Elokuu käynnistyi rahoitusmarkkinoilla hermostuneissa tunnelmissa, ja epävarmuutta ylläpitää USA:n nouseva työttömyys. Markkinat odottavat nopeita koronlaskuja, mutta keskuspankit tasapainottelevat edelleen inflaatiopaineiden kanssa. Suomen talouden tunnelma on vaimea, mutta orastavia merkkejä kasvusta on jo näkyvissä.
Japanin keskuspankin yllätyskoronnosto heinäkuun lopulla käynnisti Aasiassa riskisijoitusten myyntiaallon. Polttoainetta markkinamyllerryksille tarjosivat myös amerikkalaisten teknojättien korkeiksi karanneet arvostustasot, USA:n odotuksia heikommat työllisyysluvut sekä Israelin ja Iranin välisen konfliktin kärjistyminen. Myös lomakauden alhainen likviditeetti voimisti hintaliikkeitä.
– Voimakkain kurssiheilunta rauhoittui melko nopeasti, mutta epävarmuutta ylläpitävät spekulaatiot USA:n taantumasta sekä pelot siitä, että Fed on viivytellyt koronlaskujen aloittamisen kanssa liian pitkään, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Vaikka kasvu on selvästi hidastumassa, taantumariskit eivät vielä näy USA:n makroluvuissa kovinkaan laaja-alaisesti.
– On hyvä muistaa, että työmarkkinoiden ja inflaatiopaineiden hallittu jäähdyttäminen on ollut Fedin rahapolitiikan tietoinen päämäärä. Inflaatio onkin viime kuukausina hidastunut Yhdysvalloissa jonkin verran odotettua nopeammin, minkä ansiosta Fed voi jatkossa painottaa päätöksissään enemmän työllisyyteen liittyviä tavoitteita, Vesala jatkaa.
Suhdannehuolet ovat kasvattaneet odotuksia koronlaskuista
Koronlaskuja on odoteltu jo pitkä tovi. Markkinat ennakoivat Fedin aloittavan koronlaskut syyskuussa ja laskevan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana yhteensä noin prosenttiyksiköllä. EKP:lta markkinat odottavat loppuvuodelle jopa kolmea lisäkoronlaskua, jolloin ohjauskorko olisi vuoden lopussa kolmessa prosentissa. Vesala puolestaan on hieman skeptinen EKP:n koronlaskun vauhdista.
– On hyvin todennäköistä, että EKP jatkaa ohjauskorkojen laskuaan, mutta ei välttämättä aivan markkinoiden odottamalla tahdilla. EKP:lla on käsissään edelleen hankala dilemma: euroalueen työllisyys kärsii selvästi kireästä rahapolitiikasta ja kaipaisi jo koronlaskuja, mutta palvelualojen vahva kysyntätilanne ylläpitää inflaatiopaineita, Vesala taustoittaa.
Suomen taloudessa orastavia merkkejä suhdannekäänteestä
Suomen taloudessa tunnelmat ovat pysyneet vaisuina, mutta merkkejä suhdannekäänteestä on onneksi jo ilmassa. Alustavien arvioiden mukaan Suomen bkt olisi ollut tämän vuoden alkupuoliskolla lievässä kasvussa. Mikäli suotuisa kehitys jatkuu myös syksyn aikana, ensi vuosi käynnistyy selvästi kuluvaa vuotta vahvemmista lähtökohdista.
– Tämä on hyvä uutinen, mutta suhdannekuvan orastava kirkastuminen ei kuitenkaan ole vielä välittynyt julkisen talouden kehitysnäkymiin. Vaikka hallitus on jo päättänyt yhteensä 9 miljardin sopeutustoimista, velkasuhde näyttää vakautuvan toivottua hitaammin, Vesala muistuttaa.
Suomi sai 9.8. jobinpostia, kun Fitch tiedotti muuttaneensa Suomen valtion luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi. Ilmoitus merkitsee ennakkovaroitusta siitä, että elleivät Suomen julkisen talouden ja bkt-kasvun perustrendit ala vahvistua, luottoluokitus voi laskea.
– Luottoluokituksen mahdollisella heikkenemisellä olisi todennäköisesti valtion korkokustannuksia kasvattava vaikutus. Korkomenot ovat jo nyt valtiontaloudelle iso päänsärky eikä lisärasitetta kaivattaisi. Valtion luottoluokitus vaikuttaa käytännössä myös kaikkien suomalaisten yritysten ja muiden yhteisöjen velan hinnoitteluun kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, Vesala toteaa.
Pelkällä Fitchin ilmoituksella luottoluokituksen näkymämuutoksesta ei kuitenkaan näytä olleen merkittäviä välittömiä vaikutuksia valtion lainakorkoihin. Julkisen talouden heikkeneminen ja geopoliittiset riskit ovat jo aiemmin hieman kasvattaneet Suomen ja euroalueen turvallisimpana sijoituskohteena pidetyn Saksan välistä korkoeroa.