Kilpailu tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää kuntakenttään soveltuvia ratkaisumalleja sekä tekee osallistuvia ratkaisijoita tutuksi kuntakentälle potentiaalisina yhteistyökumppaneina.
Kilpailun jatko
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kunnista etsittiin ongelmia, joihin halutaan ratkaisuja. Seuraavaksi kilpailun yhteistyökumppaneista koostuva asiantuntijaraati valitsee kuntien ehdotuksista neljästä kuuteen ongelmaa, joihin etsitään ratkaisuja haastekilpailun kautta.
Tammikuussa 2019 haastekilpailu avataan erilaisille tiimeille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille. Tämän vaiheen päätteeksi valitaan jatkoon 8-12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.
Jatkoon päässeille ratkaisijoille Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat loppukilpailuun valituille kilpailijoille mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki.
Kisan etenemistä voi seurata Twitterissä@kunta_klash ja tunnuksella #kuntaklash sekä verkkosivuilla osoitteessa klash.fi.
Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona | Kuntarahoitus
19-vuotias Simonen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen. Taustaa löytyy niin oppilaskunta- kuin tutoropiskelijan tehtävistä, isosen roolista, partiosta ja partiojohtamisesta sekä useampien vuosien ajalta myös nuorisovaltuustosta.
– Nuorisovaltuusto on hyvä kanava osallistua ja vaikuttaa. Tässä kohtaa puoluepolitiikka ei ole vielä ajankohtainen asia minulle, mutta nuorisovaltuuston kautta olen päässyt tutustumaan ja osallistumaan laajasti kunnalliseen päätöksentekoon. Haminassa nuorisovaltuusto on valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin aktiivinen toimija. Nuoret ovat kaupungissamme tuomassa esiin nuorten näkökulmia kaikissa valiokunnissa, valtuustossa sekä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Tämän lisäksi osallistutaan seminaareihin, tehdään seutuyhteistyöstä sekä verkostoidutaan ja sitä rataa, Simonen kertoo.
Kaiken muun ohella nuorisovaltuusto on tuottanut Haminassa myös omaa Normipäivä-festaria, valtakunnallisen Aktiivipäivät ABC -koulutustapahtuman sekä Nuoruus ympyröillä -näyttelyn.
– Hamina on pieni paikka, joten sana kiertää. Kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan enemmän kuin mihin on ehtinyt tarttua, Simonen selittää aktiivisuuttaan.
Tapahtumien tekijä
Tällä hetkellä Simonen työskentelee Haminan kaupungin vetovoimapalveluissa tuotannon assistenttina. Tehtävät vaihtelevat roudaamisesta tapahtumaturvallisuuteen ja markkinointiin liittyviin tuotantotöihin.
– Aloitin näissä hommissa varmaankin noin 12-kesäisenä: ensi ääni- ja DJ-hommilla koulun discoissa ja juhlissa. Kasiluokalla hain TET-harjoitteluun erääseen paikalliseen tapahtumatekniikkayritykseen ja huomasin lopulta olevana siellä keikkamiehenä töissä, omana tonttina erityisesti valotekniikka. Sittemmin on tullut positiivisessa mielessä ajauduttua myös tapahtumien tuotantopuolelle eli niihin tehtäviin, joita olen tehnyt jo leipätyökseni sekä myös vapaaehtoistyönä.
– Koen, että olen saanut todella hienoja kokemuksia. Olen saanut olla mukana tuottamassa jo muutamaan otteeseen kansainvälistä sotilasmusiikkifestivaalia Hamina Tattoota, joka on yksi Suomen suurimpia festivaaleja. Olen päässyt tuotantojen kautta mahdollistamaan sellaisten rock-legendojen kuin Toton ja Deep Purplen esiintymisiä ja toiminut useampien suomalaisten isojen starojen kanssa. Kaikenlaista on tullut tehtyä tapahtumien eri kokoluokissa. Siinä sivussa on tullut tavattua ja tutustuttua koviin tekijöihin myös tuotantopuolelta.
Tapahtumien maailma on Simosen mukaan tehokas opettaja.
– Pitää olla valmis tekemään kaikkea mahdollista kirjaimellisesti paskahommista aina edustustehtäviin. Siinä oppii ja kasvaa paljon, kun pääsee tekemään niin monenlaisia juttuja ja joutuu todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Jokaisen palikan on toimittava ja jokainen tekijä on paletissa yhtä arvokas, muuten kokonaisuus ei toimi.
