Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Sillanrakentaja

Saara Vauramo on ympäristöjohtaja, jolle toimiva joukkoliikenne on kaikki kaikessa. Silti hän joskus helpottaa arkeaan ja hyppää oman auton rattiin. Hän puhuu lähimatkailun puolesta, mutta matkustaa silloin tällöin kaukomaille auringon lämpöön. Myös jätteiden lajittelu on Vauramolle itsestäänselvyys. Silti saattavat banaaninkuoret jossakin tilanteessa lentää biojäteastian sijaan sekajätteeseen.  

Tekopyhää, sanoisi joku. Jos ei pysty elämään opettamallaan tavalla, on sitä turha odottaa muiltakaan.

Inhimillistä, vastaa puolestaan Vauramo. Lahden kaupungin ympäristöjohtajana hän korostaa esimerkin voimaa. Siksi hän korostaa myös sitä, ettei itsekään toimi aina toivotulla tavalla. Joskus kiire yksinkertaisesti pakottaa nappaamaan naulakosta ne auton avaimet.

– Hurskastelu ja täydellisyyden tavoittelu ei johda kestäviin ratkaisuihin – inhimillisyys johtaa.

Kokonaisuudessaan Vauramon elämäntavat ovat kuitenkin varsin ympäristöystävälliset, eikä hän ole valintojensa kanssa yksin: monelle lahtelaiselle ekologisuus on luonnollinen osa arkea, normaalia jokapäiväistä elämää.

Vauramo kertoo, että kaupungin strategisena tavoitteena on olla tulevaisuudessa Suomen ympäristökaupunki.

– Lahdessa mahdollisuudet ekologiseen elämään ovat erinomaiset. Täällä on tehty ympäristötyötä jo pitkään, siksi myös hyödyt ovat näkyviä ja konkreettisia.

Näkyvät teot motivoivat

Ympäristötyössä tarvitaan käytännönläheisyyttä.

Vesijärven kunnostus on Vauramon mielestä esimerkki projektista, joka hyödyttää nyt jokaista lahtelaista. 1960-luvulta lähtien Vesijärvi on ollut yksi merkittävimmistä ympäristönsuojelun kohteista paikkakunnalla. Vielä tänäkin päivänä se kuuluu maailman eniten tutkituimpien järvien joukkoon.

– 1950–1970-luvuilla moni lahtelainen koki, ettei kaupunki edes sijaitse järven rannalla, niin likaantunut ja haiseva leväpuuro järvi silloin oli. Pitkäjänteinen ekologinen kunnostus, aktiivinen tutkimustoiminta ja asukkaiden sekä alueen yritysten yhteistyö on tuonut Vesijärven lahtelaisille takaisin.

Tällä hetkellä vesiensuojelussa keskitytään erityisesti hulevesien hallintaan, mutta sen rinnalla yksi Lahden kärkihankkeista kohdistuu liikkumiseen. Vauramo kertoo innoissaan, kuinka parempiin liikkumisen ratkaisuihin tähdätään ainutlaatuisella, EU-rahoitteisella kokeilulla, jossa testataan yksityishenkilön päästökauppaa. Siinä omia liikkumisen päästöjä voi kaupata asukkaalta toiselle. Päästövähenemä on mahdollista vaihtaa esimerkiksi edullisiin bussilippuihin tai pyörähuoltoon.

– Tämä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun asukkaat saavat näin konkreettisen mahdollisuuden osallistua etäisenä teemana koettuun kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppaan, hän tähdentää.

Kansainvälisyys ja verkostoituminen ovat Vauramon mielestä nykypäivää myös ympäristönsuojelussa. Koska yhteyksien pito on helppoa, on ajatuksia ja ideoita järkevä jakaa, vaikka sitten toisella puolella maailmaa asuvien kaupunkilaisten kanssa. Laaja yhteistyö niin asukkaiden kuin yritystenkin kanssa on tärkeää.

– Huoli ympäristön tilasta on yhteinen. Siksi ideoista pitää keskustella ja niitä pitää jakaa. Nykypäivän edelläkävijyyteen tarvitaan verkostoitumista ja kykyä iloita myös toisten onnistumisista, hän muistuttaa.

Merkityksellistä työtä rakkaassa kotikaupungissa

Se, miksi ympäristökysymykset juuri Lahdessa ovat jo kauan olleet vahvasti esillä, on pitkälti Helsingin yliopiston paikkakunnalle tulon ansiota. Myös kaupunki on itse ollut edelläkävijä ympäristöasioissa jo pitkään.

Lahden ja Vauramon yhteiselo alkoi 1990-luvun lopulla, kun hän aloitti kaupungissa ympäristöekologian opinnot. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, ja opiskeluajan jälkeen paluu takaisin Helsinkiin tuntui oikealta. Muutaman vuoden jälkeen Lahti kutsui jälleen, jatko-opiskelujen vuoksi.

– Nyt tämä on rakas kotikaupunkini. Vantaan lähiön kasvatti on löytänyt paikkansa, hän nauraa.

Yliopiston tutkimusmaailmasta Vauramo siirtyi kaupungille ensin kehityspäälliköksi ja lopulta kaksi vuotta sitten ympäristöjohtajaksi. Työssään hän kokee olevansa innostaja, joka kannustaa muita ideoimaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Ympäristönsuojelu on Vauramolle intohimo. Maailmanlaajuiset aiheet motivoivat ja tekevät työstä merkityksellistä. Innostava työ vie helposti mukanaan: vuosia sitten oli ajanjakso, jolloin muutaman vuoden sisään hän väitteli tohtoriksi, oli mukana politiikassa ja työskenteli kaupungin kehityspäällikkönä sekä Lahden Green City -hankkeen johdossa. Oman onnellisen haasteensa kokonaisuuteen toivat vielä muutaman vuoden ikäiset kaksoset.

Rankka ja äärimmäisen kiireinen elämänvaihe, jota hän ei missään nimessä vaihtaisi pois.

– Ilman politiikkakokemusta olisi julkisen hallinnon toimintalogiikka ja päätöksenteko ollut paljon vaikeampi sisäistää. Mutta jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten jaksoin, hän hymähtää.

Lapsuuden luontomuistot eivät unohdu

Luontoon Vauramo löysi tiensä jo lapsuudessa. Retket mustikkametsään isän kotiseudulla Itä-Suomessa ovat jääneet vahvasti mieleen.

– Minä, kannonnokka, mustikat ja isä – se muisto menee syvälle.

Jossain vaiheessa nuoruutta heräsivät myös ympäristönsuojelulliset ajatukset. Vauramo kiittelee lapsuudenperheen vaatimatonta ja ei-kulutuskeskeistä elämää, jossa ruokapöytäkeskustelut porautuivat pintaa syvemmälle, yhden ihmisen ylittäviin globaaleihin asioihin.

Nyt ympäristöasiat ovat vahvasti esillä myös omien lasten elämässä. Roskien lajittelu on selviö, samoin kuin se, ettei äidin autokyytiin sovi luottaa; kouluun kuljetaan omin avuin joko kävellen tai pyörällä.

Ja metsä – se on edelleen Vauramolle se kaikkein rakkain paikka. Nyt se on tärkeä paikka myös lapsille. Se on paikka, jossa hektinen maailma hetkeksi unohtuu, ikään katsomatta.

– Toivon, että mustikkametsien rauha tartuttaa lapsiini sen saman kiinnostuksen luontoon, joka minulle isäni opastuksella syttyi, Vauramo toteaa.

Vihreitä hankkeita arvioidaan riippumattomin asiantuntijavoimin

Saara Vauramo toimii Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmän puheenjohtajana. Hän sanoo, että työ arviointiryhmässä on hänelle mieluinen, sillä siinä pääsee hyvin näkemään sen, missä kohden kunnat ja kaupungit eri puolella Suomea ympäristöasioissa menevät.

Arviointiryhmä on riippumaton ja koostuu Kuntarahoituksen ulkopuolisista asiantuntijoista. Se arvioi kaikki ne projektit, jotka Kuntarahoitus on ensin itse valinnut mahdollisen rahoituksen saajaksi. Projektit pisteytetään ja verrataan niitä suhteessa vastaavien projektien parhaimpaan tasoon.

