Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat julkaisivat yhteiset suositukset vihreiden bondien vaikutusraportoinnista

Kuntarahoitus on yksi kymmenestä pohjoismaisesta joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijasta, jotka julkaisivat yhteisen suosituksen vihreiden bondien vaikutusraportoinnista. Position Paper on Green Bonds Impact Reporting julkaistiin OECD:n Green Investment Financing Forumissa Pariisissa 24.10.2017. 

Suositusten laatijat ovat pohjoismaisia julkishallinnon rahoitukseen erikoistuneita liikkeeseenlaskijoita. Kuntarahoitus oli ryhmän ainoa suomalainen osallistuja. Muut allekirjoittajat ovat Kommunalbanken ja Kommuninvest – Kuntarahoituksen vastinparit Norjasta ja Ruotsista – sekä joukkovelkakirjoja liikkeeseen laskeneita ruotsalaisia maakuntia ja kuntia.

– Vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoilta vaaditaan vuosittaista raportointia sijoitusten vaikutuksista. Vaikutusraportoinnin harmonisoiminen helpottaa sekä yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden että sijoittajien työtä, sanoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutoimintaa luotsaava Antti Kontio.

Pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden vihreiden bondien erityispiirteitä ovat esimerkiksi se, että rahoitettujen hankkeiden koko vaihtelee paljon ja että ne jakautuvat moneen erilaiseen hanketyyppiin. Markkinoilla on jo olemassa ohjeistuksia vihreiden bondien vaikutusarvioinnista, mutta markkinoiden erityispiirteiden takia pohjoismaista ohjeistusta oli syytä räätälöidä kuvaavammaksi ja mielekkäämmaksi.

Vaikutusraportoinnin harmonisointi lisää pohjoismaisen vihreiden bondien markkinan läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta ja nostaa raportoinnin tasoa kautta linjan.

Pohjoismaiset suositukset ottavat kantaa esimerkiksi siihen, miten vaikutusraportoinnissa tulee huomioida hankkeiden toteutuneet ja arvioidut tulevat vaikutukset tai miten erotellaan hankkeiden synnyttämät suorat päästövähennykset vältetyistä päästöistä. Niissä on myös ehdotuksia erilaisiin hankekategorioihin sopivista tunnusluvuista ja indikaattoreista.

Pohjoismaiset vaikutusraportointisuositukset perustuvat kansainvälisiin vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskua koskeviin vapaaehtoisiin periaatteisiin (Green Bond Principles) ja kansainvälisten kehityspankkien suosituksiin. Näihin on kuitenkin lisätty tarkennuksia esimerkiksi joukkoliikenteen ja kestävän rakentamisen indikaattoreiksi. Suositus ottaa alustavasti kantaa myös hankkeiden yhteiskunnallista vaikutusta koskeviin indikaattoreihin.

Pohjoismaisten liikkeeseenlaskijoiden kannanoton valmisteluun osallistui myös norjalainen tutkimuslaitos CICERO, Nordic Investment Bank, SEB, Crédit Agricole CIB sekä joukko kansainvälisiä sijoittajia. Suositusta on jatkossa tarkoitus päivittää säännöllisesti.

Lisätietoja:

Antti Kontio, rahoituspäällikkö, yhteiskuntavastuu, Kuntarahoitus
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Soili Helminen, viestintäpäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853, soili.helminen(at)kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen toinen vihreä bondi oli yhtiön historian kysytyin laina

– Osasimme odottaa selvästi ylimerkittyä bondia, sillä markkinoilla on tällä hetkellä kova kysyntä vastuullisille sijoituskohteille. Kuntarahoituksella on sijoittajien keskuudessa erinomainen maine, vihreän rahoituksen viitekehyksemme sai jo liikkeeseenlaskua edeltävissä sijoittajatapaamisissa erittäin positiivisen vastaanoton, kertoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta vastaava osastonjohtaja Joakim Holmström.

Kuusinkertaisesti ylimerkitty bondi on kuitenkin Kuntarahoituksen historian selvästi kysytyin laina sekä suhteessa tarjotun lainan kokoon että absoluuttisesti mitattuna.

Hakeutuminen vihreiden bondien markkinoille on Kuntarahoitukselle strateginen päätös. Toisaalta niiden avulla voidaan kasvattaa kansainvälistä sijoittajakuntaa uusien, vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneiden sijoittajien suuntaan. Toisaalta Kuntarahoitus voi niiden kautta aidosti vauhdittaa suomalaisen kuntasektorin siirtymää vähähiilisyyteen.

Lentävä lähtö vihreän rahoituksen kysynnälle kuntasektorilla

Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkaidensa ympäristöinvestointeihin vihreää rahoitusta vuoden 2016 keväästä alkaen. Hankeportfolion koko on tällä hetkellä noin miljardi euroa.

– Jo nyt on nähtävissä, että ympäristöhankkeille myöntämämme marginaalialennus ohjaa asiakkaitamme ympäristöystävällisempien valintojen tekemiseen investointien suunnittelussa, sanoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutoimintaa luotsaava Antti Kontio.

Kuntarahoituksen tavoitteena on jatkossakin laskea säännöllisesti liikkeeseen vihreitä bondeja. Liikkeeseenlaskujen tiheys ja koko määrittyy vihreän rahoituksen kysynnän kautta. Tähän mennessä vihreän rahoituksen kysyntä on yllättänyt Kuntarahoituksen positiivisesti. Jatkossa kasvua portfolioon odotetaan etenkin kestävän ja vähähiilisen rakentamisen hankkeista.

– Ilmastovaikutusten näkökulmasta toivoisimme jatkossa lisää etenkin uusiutuvan energian hankkeita, Antti Kontio sanoo.

Tietoja transaktiosta

Kuntarahoituksen toinen vihreä bondi hinnoiteltiin 26.9.2017 ja sen arvopäivä on 3.10.2017. 10-vuotinen 500 miljoonan euron bondi hinnoiteltiin seitsemän korkopistettä alle vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Sijoittajille maksettava kiinteä korko on 0,75 % ja hinta 99,724 %. Sijoittajakysyntä oli alusta alkaen erittäin vahvaa ja alustavien merkintöjen määrä kasvoi ennätykselliseen 2,8 miljardiin euroon ennen merkintäkirjan sulkemista klo 11.00 tiistaina 26.9.2017.

Vihreän bondin sijoittajakunta painottui vahvasti Eurooppaan. Saksaan myytiin 24 %, Pohjoismaihin 22 %, Ranskaan 13%, muualle Eurooppaan 29 % ja Aasiaan 12 %. Sijoittajatyypeistä pankkien treasuryt ostivat liikkeeseenlaskusta 44 %, vakuutus- ja eläkeyhtiöt 25 %, keskuspankit ja muut julkisyhteisöt 10 % sekä varainhoitajat 10 %.