Verkostoituminen kannattaa
Yrittäjyys kiinnostaa Simosta. Ysiluokkalaisena hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Hänen NY-yrityksensä MediaWorks NY:n neljän hengen tiimi valokuvasi, videoi, tuotti somesisältöjä, rakensi verkkosivuja ja tuotti tapahtumia – ja pääsi lopulta myös Vuosi yrittäjänä -kilpailun finaaliin Helsinkiin. Se avasi ovia tärkeisiin verkostoihin samanhenkisten nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Simonen on nykyisin itse NY-alumnien hallituksen jäsen.
– Sillä on hirveän suuri merkitys nykypäivänä, että saa hyviä mentoreita ja kontakteja. Olen ollut onnekas, kun minulla on ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja joilta kysyä. Se on parasta, kun molemmat osapuolet saavat toisiltaan aina joitain.
– Mitään ei saa yksinään aikaan. Minulla mielestäni on ikäisekseni laajat verkostot moneen suuntaan. Pitää vain asettua alttiiksi ja mennä omalle epämukavuusalueelle. Aina kun eteen tulee kiinnostava mahdollisuus, niin kannattaa mennä mukaan – toki tilanteen mukaan aina.
Kuntarahoituksen edelläkävijyys yllätti
Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion varjostajana Simonen yllättyi Kuntarahoituksen toiminnan modernista otteesta.
– En ollut ymmärtänyt, kuinka edistyksellinen Kuntarahoitus on: monessa mielessä finanssialan kärjessä. Nimi ei herätä juuri sellaisia ajatuksia, vaan enemmänkin tulee mieleen joku vanhanaikainen valtion laitos. Kuntarahoitus on koko Suomen kannalta merkityksellinen yhtiö. Kunnilla on kovat investointipaineet, varsinkin nyt kun rakennukset ja infra lahoavat pystyyn, Simonen kuvaa.
Santeri Simonen viihtyi hyvin Esa Kallion seurassa.
– Esan kanssa on ollut miellyttävää olla. Uskon että hän on pidetty johtaja, jota henkilökunnan on helppo lähestyä. Esa on nähnyt kaikenlaista ja selvinnyt monesta. Hän on hyvin kartalla siitä mitä maailmalla sekä tietysti hänen omalla alallaan ja sen liitännäisillä tapahtuu, niin kuin tällaisessa tehtävässä on oltava.
Simonen kannustaa kaikkia nuoria mukaan NY-toimintaan ja johtajien varjostajiksi.
– Tekee hyvää poistua omista tutuista ympyröistään, se avaa ihan uusia ajatusmaailmoita. On myös hyvä tajuta, etteivät johtajat eivät ole muita ihmisiä kummempia. He ovat ansainneet paikkansa kovalla duunilla.
Simonen aikoo ehdottomasti tilanteen tullessa hyödyntää Kuntarahoituksessa saamiaan kontakteja.
– Jos minulla on kontakti, jolta voi kysyä konsultaatiota, niin totta hitossa kysyn! Kysyminen ei maksa mitään ja kannattaa aina.
– Nuorilla olisi vanhemmille ikäluokille opetettavaa nopeasta ja vahvasti tulevaisuuteen toiminnassa. Esimerkiksi kunnissa päätöksenteko on toisinaan välillä tolkuttoman hidasta sekä raskasta. Päätös se on huonokin päätös, ja usein kannattaa toimia ja kokeilla.
Vuodenvaihteessa Santeri Simonen suuntaa armeijaan Hämeenlinnaan varusmiessoittokuntaan, tekemään tavallaan samoja tapahtumatuotanto- ja markkinointitehtäviä, joita hän on muutenkin viime vuosina tehnyt. Armeijan jälkeen Simosta kiinnostaa tällä hetkellä niin tapahtumien maailma kuin myös kaupallinen ala.
– Ainakin toistaiseksi olen kiinnostunut AMK-koulutuksesta. Pärjäsin ihan hyvin lukiossa ja arvostan korkeakouluopintoja, mutta uskon että parhaiten oppii tekemällä. Kun johonkin asiaan on palo, oppii parhaimmillaan kuin huomaamatta. Saattaa olla, että joskus myöhemmin haluan suorittaa vaikkapa KTM-tutkinnon. Siitä olen varma, että koulun penkkiä kulutetaan vielä paljon erilaisissa muodoissa – toki duunin ohella ja jaksoittain – olipa tulevaisuudessa kourassa mitkä paperit hyvänsä. Maailma ei toimi enää niin että kerran valmistut ja se oli sitten siinä, Simonen sanoo.
