhtymille perustuvat valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa
koko sektorille yleisesti rakennettuun ennusteeseen. Toisten kuntien itse
tekemiä ennusteita palvelussa ei voi nähdä, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja
Lauri Pekkilä kertoo.
Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin. Sovellus kertoo myös, mitä mittareita käytetään kriisikuntakriteereissä.
Ennakointi sekä investointien ja päätösten pidempiaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista.
– Iso osa kuntakentän haasteista on valtio-
tai maakuntatasoisia, yksittäisen kunnan vaikutuspiirin ulkopuolella.
Verotuloja on kertynyt ennakoitua vähemmän ja sotekulut ovat kasvaneet
voimakkaasti. Nyt, kun sekä verotulojen kasvun että talouskasvun yleisesti
oletetaan hidastuvan, kannattaisi suunnitteluhorisontti pitää avoimena ja
säilyttää mahdollisuus reagoida nopeisiinkin muutoksiin, Pekkilä painottaa.
Työkalussa voi valita kunnat, joihin oman kunnan lukuja halutaan vertailla.
Uusia ominaisuuksia jatkuvasti
Talousennustesovelluksen etusivuun on hiljattain lisätty myös räätälöintimahdollisuus. Käyttäjä voi nyt itse valita, mitä muuttujia etusivulla näytetään ja miten. Myös joustavuutta on lisätty: aikajänteen, jolla tietoja näytetään, voi valita haluamakseen. Ennusteita voi tarkastella jopa 40 vuoden aikajänteellä.
– Kymmenien vuosien päähän ulottuvat
ennusteet eivät tietystikään ole yhtä tarkkoja kuin lyhyemmän aikavälin
ennusteet. Niistä kuitenkin saa kuvan kulujen ja tuottojen kumulatiivisista
vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan tarjota
kunnille työkaluja pidemmän aikavälin suunnittelun tukemiseksi ja elinvoiman
vahvistamiseksi, Pekkilä sanoo.
Apolloon kehitetään jatkuvasti uusia
ominaisuuksia. Nyt pohdinnassa on ominaisuus, jolla investoinnin toteutus- ja
rahoitusmalleja voisi vertailla ja tehdä laskelman siitä, kuinka paljon
investointi tietyllä rahoitusmallilla tulisi maksamaan.
–Rahoitusmuotojen vertailun työkalu tulisi
yhdistämään talousennusteen ja lainasalkun toisiinsa.
Talousennustesovelluksessa voi ensin miettiä talousnäkymän, vertailutyökalussa sitten
suunnitella investoinnit ja niiden toteuttamisen. Näiden kahden yhdistelmällä
selviäisi kunnan pidemmän aikavälin rahoitustarve.
Myös uutta työkalua on tarkoitus kehittää
tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
– Asiakkaat on tarkoitus ottaa mukaan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sovellus saadaan palvelemaan heidän
tarpeitaan.
Apollo on Kuntarahoituksen digitaalinen ratkaisu rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 200 kuntaa tai kuntayhtymää.
Teksti: Hannele Borra Kuvat: Sami Lamberg ja Kuntarahoitus Apollo
Uudessa väestön trendilaskelmassa Tilastokeskus olettaa,
että syntyvyys pysyy tulevaisuudessa kutakuinkin nykyisellään. Kokonaishedelmällisyysluku
eli naisten elinaikanaan synnyttämä lasten määrä juuttuisi siis laskennallisesti
noin 1,35 tasolle. Nettomaahanmuuton ennustetaan lisäävän väkilukua noin
15 000 henkilöllä vuodessa.
Vuoteen 2070 ulottuvassa koko maan väestöennusteessa
keskeisiä ovat mm. seuraavat havainnot:
Uuden trendilaskelman mukaan Suomen väkiluku
saavuttaa huippunsa jo vuonna 2030 ja kääntyy 2031 laskuun. Edelliseen
ennusteeseen nähden laskukäänne on aikaistumassa neljällä vuodella.