Lainan pääjärjestäjinä toimivat BnP Paribas, Credit Acricole CIB, DZ Bank ja Nordea.

Mikä vihreä rahoitus?

Vihreää rahoitusta saavat hankkeet valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Rahoitettujen hankkeiden on täytettävä Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen kriteerit. Hankkeet saavat marginaalialennuksen ympäristövaikutusten laajuuden mukaan.

Rahoitetut vihreät hankkeet >

Katso video suomalaisen kuntasektorin roolista ilmastokriisin ratkaisussa > 

Lisätietoja:

Joakim Holmström, osastonjohtaja, varainhankinta
puh. 050 4443 638, joakim.holmstrom(at)kuntarahoitus.fi

Antti Kontio, rahoituspäällikkö, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa

Suomalaiskunnat ovat onnistuneet vaikeassa tehtävässä. Niiden talous on vahvistunut, vaikka kasvu on ollut hidasta. Vetoapua on saatu Euroopan isoista ”Euroopan on hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä jenkkitalouden veturi ei välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousuun.” talouksista, joiden hyvä vire on vetänyt myös Suomen taloutta nousuun.

Euroopan onkin hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kyseenalaistanut Donald Trumpin hallituksen kasvuennusteita ja varoittanut, ettei jenkkitalouden veturi välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousujohteiseen kehitykseen.

Samaan aikaan yhteiskunnallinen kuohunta jatkuu. Terroriteko järkytti Suomeakin elokuussa, ja lähialueilla on paljon jännitteitä. Suurvaltapolitiikan kiristyminen lisää entisestään maailmanpolitiikan sähköisyyttä.

Pääomamarkkinoilla on jo totuttu nykyisin vallitseviin epävarmoihin oloihin, mutta tulevaisuuden reaktioita on vaikea arvioida, kun reaalipolitiikan kiemuroitakaan on vaikea ennustaa. Mihin Trumpin holtittomat lausunnot vielä johtavat? Saako Iso-Britannian heikko konservatiivihallitus pidettyä Brexit-kaaoksen hallinnassa?

Etelä-Euroopan rahoitusmarkkinoilla muhii edelleen mahdollinen kriisi. Kesäkuussa espanjalainen kriisipankki Banco Popular pelastui kaatumiselta, kun Santander osti sen yhdellä eurolla. Italiassa kahden konkurssin partaalla horjuneen pankin terveet osat siirrettiin Intesa Sanpaololle, samaan hyväksi havaittuun euron kauppahintaan. Kaikesta pankkiregulaatiosta huolimatta laskun järjestelystä saavat kantaakseen osakkeenomistajat ja valtio: pankin velkakirjoihin sijoittaneet sen sijaan selvisivät operaatiosta ehjin nahoin. Se jää nähtäväksi, onko järjestely EU:n perussopimusten mukainen.

Markkinoiden tilasta kertoo paljon myös se, että taloutensa romahduttanut Kreikka on palaamassa kansainvälisille lainamarkkinoille, vaikka maan kriisi on edelleen ratkaisematta. Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä, ja siksi tilaa on myös riskialttiimmille kohteille.

Kysytympiä ovat kuitenkin vakaat sijoituskohteet, joihin suomalainen kuntasektorikin kuuluu. Kun likviditeettiä on paljon, kilpailu sijoittajista vaatii liikkeeseenlaskijoilta entistä enemmän taktista osaamista. Ajoitus ja kilpailijoiden suunnitelmien ennakointi ovat aivan keskeisiä tekijöitä liikkeeseenlaskujen onnistumisessa.

Kuntarahoituksesta kiinnostuneet kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita myös muista vastaavantyylisistä liikkeeseenlaskijoista – esimerkiksi pohjoismaisista kuntarahoittajista, alankomaalaisesta vesipankista NWB:stä tai saksalaisesta kehityspankki KfW:stä. Epävarmuus markkinoilla tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen on oltava valmis tekemään liikkeeseenlaskuja heti kun olosuhteet ovat otolliset. Kun on oikea hetki, ikkuna on vallattava ennen kuin joku muu verrokkiryhmästämme tekee sen.

Kuntarahoitus on laskenut tänä vuonna liikkeeseen jo kolme erittäin onnistunutta viitelainaa. Viimeisimmän, heinäkuussa liikkeeseen lasketun miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan Global Capital valitsi viikon parhaaksi diiliksi. Laina ylimerkittiin niin nopeasti, että pystyimme tiukentamaan sen hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana. Hinta on edelleen tiukentunut jälkimarkkinoilla, joten myös sijoittajat voivat olla sijoitukseensa tyytyväisiä.

Meille Kuntarahoituksessa onnistunut varainhankinta ei ole vain oman toiminnan tehokkuutta, vaan sillä on suurempi merkitys. Jokainen varainhankinnan hinnoittelussa säästynyt korkopiste näkyy asiakkaillemme edullisempana lainarahan hintana.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja.

Uudet vähähiilisyyden kriteerit pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa

Uudet vähähiilisyyden kriteerit pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa | Kuntarahoitus

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, myös rakennussektorin päästöjä on saatava alas. Ympäristöministeriö on tänään julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa.

Käytön aikaisista päästöistä koko elinkaaren tarkasteluun

Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten myötä siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Tämän jälkeen uudisrakentamisen energiatehokkuudessa on vain niukasti kiristämisvaraa.

Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta vuosisadan puoliväliin mennessä.

– Rakennussektorin päästövähennystalkoissa on etsittävä uusia avauksia. Nyt julkaistussa vähähiilisen rakentamisen ohjeistuksessa tarkasteluun on otettu ennen kaikkea rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Taustaselvityksessä esimerkkinä käytetyssä, vuonna 2012 valmistuneessa asuinkerrostalossa noin 63 % hiilijalanjäljestä muodostui energian käytöstä. Loput 37 % jakautuivat rakennusmateriaalien valmistukseen, rakentamiseen, korjauksiin ja purkuun. Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pienentymässä, jolloin elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu.

Julkiset rakennushankkeet vähähiilisyyden edelläkävijöiksi

Suomessa julkisiin rakennushankkeisiin käytetään vuosittain noin 7 miljardia euroa, mikä on noin 30 % hankintailmoitusten arvosta. Vuonna 2014 uusittu EU:n hankintadirektiivi ja sitä seurannut Suomen hankintalain uudistus ovat luoneet entistä paremmat puitteet ympäristöhaittojen vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Euroopan komissio laati 2016 suositukset vihreiden julkisten toimitilahankkeiden kriteereiksi, joiden pohjalta nyt julkaistut vapaaehtoiset suositukset suomalaisia julkisia rakennushankkeita varten kehitettiin.