Euroalueen ostopäällikköindeksi (PMI) on laskenut vuoden vaihteen korkeista lukemista, mutta se on vielä reilusti yli 50:n, mikä povaa BKT:n kasvun pysyvän nykyisellä tasolla. Euroalueen BKT:n kasvuvauhti toisella vuosineljänneksellä oli 2,1 prosenttia vuositasolla.
EKP:n syyskuun korkokokouksesta ei tullut yllätyksiä. EKP:n osto-ohjelma päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä riippuen inflaatio-odotuksista ja ohjauskorot pysyvät nykyisillä tasoillaan ainakin kesän 2019 loppuun. Markkinoilla odotetaan ensimmäistä EKP:n koronnostoa vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä.
Euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tuntumassa viime kuukaudet. Inflaatio kiihtyi 2,1 prosenttiin syyskuussa elokuun 2,0 prosentista energian hinnan vauhdittamana.
Euroalueen pohjainflaatioon, josta on riisuttu mm. energian hinnan vaikutus, toivotaan kuitenkin vielä merkittävää kasvua, sillä se on jäänyt yhden prosentin tuntumaan. Syyskuussa lukema oli 0,9 prosentissa.
Syyskuussa julkistettujen EKP:n asiantuntijoiden arvioiden mukaan pohjainflaatio kiihtyy loppuvuodesta ja jatkaa sen jälkeen maltillisella kasvu-uralla. Tämän mahdollistaa EKP:n mukaan rahapoliittiset toimet, jatkuva talouskasvu ja palkkojen nousu. EKP:n tavoite on pitää inflaatio hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä ja tätä varten se seuraa tarkasti myös pohjainflaatiota.
Euroalueen pitkät korot ovat nousseet kevään 2018 tasoille piristyneen riskinottohalukkuuden ja Yhdysvaltojen korkojen nousun tukemana. Kymmenen vuoden korko on nyt yhden prosentin tuntumassa ja viiden vuoden korko 0,4 prosentissa. 3kk euribor on pysynyt miltei muuttumattomana ja on nyt -0,317 prosentissa.
Euroalueen talousnäkymät
Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI on tasoittunut vuoden vaihteen korkeista lukemista. Epävarmuus kauppasodasta on vaikuttanut luottamukseen. PMI on kuitenkin reilusti yli 50, mikä ennakoi BKT:n kasvun pysyvän nykyisellä tasolla.
EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta. PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan
Euroopan komission talouden luottamusindikaattori on myös ollut lasku-uralla, mutta se on laskenut maltillisemmin kuin PMI. Syyskuussa teollisuuden ja kuluttajien luottamus laski, mutta niitä kompensoi osittain nousu vähittäiskaupan ja rakentamisen luottamuksessa. Palveluiden luottamus pysyi miltei muuttumattomana.
Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission liike-elämän ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.
Euroalueen korot
Euroalueen pitkät korot ovat nousseet takaisin keväällä nähdyille tasoille. Kymmenen vuoden korko on nyt yhden prosentin tuntumassa ja viiden vuoden korko on 0,4 prosentissa. 3kk euribor on pysynyt edelleen muuttumattomana. Korkojen odotetaan nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana. Seuraavalla sivulla lisätietoja.
Euribor-korot ja niiden ennusteet ovat pysyneet ennallaan. EKP ei muuttanut aiempaa linjaansa syyskuun korkokokouksessa. Ensimmäistä koronnostoa odotetaan markkinoilla kesän 2019 jälkeen.
Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)
Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.
Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.
Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.
– Molemmissa keskustelunavauksissa nostetaan esiin aivan oikeita kipupisteitä. Asuntojen kysynnässä ja tarjonnassa on valtava kohtaanto-ongelma: kasvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla asuntojen puute heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa siksi talouskasvua. Taantuvan väestökehityksen alueella kaikille asunnoille sen sijaan ei ole ottajia. Tämä on iso yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä peräänkuulutetaan asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden lisäämistä. Pitkäjänteisyyden puute on osasyy sille, että osa rakennuttajista on siirtynyt vapaarahoitteisille asuntomarkkinoille. Myöskään korkotukilain uudistus ei ole riittävästi lisännyt rakennuttajien kannusteita sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Valtaosa Suomen uusista vuokra-asunnoista tuotetaan tällä hetkellä vapaarahoitteisesti. Kun 1970–1990-luvuilla valtion tukeman tavallisen – eli ei erityisryhmille suunnatun – vuokra-asuntotuotannon osuus oli keskimäärin 21 prosenttia, 2010-luvulla osuus on ollut vain seitsemän prosenttia.