– Koska kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja vaatimukset kiristyvät myös lainsäädännön myötä, arvioinninkin pitää asettaa jatkuvasti rimaa korkeammalle. Vihreän rahoituksen ohjelmassa projektit saavat sitä enemmän korkopistealennuksia, mitä ympäristöystävällisempiä ne arvioinnin mukaan ovat, Vauramo kertoo.

Hän muistuttaa, että vihreästä rahoituksesta on hankkeen toteuttajalle myös markkinoinnillista hyötyä.

Lahden alueelta vihreää rahoitusta on myönnetty Lahden Talojen lähes nollaenergiatasoisille uudisrakentamisen kohteille. Nämä olivat ensimmäiset vihreään rahoitusohjelmaan hyväksytyt asuinrakentamisen kohteet. Vauramo jäävää itsensä arviointipäätöksistä, joissa käsitellään kohteita Lahden alueelta.

Kunta-/aluevaikuttajaVastuullisuus

Enemmän kuin pelkkä menopeli

– Tämä ei käy päinsä, kirjoitti SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Sanna Marin Facebookiin maaliskuussa. Tampereen ratikkahanke oli ottanut hänestä väärän suunnan, ja nyt hän kertoi olevansa valmis taistelemaan sen kääntämiseksi.

Marin ei puhunut itse ratikasta – vaan sen väristä. Hänestä ratikan piti olla pinkki, vaikka pinkkiä ei löytynyt Tampereen Raitiotie Oy:n väriehdotuksista. Hän pisti pystyyn Facebook-ryhmän pinkin ratikan puolesta, ja pian media puhui jo ”kansanliikkeestä”.

Joku saattaisi kuvitella, että tällainen turhauttaisi Tampereen Raitiotien toimitusjohtajaa Pekka Sirviötä. Tampereen Raitiotie on osallistanut ratikan brändin suunnitteluun kansalaisia, yrityksiä ja taidejärjestöjä, järjestänyt työpajoja, laatinut brändikirjan ja valinnut värivaihtoehdot näiden pohjalta. Sitten tulee joukko, joka haluaa pinkin vaatimuksellaan pyyhkiä kaiken tämän unholaan.

Mutta Sirviö ei koe keskustelua ikäväksi. Sehän tarkoittaa vain, että tamperelaiset kokevat ratikan tärkeäksi.

– Ainakin ratikka kiinnostaa, hän sanoo.

Vastaus kasvuun

Oli se lopulta minkä värinen tahansa, ratikan on määrä kulkea Tampereen kaduilla noin kolmen vuoden kuluttua. Ensimmäisessä vaiheessa kiskoilla pääsee Pyynikintorilta Hervantaan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle, ja rakennustyöt ovat jo kovassa vauhdissa. Pyynikintorin ja Lentävänniemen välille tulevaa toista vaihetta suunnitellaan jo.

Ratikka tulee tarpeeseen, sillä Tampere vetää väkeä. Kaupungin asukasluku on viime vuosina kasvanut keskimäärin puolentoista prosentin vauhtia, ja sellaisena kasvun myös ennustetaan jatkuvan. Bussit eivät tahdo pysyä kasvun perässä ja jonoutuvat jo kapean keskusta-alueen kaduilla.

Tampereen tuleviin raitiovaunuihin mahtuu kerralla yli 260 ihmistä, kolme kertaa sen verran ihmisiä kuin kaupungin nykyisiin busseihin.

– Ratikka takaa sen, että Tampereella on varmasti yksi joukkoliikennejärjestelmä, joka voi vastata kasvuun, Sirviö sanoo.

Arvion mukaan Tampereen ratikka kuljettaa 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025, mikä tarkoittaa 29 prosenttia Tampereen joukkoliikenteen kaikista matkustajista. Vuonna 2040 vastaavien lukujen on määrä olla jo 110 000 matkustajaa ja 45 prosenttia.

Nämä luvut olivat yksi syy, jonka takia ratikka veti pidemmän korren, kun kaupunki pohti sen ja tehostetun bussijärjestelmän välillä. Ratikan odotetaan tuovan enemmän uusia joukkoliikenteen käyttäjiä ja kasvattavan matkustajamääriä eli myös lipputuloja bussivaihtoehtoa nopeammin.

Sirviön mukaan tämä ei johdu pelkästään kapasiteetista vaan myös ”houkuttelevuudesta”. Onko ratikka siis coolimpi kuin bussi?

– No eikö ole?, Sirviö kysyy ja naurahtaa.

Uusi selkäranka

On se, sanoo Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.

Eikä pelkästään kaupunkilaisten, vaan myös esimerkiksi sijoittajien, rakentajien ja kaupan alan yritysten mielestä. Raitiotiejärjestelmä on pysyvä rakenne ja houkuttelee siksi kehittämään yrityksiä ja palveluja sen varrella. Joidenkin kansainvälisten sijoittajien silmissä raideliikenne on Nurmisen mukaan jopa investointien ehto.

Kiinnostus on tärkeää, sillä kuten Nurminen korostaa, ratikka ei ole vain yksittäinen joukkoliikennehanke, vaan osa Tampereen kehittämistä tiiviimmäksi ja elävämmäksi. Tampere ei halua vain vilkasta keskustaa, johon on hyvät yhteydet nukkumalähiöstä, vaan toimivia, elinvoimaisia kaupunginosia, Nurminen sanoo. Hän nostaa esimerkiksi Lielahden ja Niemenrannan alueen, johon rakennetaan nyt ahkerasti.

– Siinä on vahvasti ajatus, että luodaan sekoittunutta rakennetta. Ei rakenneta asuntoaluetta vaan nimenomaan uutta kaupunginosaa.

Pitkän aikavälin suunnitelmissa ja kaavoituksessa varaudutaan jo raitiotien laajenemiseen myös Tampereen rajojen ulkopuolelle. Seudullisessa selvityksessä tutkitaan paraikaa eri vaihtoehtoja: Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntia.

Jos Nurmista on uskominen, raitiotiekiskoista tuleekin ikään kuin selkäranka tulevaisuuden Tampereelle, modernille eurooppalaiselle suurkaupungille. Siksi investointi on kaupungin mielestä kannattava, vaikka se toki maksaakin: kaupunginvaltuuston hyväksymä allianssiurakan ensimmäisen osan budjetti on noin 240 miljoonaa euroa. Päälle tulevat vielä vaunut.

Lainoittajia on käytännössä kaksi, Euroopan investointipankki 150 miljoonalla eurolla ja Kuntarahoitus 155 miljoonan euron vihreällä rahoituksella. Päätetty valtiontuki ratikkahankkeen ensimmäiseen ja toiseen osaan on yhteensä noin 74 miljoonaa euroa. Nurmisen mukaan rahoitusta ei ollut vaikeaa löytää, mutta kummankin rahoittajan merkitys on luonnollisesti suuri.

Tampereen kaupungilla on käynnissä muitakin suuria investointeja, ja velkaantuminen on kiihtynyt. Kriitikot ovat kysyneet, kannattaako juuri nyt ottaa satojen miljoonien lisälainaa.

Sirviö muistuttaa, että kasvun tukeminen tuo myös lisää verokertymää.

– Ilman elinvoimaisuutta ei minun mielestäni saada talouttakaan kuntoon.

Ratikka mukana ilmastotalkoissa

Nurmisen mukaan kaupunkirakenteen tiivistämisellä on myös ekologinen motiivi. Toimivat kaupunginosat vähentävät liikkumisen tarvetta, hän sanoo.

Ratikalla onkin tärkeä rooli myös Tampereen tavoitteessa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

– Alueet, joihin kaupunki ja kaupunkikonsernit voivat eniten vaikuttaa, ovat liikkuminen ja rakentaminen, Nurminen sanoo.

Tieliikenteen päästöt kattavat noin kolmanneksen Tampereen kokonaispäästöistä, ja sähköllä kulkevan ratikan vaikutus näihin on Nurmisen mukaan merkittävä.