Oppaista ensimmäisen kertoo vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla, toinen sisältää tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on alkanut selvittää kriteerien soveltamista osassa uudistuotantokohteitaan. Potentiaali on merkittävä, sillä esimerkiksi vuonna 2016 käynnistettiin 8 000 ARA-asunnon tuotanto. Myös Kuntarahoitus alkaa soveltaa kriteereitä arvioidessaan rakennushankkeita, jotka ovat hakeneet myönteisiä ympäristövaikutuksia edellyttävää vihreää rahoitusta.  Kuntarahoituksen vuodesta 2016 alkaen myöntämien vihreiden laina- ja leasingsopimusten kokonaismäärä oli tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä jo yli 900 miljoonaa euroa. Rahoitetusta hankkeista 37 % koski kestävää rakentamista.

Ympäristöministeriön kriteerit asettavat vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle niin suunnitteluvaiheessa, materiaalihankinnoissa kuin rakennusurakoissa. Alan toimijoita kannustetaan myös kokonaan uusien innovaatioiden löytämiseen. Vaikka suosituksia sovelletaan ensin julkiseen rakentamiseen, samoja kriteerejä voi hyödyntää jo nyt missä tahansa rakennushankkeessa.

”Tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muutosta koko rakentamisen toimintaympäristössä. Vähähiilisyyden kriteerien pilotointi julkisissa rakennushankkeissa antaa arvokasta käyttökokemusta ja palautetta lainsäädäntötyön pohjaksi”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Ympäristöministeriön laatimat vihreän julkisen rakentamisen kriteerit ennakoivat tulevaa tiekarttaa rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tiekarttaa koskeva Bionova Oy:n selvitys valmistui kesäkuussa.

Lisätietoja:

ym.fi/vahahiilinenrakentaminen

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 268, etunimi.sukunimi@ym.fi (vihreän julkisen rakentamisen hankintaopas ja vähähiilisen rakentamisen kriteerit)

Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi (tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomiseksi rakentamisen ohjauksessa)

Kehittämisjohtaja Vesa Ijäs, ARA, p. 0295 250 868, etunimi.sukunimi@ara.fi (vähähiilisen rakentamisen kriteerit ARA-tuotannossa)

Osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola, Kuntarahoitus, p. 040 5207 343, etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi (vihreän rahoituksen kriteerit rakennushankkeissa)

Kuntien vahva talous ilahduttaa

Kuntien vuosikate oli vuonna 2016 lähes 2,7 miljardia euroa plussan puolella, mikä on noin 800 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Tämä on näkynyt myös Kuntarahoituksen lainakysynnässä. Kasvusuhdanteessa asuntotuotanto vetää hyvin, mutta muihin investointeihin kunnat ovat tarvinneet viime vuotta vähemmän lainaa.

Kunnat hyötyvät tasapainottuneesta taloudestaan monin tavoin. Velkaantumispaine vähenee ja taseet vahvistuvat, mikä parantaa kuntien kykyä investoida tulevaan kasvuun. Rahoittajan näkökulmasta pienentynyt lainakysyntä ei yleensä ole eduksi, mutta kuntaomisteiselle Kuntarahoitukselle asiakkaiden vahva taloustilanne on hyvä uutinen. Suomalaisen kuntasektorin erinomainen maine takaa meille hyvän luottoluokituksen ja pitää yllä sijoittajien kiinnostusta: nämä ovat varainhankinnalle otolliset olosuhteet. Siksi Kuntarahoitus pystyi jälleen alkuvuonna samaan aikaan sekä kilpailemaan rahoituksen hinnalla että tekemään vahvaa tulosta.

Kuntarahoitus ei keskity liikepankkien tavoin voiton maksimointiin, mutta pankkisääntelyn vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi Kuntarahoituksen omistajat – kunnat, Keva ja valtio – ovat määritelleet yhtiön tavoitteeksi kerätä pääomia tulosta tekemällä. Tämä on välttämätön edellytys toiminnan jatkumiselle, ja siitä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat ja lopulta veronmaksajat. Kuntien velkaantuminen ei missään olosuhteissa ole Kuntarahoituksen etu. Yhtiömme koko olemassaolon tarkoituksena on palvella kuntia ja valtion tukeman asuntotuotannon toimijoita. Se tarkoittaa kuntien talouden vakauden edistämistä.

Investoinnit kuitenkin ovat välttämätön edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kuntien kasvulle. Meidän tehtävänämme on paitsi tarjota kilpailukykyistä rahoitusta, myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan erilaisten investointien hyödyllisyyttä ja sitä, miten investoinnit on järkevintä rahoittaa.

Viime vuonna kunnat investoivat lähes 3,5 miljardin euron arvosta, minkä seurauksena niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 570 miljoonalla eurolla. Velkaantumisen kasvu hidastui silti selvästi, sillä vuonna 2015 kasvua oli yli 800 miljoonaa euroa. Se kertoo kuntien vastuullisuudesta ja hyvästä taloushallinnosta.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oy

Digitalisaatio muovaa rahoitusalaa uusiksi

Digitalisaatio lyö nyt läpi koko rahoitusalan. Karkeasti ottaen kaikki alan kehityshankkeet liittyvät siihen tavalla tai toisella.

Suomen PwC:n partnerin Jan Bäckströmin mukaan ei kannattaisi puhua digitalisaatiosta sinänsä, vaan laajemmin epävarmaan tulevaisuuteen varautumisesta. Kun kauas eteenpäin on vaikea nähdä, sen seurauksena esimerkiksi pankkien kehitysprojektit ovat aikaisempaa lyhytkestoisempia ja ketterämpiä.

Finanssitoimialan konsultointiin erikoistunut Bäckström nostaa esimerkiksi pankkipalveluiden integroimisen muihin palveluihin. Verkossa ostoksia tehdessään kuluttaja haluaa keskittyä itse ostamiseen, ei ostokseen liittyvien mahdollisten rahoitusmallien ja -tuotteiden miettimiseen. Asiakkaan tilanteeseen sopivan rahoituksen pitäisi hoitua ikään kuin siinä sivussa.

Sama koskee yrityksiä: niille tärkeää on saada omiin tarpeisiin sopivaa rahoitusta, ei tuntea kaikki erilaiset rahoitustuotteet. Digitalisaation kautta kulloinkin asiakkaalle parhaiten sopivien ratkaisujen tarjoaminen helpottuu.

Digitalisaatio vaikuttaa sekä kuluttajille suunnatussa vähittäispankkitoiminnassa, mutta mullistaa myös yritysten ja yhteisöjen rahoitusta.

Pankkien ja muiden rahoituslaitosten sisällä digitalisaatio muuttaa prosesseja ja yleisemmin työn tekemisen tapoja.

Rutiinitehtävät automatisoituvat yhä enemmän, ja ihmisten työpanos keskittyy niiden sijaan enemmän harkintaa ja arviointia vaativiin toimiin.