– Vuokra-asuntotoimijoiden on ollut vaikea ennakoida muutoksia ARA-rahoituksen ehdoissa. Avoimuus, pitkäjänteisyys ja läpinäkyvyys uudistusten valmistelussa ja mahdollisimman hyvä ennakoitavuus tulevien muutosten sisällöstä on keskeistä asuntotoimijoiden, rahoittajien ja koko asuntopolitiikan kannalta, Helminen sanoo.
Pitäisikö tukea asuntojen tarjontaa vai kysyntää?
Keskeinen syy asumisen hintaan liittyvien ongelmien esiinnousuun on asumistukimenojen räjähdysmäinen kasvu. Asumistuki on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2000 tasosta, minkä lisäksi myös toimeentulotukea ohjautuu asumisen kustannuksiin.
– Tarkastusvaliokunnan lausunnon mukaan alueilla, joilla asunnoista on vähän tarjontaa, asumiseen maksetut tuet saattavat nostaa vapaarahoitteisten asuntokohteiden vuokria. Valtion tukemien asuntojen osalta tämä riski on pienempi, koska niiden vuokrataso määräytyy omakustannusperiaatteen mukaisesti. Kannattavampaa olisi siis suunnata asumisen tukea tarjontaan kuin kysyntään, Jukka Helminen sanoo.
Kuntarahoitus rahoittaa vuosittain sosiaalista asuntotuotantoa noin miljardilla eurolla ja on Suomen merkittävin sosiaalisen asuntotuotannon rahoittaja. Yhtiön asuntolainakanta jakautuu kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisiksi nimettyjen asuntoyhteisöjen tai -kohteiden kesken. Kuntarahoituksen asuntokohteissa on vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen lisäksi myös erityisryhmien kuten seniorien, opiskelijoiden ja vammaisten asuntoja.
Lisää ketteryyttä peliin – mutta myös ohjausta tarvitaan
Asuntokaavoituksen kankeus ja rakentamiseen liittyvä sääntely nähdään usein keskeiseksi rakentamisen hidasteeksi kasvukeskuksissa. Myös Aki Kangasharjun raportissa perätään uudistuksia kaavoitukseen ja tonttien saatavuuteen sekä valtion osallistumista infrastruktuurin rakentamiseen.
– Normien joustavoittaminen on hyvä tavoite ja sen kautta voidaan synnyttää myös uusia innovaatioita. Se ei kuitenkaan saa merkitä joustoa energiatehokkuuden ja rakentamisen elinkaarikestävyyden vaatimuksissa. Asuntopolitiikan kehittämisessä on huomioitava rakentamisen valtavat ilmastovaikutukset: rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia energiankulutuksesta, Helminen muistuttaa.
Kuntarahoitus tekee yhteistyötä muun muassa ympäristöministeriön ja ARAn kanssa kannustaakseen kuntien asuntoyhtiöitä ja muita yleishyödyllisiä asuntotoimijoita huomioimaan rakennusinvestoinneissaan kohteiden elinkaaren kustannukset sekä energiankulutuksen ja pyrkimään materiaali-, energiatuotanto- ja teknologiavalinnoillaan mahdollisimman vähähiiliseen lopputulokseen. Valtion ja kuntien on ohjattava vahvasti rakentamisen ympäristövaikutuksia kaavoituksella, tontinluovutuksella ja rakennusvalvonnalla, Jukka Helminen sanoo.
Lisätietoja:
Sari Sistonen, osastonjohtaja, asuntorahoitus, puh. 050 3380 35
Kunta-alan isot toimijat ovat käynnistäneet täysin uudenlaisen haastekilpailun löytääkseen ratkaisuja ja uusia avauksia kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Klash-haastekilpailun ja ideakiihdyttämön tavoitteena on auttaa kuntia ratkaisemaan tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia. Kilpailun avulla pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin sekä talouden kehittämiseksi.
Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä kertoo videohaastattelussa, mistä Klashissa oikeastaan on kyse.
Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.
