Joensuu on vuoden vihreä edelläkävijä

Palkinnon Joensuulle luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Palkinnolla haluamme nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ja ovat esimerkillisesti integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio perusteli palkintoa.

Joensuulla on kokonaisvaltainen ote ympäristöajattelussa. Ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, ilmasto huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristöajattelu konkretisoituu myös kaupunkilaisten arjessa vihreää teknologiaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitetuissa uusissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan ympäristövaikutukset huomioidaan laajasti julkisissa hankinnoissa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Sama ajattelu toistuu julkisissa hankinnoissamme. Viime vuonna huomioimme ympäristökriteerit yli 90 prosentissa kaupunkimme kaikista kilpailutuksista.

Palkintona vihreästä edelläkävijyydestä Kuntarahoitus lahjoittaa Joensuun kaupungille ympäristötaideteoksen näkyvälle paikalle kaupungin ydinkeskustassa. Teos valmistuu kesällä 2019 Joensuun torin lähettyvillä sijaitsevalle leikkipaikalle kävelykadun varrelle. Kohteen suunnittelusta vastaa luovaan ympäristösuunnitteluun erikoistunut suomalainen Berry Creative.

Vilkasta keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista

Vihreän edelläkävijän palkinto luovutettiin Joensuulle Kuntarahoituksen järjestämässä vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 23.1. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua rakentamisen ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että talkoiden aika ilmastoon liittyvissä kysymyksissä on ohi, nyt myös rakennusalalla on totisen työnteon aika.

Kommuninvestin Björn Söderlundh loi katsauksen länsinaapuriin, jossa 90 % kunnista on ilmastoon liittyvät tavoitteet, ja kunnat kilpailevat saavutuksilla keskenään. Kuntarahoituksen Antti Kontio korosti valtion, kuntien ja yritysten välisen yhteistyön olevan ainoa keino päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Energisessä paneelissa ruodittiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen roolia ilmastovaikutusten vähentämisessä, materiaalien roolia ja mahdollisuuksia sekä normien tarpeellisuutta valintoja ohjaavana tekijänä.

Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo loi katsauksen Lahden tavoitteisiin ja siellä tapahtuneeseen muutokseen. Lahti ottaa tänä vuonna ensimmäisenä kaupunkina käyttöön kaupunkilaisten päästökaupan mahdollistavan sovelluksen.

Aktiivisesti osallistunut yleisö äänesti rakennusten elinkaareen vaikuttamisen tärkeimpänä ilmastovaikutuksia aiheuttavana tekijänä rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidossa.

Lue myös: Vihreää voimaa rakentamiseen

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?

Dataa, dataa ropisee…

Seuraavassa on toteutuneita hintoja uudisrakennuksena toteutetuista koulu- ja monitoimitalohankkeista (mm. koulu, päiväkoti, kirjasto jne. palvelut samassa rakennuksessa). Aineisto koostuu vuosina 2011-2018 toteutuneista 13 hankkeesta, joissa on yhteensä 15 kohdetta. Yksittäisiä päiväkoteja ei ole elinkaarimallilla toteutettu ja hyvinvointi-/terveyskeskuksien aineisto sisältää vielä liian vähän osumia, jotta siitä voisi esittää kovin luotettavia johtopäätöksiä. Peruskorjaushankkeita on toteutettu viisi, joissa on yhteensä 10 kohdetta. Nämä ovat elinkaarimallin ideologian näkökulmasta kuitenkin hieman outolintuja, joten jätän ne käsittelemättä.

Tarkasteluaineiston elinkaarihankkeiden investointikustannukset, eli KVR-urakkasopimusten mukaiset kiinteät urakkahinnat, ovat olleet keskimäärin 2 166 €/brm². Tämä kustannus on suoraan verrattavissa omien kouluhankkeidenne investointikustannukseen. Miltä näyttää?