Yksi keskeinen muutos on rahoitusalan suhtautuminen riskiin. Pankkitoiminta on perinteisesti ollut riskiä välttävää, mutta epäselvän tulevaisuuden edessä pankkien on Bäckströmin mielestä pakko kokeilla uusia asioita. Kokeiluista osa varmasti epäonnistuu, mitä pitäisi oppia sietämään rahoitusalalla.

– Uudenlaiseen kulttuuriin pääseminen on vaikeaa, koska perinteisesti riskiä välttävässä kulttuurissa epäonnistumisista on rankaistu. Hieman kärjistäen: jos mokaat, niin toimilupa lähtee, Bäckström sanoo.

Sääntely vauhdittaa muutosta

Rahoitusalan sääntely eli regulaatio on kiristynyt huomattavasti viime vuosina. Regulaation tarkoituksena on varmistaa hyvät ja toimivat rahoitusmarkkinat, mikä on sekä rahoitusta tarjoavien että tarvitsevien etu.

Monet rahoitusalan toimijat pitävät lisääntyneen regulaation tuomia uusia pääomavaatimuksia ja raportointivelvoitteita taakkoina, jotka vaativat työvoimaa, kasvattavat kiinteitä kuluja ja pienentävät toiminnan katteita. Jan Bäckströmin mukaan regulaatio kannattaisi mieluummin nähdä luontevana mahdollisuutena uudistaa pankin toimintaa.

– Pankeissa kannattaisi miettiä, miten regulaatiota voi hyödyntää oman liiketoiminnan kehittämisessä. Osa alan toimijoista on jo tarttunut mahdollisuuteen, Bäckström sanoo.

– Regulaatio ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä ja vievät samaan suuntaan, niitä on vaikea erottaa toisistaan. Yhdessä ne varmistavat, että pankit ovat jatkossa kilpailukykyisiä, mikä taas auttaa niitä kohtaamaan tulevaisuuden yllättävät tilanteet. Sama koskee vakuutusyhtiöitä ja muita rahoitusalan toimijoita, hän jatkaa.

Lisääntyneen sääntelyn ja kiristyneen kilpailun myötä rahoituslaitokset joutuvat myös yhä tarkemmin miettimään, millaisessa toiminnassa niiden kannattaa olla mukana. Se voi johtaa erikoistumiseen.

Enemmän ja parempaa tietoa asiakkaista

Digitalisaation myötä asiakkaista on saatavilla yhä enemmän, yhä tarkempaa ja yhä totuudenmukaisempaa tietoa. Myös regulaatio ajaa täsmällisemmän asiakastiedon hankintaan, koska tietojen keruu liittyy riskien ja asiakkaan osaamisen arvioimiseen. 

Tiedonkeruuseen pohjautuva, ennakoiva riskien arvioiminen korostuu jatkossa.

Yritysten kohdalla maksukäyttäytymisen perusteella voidaan päätellä yrityksen rahoitusasema ja -tilanne, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia talousvaikeuksia. Yksityisasiakkaiden kohdalla kulutuskäyttäytyminen kertoo siitä, miten yksittäisen ihmisen taloudessa menee. Jos joku ostaa aina loppukuusta edullista ruokaa, se saattaa kertoa siitä, että hänen rahansa ovat tiukoilla.

– Eräät rahoituslaitokset tarjoavat rahoitusta asiakkaan some-käyttäytymisen mukaan. Asiakas antaa pankille luvan tutkia kaiken hänen sosiaalisen median käyttönsä, pankki analysoi sen ja arvioi asiakkaan riskiaseman analyysin tulosten perusteella, Jan Bäckström antaa esimerkin uudesta tiedonkeruusta.

Pankeille tarkan asiakastiedon saaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että perinteiseen toimintamalliin perustuva asiakkaan tuntemus on rapistumassa pankkien konttoriverkostojen supistuessa. Sitä kautta pankkien mahdollisuus myydä asiakkaille muita rahoitustuotteita asiakastapaamisten ja asiakassuhteen kautta vähenee, mikä taas tietää pankeille tulojen menetystä. Uusien välineiden kautta kosketuspinta asiakkaaseen on mahdollista säilyttää.

– Tietosuojakysymykset liittyvät asiakastietojen keruuseen rahoitustoimialalla aivan kuten muillakin toimialoilla. Kukaan asiakas ei halua luovuttaa pankille kaikkia tietojaan niin, että pankki voisi käyttää niitä jatkossa mihin tahansa, Bäckström sanoo.

– Pankkien pitää nyt etukäteen miettiä, miten asiakkaista kerättävää tietoa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa ja millaista liiketoimintahyötyä kerättävästä datasta voisi olla.

Pankit pyrkivät esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin kehittämään toimintaansa, jotta erilaisille asiakkaille pystytään tarjoamaan sellaista palvelua, jota he todella tarvitsevat. Bäckströmin mukaan pankkien toimintamalli muuttuu tuote- ja palvelukeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, ja asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy.

Uusia toimijoita mukaan

Vaikka rahoitusalan tulevaisuus on hämärän peitossa, Bäckströmin arvion mukaan perinteiset rahoituslaitokset ovat jatkossakin vahvoilla. Syynä on se, että niillä on kolme rahoitusalalla menestymisen avaintekijää: ne ovat suuria, luotettavia ja lähellä asiakasta.

Uusina toimijoina rahoitusalalle on tulossa Googlen ja Applen kaltaisia teknologiajättejä. Niilläkin on edellä mainitut kolme perusedellytystä, mutta rahoitusalan toimialaosaaminen puuttuu toistaiseksi.

Fintech on digitalisaatioon ja rahoitusalan murrokseen liittyvä, nopeasti kasvava ilmiö. Uusia fintech-yrityksiä on syntynyt paljon, ja isot pankit ovat ostaneet alan start-upeja runsaasti. Pankit toivovat start-upeista löytyvän ratkaisuja, jotka auttavat viemään rahoitustalot menestyksekkäästi uuteen aikaan. Pienille start-upeille pääsy rahoitusmarkkinoille taas on omin voimin hankalaa, joten ison toimijan kanssa toimiminen avaa ovia.

Digitalisaation ja kiristyneen regulaation myötä rahoitusalalle on syntynyt myös varjopankkeja. Ne keskittyvät korkean riskin rahoitustoimintaan ja tarjoavat rahoitusta esimerkiksi sellaisille tahoille, joille rahoituksen saaminen pankeista on vaikeaa. Varjopankkitoiminta on suurta esimerkiksi Kiinassa, ja alaan liittyy isoja riskejä, jotka toteutuessaan heijastuisivat talouteen laajemmin.

Jan Bäckström arvioi, että ajan myötä varjopankit tulevat vähitellen regulaation piiriin eikä rahoitusalalle jää pysyviä varjomarkkinoita. Regulaatio tulee aina hieman rahoitusalan kehityksen perässä.