Kuntarahoitus voitti mtn-i:n palkintojenjaon arvostetuimman kategorian, kun se valittiin parhaaksi Uridashi-liikkeeseenlaskijaksi. Lisäksi Kuntarahoitus sai vuoden parhaan diilin palkinnon osakkeisiin sidottujen indeksilainojen sarjassa.
– Kuntarahoitus on pitkään ollut Uridashi-markkinoilla. Joustavuus liikkeeseenlaskijana sekä sopeutuminen uusiin markkinatrendeihin ovat meille tärkeitä keinoja varmistaa liikkeeseenlaskuohjelman volyymia. Noin 20–30 prosenttia Kuntarahoituksen varainhankinnasta kertyy Uridashi-markkinoilta, sanoo rahoituspäällikkö Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinnasta.
mtn-i Uridashi Awardit jaetaan Tokiossa 23.10.2018.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kaatoi pankkeja ja johti luottolaitosten uudelleenjärjestelyihin myös Euroopassa. Valtiot ja veronmaksajat joutuivat pankkien pelastajiksi. Tämän ei haluttu toistuvan, joten pankkien valvontaa alettiin kehittää, ja pankkiunionin kriisinratkaisuviranomainen SRB (Single Resolution Board) eli yhteinen kriisinratkaisuneuvosto aloitti toimintansa Brysselissä vuoden 2015 alussa.
SRB on vastuussa Euroopan keskuspankin EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kriisinratkaisuneuvosto pyrkii varmistamaan pankkien hallitun kriisinratkaisun ja näin turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja estämään veronmaksajien joutumisen kaatuvien pankkien maksumiehiksi. Rahat toimenpiteisiin otetaan yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.
Kuntarahoitus, kuten muutkin euroalueen pankit, joiden tase on yli 30 miljardia, kuuluvat EKP:n valvontaan. EKP:n valvonnassa ovat myös euroalueen valtioiden kolme suurinta pankkia taseen koosta riippumatta. Kuntarahoitus on velvollinen osallistumaan myös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) eli maksamaan SRB:n määrittelemän vuosittaisen vakausmaksun.
Niitä euroalueen pankkeja, jotka eivät kuulu EKP:n valvontaan, valvoo maan kansallinen kriisinratkaisuviranomainen, Suomessa Rahoitusvakausvirasto.
Elvytys- ja kriisinhallintasuunnitelmilla varaudutaan ongelmiin
Kuntarahoitus eroaa liikepankeista siinä, että Kuntarahoituksella on oma kriisinhallintamekanismi – Kuntien takauskeskus, joka takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Likviditeettikriisi on Kuntarahoitukselle siis erittäin epätodennäköinen. Kuntarahoituksen tulee kuitenkin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien tavoin esittää EKP:lle tehtävässä ja jatkuvasti ylläpidettävässä elvytyssuunnitelmassa, mitä muita keinoja yhtiöllä on toimintansa vakauttamiseen niin, että viranomaistoimenpiteitä ei tarvita. Näitä muita keinoja voivat olla esimerkiksi yhtiön pääomittaminen omistajien toimesta.
Mikäli jokin pankki kuitenkin elvytyssuunnitelmista huolimatta joutuu ongelmiin, kriisinratkaisuviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin. Jos viranomainen katsoo, että pankin konkurssiin päästäminen horjuttaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, pankille voidaan tehdä uudelleenjärjestelyjä tai osia siitä voidaan esimerkiksi myydä. Tätä varten SRB tekee jokaiselle pankille kriisinhallintasuunnitelman (resolution plan).
Banco Popular Españolille ensimmäinen kriisinratkaisumenettely
Kriisinratkaisuneuvosto joutui tositoimiin kesäkuussa 2017, kun EKP:n pankkivalvonta totesi Banco Popular Españolin olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. Todettiin, että pankki ei pysty lähitulevaisuudessa maksamaan velkojaan tai suorittamaan muita vastuitaan eräpäivään mennessä maksuvalmiuskriisistä johtuen. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston harkinnan mukaan kriisinratkaisun ehdot täyttyivät. Pankin pääomainstrumentit alaskirjattiin ja pankki myytiin Banco Santanderille yhden euron hintaan.
VAV Asuntojen Joutsenmerkki-talon ensimmäiset asukkaat ovat juuri muuttamassa uusiin koteihinsa Vantaalla. Miksi VAV panostaa kestävään rakentamiseen ja miten se näkyy asukkaille? Katso tuore vihreän rahoituksen video!