Sirviö kertoo, että myös raitiotiekaluston hankinnassa on arvioitu tarkkaan elinkaarikustannuksia tulevan 40 vuoden aikajänteellä.

– On katsottu, että kalusto on mahdollisimman tehokas ja ympäristöystävällinen käyttää.

Sirviöllä on suuri rooli siinä, että ympäristö- ja kasvuhyödyt todella toteutuvat ja että hankkeen hinta-hyötysuhde pitää. Juuri nyt hänen tärkein tehtävänsä on saada ratikka kulkemaan sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Kun se kulkee, hänen tehtävänsä on kaikin puolin tukea sitä, että matkustajat ovat tyytyväisiä ja matkustajavirta nousee ennusteiden mukaiseksi.

Suuret joukkoliikehankkeet ovat aina mutkikkaita kokonaisuuksia, ja kuten Länsimetron tarina osoittaa, kaikki ei aina mene ihan putkeen. Sirviö ei myönnä, että häntä jännittäisi. Hänellä on pitkä kokemus ”kiskoliikennehommista” eri puolilta pöytää, ja hän luottaa tiimiinsä.

– Palikat ovat pelikentällä sellaiset, että kyllä näillä pitäisi pärjätä.

Riskit hallussa

Tampereen ratikan kaltaiset, valmiiseen kaupunkiympäristöön rakennettavat joukkoliikennehankkeet ovat valtavia, monimutkaisia kokonaisuuksia. Pessimisti saattaisi ilmaista asian näin: on loputon määrä asioita, jotka saattavat mennä pieleen.

Siksi yksi Tampereenkin ratikkahankkeen tärkeimmistä vaiheista oli pohtia riskejä etukäteen ja miettiä, miten niitä parhaiten hallittaisiin. Työssä tuki konsulttiryhmä, jossa oli mukana myös Kuntarahoitus-konserniin kuuluva Inspira.

Ensimmäisessä vaiheessa Inspira auttoi Tampereen ja Turun yhteisessä esiselvitystyössä, jossa pohdittiin ratikan mahdollisuuksia yleisemmällä tasolla. Käytännössä siis etsittiin esimerkkejä vastaavista hankkeista Suomen rajojen ulkopuolelta ja katsottiin, millaisia ratkaisuja niissä oli tehty.

Kun Tampere sitten päätti sanoa ratikalle kyllä, Inspira oli mukana kahlaamassa läpi kaikkia riskejä, joihin hankkeen vain voi kuvitella törmäävän: aikataulun venyminen, kysyntäriskit, kaavoitukseen ja kaupunkirakenteeseen liittyvät riskit, jopa poliittiset riskit eli hankkeen suunnittelu niin, ettei se yllättäen törmää loppumetreillä poliittiseen vastustukseen.

Tampereella voittajaksi nousi allianssimalli, jossa tilaajana on kaupungin perustama hankeyhtiö. Rahoituksen riski on tällöinkin kaupungilla, mutta yhtiön myötä rahan menoa on jaksotasolla helpompi seurata. Inspira auttoi myös hankintojen dokumentaatiossa.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Rahoitusprosessin luottopakki

Sari Litjan työ on osa asiakasprosessia, jonka tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Työhön kuuluu moninaisia dokumentaatio- ja elinkaarivaiheen tehtäviä sopimusten valmistelusta päätösdokumenttien tarkastamiseen ja vakuuksien hallintaan. Kaikkien parissa pääsee tekemään töitä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Litja ja muut rahoitusdokumentaation tiimiläiset tekevät työtä, jonka arvo tulisi monille näkyväksi vain tilanteissa, joissa hommat jäisivät tekemättä. Dokumentaatioasiantuntijan tehtävänä on huolehtia, että rahoitusdokumentit ovat asiakkaalla ajallaan ja sovitun mukaisina ja nimet ovat papereissa silloin, kun pitääkin.

Tarkka ja luotettava taustatuki, sellainen Litja haluaa olla.

– Työn täytyy haastaa ja opettaa jatkuvasti jotain uutta. Silloin se motivoi ja tuo uutta virtaa pitkään alalla olleelle konkarillekin, hän sanoo.

Projekteista lisävirtaa arjen perustyöhön

Motivoivaksi Litja kuvailee työtään erityisesti juuri nyt, kun Kuntarahoituksella käynnissä olevat mittavat uudistusprojektit haastavat joka päivä kokeneenkin asiantuntijan. Tietämystään hän on päässyt hyödyntämään viimeisen vuoden aikana niin vakuushallintajärjestelmäprojektissa, kirjallisten panttikirjojen sähköistämisprojektissa kuin antolainajärjestelmän uusimisprojektissakin. Jokainen näistä projekteista on myös askel kohti yhtä isoa tavoitetta, paperitonta dokumentaatiota.

Välillä mielekäs työ meinaa viedä totaalisesti mennessään.

– Työpäivä on niin täynnä mielenkiintoisia juttuja, ettei aika riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä, hän nauraa.

Projektityössä Litjaa kiehtoo erityisesti yhteistyö eri osastojen välillä. Se antaa erilaisia näkökulmia ja varmistaa kokonaisuuden hahmottamisen sekä yhteisen, kaikkien kannalta parhaan ratkaisun löytämisen. Kehitysprojektien lopputuloksena työstä tulee mielekkäämpää, kun prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja uudet toimintatavat järkevöittävät tekemistä.

Projektityön ohessa Litja on hoitanut ”normityöhönsä” kuuluvia tehtäviä sen verran, mitä aika on antanut myöden. 

– Asiakkaat tuovat työhöni juuri sen yllätyksellisyyden ja ihmisläheisyyden, josta erityisesti pidän. Koskaan ei voi tietää, mihin suuntaan päivä etenee ja mitä tapahtuu. Paras työstä saatu palaute on asiakkaalta tullut kiitos, hän sanoo.

Ongelmanratkaisua kävelyn tahdissa

Myös työlleen omistautunut tarvitsee välillä irtiottoja. Silloin kun kierrokset työpaikalla meinaavat käydä liian koviksi, sujauttaa Litja lenkkarit jalkaan ja lähtee reippaalle kävelylenkille. Rivakan askelluksen tahdissa mielessä poukkoilevat ajatukset pulpahtelevat pintaan usein uudenlaisina ja yllättävinä kokonaisuuksina.

– Työasioiden solmukohdat tuntuvat välillä tarvitsevan kunnon kävelylenkkiä ratketakseen, hän toteaa.

Liiaksi ei Litjan mieli työasioihin uppoudu, siitä pitää perhearki hyvin huolen.

– Kotona on kaksi teini-ikää lähestyvää nuorta. He palauttavat ajatukset kertarysäyksellä elämän perusasioihin. Siinä kalpenevat projektit ja muut työasiat – ja hyvä niin, asiat tärkeysjärjestykseen, toteaa hän hymyillen.

KuntarahoitusTöihin meille

Uudet palvelut vaativat yhteistä näkemystä tulevaisuuden tarpeista

Tiesin hyvin mitä pääarkkitehdin tehtäviin kuuluu: liiketoiminnan prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien kokonaisuuden suunnittelemista siten, että Kuntarahoitus jatkossakin voisi palvelulla asiakkaitaan – joista merkittävä osa on myös omistajiamme – mahdollisimman hyvin. 

Vähitellen opin tuntemaan kollegani, käyttämämme tietojärjestelmät ja liiketoimintamme eli asiakkaille tarjottujen rahoituspalveluiden yleiset piirteet. Aloin ymmärtää, miten hankimme rahaa markkinoilta ja miten saatamme sen asiakkaidemme saataville erilaisten tuotteiden muodossa.

Ymmärsin vähitellen, miten Kuntarahoitus on kokonaisuutenaan järjestelmä, joka pyrkii ylläpitämään tasapainoa pääomamarkkinoiden ja asiakkaiden välillä kulkevien rahavirtojen kesken.