Aineiston hankkeissa kiinteistöpalveluiden kustannukset ovat olleet keskimäärin yhteensä 6,87 €/brm²/kk tai koko 20 vuoden palvelujakson aikana 1649 €/brm². Palvelut sisältävät isännöintipalvelut, kiinteistönhoidon ja –kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon, siivouksen sekä energian laskennallisen kustannuksen. Miten kiinteistöpalveluiden kustannukset vertautuvat omiin koulukohteisiinne?

Samaisessa aineistossa peruskorjausten (PTS) kustannukset ovat olleet 9,92 €/brm²/vuosi eli 198 euroa/brm² 20 vuodessa. Tämä summa riittää varautumaan kaikkiin 20 vuoden ajalle suunniteltuihin pitkän tähtäimen korjaustoimenpiteisiin. Mikä teidän kuntanne keskimääräinen korjausvaraus on ja riittääkö se tuleviin korjauksiin?

Edellä mainitut kustannukset, yhteensä 4 013 euroa/brm², ovat siis keskimääräisen elinkaarihankkeen kustannuksia 20 vuoden aikana. Näiden lisäksi tilaajalle ei tule muita kustannuksia riippumatta siitä, joudutaanko elinkaarihankkeen kohdetta ylläpitämään ja korjaamaan suunniteltua laajemmin.

Jäikö jotain uupumaan?

No jäi. Koko elinkaarimallin ideahan on selkeästi määritellä rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät vastuut ja velvollisuudet sopimusosapuolten välillä. Kun jokin rakennushankkeen elinkaaren aikana ei mene kuin Strömsössä, voimme puhua riskin toteutumisesta. Ja riskillä on hinta. Kustannuksia vertailtaessa tulisikin huomioida myös tilaajalta palveluntuottajalle siirrettyjen riskien hinta. Tilaajan kustannustarkastelun osalta mielenkiintoista on huomioida vertailtavissa malleissa tilaajan vastattavaksi jäävien riskien euromääräinen kustannus.

Riskit ovat siitä kimurantteja, että ne eivät lupaa olla toteutumatta tai toteutua. Riskit eivät myöskään liiemmin vaivaudu etukäteen määrittelemään aiheuttamaansa haittaa. Näinpä ollen joudumme käsittelemään riskien kustannuksia odotusarvoisina pyrkien huomioimaan niiden todennäköisyys ja euromääräinen vaihteluväli.

Noh, näitä riskien odotusarvoisia kustannuksia ei tietenkään mikään tietopankki tarjoa, vaan ne joudutaan arvioimaan hanke hankkeelta tilaajan ja neuvonantajien yhteistyönä. Tämä menetelmä sisältää omat heikkoutensa, mutta on siitä huolimatta parempi tapa kuin jättää riskit tyystin huomiotta.

Näin arvioituja odotusarvoisia riskien kustannuksia jää tilaajan kannettavaksi elinkaarihankkeissa keskimäärin 149 €/brm². Vaihtoehtoisessa hankintamallissa (KVR + palvelut + PTS erikseen hankittuna) tilaajalle jäävien riskien odotusarvoinen kustannus on noin 476 €/brm².

Kallista vai halpaa?

Euroista puhuttaessa on syytä verrata elinkaarimallia johonkin muuhun tapaan hankkia vastaavan laajuisesti rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Me suosittelemme toteuttamaan jokaisessa elinkaarihankkeessa vaihtoehtoisen hankinnan kustannusarvion. Kun tässä kustannusarviossa huomioidaan vielä eri hankintamallien riskit edellä kuvatusti, meillä on kaksi vertailukelpoista euromääräistä hintaa.