Kyselyyn vastasi 1011 Manner-Suomen päättäjää, joista 705 oli kunnanvaltuustojen jäseniä, 288 hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 18 valtakunnallisen tason asiantuntijoita.
Ainoastaan 30 prosenttia vastaajista piti tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia hinnan jälkeen neljän tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Vielä huolestuttavampi tulos oli eettisyyden osalta, jonka ainoastaan joka viides vastaajista nosti neljän tärkeimmän valintakriteerin joukkoon. Valtaosa julkisesta sektorista ei siis toteuta vastuullisuutta ainakaan hankintojensa kautta.
Mielenkiintoista on muuten, että 71 prosenttia vastanneista virkamiehistä ilmoitti heidän kunnallaan olevan hankintoja ohjaava strategia. Oletan virkamiesten noudattavan strategiaa, jolloin luonnollinen johtopäätös on, että hankintoja ohjaava strategia ei tue vastuullisuutta hankintakriteerinä.
Samaan aikaan kuntien strategiat vihertävät ja mainoslauseissa maalaillaan kuvaa vastuullisuudesta ja paremmasta huomisesta. Tässä on mielestäni jokin ristiriita. Voisiko sanoa, että paljon puhetta, vähän tekoja?
Kansainvälisesti sijoittajien rahat ovat jo hyvän tovin virranneet kiihtyvällä vauhdilla kohti vastuullisempia kohteita yksinkertaisesti siitä syystä, että vastuullisuuden huomioon ottaminen on edullisempaa kuin sen huomiotta jättäminen. Tästä vinkkelistä vastuullisuuden huomiotta jättäminen taloudellisista syistä ei ole perusteltua Suomen kuntien hankinnoissa.
Jos kaipaat apua, me Kuntarahoituksessa tuemme kuntia vastuullisuudessa ja voimme auttaa hankintojen ympäristönäkökulmien huomioimisessa. Ja me muuten annamme alennuksen ympäristöystävällisten hankkeiden rahoitukseen.
Miten teidän kunnassanne: oletteko eilisen puhujia vai huomisen tekijöitä?
Opiskelijaryhmän työssä olivat mukana hallintotieteen tutkinto-ohjelman kandidaattiopiskelijat Anne-Mari Kanniala, Neea Loimuvirta ja Meri Pulkkinen. Työtä ohjasi Anniina Autero johtamiskorkeakoulusta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreän rahoituksen asemoitumista yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Keskeisenä tuloksena oli se, että vihreä rahoitus on osoittautunut aidosti yhteiskuntavastuulliseksi rahoitusvaihtoehdoksi, jossa korostuu etenkin taloudellinen sekä ympäristöllinen ajattelu.
Tutkimuksessa käytettiin John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelua, jossa yhteiskuntavastuullisuus jaotellaan sosiaaliseen, ympäristölliseen sekä taloudelliseen näkökulmaan. Tutkimus pyrkii avaamaan keskustelua vihreän rahoituksen vaikutuksista ja merkityksistä Suomessa.
Tutkimuksen vihreä rahoitus tarkoittaa KuntarahoituksenSuomessa tarjoamaa vihreää lainaa sekä leasingia, joita myönnetään rahoituksen viitekehyksen vaatimukset täyttäville ympäristöystävällisille hankkeille.
Kuntarahoitus Oyj teki yhteensä 30 000 euron lahjoituksen vuosina 2016–2018 julkisen talousjohtamisen ja erityisesti julkisen rahoituksen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Lahjoitusvaroilla toteutettiin opetusta ja tutkimusta sekä järjestettiin julkista rahoitusta käsittelevä kansainvälinen tutkimusseminaari yhteistyössä Kuntarahoituksen, Örebron yliopiston sekä ruotsalaisen Kommuninvestin kanssa.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sekä yhtiön varainhankintaa luotsaavaAntti Kontio kävivät luennoimassa Tampereen yliopistolla kuntarahoituksesta hallintotieteen opiskelijoille. Luennoista on muodostunut jo perinne ja niistä on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta.
Euroopan komission talouden luottamusindikaattori on myös ollut lasku-uralla, mutta se on laskenut maltillisemmin kuin PMI. Syyskuussa teollisuuden ja kuluttajien luottamus laski, mutta niitä kompensoi osittain nousu vähittäiskaupan ja rakentamisen luottamuksessa. Palveluiden luottamus pysyi miltei muuttumattomana.