Väestön väheneminen voimistuu vuosisadan
puolivälin jälkeen. Ennustejakson lopulla vuonna 2070 Suomen väkiluku olisi
enää alle 5,2 miljoonaa, mikä on lähes 350 tuhatta nykyistä vähemmän.
Nettomaahanmuuton odotetaan lisäävän väkilukua 2020-2070
kumulatiivisesti 765 tuhatta. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku painuisi siis
selvästi alle 4,5 miljoonan.
Työikäisten (15-64v.) määrä laskee erityisen
voimakkaasti. Vuonna 2070 työikäisiä suomalaisia on tuoreen ennusteen mukaan
yli 560 tuhatta vähemmän kuin nyt.
Väestötrendien alueellinen vaihtelu suurta
Tilastokeskuksen ennustejulkaisua odotettiin erityisen
kiinnostuneina nimenomaan alueellisten, vuoteen 2040 ulottuvien väestötrendien
vuoksi. Edellinen alueellinen väestöennuste oli vuodelta 2015. Alhainen
syntyvyys ja voimistuva kaupungistuminen näkyvät uudessa laskelmassa entistä
voimakkaampana polarisaationa alueiden välillä.
Vuonna 2040 väestöpohja on nykyistä suurempi
vain neljässä maakunnassa (Ahvenanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi)
ja ainoastaan Uudellamaalla väestönkasvu odotetaan jatkuvan koko ennustejakson
ajan.
Voimakkainta väkiluvun väheneminen on
Etelä-Savossa ja Kainuussa (yli 18 %).
Keskivertokunnassa väestö supistuu 2019-2040
noin 15 prosentilla. Kolmasosassa kuntia väestön vähennys on vähintään 20 % ja
2/3 kuntia vähintään 10 %.
Työikäisten määrä on vuonna 2040 nykyistä
suurempi Uudellamaalla (+10 %), Ahvenmaalla (+9 %) ja Pirkanmaalla (+2 %).
Muualla työikäisten määrä laskee, voimakkaimmin Kymenlaaksossa, Kainuussa ja
Etelä-Savossa (-24 – -26 %).
Huoltosuhde nousee 2019-2040 kaikissa
maakunnissa selvästi. Vuonna 2040 huoltosuhde pysyy matalimpana Uudellamaalla
(55 %) ja nousee korkeimmaksi Etelä-Savossa (93 %).
Väestön ikärakenne jo seuraavan 10 vuoden aikana kovassa myllerryksessä
Kokonaisväkiluvun ja työikäisten määrän muutostrendit
voimistuvat vasta 2040-luvulla ja sen jälkeen. Väestön ikärakenteessa sen
sijaan tapahtuu oleellisia muutoksia jo tulevan vuosikymmenen aikana. Syntyvyyden
viime vuosien jyrkän laskun vuoksi päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrät
laskevat 2020-luvun aikana voimakkaasti. Koko Suomessa 0-6 –vuotiaiden määrä
laskee seuraavan 10 vuoden aikana noin 15 prosentilla ja peruskouluikäisten
7-16 –vuotiaiden määräkin noin 13 prosentilla.
Nuorten ikäluokkien muutoksissa alueellinen vaihtelu on
suurta. 2/3 kuntia päivähoitoikäisten määrä laskee vähintään 20 %. Joka
kolmannessa kunnassa laskua on yli 30 %. Myös peruskouluikäisissä lähes 60
prosentissa kuntia vähenemistä on yli 20%.
Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa erittäin voimakkaasti.
Nousu painottuu ensi vuosikymmenen lopulle. Viisivuotisjaksolla 2025-2029 yli
80-vuotiaiden määrä kasvaa valtakunnallisesti noin 120 tuhannella.
Huomionarvoista on, että vanhusväestön kasvu painottuu väkirikkaisiin kuntiin.
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana koko maassa noin 50
prosentilla mutta keskivertokunnassa ”vain” noin 36 prosentilla. Maakunnista
yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 2020-luvulla voimakkaimmin Uudellamaalla.
