Kaikki ajankohtaiset

Näkökulmat

|

Kunta oppii energiatehokkaaksi vain tekemällä

Kuvituskuva, jossa on tietokone, rullalle kääritty paperi sekä keltainen työmaakypärä.

Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijan Tero Hirvelän mukaan ESCO- ja muut energiatehokkuushankkeet ovat lähes tavallisia rakennusprojekteja ja kilpailutetaan samat asiat mielessä. Turhasta itsekriittisyydestä tulisi hänen mukaansa luopua, ja tarvittaessa pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita apuun, kuten Jyväskylässäkin on tehty.

ESCO-kilpailutusmallit eivät Hirvelän mukaan sovi välttämättä kaikille kunnille sellaisenaan.

Tero Hirvelä

– Tulisi miettiä juuri omalle kunnalle sopiva kilpailutusmalli, Hirvelä sanoo.

Tyypillinen ESCO-hanke on Hirvelän mukaan suhteellisen aikaa vievä ja vaatii tilaajalta paneutumista yksityiskohtiin, mutta kun yhteistyötavat toimittajan kanssa on opittu ja luottamus hyvällä tasolla, myös odote lopputuloksista paranee. Jyväskylässä ESCO-hankkeilla kerrytetyt kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) seurattavat säästöt ovat olleet moninkertaiset muihin toteutustapoihin verrattuna.

– Tilaajan vastuulla on esimerkiksi lisätä tarjouspyyntöön ja sopimuksiin energiasäästöjen todentamisvaatimus. Jyväskylän kaupunki on mitannut muun muassa tilojen sisäilman laatua, jotta energiasäästöjä ei haettaisi sen kustannuksella, Hirvelä sanoo.

Jyväskylässä energiansäästöhankkeita on toteutettu esimerkiksi kouluissa, uimahallissa, jäähallissa ja kaupunginteatterissa. Tulevaisuudessa Hirvelän mukaan energiansäästöjä tavoitellaan myös rakennusautomaation innovaatioiden avulla, optimoimalla laitteiden toiminnot kiinteistön käytön ja tarpeiden mukaisesti.

Energiatehokkuus jatkuvaa tekemistä

Tampereen Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala arvioi Tampereen energiatehokkuuden syntyvän ESCO-hankkeiden lisäksi monin muin tavoin.

– Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuus koostuu lukemattomista pienemmistä toimenpiteistä: säädöistä, poikkeamareagoinneista, kunnossapitotöistä sekä investoinneista, joita tehdään päivittäin osana normaalia kiinteistöjen ylläpitoa. ESCO-hankkeet ovat yksi tapa pyrkiä parantamaan yksittäisen kiinteistön tai muutamien kiinteistöjen energiatehokkuutta, Kuoppala sanoo.

Jussi Kuoppala

Kuoppalan mukaan energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole Tampereella pelkästään erillisiä hankkeita, vaan jokainen peruskorjaushanke ja isompi investointihanke on myös energiatehokkuushanke.

–  Noin 6–7 miljoonan euron peruskorjauksessa varsinaisen energiatehokkuuden osuus on häviävän pieni. Energiatoimijat usein ehdottavat toimenpiteitä vanhoihin kohteisiin, joissa on 8–10 vuotta elinkaarta jäljellä. Vanhoissa kohteissa täytyy muistaa iän tuomat riskit, kuten sisäongelmat. Uudemmissa kohteissa mahdolliset parannukset kohdistuvat pääasiassa järjestelmien optimointiin, Kuoppala kertoo.

Kiinteistöjen peruskorjausten ajankohdat vaikuttavat myös Hirvelän mukaan merkittävästi energiatehokkuusinvestointien kannattavuuteen. Uusissa rakennushankkeissa energiatehokkuus tulee ottaa huomioon välittömien energiaratkaisujen lisäksi myös tulevaisuuden peruskorjaukset silmällä pitäen.

Niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin rakennusten energiatehokkuus saa alkunsa kaupungin strategiasta, mutta pelkästään hiilidioksiditavoitteilla ei rakentamista ohjata.

– Kaupungilla on hiilidioksiditavoitteet, mutta hiilidioksidi on rakennusammattilaisillekin vieras käsite. Rakennusmääräykset ohjaavat rakentamista, ei hiilidioksidi, kertoo Hirvelä.

Tampereen kaupungin strategiassakin on Kuoppalan mukaan tavoitteet hiilidioksidille. Tiekartta CO2-vapaaseen Tampereeseen on valmistumassa ja siinä asetetaan energiatehokkuustavoitteita niin rakentamiselle kuin ylläpidollekin.

– Tampereella toimitilalinjauksissa ei tarkkaan määritellä miten ja mitä tehdään. Uudisrakentamiselle ja peruskorjauksille on kuitenkin olemassa omat energiatehokkuusluokkatavoitteensa. Pienemmille investoinneille on myös tietty korvamerkitty investointibudjetti energiatehokkuushankkeita varten. Lisäksi öljylämmityksestä luopumiseen on tehty tarkempaa suunnitelmaa, Kuoppala kertoo.