Ymmärsin myös, että pelkkä tasapaino ei riitä, vaan meidän lisäksi on pidettävä varalla säännösten määrittämä määrä omaa pääomaa ja huolehdittava tarkasti ja hyvinkin monimutkaisten algoritmien avulla rahavirtojen muodostamasta riskistä. Jos tasapaino ei vallitse määräysten mukaisesti, Kuntarahoitusta valvova Euroopan keskuspankki huolestuu ja ääritapauksessa ryhtyy ankariin toimenpiteisiin.

Tasapainon ylläpitäminen sekä asiakkaiden ja pääomamarkkinoiden tarpeet että liiketoimintaan liittyvät määräykset täyttäen ei ole helppoa. Siihen tarvitaan koko joukko tietoja, tietojärjestelmiä ja ihmisiä.

Kuntarahoitus on pitkään käyttänyt samoja, menneisyydessä hyvin tarpeet täyttäneitä tietojärjestelmiä. Valitettavasti osa niistä on vanhentunut, joten meidän on uusittava järjestelmiämme. Olemme sitä varten aloittaneet joukon projekteja, joiden myötä saamme lähivuosina käyttöön muun muassa uuden antolainojen elinkaarijärjestelmän.

Uusi järjestelmä parantaa asiakaspalveluamme monin tavoin. Se luo myös perustaa tulevaisuuden uudistuksille, joista yksi suurimmista on varmasti lainoihin liittyvien asiakastarpeiden täyttämisen automatisointi eli erilaiset digitaaliset palvelut.

Meidänkin on vähitellen aika siirtyä palvelemaan asiakkaita verkossa, automatisoida lainojen myöntämisprosessi ja vähentää lainojen hoitoon kuluvaa työmäärää – sekä meillä Kuntarahoituksessa että asiakkaidemme taloushallinnoissa.

Apuja talouden ennakointiin

Kuntarahoituksella on oma verkkopalvelunsa, Apollo, jonka avulla asiakkaamme voivat hallita laina- ja sijoitusportfolioitaan sekä analysoida markkinoiden muutosten vaikutuksia niihin. Olemme myös rakentamassa verkkojärjestelmää, jonka avulla kunta-asiakkaamme voivat ennustaa taloutensa kehitystä. Järjestelmä valmistuu syksyllä ennen vuoden 2019 taloussuunnittelun alkua. Uskon uuden järjestelmän sekä parantavan asiakkaidemme taloussuunnittelua että vähentävän siihen kuluvaa aikaa. 

Olemme siis sekä luomassa edellytyksiä asiakastyömme automatisointiin että rakentamassa järjestelmiä, joiden avulla asiakkaamme pystyvät paremmin ja pienemmällä vaivalla hallitsemaan talouttaan. Pääarkkitehtina pidän tätä velvollisuutenamme: meidän on käytettävä asiakkaiden toiminnasta kehittämämme ymmärrys asiakkaiden itsensä hyväksi.

Olemme mielestäni oikealla tiellä, mutta haluaisin nähdä useampia asiakkaitamme kulkemassa kanssamme. Haluaisin käyttää enemmän aikaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Haluaisin luoda sähköisen keskustelupaikan, jossa Kuntarahoitus ja Kuntarahoituksen asiakkaat keskustelisivat tulevaisuudesta. Yhdessä saisimme niin paljon enemmän aikaan – hyvinvointia suomalaisille.

Matti Kinnunen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääarkkitehti
Twitter: @Matti_Kinnunen

Näkökulmat

Vantaalla suunnataan rohkeasti uuteen

Miten Vantaan kaupungilla menee?

Vantaan talouden vahvistuminen viime vuosien aikana on melkoinen menestystarina. Kaupungin verotulot kasvavat ja työttömyys on lähtenyt laskuun. Kaupungilla menee nyt huomattavasti paremmin kuin oli ennustettu. Viime vuoden väestökasvu oli lähes 4000 asukkaan luokkaa.

Monen vuoden kulukuri tuottaa tulosta, sillä vuonna 2017 teimme historiallisen lainanlyhennyksen. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni yli sadalla miljoonalla eurolla alle miljardin euron rajapyykin.

Kuluvakin vuosi näyttää erittäin vahvalta. Kehäradan ja Kehä III:n isot infrainvestoinnit on saatu valmiiksi ja nyt käymme homekoulujen kimppuun.

Vantaan kouluissa on samoja sisäilmaongelmia kuin muillakin kunnilla, ja niiden ratkaiseminen on kaikkien puolueiden agendalla. Uusista kouluista Aurinkokiven monitoimitalon ensimmäinen osa on valmis ja aikaistamme sen toisen vaiheen valmistumista. 

Voimakas väestökasvu asettaa paineita kouluverkoston lisäksi myös päiväkotiverkostolle. Palvelutarpeet muuttuvat nopeasti, joten joudumme ratkaisemaan kasvaneen tilatarpeen käyttämällä vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia.

Mitkä ovat Vantaan vahvuudet?

Sijainti ja yhteydet ovat Vantaan ehdottomia valtteja. Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikea kansainvälinen lentokenttä ja sen ympärille rakennettu Aviapolis on loistava sijainti yrityksille. Yritysten kannalta tärkeitä ovat myös pääratayhteys ja suora E18-yhteys Vuosaaren satamaan.

Vantaalla on tarjota todella monipuolisia asuinympäristöjä. Seutulan maaseutumaisemista voi siirtyä tiiviisti rakennettuun ja jatkossa entistä korkeammaksi rakennettavaan Tikkurilaan. Tiivistä ja nopeasti kehittyvää asumista edustavat myös Kivistö, Myyrmäki ja Hakunila.

Vantaalla yhteistyö päättäjien ja virkamiesten välillä on perinteisesti sujunut hyvin. Joustava toimintatapamme ja kyky löytää konsensus poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä ovat saaneet kiitosta naapurikaupungeilta.

Myös kuntalaisdemokratia kehittyy koko ajan. Haluamme asukkaat mukaan kaupungin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuoropuhelu vahvistuu kommunikointikeinojen kehittyessä. Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti, mutta vantaalaiset antavat kaupungin palveluille hyvät arvosanat.

Mitkä ovat Vantaan suurimmat haasteet?

Kasvun hallitseminen on meille haaste. Väestö ja palvelujen kysyntä kasvavat, mutta verotulot eivät kasva samassa suhteessa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Vantaan kaupunkiin liitetään ja miksi?

Tuoreen valtuustokauden strategiamme vision mukaan olemme rohkea ja rento kaupunki, edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. Toivon, että se näkyy myös ulospäin. Kaupungilla on matala ja tehokas organisaatio, ja vakaa taloudellinen tilanne antaa tilaa keskittyä kehittämiseen.

Miten Vantaalla varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Kuntalaisten näkökulmasta on keskeistä, että palvelut toimivat sujuvasti, järjesti ja tuotti ne kuka tahansa. Vantaalle tärkein uudistukseen varautumisen tapa on ollut pyrkiä vaikuttamaan sote- ja maakuntauudistuksen sisältöön ja niihin edellytyksiin, joilla se ylipäätään voi toteutua.

Vantaa olisi yksi uudistuksen häviäjistä, koska se on pystynyt jo aiemmin hyödyntämään suuruuden ekonomian ja tuottanut sote-palveluja erittäin tehokkaasti. Uudistuksen säästöt tehdään suurten kaupunkien kustannuksella. Siihen liittyvät ongelmat ovat suurille kaupungeille yhteisiä ja se on lisännyt keskinäistä yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tulot tulevat dramaattisesti laskemaan, ja samaan aikaan sote-kiinteistöt siirretään maakunnille korvauksetta. Tämän myötä suhteellinen velkaantuneisuus nousee rajusti ja riippuvuus valtionosuuksista kasvaa.

Sote-investointeja tehdään nyt vain jos ne ovat aivan välttämättömiä, mutta muuten olemme jatkaneet toimintaamme niin normaalisti kuin mahdollista.  Vantaalla paljon resursseja on vienyt Apotti-järjestelmän käyttöönotto, jossa kaupunki on pilottina. Hankkeen käyttökoulutus alkaa kesällä 2018 ja varsinainen käyttöönotto on vuoden 2019 alussa.