Vaihtoehtoisten hankintojen kustannusarviot ovat olleet keskimäärin investointien osalta 2193 €/brm², kiinteistöpalveluiden osalta 1489 €/brm² (6,21 €/brm²/kk) ja PTS-korjaustoimenpiteiden osalta 338 €/brm². Yhteensä vaihtoehtoisen hankinnan kustannus on siis keskimäärin 4020 €/brm² 20 vuoden tarkastelun aikana. Tähän kun lisätään riskien odotusarvoinen kustannus 476 €/brm² saamme vertailtavaksi kokonaiskustannukseksi 4 496 €/brm². Elinkaarimallin keskimääräiset kustannukset ovat riskit huomioiden 4 162 €/brm².

Nopeimmat teistä huomasivatkin jo, että elinkaarimalli on tämän aineiston perusteella edullisempi kuin vaihtoehtoinen tapa hankkia vastaava rakennus vastaavan laajuisella palvelukokonaisuudella. Niin se on. Mutta huomasitko myös, että jopa ilman tilaajalta palveluntuottajalle siirrettävien riskien huomioimista elinkaarimalli on edullisempi? Niinpä, olen ihmetellyt tätä myös itse. Saatavilla olevaan dataan perustuen vaikuttaakin siltä, että elinkaarihankkeen palveluntuottaja pystyy kantamaan hankkeeseen liittyvät riskit selvästi edullisemmin kuin tilaaja ja tämä näkyy edullisempana kokonaishintana.

Tiivistettynä: elinkaarimalli ei ole kallis.

Seuraavassa blogissa sitten se elinkaarimallin rahoitus.

Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC– Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Markkinakatsaus 1/2019

Kiina

  • Markkinat huolissaan Kiinan talouskasvusta (+6,5 % Q3:n aikana, mikä on matalin vuoden 2009 jälkeen).
  • Pääasiallisimmat syyt ovat kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja teollisuustuotannon hyytyminen.
  • Kauppasodan laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti talouteen, mutta toistaiseksi vientisektori on toiminut hyvin.

USA

  • Talouskasvun odotetaan jatkuvan alkuvuoden vahvana
    • Kasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuodesta, kun verouudistuksen ja talouspolitiikan tuki häviää.
    • Työmarkkinat hyvässä vedossa ja yksityinen kulutus toimiikin talouden veturina.
    • Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät inflaation kiihtymisen riskiä.
    • FED on ilmoittanut aikaisemmin kahdesta (jopa kolmesta) koronnostosta vuonna 2019.
      • Markkinat pitävät koronleikkausta todennäköisempänä kuin koronnostoa tänä vuonna.

Poliittiset riskit huolenaiheina

Eurooppa ja Suomi

  • Talouskasvu hidastuu edelleen kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa.
  • Yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi laskenut jo vuoden yhtämittaisesti.
    > Koronnostoille ei perusteita vuonna 2019
    > EKP:n ensimmäinen koronnosto siirtyy mahdollisesti vuoteen 2020
  • Lisääntyneet huolet politiikassa (Italian valtava velkataakka, Brexit)
    • Brexit- sopimuksen hyväksyntä edelleen erittäin epävarmaa
    • Britannia lähtee EU:sta 29.3.2019 – joko sopimuksen kanssa tai ilman sitä
  • Euroalueen työttömyys asettunut noin 8 prosenttiin, mikä näkyy mahdollisesti palkankorotusvaateina.
  • Suomen työllisyysaste 72 % on nousustaan huolimatta 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin Suomeen verrattavissa Skandinavian maissa.
  • Valtiovarainministeriö on ennustanut työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi joulukuun lopussa tasolle 51,1.
Euroalueen suurimman talouden Saksan vaikeudet ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen ja oli joulukuussa 107,3.
Jo vuoden yhtämittaista laskua selittää mm. Kiinan heikentynyt kuluttajakysyntä, joka näkyy varsinkin Saksassa. (Espanja -3.0 , Italia -2.0 , Saksa -1.9 , Italia -1.4)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua joulukuussa. Syitä laskuun olivat jo edellä mainitut syyt eli huoli talouskasvun hiipumisesta ja polittinen epävarmuus Euroopassa. Kymmenen vuoden korko vuoden lopussa oli 0,812 prosenttia ja  viiden vuoden korko 0,198 prosenttia ja 3kk euribor miinuksella 0,309 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020.