– Jo nyt on merkkejä siitä, että regulaattorit ovat muuttamassa toimintaansa ja tarjoavat sääntelyn ulkopuolella oleville toimijoille mahdollisuutta kokeilla sääntelyn mukaan toimimista. Tarjotaan siis porkkanaa eikä keppiä, Bäckström sanoo.

Huomio pk-yritysten tarpeisiin

Suuret, hyvän luottoluokituksen yritykset ja yhteisöt saavat rahoitusta hyvillä ehdoilla, mutta pienempien tilanne on hankalampi. Pankit saattavat nähdä etenkin pienet ja keskisuuret yritykset liian riskialttiina rahoituskohteina.

– Pk-yritykset ovat pankkien taholta alipalveltuja Pohjoismaissa, ja nyt muun muassa tälle sektorille suunnataan runsaasti tuotekehitystä. Pk-yritysten mahdollisuus saada rahoitusta paranee huomattavasti jatkossa, Jan Bäckström arvioi.

Edellä oleva koskee Bäckströmin mukaan myös pieniä kunnallisia toimijoita. Jatkossa niille ja pk-yrityksille voi löytyä rahoitusta esimerkiksi peer-to-peer- eli vertaisrahoituksen kautta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pk-yritykset voivat joukolla rahoittaa toisia pk-yrityksiä. Suomessa kehitystä jarruttaa se, että maan rahoitusmarkkinoilla on vielä liian vähän toimijoita.

Rahoituslaitosten roolina voisi jatkossa olla paitsi rahoituksen tarjoajana, myös vertaisrahoituksen välittäjänä ja kokoajana toimiminen.

Suurten yritysten ja yhteisöiden rahoituksessa digitalisaation tuoma automaatio ei välttämättä näyttele yhtä suurta roolia kuin kuluttajabisneksessä. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, mikä vaatii rahoittajilta laaja-alaisempaa palvelua ja asiakkaan tarpeiden ja riskien tarkkaa arviointia. Siinä asiantuntevan ihmisen työpanos on edelleen tärkeä, vaikka analysointiin sopivat sovellukset kehittyvät jatkuvasti.

Kotka näyttää vihreää valoa

Miksi ihmeessä kaupunki tuhlaa sähköä polttamalla katuvaloja aikaisempaa kirkkaammin? Eikö sähköä olisi päinvastoin syytä säästää?

Kotkalaisen asukkaan huolestunut palaute kuvaa kaupungin sähkövalvoja Ilpo Rinteen mukaan hyvin sitä, kuinka paljon katuvalaistuksen tekniikka on kehittynyt viime vuosina.

Uudet kirkkaat ledkatuvalaisimet nimittäin kuluttavat sähköä vain kolmasosan aikaisempiin elohopealamppuihin verrattuna. Vaikka valo on kirkkaampi, se on samalla energiapihimpi.

Kotkan kaupunki uusii katuvaloverkostoaan usean vuoden projektina, joka on jaettu vuosittaisiksi yhden asuinalueen ja noin tuhannen katuvalaisimen osahankkeiksi. Ledvaloihin siirtyminen alkoi Kotkassa vuonna 2014.

– Noin tuhannen valaisimen uusiminen vuosittain tarkoittaa noin 400 000 euron vuosittaista investointia, Ilpo Rinne kertoo.

Hinta on sen vuoksi korkea, että kaupunki uusii katuvaloverkon kokonaisuudessaan alue kerrallaan. Se tarkoittaa verkon ja keskusten rakentamista uudelleen. Katuvalaistuksen pienentyvän sähkötehon kulutuksen vuoksi osasta keskuksia voidaan luopua, mikä tuo lisäsäästöjä.

– Katuvaloverkko on jo niin vanha, paikoitellen jopa 40-vuotias, että se on teknisen käyttöikänsä päässä ja uusiminen on tarpeen. Kun samalla siirrymme ledvaloihin, uusitulla verkolla on edessään pitkä elinkaari, Rinne sanoo.

Ledeihin siirtymisen taustalla on vanhojen elohopealamppujen valmistuksen loppuminen, minkä vuoksi asia on ajankohtainen muillekin suomalaisille kaupungeille. Rinteen mukaan ledeihin on nyt järkevä siirtyä energiansäästön lisäksi sen vuoksi, että ledtekniikka on jo koeteltua ja luotettavaa, ja kilpailu on tuonut ledvalojen hintaa alas. Ledit myös pienentävät katuvalojen huoltokustannuksia.

Investointi maksaa itse itsensä

Tänä vuonna katuvalot uusitaan Otsolan kaupunginosaan. Hanke rahoitetaan Kuntarahoituksen 400 000 euron vihreällä leasingilla. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen ehtoihin arvioi puolueeton ympäristöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Kotkan tapauksessa merkittävä energiansäästö tekee hankkeesta vihreän. Leasingin rahoitusaika on kymmenen vuotta ja ideana on, että kaupunki maksaa leasingvuokrat energiankulutuksen pienentymisestä saaduilla säästöillä.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä sen vuoksi, että uusimme muutakin kuin vain katuvalaisimien polttimot. Jos vaihtaisimme pelkät polttimot, investointi olisi maksettu muutamassa vuodessa, Kotkan kaupungin tekninen johtaja Hannele Tolonen sanoo.

Investoinnin suunnittelussa auttoi se, että katuvalaistuksen uusimisen taloudelliset vaikutukset voidaan laskea tarkasti etukäteen katuvalaisinten vuotuisen käyttöajan ja sähkönkulutuksen perusteella. Ilpo Rinteen mukaan myös uuden katuvaloverkon ylläpitokustannukset ovat hyvin haarukoitavissa.

Leasing on rahoitusmuotona tuttu Kotkassa jo entuudestaan. Kaupunki on käyttänyt leasingia muun muassa autojen, tietoteknisten laitteiden ja kopiokoneiden rahoituksessa. Viime aikoina myös suurempia investointihankkeita on tehty leasingilla: yksi päiväkoti ja kaksi rakenteilla olevaa koulukiinteistöä. Katuvalaistuksen uusiminen kuuluu isojen investointien sarjaan heti päiväkotien ja koulujen jälkeen.

Kotkan velkataakka on iso, joten kaupungissa on haluttu hakea vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja velkamäärän kasvattamisen sijaan. Leasingin kulut ovat hyvin selvillä etukäteen ja kustannukset tulevat kaupungin käyttökulujen puolelle.

Ilmasto- ja energiaohjelma ohjaa valintoja

Ympäristökysymysten huomioon ottaminen on Hannele Tolosen mukaan osa kaupungin normaalia arkea. Kotkalla on joulukuussa 2011 hyväksytty ilmasto- ja energiaohjelma, jonka avulla ohjataan kaupungin toimia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen säästöön sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tolonen on toiminut muutaman vuoden kaupungin energia- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtajana.