Mitä olet tehnyt työurallasi?

Halusin alun perin diplomaatiksi, mutta opiskeluaikoina tajusin, että minua kiinnostavat hauskemmat ja vaihtelevammat työt. Päädyin pankkimaailmaan ja rahoitusalalle, koska en halunnut tylsiin paperihommiin.

Urani alkoi harjoittelijana Milanossa silloisessa Cariplo-pankissa. Sieltä palasin Helsinkiin ja Citibankin dealinghuoneeseen, mistä siirryin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Olin rakentamassa KOP:n asiakastoimintoja New Yorkissa vuoden 1994 alusta lähtien. Työnantajiin on mahtunut monta eri pankkia, osittain rahoitusalan uudelleenjärjestelyjen myötä.

Työskentelin pankkimaailmassa monessa eri tehtävässä treasuryissä, ensin suurasiakasmyynnissä ja myöhemmin salkunhoidon parissa. Vuonna 2004 siirryin töihin Vantaan kaupungille. Olen viihtynyt pöydän toisella puolella erittäin hyvin. Jotkut pitävät pelottavana niitä summia ja riskejä, joiden kanssa tässä työssä joutuu tekemisiin. Minulle riskin päällä istuminen sopii.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pidin kovasti Three billboards outside Ebbing, Missouri -elokuvasta: Frances McDormand todellakin ansaitsi Oscarinsa sen naispääosasta. En seuraa kaikkia elokuvauutuuksia ja toimintaleffoja, mutta laatuelokuvat kiinnostavat.

Luen paljon etenkin työhön liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, usein englanniksi. Aamut alkavat Financial Timesilla. Kirjoista vaikutuksen on viime aikoina tehnyt esimerkiksi Joan Didionin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva The year of magical thinking -romaani.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Haastan seuraavalle haastattelukierrokselle mukaan Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttasin.

Kunta-/aluevaikuttaja

Yhteistyöstä voimaa

Pitkäjänteinen työ ja yhteistyöhalukkuus näkyvät Kuntarahoituksessa välittöminä suhteina sisarorganisaatioihin maailmalla. Vuosien saatossa tiiviimmät välit ovat muodostuneet Pohjoismaihin ja Hollantiin.

– Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien rahoituslaitosten kanssa työskentelemme jatkuvasti todella tiiviisti. Näiden organisaatioiden kanssa olemme solmineet kattavan sopimuksen, joka mahdollistaa syvän ja laaja-alaisen yhteistyön, Kuntarahoituksen lakiasioista ja yhtiön hallinnosta vastaava johtaja Mari Tyster kertoo.  

Pohjoismaiden lisäksi yhteistyö on erityisen tiivistä Hollannin sisarorganisaation kanssa. Syy löytyy organisaatioiden yhteisistä intresseistä ja hyvin samanlaisesta liiketoimintamallista.

– Hollantilaisten kanssa meitä yhdistää luonnollisesti se, että kuulumme molemmat euroalueeseen. Euroalueen haasteet, mahdollisuudet ja EKP:n valvonta ovat meille yhteisiä asioita, sanoo Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Leveät pohjoismaiset hartiat

Pohjoismainen yhteistyö on mielekästä organisaatioille, jotka yksinään ovat kansainvälisessä mittakaavassa pienehköjä ja toimivat hyvin erikoistuneella liiketoimintamallilla.

– Yhdessä olemme suurempia: se on ollut meidän lähestymiskulmamme pääomamarkkinoille ja sijoittajien suuntaan. Yksittäisinä instituutioina olemme pieniä, mutta yhteinen markkinointi on alkanut kantaa hedelmää. Pankit ja sijoittajat ovat alkaneet puhua meistä kattotermillä Nordic Local Government Funding Agencies. Kun meitä tarkastellaan yhtenä ryhmänä, varainhankintatarpeemme ovat jo noin 30 miljardia euroa vuodessa. Summana se on hyvinkin verrannollinen suuriin velanottajiin esimerkiksi Saksassa ja Euroopassa, Holmström taustoittaa.

Pohjoismaisten toimijoiden keskinäinen samankaltaisuus on omiaan helpottamaan myös sijoittajien työtä.

– Voidaan ajatella, että Pohjoismaissa yhteiskuntarakenteet ovat keskenään melko samanlaisia ja toimijat myös. Kun sijoittaja tekee omaa analyysiään, hänen ei tarvitse perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan, sillä pohjoismainen malli on hyvin yhteneväinen. Kun he ovat ensimmäistä sijoitusta tehdessään tehneet selvitystyöt huolellisesti, seuraavat tulevat aika samalla mallilla perässä, Tyster kuvailee.

Markkinointi on joukkuelaji, ei yksilöiden pelikenttä

Sijoittajamarkkinointi on konkreettinen yhteistyön muoto, jota tehdään yli maarajojen. Tällä hetkellä pohjoismaisten organisaatioiden yhteistä sijoittajamarkkinointia tehdään Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Japanissa ja Yhdysvaltain itärannikolla.

– Olemme julkaisseet sijoittajamarkkinointiin liittyen esimerkiksi Nordic Model -esitteen, jossa kuvataan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä elementtejä ja avataan niitä sijoittajille. Kaiken kaikkiaan yhteismarkkinointi on saanut sijoittajien keskuudessa todella hyvän vastaanoton. Se on myös erinomainen mahdollisuus tavata kerralla neljä lainanottajaa ja saada ajankohtainen katsaus tilanteeseen, Holmström sanoo.

Yhteistyö lähtee ihmisistä

Myös kansainvälisessä yhteistyössä on viime kädessä kyse ihmisistä, luottamuksesta ja tiedon jakamisesta. Kun keskinäinen luottamus on hyvällä tasolla, voivat sisarorganisaatioissa työskentelevät ihmiset tukeutua kansainvälisiin kollegoihin matalalla kynnyksellä.

– Yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea tehokkuutta. Emme kilpaile keskenämme perusasiakasbisneksessä ja siksi voimme hyvin keskustella ja hyödyntää toistemme osaamista. Voimme vaikkapa avoimesti kysyä kollegoilta miten he ovat erilaisia haasteita ratkaisseet. Suurella todennäköisyydellä samoja ongelmia on tullut esiin heilläkin ja vertaistuki helpottaa. Esimerkiksi Brexit aiheena puhuttaa tällä hetkellä paljon ja useita erilaisia pankkisääntelyyn liittyviä projekteja on käynnissä. Näiden lisäksi olemme jakaneet paljon kokemuksia riskien hallinnasta ja muista käytännön asioista, Tyster kertoo.

Yhteistyötä tehdään organisaatiossa eri tasoilla, toimitusjohtajista asiantuntijoihin. Työntekijöillä on mahdollisuus myös lähteä vaihtoon sisarorganisaatioon.

Apollo ja leasingtuotteet konkreettisia hedelmiä

Yhteistyö tuo hyötyjä myös asiakkaille, esimerkiksi edullisempana rahoituksena tai uusina palveluina.

– Varainhankinnassa saamme kustannussäästöjä rahoituskustannusten muodossa. Voimme tarjota asiakkaillemme rahoitusta edullisemmin, Holmström pohtii.

Ajoittain sisarorganisaation imussa voi päästä myös ohituskaistalle. Näin tapahtui Apollo-palvelussa, joka on konkreettinen esimerkki yhteistyön hedelmistä.

– Alun perin ruotsalaiset pistivät Apolloa vastaavan oman palvelunsa pystyyn vuonna 2013. Ruotsalaisten jo tekemän kehitystyön ansiosta meidän ei tarvinnut aloittaa nollasta ja saimme palvelun nopeasti asiakkaidemme käyttöön. Kun välissä ei ole kilpailutekijää, yhteistyö oli tässäkin luontevaa. Myös norjalaiset ovat sittemmin ottaneet palvelun käyttöön, Tyster kertoo.