 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat siirtyneet eteenpäin. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, kiirettä koronnostoille ei ole näkyvissä. EKP:n koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa, mutta yhä todennäköisemmin vasta vuonna 2020.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Kuntarahoitukselta euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä pohjoismaisena SSA-liikkeeseenlaskijana

Keskiviikkona 9. tammikuuta hinnoitellun viitelainan kuponkikorko on 0,125 % ja hinnoittelu 5 korkopistettä alle vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Lainan kysyntä oli vahvaa. Merkintäkirja avattiin klo 10 Suomen aikaa ja suljettiin klo 14.00. Merkintäkirjan koko kasvoi yli 1,25 miljardiin euroon.

Suurimpia sijoittajaryhmiä olivat pankit (37 %) sekä keskuspankit ja institutionaaliset sijoittajat (36 %). Yhteensä 42 sijoittajaa osallistui järjestelyyn, josta 97% myytiin Eurooppaan ja Lähi-itään. Jopa 18 % myytiin Pohjoismaihin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että viitelainamme sai näin hyvän vastaanoton tässä haastavassa markkinatilanteessa, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnan osastonjohtaja Antti Kontio.

Myös transaktioon osallistuneissa pankeissa järjestelyä pidettiin onnistuneena.

– Oli näkemyksellistä ja rohkeaa laskea liikkeeseen euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä SSA-liikkeeseenlaskijana. Korkeatasoisten sijoittajien innokas osallistuminen järjestelyyn on osoitus siitä, että Kuntarahoitusta pidetään joustavana ja johdonmukaisena liikkeeseenlaskijana, Deutsche Bankin edustaja Jonas Juel Ulrich kommentoi liikkeeseenlaskua.

Deutsche Bank osallistui järjestelyyn välittäjäpankkina.

Viitelainan tiedot
Liikkeeseenlaskun määrä: 1 miljardia euroa
Arvopäivä: 9.1.2019
Eräpäivä: 7.3.2024
Kuponkikorko: 0,125 % (kiinteä)
Hinta: 99,653 %
Tuotto: 0,193 %
Hinnoittelu vs. mid swapit: – 5 bps
Pääjärjestäjät: Citi, Deutsche Bank, J.P. Morgan, Nordea

Lisätietoja:
Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Nopea kaupungistuminen lisää ARA-asuntojen hakijamäärää kasvukeskuksissa

PTT julkaisi tänään asuntomarkkinaennusteensa vuodelle 2019. Ennusteen mukaan sekä asuntojen että vuokrien hinnat tulevat nousemaan tänä vuonna suurissa kaupungeissa. Talouden hyvä kehitys ja muuttoliike kasvukeskuksiin vahvistavat kysyntää asuntomarkkinoilla ja ylläpitävät rakentamistarpeita myös tulevina vuosina.

Kasvukeskuksissa asuntoja rakennetaan vilkkaasti ja hinnat nousevat. Toisaalta muuttoliike aiheuttaa haasteita muuttotappioalueilla, tarjonta ylittää kysynnän ja hinnat laskevat. Myös vuokra-asuntoja jää tyhjilleen.

Vuokra-asumisen suosio kasvaa

Vuokra-asuntojen kysyntä tulee PTT:n mukaan jatkumaan kasvukeskuksissa vahvana, ei pelkästään muuttoliikkeestä ja omistusasuntojen korkeista hinnoista johtuen vaan myös vuokra-asumisen kiinnostavuuden kasvusta johtuen. Nuorempia sukupolvia kiinnostaa vuokra-asumisen vapaus, eikä omistusasuntoa pidetä ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Kasvukeskuksiin muuttaa paljon myös työttömiä, mikä osaltaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää.

