On päätösten aika.
Kuntien polut eriytyvät toisistaan. Miten rakennetaan kestävä kunta, ja millaisia päätöksiä se vaatii? Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperissa kuntatalouden, johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijat arvioivat kuntien tilaa sekä visioivat sitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää.
Lataa keskustelupaperi Lue lisää ⌃Suomessa on 309 kuntaa, pienistä saaristokylistä satojen tuhansien kaupunkeihin. Kuntien tiet eriytyvät, mutta tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa. Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperissa esittelemme kuntapäättäjän kolme tienristeystä – päätöstä, jotka viitoittavat kunnan matkaa kohti kestävää tulevaisuutta:
Tienristeys – Kuntatalous on murroksessa
Suuressa osassa Suomen kuntia taloudellinen tilanne on hankala ja sen korjaaminen on vaativa työsarka. Pystyvätkö kunnat vastaamaan tasapuolisesti kaikkien tarpeisiin?
Tienristeys – Verkostot kuntajohtamisen polttopisteessä
Yhteistyön kulttuuri ja verkostoituva johtaminen tuovat taloudellisia hyötyjä. Malttavatko kunnat luopua köydenvedosta ja paiskata naapurin kanssa kättä?
Tienristeys – Vastuullisuus kannattaa
Vihreä siirtymä koskettaa kaikkia kuntia ennemmin tai myöhemmin. Onko päättäjien katse liiaksi kasvukäyrillä ja muuttotilastoissa?
Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan on Kuntarahoituksen keskustelunavaus vastuulliseen julkisen talouden hoitoon.
Keskustelupaperi on toteutettu Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin yhteistyönä. Se perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemykseen sekä keväällä 2021 tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin.
Tallenne: Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet – mistä elinvoimaa tulevaisuudessa?
Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut?
Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen tapahtumassa lokakuussa 2021.
Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!
Tallenne: Millainen on kestävä kunta ja miten sitä johdetaan?
Mitä kunnissa pitäisi tehdä taloustilanteen parantamiseksi? Mikä on kuntien rooli ilmastotaistelussa? Miten johdetaan kestävää kuntaa? Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperin julkaisutapahtumassa, toukokuussa 2021, etsittiin vastauksia kuntien kohtalonkysymyksiin.
Tapahtumassa vieraat valtiovarainministeriöstä, Tampereen yliopistosta, Lahden kaupungilta sekä Vihdin, Iin ja Kempeleen kunnista pohtivat kuntien tulevaisuutta yhdessä Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin asiantuntijoiden kanssa.
Katso tallenne ja kuuntele kolme mielenkiintoista paneelikeskustelua!
Tienristeys – Kuntatalous on murroksessa
Monen kunnan asukasluku on laskenut alhaiseksi samalla kun väestön keski-ikä on noussut. Ellei kansainvälisessä muuttovoitossa tapahdu merkittävää trendimuutosta, vain suurimmille kaupunkiseuduille riittää väestöä pitämään ne kasvu-uralla. Kuntapäättäjillä on edessään pohdinnan paikka: voiko kuntaorganisaatio enää kannatella paikallista hyvää elämää sen edellyttämällä tavalla?
Keskustelupaperin asiantuntijoista moni ottaa kantaa kuntien tehtävien eriyttämisen puolesta. Yhtenäiskuntamallin sijaan kuntien tehtävät voisi suhteuttaa kunnan kokoon. Vähäväkisten kuntien vastuulla olisi kevyin malli, jossa kunnat hoitaisivat vain osaa nykyisistä tehtävistään. Keskikastin kunnilla olisi kaikki perustehtävät ja suurimmilla kunnilla olisi hoidettavanaan myös lisävastuita. Mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä voisi paikallisdemokratian toteutumiseksi harkita myös joidenkin tehtävien jättämistä ”ultrakevyelle” kunnalle.
Lataa keskustelupaperi ⌃Mallia muilta
Marjo Österdahl: Närpiöstä sietää ottaa mallia, mutta kuntien on löydettävä oma sapluunansa elinvoiman kehittämiseen
Närpiössä on onnistuttu kääntämään kuntatalous ja väkiluku nousuun. Kiitos tästä kuuluu kunnan uusille asukkaille sekä kunnan yrittäjille. Närpiössä on jo vuosikymmenien ajan panostettu maahanmuuttajien kotouttamiseen. Uusista asukkaista on saatu työvoimaa puutarhoille ja kukoistavaan metalliteollisuuteen.
Työperäinen maahanmuutto on tuonut Närpiöön uutta elämää ja tampannut kaupungin työttömyysprosentin ennätyksellisen matalalle tasolle. Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl kirjoittaa, mitä ’Närpiön mallista’ voidaan oppia.
Lue blogi ⌃Mallia muilta
Denis Strandell: Hanko kuuluu korona-ajan voittajiin, mutta menestys ei ole tullut annettuna
Kun pääkaupunkiseutu meni säppiin, alkoi Hangon katukuvassa kuhista. Korona-aikana rantakaupungista on kuoriutunut etätyöläisten paratiisi. Muutos tapahtui nopeasti, muttei itsestään: Hanko on tehnyt pitkäjänteisiä panostuksia etätyön edellytyksiin jo vuosikymmenen ajan.
Etätyö on tullut jäädäkseen kuin myös sen mukanaan tuomat ”kakkoshankolaiset”. Uudessa normaalissa myös elinvoiman mittareita on syytä pohtia uudelleen, kirjoittaa kaupunginjohtaja Denis Strandell.