– Toinen vastaava esimerkki ovat leasingtuotteet, joissa saimme paljon hyviä neuvoja tanskalaisilta kollegoilta. Yhteistyön myötä saimme nopeasti leasingtuotteet tarjolle, Holmström jatkaa.

Kuntarahoitus on pidetty yhteistyökumppani

Sisarorganisaatioiden välinen yhteistyö nähdään arvokkaana ja hedelmällisenä myös Suomen ulkopuolella. Ulkomaisten kollegojen näkemykset ja kokemukset yhteistyöstä vaikuttavat hyvin yksituumaisilta.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Organisaatiomme ovat hyvin samankaltaiset, mutta emme näe toisiamme varsinaisesti kilpailijoina toisillemme. Yhteistyön kautta asiakkaamme molemmissa maissa saavat parempia tuotteita ja pystymme palvelemaan heitä entistä paremmin. Pitkäjänteisen ja tiiviin tiedonvaihdon myötä molemmat organisaatiot tulevat koko ajan viisaammiksi ja oppivat toinen toistensa onnistumisista ja kokeiluista, sanoo Kommuninvestin varatoimitusjohtaja Maria Viimne.

Viimne nostaa Tysterin tapaan Apollo-lainasalkun hallintapalvelun esimerkiksi onnistuneesta yhteistyöstä.

– Käynnistimme Kommuninvestissa KI-Finans-nimisen projektin. Kuntarahoitus tuli melko aikaisessa vaiheessa mukaan auttamaan meitä ja siitä lähtien olemme kehittäneet palvelua yhdessä. Yhteistyö on tässä projektissa mahdollistanut paljon. Kuntarahoituksen kanssa olemme saaneet esimerkiksi laajemman joukon palvelunkehittäjiä, pystyneet keräämään enemmän asiakaspalautetta ja tulleet entistä läheisemmäksi järjestelmätoimittajan kanssa, Viimne luettelee yhdessä saavutettuja etuja.

Hollantilaisen NWB-pankin johtaja Frenk van der Vliet näkee, että yhteistyön parhaimmat hedelmät ovat poimittavissa silloin, kun työtä tehdään samaan aikaan useilla eri tasoilla. Tämä puolestaan edellyttää luottamusta, joka on rakentunut ajan mittaan.

– Olemme viime vuosina syventäneet yhteistyötämme Kuntarahoituksen kanssa, sillä huomasimme miten paljon meillä kummallakin on opittavaa toisiltamme. Aiemmin vaihdoimme ajatuksia pääasiassa rahoittamiseen ja pääomamarkkinoihin liittyen. Nyt yhteistyö on jo huomattavasti laajempaa ja sitä tehdään samanaikaisesti lukuisilla eri osa-alueilla. Viime aikoina meitä ovat erityisesti puhuttaneet sääntelyyn ja valvontaan liittyvät asiat. Organisaatioihimme kohdistuva valvonta on lisääntynyt hurjasti viime vuosina ja siksi on ollut hyvä kuulla, miten muualla asioita on ratkaistu. Ymmärrämme hyvin toisiamme, sillä olemme kumpikin tällä hetkellä EKP:n valvonnan alla, van der Vliet pohtii. 

Kokemusten vaihtaminen yli maarajojen auttaa sisarorganisaatioita etenkin keskuspankkien ja viranomaisten kanssa asioidessa. Van der Vliet on toiveikas sen suhteen, että yksi pitkäaikaisen yhteistyön tavoitteista konkretisoituu pian.

– Olemme tehneet yhdessä Kuntarahoituksen ja muiden sisarorganisaatioiden kanssa lobbaustyötä Euroopan komission suuntaan vähimmäisomavaraisuusasteen laskentakaavaan liittyen. Jännityksellä ja sormet ristissä odotamme, tuottaako työmme toivotun tuloksen.

Digitaaliset palvelut

Taistelu tasapainosta

Umpipöllö uudistus. Iso harppaus menneisyyteen. Vaarantaa koko maan uudistumisen. Olisi parempi perua koko homma.

Muun muassa näin Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kuvaillut sote- ja maakuntauudistusta julkisuudessa.

Kun Vapaavuoren puoluetoverit sattumoisin istuvat hallituksessa ajamassa uudistusta läpi, Helsingin herran linjaa on kutsuttu milloin sooloiluksi, milloin kapinaksi. Vapaavuoren mukaan kyse on kuitenkin jostain sellaisesta, joka on paljon ikävämpi hyväksyä: matematiikasta.

Vapaavuori on toki kritisoinut reippain sanavalinnoin myös uudistuksen laatimisen prosessia. Hän on todennut, että maan historian suurinta hallintouudistusta on runnottu eduskunnassa eteenpäin kiireellä, niukalla enemmistöllä ja puoluepoliittiset laput silmillä. Mutta pohjimmiltaan hänen kritiikkinsä on aina palannut siihen, että kaupunki on mallintanut uudistuksen vaikutuksia erilaisilla työkaluilla nyt kahden vuoden ajan, eivätkä luvut toistaiseksi ole antaneet Helsingille aihetta juhlaan.

Vapaavuori näkee asian näin: 

– Kun uudistus heikentää kaupungin taloudellista asemaa ja kasvavan kaupungin mahdollisuuksia investoida, on vaikea löytää siitä mitään hyvää.

Kaksi vuotta sote-matematiikkaa

Helsingin kaupunginkanslian talous- ja konserniohjausyksikön sote-matematiikkaharjoitukset alkoivat toden teolla keväällä 2016. Kun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksen käytännön toteutustavat alkoivat hahmottua, valtioneuvosto antoi pääkaupunkiseudun kunnille mahdollisuuden esittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sote-palvelutuotannon järjestämiseen.

– Samalla täytyi mallintaa, mitä rahoitusmuutos tarkoittaa ja miten se tulee kuntien talouteen vaikuttamaan, jos se toteutuisi ilman erillisratkaisua, sanoo johtava suunnittelija Ari Hietamäki.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei lopulta mennyt läpi, koska hallituksen mukaan siinä oli perustuslaillisia ongelmia. Sote-laskuharjoitukset kuitenkin jatkuivat.

Matkan varrella laskelmia on tehty paitsi yhdessä naapurikaupunkien, myös muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on kehittänyt omaa laskentatyökalua kaikkien kuntien käyttöön, ja Helsinki on ollut mukana mallinnustyökalun pilottihankkeessa. Ennen kaikkea Helsingin talous- ja konserniohjausyksikkö on panostanut omiin skenaariomalleihinsa ja laskentajärjestelmiinsä.

Talouden mallintamisessa ei tietenkään ole yksikölle mitään uutta: yksikön päätehtävä on pitää Helsingin kaupungin talous tasapainossa, laatia talousarviot ja tilinpäätökset. Uudistuksen vaikutusten arvioiminen on kuitenkin ollut vähintäänkin haastavaa.

Ensinnäkin uudistus on valtavan laaja kokonaisuus, jota on valmisteltu paloittain. Mallin yksityiskohdat ovat tarkentuneet hitaasti.

– Vieläkin on ihan ratkaisevia elementtejä, joista ei ole selkeyttä, Hietamäki sanoo.

Toiseksi tietoa laskelmien pohjaksi on ollut saatavilla rajoitetusti.

– Varmaan siinä, miten tietoa on jaettu, on ollut hyvä tarkoitus, mutta ei siihen erityisen paljon resursseja ole käytetty, Hietamäki muotoilee diplomaattisesti.

Vapaavuori toteaa suorasukaisemmin, ettei hallitus ole ”juuri edes yrittänyt” arvioida uudistuksen vaikutuksia kaupunkien talouteen. Helsingin pormestaristo ja hallituksen edustajat ovat vääntäneet aiheesta keväällä myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalouslaskelmia on tehty kattavasti, ja valtio on myös valmis esimerkiksi hiomaan valtionosuusjärjestelmää, jos vaikkapa suurten kaupunkien tilanteessa on havaittavissa ongelmia.