Ohjelma perustuu kuntien energiatehokkuussopimukseen, joka oli voimassa 2008–2016. Tänä vuonna kuntien energiatehokkuussopimuksessa on alkanut uusi sopimuskausi, joka ulottuu vuoteen 2025. Energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

– Kotkassa on tehty päätös liittyä kuntien energiatehokkuussopimuksen uuteen kauteen, ja nyt alkusyksyllä alamme valmistella kaupungin uutta energia- ja ilmasto-ohjelmaa, Tolonen sanoo.

– Samaan aikaan Kotkassa laaditaan uutta kaupunkistrategiaa, ja energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitus kytkeä osaksi strategiaa.

Tolosen mukaan ohjelma näkyy kaikessa teknisen puolen toiminnassa, ja avainasia on saada vietyä isot linjaukset osaksi kaupungin työntekijöiden jokapäiväistä tekemistä. Kotkassa huomiota on kiinnitetty muun muassa kiinteistöjen valaistukseen ja energiakatselmuksiin. Lisäksi joukkoliikenteeseen on panostettu ja sen seurauksena matkustajamäärät ovat kasvaneet noin kahdeksan prosenttia. Ympäristökeskus on myös kouluttanut kaupungin työpisteisiin ekotukihenkilöitä kehittämään ympäristöasioita.

Infrahankkeissa panostetaan uusiomateriaalien tehokkaampaan käyttöön, ja kolmen kaupungin kiinteistön katolle on tulossa aurinkopaneeleita. Kaupungin pientalorakentajille tarjotaan energianeuvontaa yhdessä muiden Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson kuntien kanssa.

Valmius valaistuksen älyohjaukseen

– Meillä on menossa kaksi hanketta, joissa päiväkoti ja koulu pyrkivät energiansäästöön kiinteistöissään. Jos energiansäästö onnistuu, päiväkoti ja koulu saavat puolet energiansäästön tuomasta rahallisesta hyödystä omaan käyttöönsä, Tolonen kertoo uudesta lähestymistavasta.

Ympäristöystävällisissä ratkaisuissa pyritään katsomaan eteenpäin ja ottamaan huomioon mahdollisia kehityskulkuja. Katuvalaistuksen kohdalla se tarkoittaa, että jatkossa valaistuksessa voidaan käyttää älykästä ohjausta. Se toisi entistä enemmän säästöä energiankulutuksen suhteen, koska valot eivät enää palaisi turhaan.

Käytännössä älykäs ohjaus tarkoittaa, että esimerkiksi kuntopolun varressa olevat valot syttyvät ja himmenevät sen mukaan, onko polulla kulkijoita vai ei. Vastaavanlainen liiketunnistukseen perustuva valaistuksen ohjaus on jo arkipäivää toimistotiloissa.

– Uusissa ledkatuvaloissa on valmius liiketunnistukseen perustuvaan ohjaukseen, mutta emme ole vielä Kotkassa ottaneet ohjausta käyttöön. Jos siihen halutaan joskus tulevaisuudessa siirtyä, valaisimia ei sen vuoksi tarvitse uusia, Ilpo Rinne sanoo.

Rinne huomauttaa, että valaistustekniikkaa kehittyy kokonaisuutena jatkuvasti yhä paremmaksi ja energiatehokkaammaksi. Se todennäköisesti tuo jatkossa lisää kustannussäästöjä kaupungille pienentyvän sähkönkulutuksen kautta.

Apollo syntyi kreivin aikaan

Apollo tuli tarjolle kreivin aikaan. Onneksemme rahoituspäällikkö Jukka Leppänen tuli esittelemään Apolloa juuri kun etsimme ratkaisua vanhenevan ohjelmiston ongelmaan, sanoo rahoitussuunnittelija Anita Ryynänen Oulun kaupungista.

Apollo otettiin Oulussa käyttöön pari vuotta sitten. Kuntarahoituksen rahoitukseen liittyvät tiedot siirtyivät Apolloon automaattisesti, muiden rahoittajien ottolainat ja koronvaihtosopimukset tallennettiin muun työn ohella. Tiimin jokainen jäsen osallistui tähän työhön omaan tahtiinsa ja opetteli samalla palvelun käyttöä. Antolainat syötettiin palveluun keskitetysti. – Sekä aloitusvaiheen että jokapäiväisen käytön helppous on yllättänyt iloisesti. Myös Apollon visuaalisuus miellyttää, Ryynänen sanoo.

– Ylivertaista on kuitenkin ollut saamamme tuki. Jukka Leppänen ja Okko Rostedt ovat miehiä paikallaan, olemme saaneet heiltä kaiken mahdollisen avun. Myös Apollon sähköisen HelpDeskin kautta vastaukset tulevat nopeasti.

Monenlaisia käyttötapoja

Apollo on tärkeä työkalu koko Oulun kaupungin rahoitustiimille. Rahoituspäällikkö, rahoitussuunnittelijat ja rahoitussihteeri käyttävät palvelua osittain eri tarpeisiin ja eri rytmeissä: rahoitussihteerille Apollo on päivittäinen työkalu, mutta muutkin käyttävät sitä viikoittain.

– Itse haen Apollon kautta usein esimerkiksi yksittäisen lainan speksejä ja markkinadataa. Teen myös paljon erilaisia yhteenvetoja ja analyysejä. Talousarviota suunniteltaessa Apollon kassavirtaraportti on erinomaisen hyvä, Ryynänen sanoo.

Tärkeänä kehittämiskohteena omassa organisaatiossaan Ryynänen pitää Apollon analyysitoimintojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Järjestelmällisemmän analysoinnin kehittämiseen olisi hyvä irrottaa tiimin yhteistä aikaa.

Työnteko virtaviivaistuu ja tehostuu

Takausten hallinnointi lisättiin Apolloon tänä vuonna. Syksyllä Oulu osallistuu ensimmäisten Apollon käyttäjien joukossa uuteen pilottivaiheeseen, jossa sijoitukset tuodaan mukaan palveluun. Oululaiset ovat alusta lähtien toivoneet sijoitustuotteiden sisällyttämistä Apolloon.

– Kun sijoituksetkin pian saadaan mukaan palveluun, niin Apollo kattaa kaupungin koko rahoitus- ja sijoitustoiminnan ja niiden hallinnointi sujuvoituu merkittävästi. Oulun kaupungilla on useita sijoitussalkkuja ja sijoituksia on määrällisestikin paljon, joten on kiinnostavaa nähdä miten tuotteiden järjestelmään vieminen ja niiden historiatietojen tallentaminen tapahtuu, Ryynänen sanoo.