Lue blogi ⌃Huomisen talous: Kuntatalouden armoton matematiikka
Kuntatalous vajosi vuonna 2019 historiallisen heikkoihin lukemiin. Valtion koronatuista on saatu hetki armonaikaa, mutta kuntatalouden krooniset ongelmat eivät hellitä. Onko mitään tehtävissä kuntien taloustilanteen parantamiseksi?
Huomisen talous -podcastin erikoisjaksossa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala saa vieraikseen valtiovarainministeriön kuntatalousyksikön päällikön Tanja Rantasen sekä Demos Helsingin kaupunkitutkijan Kaisa Schmidt-Thoméen.
Kuuntele jakso ⌃Tienristeys – Verkostot kuntajohtamisen polttopisteessä
Vaikka kuntien velvoitteet ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet, moni kunta yrittää selvitä niistä omin päin. Usein seudulta löytyy sekä samanlaisessa tilanteessa sinnitteleviä verrokkikuntia että keskuskaupungin siipien suojaa, mutta yhteistyön kynnys on korkea.
Keskustelupaperissa kuntia kehotetaan uudenlaiseen avoimuuteen: yksinäinen sinnittely ja turha kilpailu ovat tulleet tiensä päähän. On viisasta etsiä yhteistyökumppaneita etenkin siinä missä omat kyvyt eivät tunnu riittävän.
Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa seudullinen yhteistyö voi tuottaa parempia palveluja ja kestävämpiä tuotteita – ja merkittäviä säästöjä. Myös kunnan muiden organisaatioiden puoleen voisi kääntyä ja koota paikallisten toimijoiden kyvykkyyksiä yhteen. Ratkaisujen ei tarvitse olla kunnan tuottamia, vaan ne voivat syntyä myös asukkaiden, yritysten, yhdistysten ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden keskuudessa.
Lataa keskustelupaperi ⌃Mallia muilta
Tampereen seudulla puhalletaan yhteen hiileen
Tampereen seudulla seutuyhteistyötä on tehty jo vuodesta 2005. Yhteistyötä tehdään niin liikenteen kuin sivistyksen ja ilmastotyön saralla. Seudulla on tehty yhteinen kaupunkiseudun ilmastostrategia, asuntopoliittinen ohjelma ja panostettu yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Seudulla on myös yhteinen MAL-sopimus, joka on vahva kannanotto seudun yhteisestä tavoitteesta ja halusta kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta.
Lue lisää ⌃
Kunnat jatkavat eriytymistään – valitettavasti vai onneksi?
Suomalainen kuntakenttä on hyvin kirjava ja kuntien roolit moninaiset. Samalla nimikkeellä puhutaan lähes kaksi kertaa Islannin kokoisesta Helsingistä kuin pienistä alle tuhannen asukkaan paikkakunnista.
Kaupungistuminen ei kohtele kuntakenttää tasa-arvoisesti. Muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman liike asutuskeskuksiin muodostavat yksittäisen kunnan kannalta kohtalonkysymyksen. Kasvu on kuitenkin kunnalle enemmän väline kuin itsetarkoitus, muistuttaa Inspiran senior konsultti Juho Paananen.
Eriytyminen on tosiasia, mutta onko se valitettavaa vai onnekasta? Se on kuntien omissa käsissä.
Lue blogi ⌃Tienristeys – Vastuullisuus kannattaa
Kansalliset ja kansainväliset ilmastovelvoitteet pakottavat isoihin muutoksiin niin kansallisen elinkeinopolitiikan strategioissa kuin paikallisesti. Monet kunnat ovatkin asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja laatineet resurssiviisauden tiekarttoja.
Keskustelupaperissa asiantuntijat rohkaisevat kuntia ryhmittymään vihreän siirtymän etujoukkoihin. Vastuulliset investoinnit näet maksavat itsensä pian takaisin – paitsi suorina säästöinä myös houkuttelevana toimintaympäristönä.
Suomen vientisektorin tulee olla selvästi nykyistä vähäpäästöisempi jo hyvin pian. Tarvitsemme innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka käytännön toteuttamisessa kunnilla voi olla keskeinen rooli.
Ilmastokeskustelun viitoittama pitkän aikavälin tarkastelu ja varautuminen tulevaisuuden haasteisiin kuvaavat myös laajemmin kuntien yhteiskuntavastuutoimia. Ympäristötoimien tai palveluihin panostamisen havaitut hyödyt riippuvat voimakkaasti tulevaisuuden odotuksista, valituista laskentamalleista ja tarkastelun aikajänteestä; keskittyminen vaalikauden mittaiseen konkretiaan harvoin kertoo tulevaisuudesta riittävästi.
Lataa keskustelupaperi ⌃Mallia muilta
Iin kunnan toimet ylittävät aika ajoin jopa kansainvälisen uutiskynnyksen: pieni, pohjoinen kunta onkin vastuullinen edelläkävijä. Kunnan rakennuksia lämmitetään uusiutuvalla energialla ja sen työntekijöiden liikematkat tehdään sähköautoilla. Ympäristö kiittää ja veronmaksaja kumartaa: energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt olivat vuonna 2017 jopa 600 000 euron luokkaa.
Lue lisää ⌃
Kuntatalouden neljä trendiä seuraavalle strategiakaudelle
Kuntia on viimeisen vuoden aikana koeteltu ennennäkemättömällä tavalla. Mutta mitä seuraavaksi?
Rokotteita jaetaan, ja toivo paluusta normaaliin kasvaa. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti, ja työsarkaa pandemian vaikutusten umpeen kuromiseksi riittää. Kunnat ponnistavat epävarmaan tulevaisuuteen hyvin erilaisista lähtökohdista.
Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen ennustaa seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä.
Lue blogi ⌃