Tarkennettu arviointi uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään hallituksen mukaan kuitenkin vasta eduskunnassa olevien maakunta- ja sote-uudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

– On lähes pöyristyttävä ajatus, että kokonaisuudesta päätetään ennen kuin sen vaikutukset arvioidaan, Vapaavuori sivaltaa.

Investointikyky vaarassa

Millaisia tuloksia Hietamäen ja kumppanien Excel-taulukoista sitten on putkahtanut?

Vuonna 2019 Helsingin toimintamenot ovat arviolta 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotulokertymästä noin 1,8 miljardia.

Kuntasektori saa tällä hetkellä 31,5 prosenttia yhteisöverotuloista, valtio loput. Kuntien osuudesta leikataan uudistuksen yhteydessä noin 10 prosenttiyksikköä valtiolle.

Laskelmien mukaan investointitaso laskee kuitenkin verrattain vähän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Suurin osa kasvavan kaupungin investointitarpeista liittyy muuhun kuin soteen.

Sitten on vielä se, mitä Hietamäki kutsuu harmaaksi alueeksi. Sillä hän viittaa tehtäviin, joiden järjestämisvastuun on määrä siirtyä maakunnille, mutta joiden kustannusten siirtymisestä ei vielä ole varmuutta. Käytännössä ei siis tiedetä, kuka tehtävät jatkossa tekee vai tekeekö kukaan.

Joka tapauksessa mallinnuksen tulokset viittaavat siihen, että Helsingin vuosittainen verotulokasvu on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen olennaisesti pienempi kuin nyt, mutta investointeihin pitäisi silti löytää lähes saman verran rahaa.

Hankepäällikkö Juha Viljakainen korostaa, että tarvittavat investoinnit ovat kaupungin kasvun kannalta merkittäviä: pitäisi rakentaa asuntoja ja asuinalueita, pikaratikkaa ja niin edelleen.

Esimerkiksi asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6000 vuodessa, ja 2019 vuonna se pitäisi saada nostettua 7000:een.

Helsingin kaupunki on jo viilannut taloudenpitoaan varovaisemmaksi laskelmien takia. Kaupungin arvion mukaan yhtälö tulee silti tarkoittamaan investointien priorisointia eli joidenkin hankkeiden viivästymistä, kaupungin velkaantumista – tai helsinkiläisten veroprosentin nousua.

Jostain rahat yhteiskunnan kannalta tarpeellisiin investointeihin on kerättävä, Viljakainen toteaa.

– Lopultahan siinä mennään kuntalaisen lompakolle.

Mitä tuleman pitää

Istuvan hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta päättäisi sote- ja maakuntauudistuslaeista kesäkuussa ja lait vahvistettaisiin kesä-heinäkuun aikana. Kiirettä pitää, sillä maakuntavaalit pitäisi järjestää jo lokakuussa. Jos kaikki menee niin kuin hallitus toivoo, uudistukset astuvat yhtä kaikki voimaan vuoden 2020 alusta.

Helsingin kaupungin talous- ja konserniohjausyksikön väki vaikuttaa suhtautuvan tulevaan muutoksen hieman kuin vuodenaikoihin: muuttui ilma kylmemmäksi tai lämpimämmäksi, muutos tulee joka tapauksessa. Vaikka laskelmia hyödynnetään kaupungin edunvalvonnassa, Hietamäen mukaan mallinnuksen ensisijainen tavoite on selvittää mahdollisimman objektiivisesti, millaisia vaikutuksia uudistuksella on.

Mikä sitten selittää sen, että Helsingin kaupungin ja maan hallituksen näkemykset uudistuksen vaikutuksista ainakin jollain tasolla eroavat toisistaan?

Hietamäki pitää valtiovarainministeriön työkalujen haasteena sitä, että kuntien käytännön toimijat eivät ole olleet tiiviisti mukana tekemässä niitä. Vapaavuoren mielestä eroja syntyy myös siitä, että maakuntien rahoituksen määräytymisen periaatteita ei ole riittävällä tavalla avattu.

Lopulta kaikki palaa siihen, että pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina riskejä. Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on aina ennustamista. Lisäksi pieneltäkin vaikuttavat yksityiskohdat voivat vaikuttaa arvioihin merkittävästi: esimerkiksi kuntien vero- ja valtionosuustulojen siirtolaskelmien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkkaa tietoa kunnat ilmoittavat laskelmien pohjana käytettävään Tilastokeskuksen Kuntataloustilastoon.

Kun Hietamäeltä, Viljakaiselta ja erityissuunnittelija Mari Paanaselta kysyy, miltä uudistuksen eteneminen poliittisine turbulensseineen heistä tuntuu, he pysyvät virkamiesmäisen tyyninä.

– Onhan meillä kuitenkin velvollisuus tehdä kaikki työ aina objektiivisen arvion mukaisesti, Paananen sanoo.

Isompi kuva

Vapaavuori painottaa, ettei kyse ole pelkästään Helsingistä. Suurten kaupunkien myönteinen kehitys ja kyky investoida ovat elinehto koko Suomen menestykselle, hän sanoo, ja siksi uudistus vaarantaa nykyisellään ”koko maan uudistumisen, vetovoiman ja kilpailukyvyn”.

Hänen mielestään kritiikki on silti mennyt kuuroille korville.

– Kritiikki on ymmärretty vastakkainasetteluna kaupunkien ja maaseudun välillä tai sitä on jopa viekkaasti kutsuttu kaupunkikapinaksi.

Vapaavuori ei tunnista väitteitä.

– Talous ei ole nollasummapeliä ja edellytysten luominen maan isoimpien kasvukeskusten menestymiselle ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän sanoo.

– Mitä paremmin Helsinki menestyy, sitä enemmän tästä potista kanavoidaan erilaisina tulonsiirtoina koko Suomen hyväksi.

Tähän liittyy myös Vapaavuoren väite siitä, että maakuntauudistus kurkottaa tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. Kaupungistuminen vahvistuu, ja kaupunkien elinkeinopolitiikka vaatii kaupungin eri toimialoilta tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema maakuntauudistus vie Vapaavuoren mukaan kehitystä päinvastaiseen suuntaan, koska se ”pirstoo tehtäviä ja vastuita usealle hallinnontasolle”. Sitä hän ei kiistä, etteikö maakuntamalli voisi soveltua osaan maata. Huhtikuun alussa Vapaavuori kertoi julkisuuteen yrittäneensä alkuvuodesta vielä kertaalleen ajaa läpi ehdotusta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, jotta pääkaupunkiseudun erillispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiesarvio ei tällä kertaa löytänyt ehdotuksesta merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Hallitus arvioi kuitenkin, ettei ehdotusta voitaisi toteuttaa erityisesti aikataulusyiden takia.

Vapaavuori joutui pettymään ja jatkamaan jo tutuksi tullutta kritiikkiään.

– Maakuntamallin keskeiset heikkoudet ovat sen irrallisuus kaikista moderneista kehitystrendeistä ja yritys yhden ratkaisun survomisesta koko maahan, joka kuitenkin koostuu monista erilaisista alueista omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Kaupunkilähtöisempää kaupunkipolitiikkaa

Mitä pidemmälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt, sitä enemmän Vapaavuoreen henkilöityvä kritiikki on kuitenkin herättänyt myös kysymyksen: jos uudistus kokonaisuudessaan todella on niin kehno kuin minä Vapaavuori sitä pitää, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eikö valtakunnan politiikassa ymmärretä kaupunkien merkitystä? Onko suurilla kaupungeilla liian vähän valtaa vai eivätkö ne vain ole onnistuneet käyttämään sitä?

– Kansallisen tason agendalla kaupunkipolitiikkaan ei juuri törmää eikä kaupunkien merkitystä ymmärretä, Vapaavuori aloittaa.

Hän myöntää kuitenkin, että kaupunkien täytyy myös katsoa peiliin: kaupunkipolitiikan näkymättömyys valtakunnan agendalla on myös kaupunkien oman aktiivisuuden puutetta.