ESCO-hankkeet yksi monista tavoista parantaa energiatehokkuutta

ESCO-hankkeet ovat vain yksi tapa edistää kuntakiinteistöjen energiatehokkuutta. Kunnat voivat toteuttaa pienempiä yksittäisiä energiatehokkuusinvestointeja myös suorahankintana.

Jyväskylässä on Hirvelän mukaan hankittu aurinkopaneeleja myös jälkiasennettuna, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Yksittäisiä muutamien kymmenien tuhansien aurinkopaneelihankintoja on tehty kassasta.

–  Tarkka suunnittelu on tärkeää erityisesti vanhan tai suojellun rakennuskannan kohdalla, Hirvelä kertoo.

Myös Kuoppala kertoo Tampereen kaupungin investoivan aurinkovoimaan.

– Aurinkopaneeleja asennellaan vuosittain.

Jyväskylä on Hirvelän mukaan myös kilpailuttanut öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmiä. Tarjoajat saivat ehdottaa vaihtoehtoista lämmitystapaa vapaasti.

– Kaupunki kilpailutti kolmen koulun lämmitysmuodon uudistamisen. Yksi tarjoaja valitsi maalämmön, joka oli tarjouskilpailun edullisin, sanoo Hirvelä.

Kuntien ei hänen mukaansa tarvitse välttämättä perehtyä erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja ohjata tarjoajia kilpailutuksessa hiilineutraaliin suuntaan, vaan luottaa uusiutuvan energian megatrendiin ja siihen, että vähäpäästöisin ratkaisu on myös usein edullisin.

Tampereella lämmitystavan uusimiset menevät Kuoppalan mukaan jo rutiinilla.

– Vuosittain vaihdamme öljylämmityksiä kauko- tai maalämpöön. Meillä konsultti tekee vaihtoehtoistarkastelun ja laskee takaisinmaksuajat sekä muut olennaiset luvut hiilidioksidipäästöineen. Analyysin perusteella valitaan järkevimmät ratkaisut elinkaarikustannukset huomioiden. Meillä lämmitysmuodon uudistamisen suunnittelun toteuttavat pääsääntöisesti puitesopimuskumppanit, kuten myös toteutuksen urakoinnit. Tampereen Tilapalvelut Oy toimii hankkeissa rakennuttajana, Kuoppala sanoo.

– Jyväskylän kaupungilla on vielä toistakymmentä sähkölämmitteistä kohdetta jäljellä, mutta ne eivät ole vielä peruskorjausiässä, eikä niihin siksi ole investoitu, Hirvelä kertoo.

Kaikkea ei kannata tehdä itse

Ylläpito ja huolto ovat tärkeässä roolissa myös energiatehokkuushankinnoissa, eikä työ pääty investointivaiheeseen. ESCO-hankkeissakin palveluntuottaja vastaa laitteiden ylläpidosta vain sovitun määräajan, jonka jälkeen laitteistojen huolto siirtyy kunnalle. Hirvelän viesti muille kunnille on, että energiatehokkuuteen voi kasvaa ainoastaan tekemisen kautta.

– 1990-luvulla sähköjärjestelmien uudistukset toivat kaupunkien ja kuntien huoltomiehille uusia haasteita, joiden kanssa oltiin aluksi hieman ymmällään. Tekemällä kuitenkin opittiin. Energiatehokkuushankkeitakaan ei opita tekemään pitämällä projekteja pöytälaatikossa.

Kuoppalan mukaan Tampereen kaupungilla on paljon hyvää energiaosaamista, mutta kaupungin ei ole kannattavaa hankkia itselleen kaikkea erityisosaamista.

–Yksityisellä sektorilla energia-asiantuntijat ovat vaativissa hankkeissa päivittäin, seuraavat alan kehitystä, kouluttautuvat ja heillä on käytössään viimeisimmät ohjelmistot. Tämän vuoksi yksityisen sektorin erityisosaaminen kehittyy julkista sektoria nopeammin, Kuoppala kertoo.

Hänen mukaansa onkin usein parempi vaihtoehto hankkia osaajat yksityiseltä sektorilta hankkeeseen tai projektiin kuin pyrkiä ylläpitämään yksityistä sektoria vastaava erikoisosaamisen taso kaikilla osa-alueilla.

– Paras oppi ja hyöty saadaan, kun kunnan oma ylläpidosta vastaava organisaatio on mukana ja sitoutuu vahvasti mukaan energiatehokkuushankkeeseen, Kuoppala kertoo.

Teksti: Lassi Vuorela

Kuvat: haastateltavilta

Osa 2: Hyvät tekijät hyvällä valmistelulla