Yhteiskunnan palvelutarpeille 2020-luvun muutokset ovat
merkittäviä: päivähoito- ja peruskoulutuspaikkojen tarve vähenee, kun taas
vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti.
Synkässä ennusteessa myös valonpilkahduksia
Kansantalouden kasvupotentiaalin ja eläkejärjestelmän
kestävyyden kannalta merkittävimmät väestölliset muutokset painottuvat 2040-luvun
jälkeiseen aikaan. Uusimmassa ennusteessa demografinen huoltosuhde itse asiassa
nousee seuraavat 10-15 vuotta aiempaa ennustetta verkkaisemmin. Alhaisen
syntyvyyden takia alle 15-vuotiaiden huollettavien määrä laskee, mikä osaltaan
helpottaa yhteiskunnan lähitulevaisuuden kustannuspaineita.
Tuore ennuste ei myöskään ole juurikaan vaikuttanut
aktiivisimmin työelämään osallistuvien ikäluokkien kehitysnäkymään seuraavan
parinkymmenen vuoden aikana. 20-59 –vuotiaiden määrässä on edelleen
odotettavissa jopa hienoinen elpyvä jakso – eräänlainen työn tarjonnan suojasää
– vuosina 2028-2034. Jyrkästi alentunut
syntyvyys alkaa toden teolla tuntua työikäisten määrässä ja huoltosuhteessa
vasta 2030-luvun loppupuolelta alkaen.
Hyvä uutinen siis on, että demografisen vastatuulen
voimakkaimpaan puhuriin on vielä aikaa reagoida. Varautumista tulevaan on
kuitenkin syytä viipymättä jatkaa. Mitä rivakammin kykenemme vahvistamaan
työllisyyden ja tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua sitä pienempi on julkisen
talouden (ml. eläkejärjestelmä) sopeutustarve. Myös juurisyyhyn eli syntyvyyden
laskuun voidaan ehkä vaikuttaa, kunhan ilmiön taustalla olevat tekijät ovat
paremmin selvillä.
Timo Vesala Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n opiskelija-asunnot Kortepohjan kaupunginosassa ovat Kuntarahoituksen historian ensimmäiset vihreän rahoituksen peruskorjauskohteet. Korjaus koskee viittä kerrostalokohdetta ja peräti 720 asuntoa.
Tuoreella videolla JYY:n toimitusjohtaja Marko Huttunen ja yhteisömanageri Jenna Pigg kertovat, millaisin
periaattein JYY peruskorjaa opiskelija-asuntokohteitaan Jyväskylän
Kortepohjassa ja miten niiden vaikutus näkyy opiskelijoiden elämässä.
– Opiskelijat ovat erittäin ympäristötietoisia. Yksi
ylioppilaskunnan ydintehtävistä on siksi tehdä investointeja kestävällä tavalla.
Energiatalousinvestoinneilla pystymme pitämään myös vuokratason kohtuullisena,
Marko Huttunen sanoo.
– Kannustamme asukkaitamme kestävämpään elämäntapaan. Jakamistalous
ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, Jenna Pigg
täydentää.
Peruskorjaus- ja energiansäästökohteissa on valtava ilmastoinvestointien potentiaali
– Suomessa on paljon korjausvelkaa, ja sen myötä potentiaali
uusille vihreän rahoituksen peruskorjauskohteille on suuri. Myös pienemmät
energiansäästöhankkeet voivat soveltua vihreän rahoituksen piiriin, muistuttaa
Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta vastaava rahoituspäällikkö Rami Erkkilä.
– Kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden näkökulmasta ilmastoystävällisissä peruskorjaushankkeissa on vain voitettavaa. Energiankulutussäästöt näkyvät rakennuksen elinkaaren aikana nopeasti kustannussäästöinä, samalla vastataan asukkaiden toiveisiin ympäristöystävällisemmästä asumisesta ja lisäksi rahoitukseen voi saada marginaalihyödyn, Erkkilä sanoo.