Tätä aktiivisuutta vuosi sitten kesällä pormestarina aloittanut Vapaavuori onkin pyrkinyt edistämään. Syksyllä hän isännöi Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien kokouksen, jossa päätettiin muodostaa niin sanotusta C21-verkostosta kaupunkien pysyvä edunvalvoja.

– Se piti perustaa, koska kaupunkipoliittinen keskustelu on erityisesti viime vuosina ollut maassamme varsin ohutta, ellei jopa olematonta, Vapaavuori sanoo.

Helmikuisen kokouksensa yhteydessä verkosto julkisti kannanoton, jossa kaupungit korostivat sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän niiden investointikykyä. Kannanotto pohjautui kuuden suurimman kaupungin yhteiseen laskelmaan, jonka mukaan näiden investointien rahoituspohja leikkautuisi kumulatiivisesti yli 1,5 miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Verkoston pidemmän aikavälin tavoitteena onkin ”kaupunkilähtöisemmän kaupunkipolitiikan
sisältöjen rakentaminen”.

Käytännössä tavoitteena on, että suuret ja pienemmätkin uudistukset tehtäisiin tulevaisuudessa niin, etteivät ne olisi valtion tai suurten kaupunkien johdon mielestä umpipöllöjä.

– Kaupunkivaikutuksia pitäisi entistä systemaattisemmin arvioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Vapaavuori sanoo.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Uusi työkalu talouden ennustamiseen – tule mukaan kehittämään!

Pilvipalveluna käytettävä työkalu on täysin uusi ja ainutlaatuinen.Ennusteiden laatiminen palvelun avulla on nopeaa. Pitkä, tällä hetkellä vuoteen 2025 ulottuva ennustejakso, mahdollistaa talouden tarkastelun tyypillistä pidemmällä aikavälillä. Palvelu on testausvaiheessa, ja nyt kuntia kutsutaan mukaan kehittämään ja kertomaan palautetta työversiosta.

Talouden ennustamisen työkalua voi käyttää selaimessa eri käyttöjärjestelmillä, ja käyttäjällä on aina automaattisesti käytössään sen uusin versio. Palvelu käyttää talousennusteen pohjana kunnan viimeisimpiä tilinpäätöstietoja, talousarvioita jakäyttäjän itse täydentämiä tietoja. Talouden mallinnus perustuu tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja taseeseen.

Uudella työkalulla voidaan ennustaa investointien vaikutusta kunnan talouteen pitkällä aikavälillä sekä tarkastella eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen sekä taustaoletuksien vaikutusta talouden kehitykseen. Näin pystytään aiempaa paremmin arvioimaan investointien rahoitettavuutta ja kunnan talouden kehitystätyypillistä tarkastelua pidemmällä aikavälillä.

Työkaluon suunniteltu visuaalisuuden ja käytettävyyden ehdoilla, ja se tarjoaa selkeät kunnan talouden kehitysnäkymiä kuvaavat graafit.Ensimmäisessä vaiheessavisualisointion mahdollista saada kunnantuloksesta, taseesta ja kassavirrasta.Tavoitteena onlanseerata uusi työkalu asiakkaiden käyttöön syksyn 2018 aikana.

Työkalusta ja sen kehityksestä voi kysyä lisätietojaLauri Pekkilältä lauri.pekkila (at) kuntarahoitus.fi. Uusia kuntia otetaan mukaan palvelun kehitykseen juhannukseen asti.

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoituksen ensimmäinen vastuullisuusraportti on julkaistu

Koska Kuntarahoituksen tarjoamalla rahoituksella on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus niin suoraan kuin välillisesti, on vastuullisuus nostettu keskeiseen asemaan yhtiön strategiassa. Vuonna 2017 Kuntarahoitus määritteli vastuullisuuden pääteemat, joihin liittyviä tavoitteita ja mittareita avataan vastuullisuusraportissa tarkemmin. Vastuullisuuden kehittäminen Kuntarahoituksessa keskittyy neljään pääteemaan: vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin, kestävän kehityksen edelläkävijyyteen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja vastuulliseen hallintotapaan.

Jokaiselle pääteemalle yhtiö on määritellyt mittarit ja tavoitteet, joiden toteutumista raportoidaan vuosittain. Kuntarahoitus edistää työllään lähes jokaisen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen täyttymistä.

Vuoden 2016 alussa Kuntarahoitus lanseerasi uuden rahoitustuotteen, vihreän rahoituksen, jonka avulla mahdollistetaan kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita tukevia hankkeita Suomessa. Vuonna 2017 yhteensä 25 projektia noin 600 miljoonan rahoituksella lisättiin vihreän rahoituksen salkkuun. Vuodesta 2016 alkaen vihreää rahoitusta on myönnetty jo yli miljardilla eurolla vuoden 2017 päätteeksi. Arvioitu vuotuisten suorien hiilidioksidipäästöjen vähennysvaikutus vuonna 2017 hyväksytyille projekteille on noin 19 420 hiilidioksiditonnia.

– Viime vuosien aikana olemme huomanneet, että vastuullisten sijoituskohteiden kysyntä kasvaa nopeasti. Näiden raporttien avulla toivomme antavamme uuden ja läpinäkyvän kuvan vastuullisesta toiminnastamme ja sitoumuksestamme kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Lisätietoja

www.kuntarahoitus.fi/vastuullisuus-kuntarahoituksessa

Vastuullisuusraportti verkkojulkaisuna >

Vihreän rahoituksen vaikutusarviointi verkkojulkaisuna > 

Esa Kallio, toimitusjohtaja, Kuntarahoitus, puh. 050337 7953, esa.kallio(at)kuntarahoitus.fi

Antti Kontio, yhteiskuntavastuu, Kuntarahoitus, puh. 050370 0285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Vastuullisuus

Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen vuoden parhaasta vihreästä bondista

Kuntarahoitus voittiEnvironmental Financen Green Bonds Awardsien kilpailusarjoissa SSA-liikkeeseenlaskijoiden parhaan vihreän bondin sekä isoimman paikallisen liikkeeseenlaskinnon palkinnot. 

Palkintojen valinta perustuu raatiin, jossa on edustettuna sijoittajia, pankkeja ja muita ympäristöalan asiantuntijoita. Niillä on merkittävä vaikutus kansainvälisten ympäristösijoittajien näkemyksiin sijoituskohteista.

Palkittu bondi oli Kuntarahoituksen historian kysytyin laina

Palkittu vihreä bondi oli syyskuussa 2017 liikkeeseen laskettu yhtiön historian toinen vihreä joukkovelkakirjalaina, syyskuussa liikkeeseen laskettu 500 miljoonan euron vihreä bondi ylimerkittiin tunnissa kuusinkertaisesti.

Järjestely oli Kuntarahoituksen historian kysytyin laina ja se hinnoiteltiin erittäin tiukasti. Lainan kysyntä on jatkunut myös jälkimarkkinoilla ja sillä on ollut positiivinen vaikutus Kuntarahoituksen kaikkiin euromääräisten viitelainojen arvostustasoihin.

Vuonna 2017 Kuntarahoitus järjesti myös historiansa ensimmäisen räätälöidyn vihreän bondin. Australian dollarimääräisen järjestelyn merkitsijä oli japanilainen henkivakuutusyhtiö Fukoku Life.

Kuntarahoitus lanseerasi ympäristöinvestointeihin korvamerkityn vihreän rahoituksen asiakkailleen vuonna 2016. Samana vuonna laskettiin liikkeeseen myös yhtiön ja Suomen ensimmäinen vihreä bondi.

Vihreän rahoituksen kysyntä on yllättänyt positiivisesti, ja hankeportfolion koko ylitti viime vuodenvaihteessa miljardin euron rajapyykin.

Hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan erityisesti energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähenemisen kautta, mutta myös välillisten vaikutusten kautta. Vihreän rahoituksen vaikutuksia on arvioitu tarkemmin erillisessä arviointiraportissa.

Lue Environmental Finance -lehden artikkeli Green Bond Awards -voittajista >

Lisätietoja: 

Antti Kontio, Head of CSR, Kuntarahoitus
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Vastuullisuus