– Minulla on isot odotukset prosessien virtaviivaistumisen ja ajankäytön tehostumisen suhteen. Jos saamme Apollosta rajapinnat kirjanpitojärjestelmiin ja kassasuunnitteluun ja pääsemme eroon paperisesta laskutuksesta, niin siinä vaiheessa olemme mahtavassa tilanteessa.

Tienraivaaja

Bussi numero yksi ajaa Eerikinkatua eteenpäin ja kääntyy sitten Aninkaistenkadulle. On aikainen kesäkuun iltapäivä, auto on puolillaan matkustajia. Bussin keskiosassa vauva huutaa kyllästyneenä vaunuissa. Lapsen äiti yrittää rauhoitella.

Vaikuttaa aivan tavalliselta bussilta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Dieselin sijaan auto kulkee sähköllä.

Tällä hetkellä Turussa on käytössä kuusi sähköbussia. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Kortteen mukaan reilun 20 vuoden päästä niitä on määrä olla yli sata, puolet 250 linja-autosta.

Taustalla on kunnianhimoinen tavoite ja toive hiljaisuudesta, edessä rutkasti lisää töitä ja parempi Turku.

Kantapään kautta

Aloitetaan tavoitteesta: Turku aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen on siis tuolloin oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut.

Liikenne tuottaa viidenneksen Turun hiilidioksidipäästöistä, ja sähköbussit ovat uusimpia dieselbussejakin vähäpäästöisempiä.

Oikeastaan idea Turun sähköbusseista syntyi kuitenkin metelistä. Turun seudun joukkoliikenteen Fölin reitit rakentuvat pitkälti Kauppatorin ympärille, ja etenkin ruuhka-aikoina keskusta täyttyy dieselmoottorien murinasta. Sähköbussi on liikenteessä lähes äänetön.

Vuonna 2014 Turun kaupunki päätti sähköistää koko ykköslinjan, joka kulkee Turun lentoaseman ja sataman väliä. Liikennöitsijäksi valittiin Turun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupungin omistamana yhtiönä se oli looginen valinta vetämään hanketta, joka sisälsi taloudellisia riskejä.

Sähköllä kulkevia busseja oli kyllä kokeiltu Suomessa aiemminkin, mutta kukaan ei ollut rakentanut pelkästään sähköbussijärjestelmään nojaavaa joukkoliikennelinjaa. Etenkin akut ja latauslaitteet kehittyvät koko ajan, joten riski oli, että valitut tekniset ratkaisut olisivat äkkiä vanhentuneita. Käytännön asiat, kuten latauslaitteiden pakkaskestävyys ja bussien lämmityslaitteiden säätäminen, piti opetella kantapään kautta.

Turun Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja Juha Parkkonen muistutti kuljettajille, että he eivät vain aja bussia vaan kehittävät globaalisti uutta liikennöintitapaa.

– Täällä on mahdollista oppia sellaisia asioita, joita ei muissa bussiyhtiöissä ole tällä hetkellä tarjolla, hän sanoo.

Vaikka aluksi tulikin myöhästymisiä, Parkkosen mukaan asiakkaat olivat uudesta menopelistä innoissaan. Kun ensimmäiset sähköbussit alkoivat liikennöidä ykköslinjalla syksyllä 2016, jotkut eivät enää halunneet dieselbussien kyytiin lainkaan, hän kertoo.

– Ihmiset soittivat liikennetoimistoon ja kysyivät, että milloin se sähköbussi tulee, he haluavat tulla kyytiin.

Miljoonien eurojen investointi

Turun ykköslinjan sähköbussit tuottavat laskelmien mukaan 370 tonnia vähemmän hiilidioksidia vuodessa kuin korvaamansa dieselbussit*. Vertailun vuoksi: keskivertosuomalaisen kulutuksen hiilijalanjälki on Suomen ympäristökeskuksen mukaan arviolta kymmenen tonnia.

Parkkosen mukaan sähköbussien symbolinen merkitys on suuri.

– Tämä luo mielestäni uuteen, puhtaampaan tekniikkaan positiivisesti suhtautuvaa mielikuvaa tästä alueesta, Parkkonen sanoo.

Kaupunkiliikenteessä uusi tekniikka vaatii vanhaa enemmän ennakointia. Turun sähköbussit pystyvät ajamaan yhdellä latauksella 40 kilometriä. Pikalatausasemia on kaksi, yksi kummallakin päätepysäkillä. Jos lataus ei syystä tai toisesta onnistukaan, bussi pystyy ajamaan välin kolme kertaa. Huollon täytyy toimia saumattomasti.

– Ei voi ajatella, että tullaan huomenna korjaamaan, vaan se pitää tehdä saman tien, Parkkonen sanoo.

Akun kestävyys on myös yksi syy siihen, että Turku ei aio korvata kaikkia dieselbussejaan sähköbusseilla. Nykyinen akkuteknologia ei riitä esimerkiksi Pohjois-Turkuun ja Turun saaristoon ajavilla pidemmillä linjoilla, Sirpa Korte sanoo.

– Niitä liikennöivät ilman muuta jatkossakin dieselbussit, ja niihin haetaan uusiutuvan biodieselin ratkaisuja.

Vielä isompi haaste on raha. Turun sähköbussit on toimittanut suomalainen Linkker, ja yhden hinta on noin puoli miljoonaa euroa plus verot. Parkkosen mukaan tämä on kaksi kertaa dieselbussin hinnan verran. Latausjärjestelmineen kaikkineen Turun sähköbussijärjestelmä on tähän mennessä syönyt noin 3,8 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on rahoitettu erilaisilla julkisilla tuilla.

Parkkosen mukaan kustannusten arvioidaan tasoittuvan pidemmällä tähtäimellä, sillä sähköauton ajokustannukset ovat pienemmät kuin dieselbussien.

– Kymmenessä vuodessa saa rahansa takaisin.

Älyvaloilla nopeammin perille

Lentokentän päätepysäkkiruudussa on pieni töyssy. Kun kuljettaja Al-Rammahi Raed tuntee sen renkaiden alla, hän tietää olevansa täsmälleen latauslaitteen kohdalla. Hän pysäyttää auton ja painaa ratin vieressä olevaa nappia. Kolmen minuutin päästä auton akku on latautunut.

Tulevaisuudessa napin painallustakaan ei välttämättä tarvita, sillä osa Turun bussikyydeistä on tarkoitus ajaa täysin ilman kuljettajia.

– Kyllä minä toivon, että meillä on vuonna 2040 jo hyvinkin vakiintunutta liityntäliikennettä, jota hoidetaan automaattibusseilla, Korte sanoo.

Hieman lähempänä tulevaisuudessa Turkua odottaa joko raitiovaunu tai sähköinen, yli 20-metrinen ”superbussi”. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää asiasta tällä valtuustokaudella.