Suurten kaupunkien ARA-asuntojen hakijamäärät ovat olleet kasvussa. ARA-asunnon saaminen on vaikeinta Helsingissä ja Vantaalla, ja pääkaupunkiseudulla onkin PTT:n mukaan paljon tarvetta ARA-asuntojen lisärakentamiselle. Pääkaupunkiseudulla ARA-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selkeästi edullisempia.

– Jotta kasvaviin keskuksiin saadaan työvoimaa, on tarjolla oltava myös kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukema asuntotuotanto tukee näin osaltaan talouskasvua. ARA-tuotannon pitäminen riittävällä tasolla on tärkeää, kun näyttää siltä, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu kiivaana, Kuntarahoituksen osastonjohtaja Sari Sistonen sanoo.

Rakennusluvat ovat PTT:n mukaan kääntyneet pääkaupungissa selvään laskuun. Asuntotarpeen kasvu on kuitenkin erityisen suurta pääkaupunkiseudulla. Jos tarjonnalla ei pystytä reagoimaan kysynnän kasvuun, uhkana on hintojen ja vuokrien nousu.

Kuntarahoitus on ylivoimaisesti suurin ARA-asuntojen rahoittaja.

PTT:n asuntomarkkinaennusteeseen kokonaisuudessaan voit tutustua tästä. Kuntarahoitus on yksi asuntomarkkinaennusteen rahoittajista.

Talousennuste-sovellus mahdollistaa pitkän aikavälin ennustamisen

Apollon uudessa Talousennuste-sovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, jonka päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä. Katso videolta lisätietoja Talousennuste-sovelluksesta.

Apollo auttaa tiedolla johtamisessa

Apollo-palvelusta löytyvät sovellukset helpottavat arjen työtä ja mahdollistavat tiedolla johtamisen. Palvelun sovellukset on räätälöity kunta- ja asuntosektorin tarpeisiin ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Apollo tuottaa numeroista grafiikkaa, joka auttaa asioiden viestinnässä.

Katso videolta Kaarinan, Vihdin ja Oulun kokemuksia Apollon käytöstä.

 

Leppäkertun koulu Leppävirralla kasvattaa nuoret ympäristötietoisiksi

Leppäkertun koulu Leppävirralla on yksi Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kohteista. Mikä tekee siitä edelläkävijän?

– Lähtökohtana Leppäkertun kouluhankkeessa on ollut energiatehokkuus, elinkaarikustannukset ja maalämmön valinnan myötä myös ympäristöasiat ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Päätöksissä on huomioitu se, että kunnan tuottama hiilijalanjälki tulee vuosien mittaan pienenemään. Lämmitysratkaisu parantaa myös koulun käyttömukavuutta, sanoo Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen.

– Tässä projektissa on panostettu uusiutuvaan energiaan ja suunnittelussa käyttöikään, kestäviin materiaaleihin ja tehokkaaseen tilankäyttöön. Rakennus on suunniteltu niin, että se tukee opetusta ja energiatehokkuudesta opettamista – rakennus itsessään toimii opetusvälineenä oppilaille, kertoo Leppävirran kunnan rakennuttajainsinööri Hannu-Pekka Seppänen.

– Suomalaisilla kunnilla on todella merkittävä rooli ympäristöasioiden kehityksen ohjaamisessa, koska olemme iso kiinteistömassan omistaja ja sitä kautta lämpö- ja sähköenergian käyttäjänä valtion ohella todella iso toimija. Niillä valinnoilla joita kunnat tekevät, on jo pelkästään päästöihin liittyen isoja vaikutuksia. Lisäksi ohjaamme yhdyskuntakehittymistä kaavoituksen kautta, Raatikainen sanoo.

– Kouluissa kunnat voivat myös kasvattaa nuoren ikäluokan vastuullisiksi kansalaisiksi. Se on kunnan rooliin olennaisesti kuuluva tehtävä.