Bussilinjojen uudistuksesta on jo päätös: kolmen vuoden päästä Kauppatorin kautta ajaa seitsemän päälinjaa, joita suosii älykäs liikennevalojärjestelmä. Liikennevalo esimerkiksi tunnistaa, jos risteykseen saapuva bussi on myöhässä aikataulusta, ja päästää sen kulkemaan ensin. Älykkäitä liikennevaloja testataan Turussa paraikaa.

Kaiken taustalla on se, että päästöt pienenevät vain, jos ihmiset todella käyttävät vähäpäästöisempää joukkoliikennettä. Eivätkä he Kortteen mukaan käytä, jos joukkoliikenne ei ole aidosti houkutteleva tapa liikkua. Markkinoinnilla on suuri merkitys, mutta tärkeintä on, että joukkoliikenne on tulevaisuudessa nykyistä nopeampaa ja sujuvampaa, hän jatkaa.

– Oikeastaan mikään ei ole ihmiselle nykyään niin arvokasta kuin aika, ja sen takia matkan pitäisi sujua nopeasti. Siinä meillä on tekemistä.

Juha Parkkonen uskoo, että reilun kahdenkymmenen vuoden päästä Turun liikenne on nykyistä monipuolisempaa. Että ihmiset yhdistelevät joustavammin erilaisia liikkumisvaihtoehtoja, kuten sähköbusseja, takseja, yhteiskäyttöautoja ja kaupunkipyöriä. Hän visioi jo sovellusta, joka tarjoaisi kuluttajalle erilaisia liikkumisvaihtoehtoja ja näyttäisi yhdellä painalluksella näiden hinnan, keston ja päästöt.

Jotta tämä olisi mahdollista, palveluntarjoajien täytyy tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä tai antaa yhteisratkaisujen kehittäminen ulkopuoliselle taholle.

– Ihmiset odottavat sitä.

*Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Janne Lankila: Sähkö- ja dieselbussin TCO- ja hiilijalanjälkivertailu Fölin linjalla 1.

Luova osaamisten yhdistäjä etsii uusia ratkaisuja raportointiin

Monelle viranomaisraportointi on se niin sanottu ylimääräinen paha, joka joudutaan ”normityön” lisäksi tekemään. Se kasvattaa työmäärää ja aiheuttaa siksi usein kiirettä. Katariina Ulasen reaktio on päinvastainen.

– Raportointihan on hurjan hauskaa, Ulanen säteilee. Vaikka Ulanen saa työssään keskittyä raporttien laatimiseen ja raportointiprosessien kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi haasteita ajankäytön kanssa. Viranomaisten vaatimukset raportoinnille kasvavat koko ajan.

Kvartaaliraportit ja vuosittaiset raportit ovat pikkuhiljaa muuttuneet kuukausittaisiksi velvoitteiksi, ja raportointi kattaa nyt lähes kaiken, mitä liiketoiminnassa tehdään.

Raportointi parantaa näkyvyyttä riskeihin ja liiketoimintaan

Ulasen mielestä raportoinnin määrän lisääntymisessä on paljon hyvää. Se tuo näkyvyyttä paitsi pankkien liiketoimintaan ja riskeihin, myös vertailtavuutta sijoittajia ja asiakkaita ajatellen.

– Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna, hän sanoo.

Laajassa raportoinnissa on kuitenkin myös huonot puolensa. Ulasen mukaan EU-tason säädökset eivät huomioi tarpeeksi yksittäisten luottolaitosten liiketoimintaa. Samat kyselyt ja stressitestaukset vaaditaan kaikilta pankeilta, koosta riippumatta. Pienempien on vaikea pysyä isompien kansainvälisten pankkien tahdissa.

– Isoilla on käytössä enemmän resursseja, tietovarastoja ja automatisointia, joten on ymmärrettävää, että meidän on vaikea pysyä samoissa aikataulu- ja laatuvaatimuksissa.

Automatisointi on tulevaisuuden juttu

Muutaman vuoden sisällä myös Kuntarahoituksessa manuaalinen raportointi vähenee, kun tällä hetkellä käynnissä oleva massiivinen raportoinnin automatisointiprojekti saadaan päätökseen.

Ensimmäinen osa automaattisesta raportoinnista saadaan tuotantoon maaliskuussa 2018 ja projektin valmistuttua viranomaisraportointia varten kerättävää tietoa voidaan käyttää koko organisaatiossa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso osa raporteista lähtee viranomaisille ”nappia painamalla”.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä.

– Manuaalisuudessa on aina riskinsä, vaikka sitä tekisi kuinka tarkalla kädellä tahansa, ja nyt keskittymistä vaativa pikkutarkka manuaalinen raportointityö haukkaa työajasta ison osan. Tulevaisuudessa, kun prosesseja hienosäädetään myös raportoinnin näkökulmasta, tiedon laatu paranee ja raportoinnista tulee nopeampaa ja laadukkaampaa.

Ulanen kertoo olevansa kiinnostunut työssään laajasti erilaisista asioista. Siksi viranomaisraportointi sekä sen kehittäminen on hänelle todellinen unelmatyö, sillä se jos mikä haastaa jatkuvasti opettelemaan monipuolisesti uutta. On ymmärrettävä niin IT-maailmaa ja tekniikkaa kuin liiketoimintaprosesseja ja lakipykäliäkin. Lisukkeeksi tarvitaan myös tarkkuutta ja rutkasti luovuutta – sekä hitunen myös laiskuutta.

– Laiskuus on hyvästä, sillä se motivoi kehittämään tehokkaampia keinoja asioiden ratkaisuun. Se auttaa löytämään tavat, joilla asiat saa tehtyä paitsi helpommin, myös laadukkaammin, hän perustelee.

Myös hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan.

– Automatisointiprojektissa on mukana iso joukko eri alan ammattilaisia. On upeaa tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa ja seurata esimerkiksi sitä, miten joku rakentaa kaavan ja parantaa prosessia niin, että koko projekti siirtyy taas askeleen eteenpäin.

Uteliaisuus ajaa uuteen

Into uusien asioiden oppimiseen näkyy Ulasen luonteessa myös vapaa-ajalla. Pari vuotta sitten hankitulla matkaveneellä Ulasen perhe tekee mielellään jo hieman pidempiäkin lomaretkiä. Nuoruuden harrastuksen, ratsastuksen, opit hän elvytti henkiin viime syksynä.

Pitkäaikaisin harrastus Ulasella on kuitenkin musiikki. Alttoviulun parissa aikaa on vietetty lapsuudesta saakka ja nyt hän soittaa yhdessä lastensa kanssa Näppäri-kansanmusiikkiorkesterissa.

On niin paljon asioita, joita olisi kiva tehdä ja niin paljon kokonaisuuksia, joita haluaisi osata ja ymmärtää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Aikapula tulee vastaan vapaallakin. Sitä se on, kun on utelias luonne ja iso perhe, toteaa hän hymyillen.